Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Multimedia ja grafiikka => Aiheen aloitti: Snufkin - 07.10.25 - klo:12.07
-
Tällainen ongelma: Olen käyttänyt overleaf-online-palvelua latex-dokumenttien työstämiseen, mutta aina ärsyttää tuo omien tietojen lataaminen ulkoiseen palveluun. En liene mikään kv. vakoilun ykköskohde, mutta silti.
Normisti kirjoituskoneena minulla on LibreOffice. Onko tähän saatavissa tai vastaavasti linuxilla toimivaa hyvää Latex-editoria, joka kokonaan offline? Osaatteko suositella jotain, niin ei tarttisi tehdä kovin laajaa kokeilukierrosta. Plussana on helppo asennettavuus/käytöönotto.
Edit: Saa myös kertoa kokemuksia Overleaf vs. offline-editori. Itsellä on kokemusta vain tuosta Overleafista. Missä suurimmat erot ja mikä hankalaa offline-versioissa?
-
Vaikka en itse käytä LaTeX:ia, niin ohjelma on niin vanha ja puristeille suunnattu, että *nix:n merkkipohjaiset editorit kannattaa käydä läpi.
Siis tarkoitan tässä tapuaksessa Emacs:ia ja Vim:iä, ja niitä käyttäviä X-ohjelmia. Sitten lisäksi ehkä VS-codea myös kannattaa testata.
Itse käyttäisin todennäköisesti katea, joka on simppelimpi kuin esittämäni, mutta hoitaa hommansa.
Tuossa on jonkin mukaan rankattuja editoreita.
https://maxwellj.vivaldi.net/2025/04/03/code-editors-my-top-7-picks/
vs-code taitaa roikkua netissä, joten se pitänee jättää testistä pois.
-
Mahdammeko puhua samasta asiasta? Latex on (tieteellisten/matemaattispainotteisten) dokumenttien taitto-ohjelma, jolla ei ole juurikaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa. Itse ainakin haluaisin ohjelman olevan käytettävyydeltään esim. tuon LibreOfficen tasoa, jossa hiiri olennainen apuväline. Ei ole kyllä mielenkiintoa siirtyä tässä asiassa vain tekstipohjaiseen systeemiin.
Jollain tasolla tuota voi toki verrata esim. html-koodin kirjoittamiseen, jossa ohjelma osaa tarjota valikosta valmiita toimintoja.
-
Texmaker (https://www.xm1math.net/texmaker) voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Siinä on sisäänrakennettu PDF-katselin, ja voit klikkailla hiirellä valikoista tageja paikalleen. Texifier (Texpad) olisi vielä kehittyneempi, mutta se on kaupallinen ja saatavilla vain macOS:ään ja iOS:ään.
-
Latex on (tieteellisten/matemaattispainotteisten) dokumenttien taitto-ohjelma, jolla ei ole juurikaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa.
Itse asiassa päinvastoin: TeX on nimenomaan ohjelmointikieli, jolla on vain aika erikoistunut käyttöala. LaTeX on sitten paketti erilaisia apuvälineitä TeXin käyttöön.
Mitä itse kysymykseen tulee, erikoistuneista TeX-muokkaimista suosittelen Kileä. Itse tosin suosin Sublime Textiä, joka LaTeXtools-paketilla on aivan loistava LaTeX-käyttöön.
-
TeX on nimenomaan ohjelmointikieli, jolla on vain aika erikoistunut käyttöala. LaTeX on sitten paketti erilaisia apuvälineitä TeXin käyttöön.
Näin voi jonkun määritelmän mukaan olla, mutta käytännössä kyse on tekstin taitto-ohjelmasta, vaikka sen tekninen tausta onkin ehkä ohjelmointikielen kaltainen. Mitään sillä ei varsinaisesti ohjelmoida, pl. ehkä satunnaisia ehtolauseita tms. simppeliä.
Edit: Näyttää Wikipediakin puhuvan ladontajärjestelmästä
https://fi.wikipedia.org/wiki/TeX
-
Texmaker (https://www.xm1math.net/texmaker) voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Siinä on sisäänrakennettu PDF-katselin, ja voit klikkailla hiirellä valikoista tageja paikalleen.
Tämä vaikutti melko selkeältä käyttöliittymältä, vaikka sain asennettua nyt vain Qt5-kirjastoa käyttävän version vuodelta 2018. Pitää ehkä päivittää tämä kone ensin tuohon uuteen 24.04 LTS-versioon tai sitten paketinhallinnassa ei vain ollut tuota uusinta versiota.
-
Näin voi jonkun määritelmän mukaan olla, mutta käytännössä kyse on tekstin taitto-ohjelmasta, vaikka sen tekninen tausta onkin ehkä ohjelmointikielen kaltainen. Mitään sillä ei varsinaisesti ohjelmoida, pl. ehkä satunnaisia ehtolauseita tms. simppeliä.
Tulee vahvasti olo, ettet ole koskaan joutunut vääntämään TeX-koodia! Kyllä sillä lähes mitä tahansa voi tehdä. Toinen juttu on sitten, kuinka mukava se on muussa kuin suoranaisesti taittoon liittyvässä käytössä.
-
Kukaan ei tainnut vielä vastata tähän:
Edit: Saa myös kertoa kokemuksia Overleaf vs. offline-editori. Itsellä on kokemusta vain tuosta Overleafista. Missä suurimmat erot ja mikä hankalaa offline-versioissa?
Yleisesti sanoisin, että Overleaf ei ole erityisen hyvä LaTeX-muokkain. Syntaksiväritys ja pikaesikatselu siinä on, mutta nyt en muista, toimiko siinä esim. komentojen ja pakettien nimien automaattitäydennys tai lähdeluettelokohteiden esikatselu, joista ainakin osa toimii useimmissa LaTeXille suunnatuissa työpöytäohjelmissa.
Overleafin hyvänä puolena sitten on helppo yhteistyö Google Docs -tyyliin toisen kirjoittajan kanssa. Ilmaisversiossa valitettavasti vain yhden toisen – muista joutuu maksamaan maltaita! Katsoin nimittäin kerran hintaa, koska kirjoitettiin artikkelia kolmen porukassa. Oli liian kallis yksityisesti ostettavaksi, etenkin koska maksullisen version muita lisäominaisuuksia ei kukaan kaivannut.
-
Yleisesti sanoisin, että Overleaf ei ole erityisen hyvä LaTeX-muokkain. Syntaksiväritys ja pikaesikatselu siinä on, mutta nyt en muista, toimiko siinä esim. komentojen ja pakettien nimien automaattitäydennys tai lähdeluettelokohteiden esikatselu, joista ainakin osa toimii useimmissa LaTeXille suunnatuissa työpöytäohjelmissa.
En tiedä, mitä tarkoittaa "lähdeluettelokohteiden esikatselu". Lähdeluettelon se muodostaa varsin näppärästi, mutta eihän noita sisältöjä ole missään dokumentissa. Jos lähde on URL, niin pitää avata uuteen välilehteen, eli ei ole mitään esikatselua.
Automatiikkaa on esim. siten että jos haluat kirjoittaa "\begin{verbatim}", niin riittää \bv ja enter. Avautuva valikkoikkuna näyttää vaihtoehdot, joita voi valita myös nuolinäppäimillä.
Ed. siis ilmaisversiossa. Muista en tiedä.
-
En tiedä, mitä tarkoittaa "lähdeluettelokohteiden esikatselu".
Jos kirjoitat jonkin sitaattikomennon alun, esim. komennon ”\textcite{”, Sublime Textin LateXtools avaa ponnahdusvalikkoon lähteet listaksi, jossa toimii automaattitäydennys. Jotkin muut muokkaimet pystyvät myös näyttämään valitun lähteen tiedot muotoiltuna pienessä esikatselutyökaluvihjeessä. Helpottaa kummasti työtä, kun lähteitä on paljon.
Tämä oli minulle aika keskeinen puute Overleafissä.
-
Jos kirjoitat jonkin sitaattikomennon alun, esim. komennon ”\textcite{”, Sublime Textin LateXtools avaa ponnahdusvalikkoon lähteet listaksi, jossa toimii automaattitäydennys.
Kyllä tuo toiminto löytyy Overleafista, mutta ei kyllä toimi ihan täydellisesti. Etenkään bibtexin kanssa ei aina tunnista tehtyjä lähteitä. En osaa sanoa, mistä tämä johtuu.
Itse olen pitänyt kirjaa lähteistä toisaalla, jotta muistan mikä @nimi on mikäkin lähde. Mutta noita ollut alle 10kpl, joten helppoa vaikka tarkistaa bibtex-tiedostosta. Yksi tapa voisi olla pitää kirjaa noista huomatuksina vaikka dokumentin lopussa. Joutuuhan sitä koko ajan etsimään erilaisia viittauksia kuviin ja taulukoihinkin. Jatkuvaa ylös-alas-selaamista tuo latexin vääntäminen. :)
-
Kyllä tuo toiminto löytyy Overleafista, mutta ei kyllä toimi ihan täydellisesti.
No, minä en ole saanut sitä toimimaan senkään vertaa :o
Olen koonnut kaikki keräämäni lähteet yhteen tiedostoon, jottei aina tarvitse miettiä niitä uudelleen. Siinä on tällä hetkellä 3540 lähdettä, ja yleensä jokaisen jutun yhteydessä määrä kasvaa parilla–kolmellakymmenellä. Kaikki välineet työn helpottamiseksi tulevat siis tarpeeseen!
-
Olen koonnut kaikki keräämäni lähteet yhteen tiedostoon, jottei aina tarvitse miettiä niitä uudelleen. Siinä on tällä hetkellä 3540 lähdettä, ja yleensä jokaisen jutun yhteydessä määrä kasvaa parilla–kolmellakymmenellä. Kaikki välineet työn helpottamiseksi tulevat siis tarpeeseen!
Ehkä tuossa kannattaa ennen Latex-rupeamaa hakea sieltä tietokannasta ne olennaiset nimet vaikka paperille. Tuollainen määrä on ihan liikaa mille tahansa esikatselulle.
URL-linkeissä vielä se, että niihin pitää laittaa viittauspäivämäärä, joten linkki on tavallaan kertakäyttöinen, koska se päivämäärä muuttuu.
-
Mahdammeko puhua samasta asiasta? Latex on (tieteellisten/matemaattispainotteisten) dokumenttien taitto-ohjelma, jolla ei ole juurikaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa. Itse ainakin haluaisin ohjelman olevan käytettävyydeltään esim. tuon LibreOfficen tasoa, jossa hiiri olennainen apuväline. Ei ole kyllä mielenkiintoa siirtyä tässä asiassa vain tekstipohjaiseen systeemiin.
Jollain tasolla tuota voi toki verrata esim. html-koodin kirjoittamiseen, jossa ohjelma osaa tarjota valikosta valmiita toimintoja.
Joo, kyllä minulle on tuttu LaTeX, mutta en ole sitä käyttänyt kuin kokeillakseni. Itse en kyllä haluaisi käyttää sitä samaan tapaan kuin LibreOfficea, mutta tapansa kullakin, ja ehkä oma tapani ei ole kovin sofistikoitunut.
Itse myös ottaisin sen käyttöön, mikäli kirjoittaisin 200+ sivuista dokumenttia, jolloin LaTeX:n edut tulevat esiin. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta kirjoittaa paljoa yli 100 sivuisia dokumentteja.
Kookkaissa dokumenteissa siitä on hyötyä, kun sillä pystyy pitämään muotoilut siistinä melko pienellä vaivalla.
Toi html:ään vertaaminen on siinäkin hyvä, että itse tykkään tehdä html:ää mieluummin tekstieditorilla kuin WYSIWYG-editorilla. Ehkä samasta syystä olen enemmän Backkärin kuin Frontin tekijä, jos pääsen valitsemaan kumpaa haluan tehdä.
Asiasta toiseen...
myös LibbreOfficeen saa LaTeX-muuntimen, mutta oletan, ettet sitäkään ole varsinaisesti hakemassa.
Yli 200 sivuisten toimistodokumenttien tekeminen ja muokkaaminen on tuskaa ... nm. 400-sivuista lisensiaattityötä siistinyt. (Sitä oli tehty kahdella eri Word-versiolla, jonka takia fontit olivat sekaisin. En tosin muista oliko siinä käytetty oikeaoppisesti tyylejä.)
-
Itse myös ottaisin sen käyttöön, mikäli kirjoittaisin 200+ sivuista dokumenttia, jolloin LaTeX:n edut tulevat esiin. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta kirjoittaa paljoa yli 100 sivuisia dokumentteja.
Minulle sen käyttö on pakollista, kun olen yliopisto-opiskelija. Moni raportti (ml. gradu) on pakko tehdä latexilla.
Ja omasta mielestäni Latexin edut tulevat hyvin esille jo pienemmissä dokumenteissa ja etenkin, jos tekstin seassa on paljon matemaattisia kaavoja, pieniä taulukoita, paljon sisäisiä viittauksia tms. ei-leipätekstiä. Mutta itselläni on käytössä tuossa valmis pohja (cls-tiedosto) jossa nämä taittoasetukset valmiina.
Asiasta toiseen...
myös LibbreOfficeen saa LaTeX-muuntimen, mutta oletan, ettet sitäkään ole varsinaisesti hakemassa.
Onko Librelle saatavissa muutakin kuin tuo TexMaths-kaavaeditori? En ainakaan ole haulla löytänyt.
-
Toi html:ään vertaaminen on siinäkin hyvä, että itse tykkään tehdä html:ää mieluummin tekstieditorilla kuin WYSIWYG-editorilla. Ehkä samasta syystä olen enemmän Backkärin kuin Frontin tekijä, jos pääsen valitsemaan kumpaa haluan tehdä.
En tarkoittanut tässä WYSIWYGIÄ, vaan hiirtä ja muita graafisia apuvälineitä. Eli helppoa tapaa liikkua isossa dokumentissa, maalata/copypeistata teksiosioita yms. Latex-editoreissa on tuo helppo kääntäminen pdf:ksi, josta näkee sen lopputuloksen. Overleafissa myös esim. kaavojen kohdalla pieni apuikkuna esittämässä kaavan lopullista ulkoasua sitä kirjoitettaessa.
-
Minulle sen käyttö on pakollista, kun olen yliopisto-opiskelija. Moni raportti (ml. gradu) on pakko tehdä latexilla.
”Yliopisto” ei tässä ole ratkaiseva tekijä. Humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla harva edes tietää, mikä on LaTeX. Alojen tieteelliset lehdetkin vaativat käsikset Word-muodossa.
-
Minulle sen käyttö on pakollista, kun olen yliopisto-opiskelija. Moni raportti (ml. gradu) on pakko tehdä latexilla.
”Yliopisto” ei tässä ole ratkaiseva tekijä. Humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla harva edes tietää, mikä on LaTeX. Alojen tieteelliset lehdetkin vaativat käsikset Word-muodossa.
No kyllä se on, jos kurssin/gradun vaatimuksena on ilmoitettu Latexin käyttöpakko. Se on sitten kokonaan toinen keskustelu, kuinka yleistä tällainen pakko on. Mutta tuo vaatimus on mielestäni perusteltu, koska akateeminen tutkimus etenkin teknisellä alalla käyttää hyvin paljon Latexia.
-
No kyllä se on, jos kurssin/gradun vaatimuksena on ilmoitettu Latexin käyttöpakko.
Sillä alalla. Aloja vain on tuhatkunta muutakin!
Olen itse opettanut Tampereen ja Helsingin yliopistojen kielikeskuksissa tieteellisen kirjoittamisen (tai nykytermein ”akateemisen kirjoittamisen”) kursseja, ja LaTeX rajautuu aika tiukasti teknisille aloille ja matematiikkaan. Jo arkkitehdeille se ilmeisesti on aika vieras. Lähes poikkeuksetta alat tarjoavat myös Word-pohjan tutkielmia varten.
-
Asiasta toiseen...
myös LibbreOfficeen saa LaTeX-muuntimen, mutta oletan, ettet sitäkään ole varsinaisesti hakemassa.
Onko Librelle saatavissa muutakin kuin tuo TexMaths-kaavaeditori? En ainakaan ole haulla löytänyt.
Asentamalla libreoffice-writer2latex-paketin, niin Write-dokumentin voi viedä .tex:ksi. Valitettavasti toiseen suuntaan ei taida olla toimintoa, niin se ei ole hirvittävän hyödyllinen.
-
Asentamalla libreoffice-writer2latex-paketin, niin Write-dokumentin voi viedä .tex:ksi. Valitettavasti toiseen suuntaan ei taida olla toimintoa, niin se ei ole hirvittävän hyödyllinen.
Joo, ei tuosta ole suurta hyötyä, kun pitäisi saada lopputuloksena se pdf. Tuollainen valmis latex-editori lienee paras tässä. Pitää vaan kokeilla niitä läpi...
-
Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc (https://pandoc.org/).
Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.
-
Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc (https://pandoc.org/).
Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.
Mahtaako tuollaisista olla mitään todellista hyötyä? Leipäteksti on helppo kopioida ohjelmasta toiseen ihan hiirellä, mutta ongelma aiheuttaa esim. taulukot, koodit (monospace), kaavat, listat, sis. linkit, otsikot yms. tekijät, kun pitää Latexissa aina määritellä melko tarkasti. Jos mitään määritelmiä ei ole vaikkapa odt-dokumentissa, niin eipä se taida osata mitään oikein muuntaakaan. Eli suoraan Latexille kirjoittamisen sijaan aika menee tuollaisen muunnoksen korjaamiseen.
Eli kun se teksti ja kilkkeet (kuvat, taulukot, kaavat yms) pitää kuitenkin jonnekin kirjoittaa, niin mielestäni mielekkäintä on kirjoittaa ne suoraan Latex-editoriin, josta saa sitten hiiren klikkauksella lopullisen pdf:n nähtäväksi. Kieliasun tarkistus pitää sitten tehdä copy-peistaamalla, kun ei ainakaan Overleafissa toimi suomen kielen tarkistus.
-
Yksi idea kävi vielä mielessä: Pandoc (https://pandoc.org/).
Ei siis ole muokkain, mutta helpottaa sitä, että voi tuottaa tiedoston yhdessä muodossa ja vain muuntaa sen tarvittaessa toiseen.
Mahtaako tuollaisista olla mitään todellista hyötyä? Leipäteksti on helppo kopioida ohjelmasta toiseen ihan hiirellä, mutta ongelma aiheuttaa esim. taulukot, koodit (monospace), kaavat, listat, sis. linkit, otsikot yms. tekijät, kun pitää Latexissa aina määritellä melko tarkasti. Jos mitään määritelmiä ei ole vaikkapa odt-dokumentissa, niin eipä se taida osata mitään oikein muuntaakaan. Eli suoraan Latexille kirjoittamisen sijaan aika menee tuollaisen muunnoksen korjaamiseen.
Sanoisin, että Pandocista on erittäin paljon hyötyä mm. sovellusten teknisessä dokumentaatiossa. Tieteellisiin julkaisuihin se ei varmaankaan ole paras ratkaisu, kun käytössä on valmis LaTeX-pohja ja halutaan hienosäätää asioita LaTeX-koodin tasolla. Akateemisen maailman ulkopuolella tällaista tarvetta ei välttämättä ole, ja erityisesti teknisissä dokumenteissa Pandocin tarjoama oletustyyli yleensä riittää mainiosti.
Vaikka Pandoc ei tässä varmaankaan auta, se kannattaa pitää korvan takana, etenkin jos Markdown-synktaksilla kirjoittaminen miellyttää. Esimerkkejä muunnoksista on demosivulla (https://pandoc.org/demos.html).
Mm. Pandocin manuaali on kirjoitettu Pandocin Markdown-syntaksilla, ja muunnos HTML-sivuksi näyttää tältä: https://pandoc.org/demo/example3.html
Ulos saa myös TeX-taittoa muistuttavan sivun: https://pandoc.org/demo/example2.html
Tai PDF:n sisällysluetteloineen: https://pandoc.org/demo/example14.pdf
Pandocin Markdownissa kaavat kirjoitetaan LaTeX-syntaksilla. Taulukoiden määrittelyyn on oma syntaksinsa, ja laajennokset tarjoavat lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi pipe_tables vastaa GitHubin syntaksia. Lähteet saa mukaan BibTeX-tiedostoista, ja niihin viitataan Markdownissa BibTeX-lähteen avaimella.
Tämä vain pienenä pintaraapaisuna. Pandocin demosivulla on villimpiä esimerkkejä.
-
Tieteellisiin julkaisuihin se ei varmaankaan ole paras ratkaisu, kun käytössä on valmis LaTeX-pohja ja halutaan hienosäätää asioita LaTeX-koodin tasolla.
Nimenomaan jos käytössä on valmis LaTeX-pohja. Jollei ole, Pandoc voi auttaa mukavasti kirjoittamaan rakenteisen asiakirjan esimerkiksi Markdownilla ja sitten muuntamaan sen vastaanottajan himoitsemaan Word-muotoon.
-
Nimenomaan jos käytössä on valmis LaTeX-pohja. Jollei ole, Pandoc voi auttaa mukavasti kirjoittamaan rakenteisen asiakirjan esimerkiksi Markdownilla ja sitten muuntamaan sen vastaanottajan himoitsemaan Word-muotoon.
Siinä on iso ero, onko luomassa (tieteellistä) raporttia/artikkelia/kirjaa tai rakenteellista dokumentaatiota johonkin online-tarkoitukseen. En tiedä onko Latex millään tavalla mielekäs tapa tehdä rakenteellista dokumentaatiota, mutta on yleinen tapa tietyillä tutkimusaloilla ja sitä kautta yliopistoissa. Lopputulos näissä on "paperi" tietyllä ennalta määrätyllä taitolla (cls-tiedosto), eli nykyään pdf-dokumentti (joka sellaisenaan tulostettavissa).
-
Siinä on iso ero, onko luomassa (tieteellistä) raporttia/artikkelia/kirjaa tai rakenteellista dokumentaatiota johonkin online-tarkoitukseen. En tiedä onko Latex millään tavalla mielekäs tapa tehdä rakenteellista dokumentaatiota,
En ole varma, mitä sinä tarkoitat ”rakenteellisella”. Kun minä puhuin rakenteisesta, tarkoitin nimenomaan sellaisia asiakirjoja, joilla on selkeä, hierarkkinen rakenne — mihin tieteelliset tekstit tutkimussuunnitelmista väitöskirjoihin ilman muuta kuuluvat.
Itse olen kirjoittanut LaTeXilla väitöskirjani (vaikka jouduin vääntämään melkoisesti yliopiston painon kanssa, koska se oli tottunut toimimaan vain Word-tiedostojen kanssa) ja taittanut useamman vuoden tieteellistä lehteä sekä pari kirjaakin. Toisaalta esim. FSF:n ohjelmien virallinen dokumentaatio taitaa edelleen olla LaTeX-johdannaisessa Texinfo-muodossa, joten siihenkin sen on katsottu sopivan.
-
En ole varma, mitä sinä tarkoitat ”rakenteellisella”. Kun minä puhuin rakenteisesta, tarkoitin nimenomaan sellaisia asiakirjoja, joilla on selkeä, hierarkkinen rakenne — mihin tieteelliset tekstit tutkimussuunnitelmista väitöskirjoihin ilman muuta kuuluvat.
Tarkoitin lähinnä, ettei latexia tarvita mihinkään, mihin ei tarvita sitä sen mahdollistamaa taittoa, eli paperitulostetta tai sitä vastaavaa pdf:ää. Ei kai sille ole oikeastaan mitään käyttöä online-maailmassa. Ainoastaan tuo halu säilyttää tieteellisillä artikkeleilla tietty ulkonäkö/tyyli.
Rakenteinen dokumentaatio tarkoittaa kai pohjimmiiltaan sitä, että tekstin tyyli ja sisältö (otsikot, kappaleet) ovat erotettu toisistaan. Esim. html + css.
-
Tarkoitin lähinnä, ettei latexia tarvita mihinkään, mihin ei tarvita sitä sen mahdollistamaa taittoa, eli paperitulostetta tai sitä vastaavaa pdf:ää. Ei kai sille ole oikeastaan mitään käyttöä online-maailmassa.
Sanoisin että koska ”paperituloste tai sitä vastaava PDF” tarkoittaa oikeastaan samaa kuin ’kyky taittaa tekstiä ja säilyttää asettelu loppukäyttäjälle tarkasti’, kyllä jotakin (La)TeXin kaltaista tarvitaan joka tapauksessa. Alkuperäinen HTML oli hyvin yksinkertainen, koska taittoa ei pidetty tärkeänä – vain loogisen rakenteen ajateltiin merkitsevän. Sen jälkeen HTML (+ CSS) on jatkuvasti kehittynyt suuntaan, jossa TeX ja Postscript olivat jo alkuaan. (Kuten muistetaan, vaikka Postscript kehitettiin paperitulosteita ajatellen, sitä on käytetty myös näyttökuvauskielenä!) Toinen juttu on toki se, ettei TeXiä kukaan sellaiseen ole varmaan ajatellutkaan käyttää.
-
Sanoisin että koska ”paperituloste tai sitä vastaava PDF” tarkoittaa oikeastaan samaa kuin ’kyky taittaa tekstiä ja säilyttää asettelu loppukäyttäjälle tarkasti’, kyllä jotakin (La)TeXin kaltaista tarvitaan joka tapauksessa. Alkuperäinen HTML oli hyvin yksinkertainen, koska taittoa ei pidetty tärkeänä – vain loogisen rakenteen ajateltiin merkitsevän. Sen jälkeen HTML (+ CSS) on jatkuvasti kehittynyt suuntaan, jossa TeX ja Postscript olivat jo alkuaan. (Kuten muistetaan, vaikka Postscript kehitettiin paperitulosteita ajatellen, sitä on käytetty myös näyttökuvauskielenä!) Toinen juttu on toki se, ettei TeXiä kukaan sellaiseen ole varmaan ajatellutkaan käyttää.
En tunne kaikkea historiaa, mutta kyllähäc CSS oli mukana jo melko alussa HTML:n kehityksessä. Ongelma lienee ollut enemmänkin monitorien taso kuin halu olla tekemättä asiallista taittoa myös online-sovelluksiin. Ja toisaalta taitto on fyysisen paperiarkin luoma tarve, jota ei samassa määrin ole monitorilla olemassa.
Mutta jos siirtyy tuolta nykyaikaan, niin html+css+js toimii online-maailmassa, erilaiset taitto-ohjelmat paperilla ja pdf-dokumenteissa. Itse en näe kovin hedelmällisenä sotkea näitä tekniikoita ja kaipaan latexia vain ja ainostaan tietyn tyylisten pdf:ien tuottamiseen. (Eikä tämäkään ole oma haluni, vaan yliopiston vaatimus.)
-
En tunne kaikkea historiaa, mutta kyllähäc CSS oli mukana jo melko alussa HTML:n kehityksessä.
Melko alussa kyllä muttei aivan alussa: Berners-Leen alkuperäinen ajatushan oli nimenomaan loogisen rakenteen, ei ulkoasun välittäminen. Ja kun CSS tuli, se koski ensin enemmän merkkitasoa (”miltä h1-elementti näyttää”) kuin varsinaista asettelua (”miten asettaa tällainen teksti tuohon kohtaan näyttöä”). Taitto sanan varsinaisessa mielessä tehtiin usein taulukkoina, koska se oli ainoa selaimesta toiseen suhteellisen luotettavasti samoin toimiva työkalu.
Ongelma lienee ollut enemmänkin monitorien taso kuin halu olla tekemättä asiallista taittoa myös online-sovelluksiin.
Ei näyttöjen taso liity asiaan mitenkään! Jos tarve on saada esim. jokin alkio vasempaan yläkulmaan ja toinen keskelle, on yhdentekevää, onko näyttötarkuus 640 × 480 vai 4K – vai peräti paperi. Kyse oli nimenomaan siitä, että tieteellisten tekstien kaltaisissa rakenteisissa asiakirjoissa ei lähtökohtaisesti edes tarvita tällaista. Graafisesti näyttävä sisältö kuten mainokset sen sijaan vaativat sitä, joten kun WWW kaupallistui, alettiin kaivata parempaa CSS:ää.
Muuten – jos ”yliopisto” eli oppiaineesi kaipaa PDF:ää, voihan senkin tuottaa hyvin monilla eri tavoin! Nykyään mistä tahansa teksturista voi tulostaa PDF:ää, ja sitten on esimerkiksi DocBook jnpp.!
-
Muuten – jos ”yliopisto” eli oppiaineesi kaipaa PDF:ää, voihan senkin tuottaa hyvin monilla eri tavoin! Nykyään mistä tahansa teksturista voi tulostaa PDF:ää, ja sitten on esimerkiksi DocBook jnpp.!
No pdf on vain tiedostomuoto, mutta meillä on yliopiston laatima latex-pohja, jossa heidän päättämänsä taitto/muotoilu, ja sitä pitää noudattaa. Eikä tuo ole käytännössä mahdollista kuin latex-editorilla, mitä tässä ketjussa lähdin kyselemään, offline korvaajaa Overleafille. Itse pointti vain hieman hukkunut matkan varrella.
-
No pdf on vain tiedostomuoto, mutta meillä on yliopiston laatima latex-pohja, jossa heidän päättämänsä taitto/muotoilu, ja sitä pitää noudattaa. Eikä tuo ole käytännössä mahdollista kuin latex-editorilla,
Nyt oikeastaan palattiin pointtiin…
Kuten kerroin, olen itse tehnyt väikkärini LaTeXilla, vaikka yliopiston julkaisuista vastaavan instanssin (en muista nimeä) vaatimuksena oli tarjottuun Word-pohjaan kirjoitettu käsis, joka painossa sitten InDesignilla taitettaisiin.
Lopulta vastaanottajaa kiinnostaa vain, että tulos on annettujen ohjeiden mukainen, ei se, miten siihen on päästy. Jouduin hieman tekemään työtä ja käymään taittajan kanssa neuvotteluja saadakseni LaTeXin pukkaamaan tarkalleen halutunlaista PDF:ää, mutta ei heitä sinänsä kiinnostanut, miten siihen päädyttiin.
Kyllä työkalunsa sinänsä saa valita, jollei tarjottu tyydytä.
-
No jos vaatimuksena on tietyn latex-pohjan muotoilut täyttävä dokumentti, ja on olemassa toimivia latex-editoreita, niin en keksi ensimmäistäkään syytä alkaa keksimään pyörää itse uudelleen, vaikka siihen löytyi sata erilaista keinoa. Tuollainen on ihan hukkaan heitettyä aikaa, koska valmiita työkaluja on jo olemassa. Ainoa pointti tässä avauksessa oli päästä eroon tuosta omien tietojen lataamisesta ulkoiselle nettiserverille.
-
niin en keksi ensimmäistäkään syytä alkaa keksimään pyörää itse uudelleen,
Syy voisi olla vaikka, että ei halua tehdä mitään LaTeXilla tai haluaa nimenomaan käyttää jotakin tiettyä työkalua. Olin ollut rivien välistä lukevinani, ettei LaTeX ole sinulle mieleen.
Mutta jos siinä pysyt, vaihtoehtoja on jo lueteltu: Kile, Texmaker, Sublime Text, VSCode; sekä muutama joita ei kai vielä ole mainittu: LyX, LaTeXila, TeXStudio, TeXWorks.