Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: pikkalle - 27.01.16 - klo:17.12
-
Reilun vuoden minulla on ollut käytössä 100/20 Mbit/s valokuituyhteys (operaattori Anvia), mutta mielestäni nopeus ei kuitenkaan tunnu riittävältä. Aloin nyt erilaisten nopeustestien avulla tutkia sitä, pääsenkö koskaan luvattuun latausnopeuteen, ja tulin nyt siihen tulokseen, että milloinkaan en pääse lähellekään luvattua latausnopeutta Linux-koneillani. Käytännössä latausnopeus on korkeintaan luokkaa 10 -20 Mbit/s eli sama, mitä minulla oli kupariyhteydellä. Lähetysnopeus on jokaisella testauskerralla lähes luvattu eli 18 -19,6 Mbits/s, joten se asia on kunnossa.
Tänään hain kaverilta lainaksi uudehkon kannettevan tietokoneen (Lenovo), jossa oli Win8 käyttöjärjestelmä. Kun tarkistin tällä koneella reitittimeni (TP-Link 3600) jokaisesta portista siirtonopeuden, niin sain kaikista porteista tulokseksi täsmälleen operaattorini lupaamat siirtonopeudet. Latausnopeus pysyi koko mittausjakson ajan ihan tasaisena vähän alle 100 Mbit/s ja lähetysnopeus oli lähes 20 Mbit/s. Tämän perusteella reitittimeni näyttäisi olevan täysin kunnossa, ja operaattori toimittaa minulle tavaraa luvatulla nopeudella koko mittausjakson ajan.
Kun teen omalla Linux-tietokoneellani vastaavan Anvian tarjoaman nopeustestin, niin saan latausnopeudeksi noin 20 Mbit/s. Mittaussession alussa latausnopeus on pitkään luokkaa 10 Mbit/s, mutta testin puolessa välissä nopeus nousee hetkeksi arvoon 50 Mbit/s, ja sen jälkeen testin loppuun asti nopeus on taas alle 10 Mbit/s. Jos teen vastaavan testin nopeustesti.com sivustolta, niin silloinkin testausjakson alussa latausnopeus on luokkaa 15- 18 Mbit/s, mutta testijakson loppua kohti mentäessä latausnopeus nousee hyppäyksittäin arvoon 80 Mbit/s. En ymmärrä sitä, miten oman operaattorini (Anvia) nopeustesti antaa Linux-koneella näin pienen arvon, mutta Win 8 kone antaa täydet lukemat.
Minulla on monta Linux-konetta, joilla olen yrittänyt nopeuksia mittailla, mutta yksikään niistä ei anna täysiä lukemia Anvian nopeustestissä. Kaikki koneet käyttäytyvät niin, että mittausjakson alussa ne lataavat hyvin hitaasti (10 Mbit/s) useiden sekuntien ajan, ja sitten latausnopeus on hetkellisesti vähän suurempi (20 -40 Mbit/s), ja testin lopussa taas luokkaa 10 Mbit/s. Kaikki testit tein koneiden ethernet sisäänmenosta.
Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että langaton tiedonsiirto näyttäisi toimivan paremmin kuin langallinen. Minulla on autotallissa yksi tietokone (Linux Mint 17.2), jolla saan Wlan-yhteydellä paremman latausnopeuden. Nyt kysynkin viisailta UBUNTU-miehiltä, mistä minun kannattaisi alkaa etsiä vikaa? Onko kysymyksessä Linuxin systeemivika, jolle ei voi tehdä mitään vai voitaisiinko jollakin taikasanalla saada verkkokortti toimimaan niin, että se aloittaisi heti latauksen täydellä nopeudella ja säilyttäisi maksiminopeuden testin loppuun asti. Jos Win8-kone tähään pystyy, niin eikö Linux-konekin voisi pystyä samaan? Nyt minulle saa antaa viisaita neuvoja, jotta pääsisin operaattorini lupaamaan latausnopeuteen 100 Mbit/s.
Testeissä käyttämässäni pöytäkoneessa on UBUNTU 12.04 käyttöjärjestelmä ja ASUS miniläppärissä on Linux-Mint 17.2 käyttis.
-
Kokeile ilman reititintä eli kytke reitittimen WAN-porttiin tuleva Ethernet-kaapeli suoraan tietokoneeseen.
Minulla Anvian sivulla oleva nopeustesti antaa tulokseksi täydet 100/100 ThinkPad S440:llä Ethernetin kautta Ubuntu 14.04:ssä.
-
Kokeile ilman reititintä eli kytke reitittimen WAN-porttiin tuleva Ethernet-kaapeli suoraan tietokoneeseen.
Minulla Anvian sivulla oleva nopeustesti antaa tulokseksi täydet 100/100 ThinkPad S440:llä Ethernetin kautta Ubuntu 14.04:ssä.
Nopeus meni huonommaksi
Kokeilin jo päivällä ohittaa reitittimen kertomallasi tavalla. Tilanne ei ollenkaan parantunut, vaan latausnopeus meni oikeastaan vieläkin huonommaksi. Vika täytyy ilmeisesti olla tietokoneeni käyttöjärjestelmässä tai verkkokortin väärässä konfiguroinnissa tai sitten kortti on liian vanhaa tyyppiä tai viallinen.
Näin maallikosta tuntuu siltä, että verkkokortti aloittaisi testiä 10 Mbit/s nopeudella ja sitten se vaihtaisi vähitellet 100 Mbit/s nopeuteen. Olisiko mahdollista konfiguroida verkkokortti niin, että se olisi oletusarvoisesti aina nopeudella 100 Mbit/s. Reitittimen ethernet-porteissa on automaattinen nopeuden tunnistus ja tietokoneen verkkokortissa samoin, joten onko mahdollista, että molemmissa päissä olevat automaattitunnistukset alkaisivat jotenkin riidellä keskenään ja aiheuttaisivat tämän häiriön? Minulla ei ole paljoa kokemusta näistä hommeleista.
Komennolla lshw sain verkkokortista seuraavan listan. Onkohan konfiguroinnissa jotain vikaa?
resources: irq:21 memory:fdcff000-fdcfffff
*-network
description: Ethernet interface
product: RTL-8139/8139C/8139C+
vendor: Realtek Semiconductor Co., Ltd.
physical id: 2
bus info: pci@0000:02:02.0
logical name: eth0
version: 10
serial: 00:1d:0f:bf:54:04
size: 100Mbit/s
capacity: 100Mbit/s
width: 32 bits
clock: 33MHz
capabilities: pm bus_master cap_list rom ethernet physical tp mii 10bt 10bt-fd 100bt 100bt-fd autonegotiation
configuration: autonegotiation=on broadcast=yes driver=8139too driverversion=0.9.28 duplex=full ip=192.168.0.101 latency=64 link=yes maxlatency=64 mingnt=32 multicast=yes port=MII speed=100Mbit/s
resources: irq:22 ioport:de00(size=256) memory:fdcfe000-fdcfe0ff memory:fde00000-fde1ffff
-
Jos koneet ovat hitaita, yksi mahdollinen ongelma on noiden Flash-testien raskaus. Miltä latausnopeus näyttää wgetillä:
wget --report-speed=bits http://ubuntu.trumpetti.atm.tut.fi/releases/14.04.3/ubuntu-14.04.3-desktop-amd64.iso
-
Jos koneet ovat hitaita, yksi mahdollinen ongelma on noiden Flash-testien raskaus. Miltä latausnopeus näyttää wgetillä:
wget --report-speed=bits http://ubuntu.trumpetti.atm.tut.fi/releases/14.04.3/ubuntu-14.04.3-desktop-amd64.iso
Hieman valoa tunnelissa
Suoritin latauskokeita esittämälläsi tavalla, ja nyt alkaa näkyä hieman valoa tunnelin päässä. Testien perusteella varmistui se, että ADM Athlon koneeni latausnopeus on vain vähän yli 10 Mbit/s. Minun täytyy ehkä vaihtaa verkkokortti nopeampaan, jos aion päästä suurempaan siirtonopeuteen Anvian verkossa.
Täytyy vielä jatkaa tutkimuksia.
Latasin koneelleni ohjeesi mukaisesti isohkon tiedoston wget:n avulla, ja sain eri tietokoneilla seuraavat tulokset:
ASUS Eee 1005HA, ethernet liitäntä, latausnopeus 2,26 MB/s
ASUS Eee 1005HA, Wlan-yhteys, latausnopeus 7,24 MB/s
ADM Athlon 1,8 GHz, ethernet liitäntä, latausnopeus 1,42 MB/s
HP 2,6 GHz P4 kone , ethernet liitäntä, latausnopeus 11,0 MB/s
Listasta näkee heti, että ASUS-läppäri ja ADM Athlon kone eivät toimi kunnolla ethernet-yhteydellä. Latausnopeus jää aivan liian alhaiseksi pitkässäkin latauksessa. Tulokset ovat hyvin yhtäpitävia Anvian nopeustestin kanssa. Sen sijaan Wlan-yhteydella ASUS-kone näyttäisi toimivan ihan kelvollisesti, ja ihan kohtuullisesti toimii myös vaimoni HP P4-kone.
Jos tuloksista pitää tehdä jokin yhteenveto, niin näyttäisi vahvasti siltä, että ADM Athlon ja ASUS-läppärin ethernet-kortit ovat liian hitaita tai ne eivät muuten vain toimi Anvian verkossa kunnolla. Molemmissa koneissa ethernet-kortit toimivat vain nopeudella 10/100 Mbit/s, mutta HP P4 koneessa on emolevylle integroidun ethernet-liitännän maksiminopeus 1 Gbit/s. HP-koneella Anvian nopeustestikin antaa testijakson loppupuolella kunnolliset tulokset, vaikka siinäkin testijakson alussa siirtonopeus on pieni.
Nyt kysyisin viisailta UBUNTU-miehiltä sitä, voiko tietokoneen 10/100 Mbits/s verkkokorttia konfiguroida siten, että nopeus 10 Mbit/s olisi kokonaan estetty eli kortti voisi toimia vain nopeudella 100 Mbit/s. Ellei tämä ole mahdollista, niin sitten menen huomenna kauppaan ostamaan ADM Athlon-koneeseen 1 Gbit/s nopeuteen yltävän verkkokortin ja teen uudestaan saman lataustestin. Ensiksi tietysti haluaisin tehdä verkkokortin konfiguroinnin, mikäli se on mahdollista.
-
Näin maallikosta tuntuu siltä, että verkkokortti aloittaisi testiä 10 Mbit/s nopeudella ja sitten se vaihtaisi vähitellet 100 Mbit/s nopeuteen. Olisiko mahdollista konfiguroida verkkokortti niin, että se olisi oletusarvoisesti aina nopeudella 100 Mbit/s. Reitittimen ethernet-porteissa on automaattinen nopeuden tunnistus ja tietokoneen verkkokortissa samoin, joten onko mahdollista, että molemmissa päissä olevat automaattitunnistukset alkaisivat jotenkin riidellä keskenään ja aiheuttaisivat tämän häiriön? Minulla ei ole paljoa kokemusta näistä hommeleista.
Periaatteessa nuo toimivat kyllä ihan hyvin riippumatta siitä millainen laite toisessa päässä on (siis on siellä automatiikka tai ei ole), koska se on huomioitu standardissa. Lisäksi tuota nopeutta ei vaihdella kesken käytön ja sitä ei varsinkaan muuteta mitenkään vähitellen vaan nopeusluokat ovat 10 Mb/s, 100 Mb/s ja 1 Gb/s eikä niillä ole välimuotoja. Sen sijaan huono johto voisi aiheuttaa virheitä ja sen takia jouduttaisiin tekemään paljon uudestaan lähetyksiä, mutta jos samalla koneella (ja siis johdolla) toinen käyttöjärjestelmä toimii hyvin, niin se ei kuulosta todennäköiseltä.
Komennolla lshw sain verkkokortista seuraavan listan. Onkohan konfiguroinnissa jotain vikaa?
size: 100Mbit/s
capacity: 100Mbit/s
Ei ainakaan nopeuden puolesta. Kortti pystyy (capacity-kohta) 100 Mb/s nopeuteen ja se on säädetty (size-kohta) myös sille nopeudelle.
Voisit toki katsoa siirrettyäsi jonkin verran tietoa, mitä ip-komento kertoo virheistä ja muusta sellaisesta. Varsinkin kasvavat virhenumerot ovat kiinnostavia:
ip -s linkTai vielä enemmän tietoja (sisältää myös yllä olevan tiedot):
ip -s -s linkTuohon voi laittaa myös loppuun verkkokortin liittymän (interface), jolloin ei tulosteta turhaan loopback-laitetta tai muita verkkokortteja:
ip -s -s link show enp2s0Korvaa tuo enp2s0 oman koneesi verkkokortin tunnuksella, joka voi olla vaikka eth0 tai jotain samankaltaista tuon esimerkkini kanssa.
Muokkaus: Katsoinpa tuloksia:
ASUS Eee 1005HA, ethernet liitäntä, latausnopeus 2,26 MB/s
ASUS Eee 1005HA, Wlan-yhteys, latausnopeus 7,24 MB/s
ADM Athlon 1,8 GHz, ethernet liitäntä, latausnopeus 1,42 MB/s
HP 2,6 GHz P4 kone , ethernet liitäntä, latausnopeus 11,0 MB/s
11 MB/s tarkoittaa 88 Mb/s eli 100 Mb/s (= 12,5 MB/s) nettiliittymälle tuo on ihan hyvä nopeus, vaikka valokuidussa toki pitäisi saada suurimman osan ajasta täysi nopeus, mutta se on tietenkin vain operaattorilta omalle koneelle ei koko internetiin eli käytetty palvelin vaikuttaa. Lisäksi yhteydessä voi olla yleisrasitetta (overhead) johtuen käytetyistä protokollista ja virheenkorjauksesta, minkä takia maksimilatausnopeus ei ole aivan koko yhteyden nopeutta. Muiden langallisten verkkokorttien tulokset eivät näytä oikeilta.
Pieni korjaus: Siis langattomalle tuo nopeus voi olla jopa ihan täysi kaista, koska siellä käytännössä päästään noin 70%:iin kätellystä maksimikaistasta, jota muutetaan dynaamisesti tilanteen mukaan, ja se taas riippuu signaalista (käytännössä siis etäisyydestä ja esteistä) ja käytetyistä laitteista. Oikeilla varusteilla on toki mahdollista saada koko 100 Mb/s laajakaista käyttöön, mutta jos on yhtään vanhemmat laitteet (kaikki g-laitteet tai mahdollisesti joku draft n -laite), niin sitä ei voi saavuttaa. Paremmilla vehkeillä (n- tai ac-laite) se rippuu lähinnä siitä mitä tukiaseman ja laitteen välissä on ja mikä on etäisyys. Ja siis täytyy muistaa, että kuten yleensä niin hitaamman laitteen mukaan mennään eli molempien pitää olla n- tai ac-laitteita, jotta voi saada koko nopeuden.
-
11 MB/s tarkoittaa 88 Mb/s eli 100 Mb/s (= 12,5 MB/s) nettiliittymälle tuo on ihan hyvä nopeus, vaikka valokuidussa toki pitäisi saada suurimman osan ajasta täysi nopeus, mutta se on tietenkin vain operaattorilta omalle koneelle ei koko internetiin eli käytetty palvelin vaikuttaa. Lisäksi yhteydessä voi olla yleisrasitetta (overhead) johtuen käytetyistä protokollista ja virheenkorjauksesta, minkä takia maksimilatausnopeus ei ole aivan koko yhteyden nopeutta. Muiden tulokset eivät näytä oikeilta.
[/quote]
Suoritin ehdottamasi komennon verkkokortin tutkimiseksi ja sain ADM Athlon koneestani seuraavan listan. Virheitä ei näyttäisi esiintyvän.
ip -s -s link show eth0
2: eth0: <BROADCAST,MULTICAST,UP,LOWER_UP> mtu 1500 qdisc pfifo_fast state UNKNOWN qlen 1000
link/ether 00:1d:0f:bf:54:04 brd ff:ff:ff:ff:ff:ff
RX: bytes packets errors dropped overrun mcast
1180491525 797630 0 0 0 0
RX errors: length crc frame fifo missed
0 0 0 0 0
TX: bytes packets errors dropped carrier collsns
26674652 375723 0 0 0 0
TX errors: aborted fifo window heartbeat
0 0 0 0
ASUS-konetta käytetään aina Wlan-yhteydellä, joten ethernet-yhteyden huono toimivuus ei ole mikään ongelma. Ongelma on ADM Athlon kone, jota voidaan käyttää ainoastaan ethernet-yhteydellä. Aion kokeilla siinä 1 Gbit/s verkkokorttia, niin silloin sen pitäisi toimia yhtä hyvin kuin vaimoni HP P4 kone. En kyllä ymmärrä sitä, miksi normaali 100 Mbit/s verkkokortti ei riitä, mutta ei se vain näytä toimivan kunnolla.
-
Odottavan aika on pitkä
En vielä tänään saanut 1 Gbit/s siirtonopeuteen yltävää verkkokorttia, joten voisin kokeilla vielä muitakin konsteja, jolla saisin 100 Mbit/s nopeudella toimivan verkkokortin vähän suurempaan siirtonopeuteen kuin 12 Mbit/s. Olisiko reitittimen konfiguroinnissa joitakin poppakonsteja, joita voisin tässä verkkokorttia odotellessa kokeilla? Reititin on suunnilleen tehdasasetuksissa, mutta tietysti olen vaihtanut reitittimen nimen ja Wlan-verkon nimen ja salasanan toiseksi.
-
En vielä tänään saanut 1 Gbit/s siirtonopeuteen yltävää verkkokorttia, joten voisin kokeilla vielä muitakin konsteja, jolla saisin 100 Mbit/s nopeudella toimivan verkkokortin vähän suurempaan siirtonopeuteen kuin 12 Mbit/s. Olisiko reitittimen konfiguroinnissa joitakin poppakonsteja, joita voisin tässä verkkokorttia odotellessa kokeilla? Reititin on suunnilleen tehdasasetuksissa, mutta tietysti olen vaihtanut reitittimen nimen ja Wlan-verkon nimen ja salasanan toiseksi.
Oletko jo kokeillut kytkeä tuota konetta reitittimeen toisella, toimivaksi todetulla kaapelilla?
Muutoin ongelman syytä kannattanee etsiä koneesta itsestään. Voit googlata Ethernet-piirin mallin ja emolevyn mallin perusteella englanniksi, onko jollain ollut vastaavaa ongelmaa ja onko ratkaisuja löytynyt. Jakaako eth0 keskeytyksiä muiden laitteiden kanssa eli mitä tämä komento listaa:
cat /proc/interrupts
-
Jos yhdistät kaksi konetta ristiinkytketyllä RJ-45-kaapelilla, millainen siirtonopeus on silloin?
-
En vielä tänään saanut 1 Gbit/s siirtonopeuteen yltävää verkkokorttia, joten voisin kokeilla vielä muitakin konsteja, jolla saisin 100 Mbit/s nopeudella toimivan verkkokortin vähän suurempaan siirtonopeuteen kuin 12 Mbit/s. Olisiko reitittimen konfiguroinnissa joitakin poppakonsteja, joita voisin tässä verkkokorttia odotellessa kokeilla? Reititin on suunnilleen tehdasasetuksissa, mutta tietysti olen vaihtanut reitittimen nimen ja Wlan-verkon nimen ja salasanan toiseksi.
Oletko jo kokeillut kytkeä tuota konetta reitittimeen toisella, toimivaksi todetulla kaapelilla?
Muutoin ongelman syytä kannattanee etsiä koneesta itsestään. Voit googlata Ethernet-piirin mallin ja emolevyn mallin perusteella englanniksi, onko jollain ollut vastaavaa ongelmaa ja onko ratkaisuja löytynyt. Jakaako eth0 keskeytyksiä muiden laitteiden kanssa eli mitä tämä komento listaa:
cat /proc/interrupts
Kaapelit ovat kunnossa
Kuten aiemmassa viesteissäni kerroin, kokeilin uudehkolla Lenovo-läppärillä nopeuksia reitittimen kaikista porteista, ja ne olivat aivan OK. Testasin myös samalla läppärillä ADM Athlon koneelle menevän kaapelin (pituus 5 m) päästä, ja siinäkin sain maksimisiirtonopeuden. Kaapeli on siis kunnossa. Kaikki reitittimen portit ja kaikki kaapelit ovat ymmärrykseni mukaan kunnossa.
Itse en tietokoneen sisuksista kauheasti ymmärrä, mutta osaan kyllä päätteellä katsella tiettyjä asioita.
Esittämälläsi komennolla cat /proc/interrupts sain seuraavan listan:
cat /proc/interrupts
CPU0
0: 47 IO-APIC-edge timer
1: 16298 IO-APIC-edge i8042
7: 2 IO-APIC-edge parport0
8: 0 IO-APIC-edge rtc0
9: 0 IO-APIC-fasteoi acpi
14: 0 IO-APIC-edge pata_atiixp
15: 17615 IO-APIC-edge pata_atiixp
18: 12169 IO-APIC-fasteoi radeon
19: 349562 IO-APIC-fasteoi ehci_hcd:usb1, ohci_hcd:usb2, ohci_hcd:usb3
20: 58 IO-APIC-fasteoi snd_ens1371
21: 215708 IO-APIC-fasteoi ohci_hcd:usb4, firewire_ohci
22: 402178 IO-APIC-fasteoi sata_sil, eth0
23: 0 IO-APIC-fasteoi sata_sil
NMI: 466 Non-maskable interrupts
LOC: 3009338 Local timer interrupts
SPU: 0 Spurious interrupts
PMI: 466 Performance monitoring interrupts
IWI: 117739 IRQ work interrupts
RTR: 0 APIC ICR read retries
RES: 0 Rescheduling interrupts
CAL: 0 Function call interrupts
TLB: 0 TLB shootdowns
TRM: 0 Thermal event interrupts
THR: 0 Threshold APIC interrupts
MCE: 0 Machine check exceptions
MCP: 59 Machine check polls
ERR: 1
MIS: 0
Viisaat UBUNTU-miehet voisivat nyt minulle kertoa, onko listassa jotain epämääräistä. Olen saanut tämän koneen ilmaiseksi, joten en tunne sen historiaa. Saattahan koneessa olla joitakin epämääräisiä virityksiäkin, mutta yhtä huonosti ASUS-läppärinikin toimii ethernet-liitännässä.
-
Mitä asetus merkitsee?
Katselin äsken huvikseni reitittimen asetuksia. LAN-asetusten sivulla oli asetus IGMP Proxy: Enabled asennossa. Asetuksen voisi myös laittaa asentoon Disabled. Kumpi asetus on parempi tavallisessa nettikäytössä? Mahtaisiko siirtonopeusvaiva poistua, jos laitan asetukseksi IGMP Proxy: Disabled ?
Asetuksen alla on selventävä teksti:
IGMP(Internet Group Management Protocol) works for IPTV multicast stream.
The device supports both IGMP proxy with enabled/disabled option and IGMP snooping.
En oikein ymmärrä mitä tämä teknisesti tarkoittaa, joten voisivatko viisaat UBUNTU-miehet selventää minulle asiaa.
-
Katseletko TV:tä Internetin välityksellä eli onko sinulla käytössä jokin IPTV-palvelu (esim. Elisa Viihde)?
-
Katseletko TV:tä Internetin välityksellä eli onko sinulla käytössä jokin IPTV-palvelu (esim. Elisa Viihde)?
En katsele TV:tä netin välityksellä, eikä minulla ole käytössä mitään IPTV-palvelua tällä hetkellä. Olen kyllä harkinnut Anvian tarjoaman Watson palvelun hankkimista, mutta nyt pitäisi ensin saada verkkokortti toimimaan nopeammin.
-
22: 402178 IO-APIC-fasteoi sata_sil, eth0
Ethernet-piiri jakaa keskeytyksen SATA-ohjaimen kanssa, mikä ei ole optimaalista, mutta ei myöskään välttämättä aiheuta ongelmia. Lisäksi molemmat laitteet on integroitu emolevylle, joten keskeytysohjauksia on vaikeaa tai mahdotonta muuttaa. Erillisen PCI-kortin tapauksessa voisi koittaa vaihtaa kortin toiseen paikkaan.
Viisaat UBUNTU-miehet voisivat nyt minulle kertoa, onko listassa jotain epämääräistä. Olen saanut tämän koneen ilmaiseksi, joten en tunne sen historiaa. Saattahan koneessa olla joitakin epämääräisiä virityksiäkin,
Historiasta ei muuten ole apua, mutta kiinnostavaa olisi, toimiiko verkko nopeasti Windowsissa. Silloin ongelman syy rajautuisi Linux-ajuriin tai konfiguraatioon.
mutta yhtä huonosti ASUS-läppärinikin toimii ethernet-liitännässä.
Tehtyjen kokeiden perusteella myös siinä koneessa on jokin ongelma Ethernetin puolella. Todennäköisesti syy on toinen, koska rauta on aivan erilaista.
Katselin äsken huvikseni reitittimen asetuksia. LAN-asetusten sivulla oli asetus IGMP Proxy: Enabled asennossa. Asetuksen voisi myös laittaa asentoon Disabled. Kumpi asetus on parempi tavallisessa nettikäytössä? Mahtaisiko siirtonopeusvaiva poistua, jos laitan asetukseksi IGMP Proxy: Disabled ?
Asetus liittyy multicast-reititykseen. Tavallisessa nettikäytössä sillä ei ole mitään merkitystä tai vaikutusta.
En katsele TV:tä netin välityksellä, eikä minulla ole käytössä mitään IPTV-palvelua tällä hetkellä. Olen kyllä harkinnut Anvian tarjoaman Watson palvelun hankkimista, mutta nyt pitäisi ensin saada verkkokortti toimimaan nopeammin.
1 MB/s riittää tuohon hyvin. Koneessa ei riitä teho HD-kanavien purkamiseen, jolloin tarvittaisiin ~2 MB/s.
-
Lisää kysymyksiä
Ongelmallisessa ADM Athlon koneessa on käytössä PCI-väylään asennettu verkkokortti, sillä emolevylle integroitu verkkokortti ei toimi. Tästä syystä SETUP:ssa on Onboard LAN asennossa Disabled.
Eilen mittailin vähän aikoja, kuinka kauan mittaussekvenssin aikana latausnopeus pysyy hyvin alhaisena (luokkaa 10 Mbit/s). Anvian latausnopeustesti kestää kaikkiaan 21 s. Ensimmäisen kolmen sekunnin ajan nopeus on 10 -12 Mbit/s ja sitten siirtonopeus nousee hyppäyksittäin arvoon 35 - 45 Mbit/s. Tämä jakso kestää 6 -7 s, ja loppuajan nopeus on jälleen arvossa 10 -15 Mbit/s.
Soneran testissä ajoitus on hieman erilainen. Ensimmäisen neljän sekunnin aikana nopeus on luokkaa 10 Mbit/s, ja sitten se hyppää äkillisesti arvoon 20 -22 mbit/s noin 7 s ajaksi, ja viimeiset 10 s siirtonopeus on taas luokkaa 10 Mbit/s.
Nyt kysynkin viisailta UBUNTU-miehiltä, mistä tämä alkujarrutteluvaihe johtuu sekä Anvian että Soneran nopeustesteissä? Kun tein testiä kaverini uudehkolla Lenovo-läppärillä (WIN8-kone), niin siirtonopeus meni heti testin alussa arvoon 98 - 100 Mbit/s, ilman mitään alkuhidasteluja. Onko tämä alkujarrutus vain Linux-koneiden ominaisuus?
Autotallissa minulla on toimiva vanha 2,4 GHz Celeron kone, jossa on WIN XP ja Linux Mint 17.2 käyttöjärjestelmät. Siinä koneessa on emolevylle integroitu verkkokortti, joka todennäköisesti on nopeudeltaan 10/100. Kannattaisikohan vielä tehdä samat testit silläkin koneella, jotta saataisiin enemmän mittaustietoa.
-
Ongelmallisessa ADM Athlon koneessa on käytössä PCI-väylään asennettu verkkokortti, sillä emolevylle integroitu verkkokortti ei toimi. Tästä syystä SETUP:ssa on Onboard LAN asennossa Disabled.
Kokeile vaihtaa verkkokortti toiseen korttipaikkaan. Omistatko muita ylimääräisiä 100 Mbps Ethernet-kortteja?
Nyt kysynkin viisailta UBUNTU-miehiltä, mistä tämä alkujarrutteluvaihe johtuu sekä Anvian että Soneran nopeustesteissä? Kun tein testiä kaverini uudehkolla Lenovo-läppärillä (WIN8-kone), niin siirtonopeus meni heti testin alussa arvoon 98 - 100 Mbit/s, ilman mitään alkuhidasteluja. Onko tämä alkujarrutus vain Linux-koneiden ominaisuus?
Ei ole Linuxin ominaisuus. Todennäköisesti siinä Lenovon läppärissä olisit saanut Ubuntulla saman tuloksen kuin Windowsilla.
Minulla nuo testit toimivat kaikissa Ubuntu-koneissa täysin ongelmitta ja maksiminopeuksilla.
Autotallissa minulla on toimiva vanha 2,4 GHz Celeron kone, jossa on WIN XP ja Linux Mint 17.2 käyttöjärjestelmät. Siinä koneessa on emolevylle integroitu verkkokortti, joka todennäköisesti on nopeudeltaan 10/100. Kannattaisikohan vielä tehdä samat testit silläkin koneella, jotta saataisiin enemmän mittaustietoa.
Voithan toki huvikseen testailla, mutta havaitut ongelmat ovat todennäköisesti konekohtaisia. Rautasi on muutenkin vanhaa ja hidasta.
Kiinnostavampaa vertailutietoa saisi ajamalla Windowsia niissä samoissa koneissa.
-
Vika edelleen päällä
Testailin huvikseni vanhaa 2,4 GHz:n Celeron-konetta sekä Linuxilla että Windowsilla, mutta kummallakaan käyttöjärjestelmällä en päässyt lähellekään nimellisnopeutta. Linuxilla Celeron-kone käyttäytyi täsmälleen samalla tavalla kuin AMD Athlon kone, mutta Windowsia käytettäessä 3 - 4 s:n alkuhidastus puuttui. Windowsilla latausnopeus nousee nopeasti arvoon 30 -35 Mbit/s ja alkaa muutamassa sekunnissa pienentyä arvoon 10 - 20 Mbit/s. Keskimääräinen siirtonopeus molemmilla käyttöjärjestelmillä on suunnilleen sama, mutta Linuxilla maksiminopeus esiintyy vasta 5 - 7 s testin alusta, kun taas Windowsilla maksiminopeus saavutetaan heti testijakson alkuvaiheessa.
Tuloksista voisi päätellä sen, että Linuxissa ja Windowsissa on erilaiset ajurit, jotka saavat verkkokortin käyttäytymään eri tavalla. Tässä vaiheessa en enää jatka kokeiluja, vaan odottelen rauhassa uutta nopeampaa verkkokorttia. Vasta sen jälkeen voin testata sitä, saavuttaako ADM Athlon kone yhtä hyvän latausnopeuden kuin 1 GHz:n ethernet-liitännällä varustettu 2,6 GHz HP P4 kone. Ensi viikolla saan verkkokortin, joten sitten voidaan jatkaa keskustelua. Hyviä korjausideoita saa minulle esittää aiemminkin.
Vaikka olenkin täysi maallikko näissä tietokoneasioissa, niin vaikuttaa vahvasti siltä, että 10/100 verkkokortit eivät ole riittävän nopeita, sillä ainakaan minä en pääse niillä lähellekään täyttä 100 Mbit/s latausnopeutta. Kolmella eri koneella olen temppua kokeillut, eikä yksikään kone ole toiminut kelvollisesti. Ovatko muut vastaavan valokuituliittymän omistavat kaverit päässeet täyteen latausnopeuteen tavallisella 10/100 ethernet verkkokortilla?
Vielä yksi kinkkinen kysymys viisaille UBUNTU-miehille. Voisiko syy ongelmiini olla liittymätyypissäni 100/20 Mbit/s. Poistuisivatko ongelmat sillä, jos liittymäni olisikin 100/100 Mbit/s eli lataus- ja lähetysnopeudet olisivat samat? En ole perehtynyt näihin juttuihin niin paljoa, että pystyisin tietämään asian.
-
Tuloksista voisi päätellä sen, että Linuxissa ja Windowsissa on erilaiset ajurit, jotka saavat verkkokortin käyttäytymään eri tavalla.
Ero voi johtua myös Flash Playerin versiosta ja selaimesta.
Vaikka olenkin täysi maallikko näissä tietokoneasioissa, niin vaikuttaa vahvasti siltä, että 10/100 verkkokortit eivät ole riittävän nopeita, sillä ainakaan minä en pääse niillä lähellekään täyttä 100 Mbit/s latausnopeutta. Kolmella eri koneella olen temppua kokeillut, eikä yksikään kone ole toiminut kelvollisesti. Ovatko muut vastaavan valokuituliittymän omistavat kaverit päässeet täyteen latausnopeuteen tavallisella 10/100 ethernet verkkokortilla?
Testasin vanhalla ThinkPad X24:llä. Siinä ei toimi Flash-viritykset (prosessorissa ei ole SSE2-tukea), mutta wget lataa levykuvaa 45 Mbps nopeudella. Kotiyhteyteni on Elisan 50/10 kaapeliliittymä. Koneiden välillä tiedostot siirtyvät n. 88 Mbps nopeudella scp:llä (joka kuormittaa Pentium III Mobilea jo aika rankasti nopealla blowfish-enkoodauksellakin). Kyllä 100 Mbps Ethernet siirtää normaalisti 100 Mbps, jos ei joku muu rajoite hidasta toimintaa.
Vielä yksi kinkkinen kysymys viisaille UBUNTU-miehille. Voisiko syy ongelmiini olla liittymätyypissäni 100/20 Mbit/s. Poistuisivatko ongelmat sillä, jos liittymäni olisikin 100/100 Mbit/s eli lataus- ja lähetysnopeudet olisivat samat?
Ei vaikuta asiaan.
-
Erot Linux ja win koneiden käytöksessä voi johtua myös MTU arvosta. Kokeile eri asetuksia josko nopeudet nousee. Liian iso arvo aiheuttaa ongelmia internet yhteydessä, kun paketit pirstaloituu.
http://www.cnet.com/news/tip-increase-internet-speed-by-manipulating-mtu-size/
MTU arvoa voi muokkailla verkkoyhteysasetuksista. Voi joutua katkaisemaan ja uudelleenyhdistämään verkkoyhteyden jokaisen muutoksen jälkeen.
Reitittimessä määritellään MTU myös erikseen, mikä voi vaikuttaa asiaan.
-
Loppu hyvin - kaikki hyvin
Sain tänään nopeamman verkkokortin (TP-Link TG-3269), ja nyt ADM Athlon kone toimii suunnillen samalla tavalla kuin HP P4 kone. Pakko tunnustaa, että minä en millään konstilla päässyt 10/100 verkkokortilla siedetäviin latausnopeuksiin. Kai niilläkin verkkokorteilla osaava mies suurempiin latausnopeuksiin pääsee, mutta minulta se ei onnistunut. Paljon helpommalla pääsin, kun ostin uuden nopeamman verkkokortin.
Laitan tähän komennolla lshw saadun listan uudesta verkkokortista
*-network
description: Ethernet interface
product: RTL8169 PCI Gigabit Ethernet Controller
vendor: Realtek Semiconductor Co., Ltd.
physical id: 2
bus info: pci@0000:02:02.0
logical name: eth2
version: 10
serial: 30:e6:22:05:5e:3c
size: 1Gbit/s
capacity: 1Gbit/s
width: 32 bits
clock: 66MHz
capabilities: bus_master cap_list rom ethernet physical tp mii 10bt 10bt-fd 100bt 100bt-fd 1000bt 1000bt-fd autonegotiation
configuration: autonegotiation=on broadcast=yes driver=r8169 driverversion=2.3LK-NAPI duplex=full ip=192.168.0.101 latency=64 link=yes maxlatency=64 mingnt=32 multicast=yes port=MII speed=1Gbit/s
resources: irq:22 ioport:de00(size=256) memory:fdcfe000-fdcfe0ff memory:fde00000-fde1ffff
Kiitokset kaikille viisaille UBUNTU-miehille hyvistä neuvoista ja ohjeista. Lopuksi kysyisin vielä sitä, tarvitseeko tämä uusi verkkokortti jonkin erityisajurin, jotta se toimisi kaikein parhaiten. Jos tarvitsee, niin mistä sellaisen ajurin helpoimmin löytää.
-
Erot Linux ja win koneiden käytöksessä voi johtua myös MTU arvosta. Kokeile eri asetuksia josko nopeudet nousee. Liian iso arvo aiheuttaa ongelmia internet yhteydessä, kun paketit pirstaloituu.
http://www.cnet.com/news/tip-increase-internet-speed-by-manipulating-mtu-size/
MTU arvoa voi muokkailla verkkoyhteysasetuksista. Voi joutua katkaisemaan ja uudelleenyhdistämään verkkoyhteyden jokaisen muutoksen jälkeen.
Reitittimessä määritellään MTU myös erikseen, mikä voi vaikuttaa asiaan.
Reitittimessäni MTU:n oletusarvo on 1500, ja lukeman perässä on maininta, että tätä arvoa ei ole syytä muuttaa ellei ole aivan pakko. Kokeilin kuitenkin muuttaa arvoa pienemmäksi, mutta aina se vain pienensi latausnopeutta, joten palautin sen takaisin arvoon 1500.
-
Lopuksi kysyisin vielä sitä, tarvitseeko tämä uusi verkkokortti jonkin erityisajurin, jotta se toimisi kaikein parhaiten. Jos tarvitsee, niin mistä sellaisen ajurin helpoimmin löytää.
Ei tarvitse. Kernelin vakioajuri on paras ajuri. Ethernet-korttien kohdalla ajureita ei yleensäkään tarvitse etsiä tai vaihtaa.
-
Moniko maksaa turhasta?
Juttelin tänä aamuna yhden osaavan tietokonekauppiaan kanssa ongelmastani. Kaveri sanoi heti minulle, että 10/100 Mbit/s verkkokortti ei pysty nopeassakaan ethernet verkossa suurempaan latausnopeuteen kuin kuin 12 Mbit/s. Tämä on kuulemma teoreettinen maksiminopeus. Kaverin kertoman mukaan on aivan pakko laittaa tietokoneeseen 1 Gbit/s verkkokortti, jos 100 Mbit/s valokuituliittymän täyttä nopeutta halutaan hyödyntää ethernet-verkossa.
Tähän tulokseen minäkin kokeiluissani tulin, mutta ihmettelen sitä, että ettei asiasta pidetä enempää meteliä. Olisihan viisasta, että liittymää kauppaava operaattori sanoisi asiakkaalle, että nopea liittymä on täysin hyödytön, ellei asiakkaalla ole 1 Gbitin ethernet-verkkokorttia koneessaan. Minäkin maksoin kokonaisen vuoden ihan turhaan nopeasta nettiyhteydestä, koska 10/100 verkkokorttini ei pystynyt sitä hyödyntämään. Moniko muu tietämätön asiakas Suomessa maksaa turhasta siirtokapasiteetista, jota hidas verkkokortti ei pysty hyödyntämään.
-
Juttelin tänä aamuna yhden osaavan tietokonekauppiaan kanssa ongelmastani. Kaveri sanoi heti minulle, että 10/100 Mbit/s verkkokortti ei pysty nopeassakaan ethernet verkossa suurempaan latausnopeuteen kuin kuin 12 Mbit/s. Tämä on kuulemma teoreettinen maksiminopeus.
Sekoitti yksiköt. Teoreettinen maksiminopeus on lähes 100 Mbit/s = 12.5 MB/s (megatavua sekunnissa)
Kaverin kertoman mukaan on aivan pakko laittaa tietokoneeseen 1 Gbit/s verkkokortti, jos 100 Mbit/s valokuituliittymän täyttä nopeutta halutaan hyödyntää ethernet-verkossa.
Ei pidä paikkaansa. 100 Mbps Ethernet riittää hyvin 100 Mbps nettiliittymän jatkeena, kunhan kaikki palikat toimivat oikein.
Olen itse käyttänyt 10/100 Mbps Ethernetiä vuosien varrella monissa eri lähiverkoissa ja kokoonpanoissa, enkä muista törmänneeni tällaisiin ongelmiin. Lähelle maksiminopeuksia on päästy aina. Samaa ei voi sanoa langattomista verkoista.
-
Moniko maksaa turhasta?
Juttelin tänä aamuna yhden osaavan tietokonekauppiaan kanssa ongelmastani. Kaveri sanoi heti minulle, että 10/100 Mbit/s verkkokortti ei pysty nopeassakaan ethernet verkossa suurempaan latausnopeuteen kuin kuin 12 Mbit/s. Tämä on kuulemma teoreettinen maksiminopeus. Kaverin kertoman mukaan on aivan pakko laittaa tietokoneeseen 1 Gbit/s verkkokortti, jos 100 Mbit/s valokuituliittymän täyttä nopeutta halutaan hyödyntää ethernet-verkossa.
Tähän tulokseen minäkin kokeiluissani tulin, mutta ihmettelen sitä, että ettei asiasta pidetä enempää meteliä. Olisihan viisasta, että liittymää kauppaava operaattori sanoisi asiakkaalle, että nopea liittymä on täysin hyödytön, ellei asiakkaalla ole 1 Gbitin ethernet-verkkokorttia koneessaan. Minäkin maksoin kokonaisen vuoden ihan turhaan nopeasta nettiyhteydestä, koska 10/100 verkkokorttini ei pystynyt sitä hyödyntämään. Moniko muu tietämätön asiakas Suomessa maksaa turhasta siirtokapasiteetista, jota hidas verkkokortti ei pysty hyödyntämään.
Ihan varmuuden vuoksi, eihän tässä puhuta valokuitu-verkkokorteista ? Tietääkseni 1G ethernet liitin on ollut vakiona jo monta vuotta emolevyissä joten suurin osa tietämättään on ollut tuettuna.
Kokonaisuutta katsoo niin PCI-E kortin ajurin ja kernelin toteutus myöskin vaikuttaa nopeuteen. Tällöin esim jos kortin ajuri Windowsin puolella on paremmin koodattu kuin Linuxin puolella niin sekin sekin voi tuottaa eri tuloksia nopeudessa..
-
Ihmeteltävää vielä riittää
Vaikka sainkin nyt latausnopeuden oikeille hehtaareille, niin edelleenkin ihmettelen sitä, miksi tavallinen 10/100 verkkokortti toimii niin hitaasti nopeassa ethernet-liitännässä. Kun suoritin tässä ketjussa mainitun isohkon tiedoston siirron vanhalla verkkokortilla, niin se otti aikaa 11 m 45 s. Kun vaihdoin verkkokortin nopeampaan, niin saman tiedoston lataus kesti vain 2 m 22 s. Tämä latausnopeus riittää minulle hyvin, vaikka täyten vauhtiin ei päästäkään.
Kun latasin saman ison tiedoston ASUS-koneella, niin se otti aikaa 11 m 40 s eli suunnilleen saman ajan kuin ADM Athlon kone (muu liikenne tietenkin vaikuttaa). Vein sitten ASUS-koneen autotalliin, jonne on aika konstikas verkkoyhteys. Minulla on autotallissan vanha Wlan-ADSL-modeemi (oli käytössä 20 Mb kupariyhteydellä) joka saa signaalinsa pääreitittimen Wlan-signaalista. Molemmat reitittimet ovat VDS-kelpoisia, joten ne muodostavat tavallaan yhden laajennetun verkon, ja pystyn siis käyttämään myös autotallissani neljää ethernet-porttia yhtäaikaisesti. Kun kytkin ASUS-koneen autotallin reitittimen ethernet-porttiin ja suoritin saman tiedoston lataamisen, niin latausaika oli vain 3 m 3 s . Lataus oli lähes yhtä nopea kuin 1 Gbitin verkkokortilla suoraan pääreitittimen ethernet portista??? Latausnopeus autotallissa on siis 3,8 kertainen, vaikka signaalitiellä on runsaasti erilaisia vitkuttimia. Mistä johtuu, että autotallissa ethernet-portti toimii nopeammin?
Vaikka alkuperäinen ongelmani ratkesikin, kun hankin nopeamman verkkokortin, niin olisin edelleenkin halukas tietämään, mikä aiheuttaa ongelmat, kun tavallinen 10/100 verkkokortti liitetään nopeaam ethernet-verkkoon. Voin vielä jatkossakin kokeilla sitä (on akateemista mielenkiintoa asiaan), saanko tavallisella 10/100 verkkokortilla lisää siirtonopeutta, mutta onneksi löytyi helpompi ratkaisu, joka poisti arkipäivän latausongelmat. Viisaat UBUNTU-miehet voisivat vielä kertoilla ideoitaan, joilla alkuperäinen ongelma voitaisiin ratkaista vielä fiksummin.
-
Juttelin tänä aamuna yhden osaavan tietokonekauppiaan kanssa ongelmastani. Kaveri sanoi heti minulle, että 10/100 Mbit/s verkkokortti ei pysty nopeassakaan ethernet verkossa suurempaan latausnopeuteen kuin kuin 12 Mbit/s. Tämä on kuulemma teoreettinen maksiminopeus.
Sekoitti yksiköt. Teoreettinen maksiminopeus on lähes 100 Mbit/s = 12.5 MB/s (megatavua sekunnissa)
Kaverin kertoman mukaan on aivan pakko laittaa tietokoneeseen 1 Gbit/s verkkokortti, jos 100 Mbit/s valokuituliittymän täyttä nopeutta halutaan hyödyntää ethernet-verkossa.
Ei pidä paikkaansa. 100 Mbps Ethernet riittää hyvin 100 Mbps nettiliittymän jatkeena, kunhan kaikki palikat toimivat oikein.
Olen itse käyttänyt 10/100 Mbps Ethernetiä vuosien varrella monissa eri lähiverkoissa ja kokoonpanoissa, enkä muista törmänneeni tällaisiin ongelmiin. Lähelle maksiminopeuksia on päästy aina. Samaa ei voi sanoa langattomista verkoista.
Kysymys on vielä auki
" Ei pidä paikkaansa. 100 Mbps Ethernet riittää hyvin 100 Mbps nettiliittymän jatkeena, kunhan kaikki palikat toimivat oikein. "
Alkueräinen ongelmani johtui juuri siitä, että en ole saanut palikoita toimimaan oikein. Olen monilta asiantuntijoilta ja myös operaattorin edustajilta tiedustellut asiaa, mutta kukaan ei ole osannut antaa niin viisasta ohjetta, että ongelma olisi ratkennut. Tässäkin ketjussa on käsitelty monia asiaan vaikuttavia juttuja, mutta palikoiden oikeaa järjestystä ei vain ole löytynyt. Siksi ratkaisinkin ongelman ihan tavallisella maalaisjärjellä ostamalla 1 Gbit/s nopeudella toimivan verkkokortin. Edelleenkin olen kiinnostunut palikoiden oikeasta toiminnasta, jotta alkuperäinen ongelma olisi voitu ratkaista fiksummin.
-
Alkueräinen ongelmani johtui juuri siitä, että en ole saanut palikoita toimimaan oikein. Olen monilta asiantuntijoilta ja myös operaattorin edustajilta tiedustellut asiaa, mutta kukaan ei ole osannut antaa niin viisasta ohjetta, että ongelma olisi ratkennut. Tässäkin ketjussa on käsitelty monia asiaan vaikuttavia juttuja, mutta palikoiden oikeaa järjestystä ei vain ole löytynyt. Siksi ratkaisinkin ongelman ihan tavallisella maalaisjärjellä ostamalla 1 Gbit/s nopeudella toimivan verkkokortin. Edelleenkin olen kiinnostunut palikoiden oikeasta toiminnasta, jotta alkuperäinen ongelma olisi voitu ratkaista fiksummin.
Summa summarum: ongelmasi on jokseenkin erikoinen, eikä mikään tähän mennessä tutkittu ja kokeiltu asia ole paljastunut juurisyyksi. Selvinneen perusteella vaikuttaa siltä, että jotain mätää on sekä läppärin Ethernet-piirin että AMD-pöytäkoneen vanhassa Ethernet-kortissa. Mahdollinen vika saattaa olla molemmissa tapauksissa raudan+ajurin kombinaatiossa, ja ainakin pöytäkoneessa siihen voi vaikuttaa myös muu laiteympäristö (SATA-ohjain jakaa keskeytyksen ethernet-piirin kanssa).
Sinulla on joko käynyt huono flaksi noiden koneiden kanssa, tai jokin selvittämätön tekijä aiheuttaa ongelmia verkossasi.
Minulla alkaa olla toteutuskelpoiset ideat vähissä. Itse kokeilisin vastaavassa tilanteessa ongelmakonetta jossain toisessa verkossa toisen Ethernet-kytkimen kanssa, tai suoraan jonkun toimivaksi todetun koneen kanssa ristiinkytketyllä kaapelilla. Sillä tavalla verkkoympäristön mahdolliset ongelmat voidaan eliminoida.
Tai sitten voit olla tyytyväinen siihen, että ongelma ratkesi rautaa vaihtamalla.
-
Muista että verkko on yhtä nopea tai hidas kuin sen hitain komponentti paikan a ja b välillä.
-
Moniko maksaa turhasta?
Juttelin tänä aamuna yhden osaavan tietokonekauppiaan kanssa ongelmastani. Kaveri sanoi heti minulle, että 10/100 Mbit/s verkkokortti ei pysty nopeassakaan ethernet verkossa suurempaan latausnopeuteen kuin kuin 12 Mbit/s. Tämä on kuulemma teoreettinen maksiminopeus. Kaverin kertoman mukaan on aivan pakko laittaa tietokoneeseen 1 Gbit/s verkkokortti, jos 100 Mbit/s valokuituliittymän täyttä nopeutta halutaan hyödyntää ethernet-verkossa.
Tähän tulokseen minäkin kokeiluissani tulin, mutta ihmettelen sitä, että ettei asiasta pidetä enempää meteliä. Olisihan viisasta, että liittymää kauppaava operaattori sanoisi asiakkaalle, että nopea liittymä on täysin hyödytön, ellei asiakkaalla ole 1 Gbitin ethernet-verkkokorttia koneessaan. Minäkin maksoin kokonaisen vuoden ihan turhaan nopeasta nettiyhteydestä, koska 10/100 verkkokorttini ei pystynyt sitä hyödyntämään. Moniko muu tietämätön asiakas Suomessa maksaa turhasta siirtokapasiteetista, jota hidas verkkokortti ei pysty hyödyntämään.
Ihan varmuuden vuoksi, eihän tässä puhuta valokuitu-verkkokorteista ? Tietääkseni 1G ethernet liitin on ollut vakiona jo monta vuotta emolevyissä joten suurin osa tietämättään on ollut tuettuna.
Kokonaisuutta katsoo niin PCI-E kortin ajurin ja kernelin toteutus myöskin vaikuttaa nopeuteen. Tällöin esim jos kortin ajuri Windowsin puolella on paremmin koodattu kuin Linuxin puolella niin sekin sekin voi tuottaa eri tuloksia nopeudessa..
Minäkin menin halpaan
" Ihan varmuuden vuoksi, eihän tässä puhuta valokuitu-verkkokorteista ? Tietääkseni 1G ethernet liitin on ollut vakiona jo monta vuotta emolevyissä joten suurin osa tietämättään on ollut tuettuna. "
Minäkin menin tässä jutussa halpaan. Heti nopeamman yhteyden saatuani testailin aina latausnopeutta ja ihmettelin suuresti, että koskaan en päässyt lähellekään suurinta nopeutta. Vaimoni konetta päivittäessäni aina tarkistin myös latausnopeuden, ja jokaisella kerralla se oli luokkaa 70 -80 Mbit/s. Aina silloin ajattelin, että kai se siirtoyhteys on kunnossa, vaikka omalla koneellani en koskaan saanutkaan riittävää lukemaa. Kuvittelin aina, että omalla koneella latausnopeutta mitatessani verkossa oli ollut ruuhkaa, ja nopeus jäi pieneksi siitä syystä. Ei vain tullut tarkistettua sitä, että vaimoni koneessa olikin jo valmiina emolevylle integroitu 1 Gbit/s ethernet portti, ja omasa koneessani oli 10/100 verkkokortti.
Vasta pari viikkoa sitten aloin todella ihmetellä sitä, että omalla koneellani en milloinkaan pääse suurempaan latausnopeuteen. Aloin järjestelmällisesti tutkia asiaa ja esitin myös kysymyksen asiasta tälle palstalle. Saamani palautteen perusteella hankin sitten nopeamman verkkokortin, ja sillähän se latausongelma poistui.