Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: IK - 20.03.12 - klo:12.16
-
Käytän libreofficea (uusin versio), mutta se ei tahdo mukautua minun tarpeisiini.
Täsmällisemmin: haluaisin kirjoittaa yhdistyksen tarpeisiin yksinkertaisen työjärjestyksen. LO tarjoaa toistuvasti jotakin omaa jäsentelyään. Poistan kaikista mahdollisista kohdista numeroinnin yms. Kun jatkan kirjoittamista seuraavan työjärjestyskohdan numeron kirjoittaminen laukaisee jälleen LOn oman numeroinnin.
Tunnin taistelun jälkeen on pakko luovuttaa.
Miten LOn vaisi toimimaan niin, että writer suostuisi tekemään vain antamani komennot?
Toinen vaihtoehto: onko suomenkielistä "notepadin" kaltaista ohjelmaa olemassa Ubuntulle.
KIITOS NEUVON ANTAJILLE. Pidän Open officesta/ Libre officesta ja nyt vielä enemmän kun se antaa; automaatisen muotoilun poistamisen jälkeen; kirjoittaa niin kuin haluan. Toki ohjelman muotoilut ovat todennäköisesti parempia kuin omani, mutta ne eivät istu minun käyttööni.
-
Englantilaisessa versiossa:
Format>AutoCorrect and uncheck "While typing"
Suomenkielisessä versiossa jotain vastaavaa:
Muotoilu -> Automaattinen muotoilu -> kirjoittaessa?
Siis tuo pois päältä, niin pitäisi helpottaa.
Ja Gedit on ubuntun notepad.
-
Suomenkielisessä versiossa jotain vastaavaa:
Muotoilu -> Automaattinen muotoilu -> kirjoittaessa?
----------------------------
(http://dl.dropbox.com/u/49224198/Ubuntu/LibreOfficeWriter.png)
Geditin ohella jotkut kehuvat Geanya:
(http://dl.dropbox.com/u/49224198/Ubuntu/Geany_FI.png)
Libre Office Writerille vaihtoehto voisi olla Abiword.
-
Gedit eli Tekstimuokkain on kyllä Ubuntun vastine notepadille, mutta huomattavasti parempi sellainen monessa suhteessa alkaen tuesta erilaisille merkistökoodauksille ja rivinvaihdoilla ja jatkuen sitten mm. korostuksiin (siis ne värjäykset).
Geditin ohella jotkut kehuvat Geanya:
Geany sisältää paljon muutakin. Itse tykkään alaosaan integroituvasta päätteestä ja vasemmalla olevaan palkkiin integroitavasta tiedostoselaimesta. Erittäin pätevä softa.
-
Käytän libreofficea (uusin versio), mutta se ei tahdo mukautua minun tarpeisiini.
Mukautuu, kun mukautetaan. Kertoisitko, millaisen jäsentelyn haluat?
-
Itse käytän tekstinkäsittelyyn Abiwordia (http://www.abisource.com/) ja taulukkolaskentaan Gnumericia (http://projects.gnome.org/gnumeric/).
Löytyy suoraan repoista.
-
Laitoinpa itseltäkin LO Writer: ssa tuon automaattikorjauksen pois. Joskus on ärsyttänyt kun oma ajatukseni ja LO Writerin idea ovat menneet ristiin kun kirjoittaa tekstiä jossa on numeroituja kohtia tyyliin
1) pläplä
2) pläplä
.
jne
ja jostain itselleni tuntemattomasta syystä LO yhtäkkiä muuttaa esimerkiksi yhdeksännen numeron eri kokoiseksi kuin muut, lieneekä tuolla jokin tarkoitus ?
Muuten kyllä toiminut ok sen mitä olen asiatekstiä tuolla kirjoitellut ja pdf-vienti on myös ollut suureksi hyödyksi.
Gedit on yleiseditori, erikoisuutena siinä on että se osaa tosiaankin käyttää erilaisia merkkikoodauksia (Linux, Windows, Mac). Ohjelmoijalle tai sitä opiskelevalle Geany on monin tavoin sekä kätevä että helppokäyttöinen.
-
Vaihtoehtoja:
Abiword
Lotus Symphony
OpenOffice
Softmaker office
Microsodt office 2007 crossoverilla tai winellä jos halvemmalla haluaa ja säätää pikkasen enemmän.
-
Tämä on ehkä hiukkasen tekninen vaihtoehto, mutta Viikon VALOna (http://viikonvalo.fi/Emacs_Org-mode) oleva, Emacsin mukana tuleva Org-mode on myös aika omiaan tehtävälistojen tekoon.
-
Ja Gedit on ubuntun notepad.
Ja ainakin joskus XFCE:n oletus editori on ollut Leafpad Gedit:in tapaan.
Jo mainittu Abiword on lähinnä keveä, ehkä kevein (graafinen) tekstinkäsittelyohjelma.
-
Itse joudun aina tuoreen LibreOfficen käyttöönottaessa poistamaan kaikki ruksit tuolta Tools-Autocorrect Options-Options. URL-tunnistuksen ainakin voi varmaan jättää ja Create Tablen olen jättänyt, mutta muiden poistaminen helpottaa kummasti.
-
Vaihtoehtoja:
Abiword
Lotus Symphony
OpenOffice
Softmaker office
Microsodt office 2007 crossoverilla tai winellä jos halvemmalla haluaa ja säätää pikkasen enemmän.
Innostuin tietenkin heti "kokeilemaan" edellä mainittua Lotus Symphonya siitä syystä, että Libre Officen suomenkielen oikoluku ei toimi Ubuntu 10.04 -versiossa. Kokeilu loppui heti alkuunsa, koska en osaa asentaa vaadittuja paketteja.
Make sure that the standard C++ library libcstdc++.so.6, libgnomeprint and libgnomeprint-ui packages are installed.
En tiedä edes sitä mistä ensimmäisen paketin nimi alkaa. Kohdasta C++ vai kohdasta library vai kohdasta libcstdc++. Arvelen viimeistä. Joka tapauksessa näiden pakettien asentaminen ei onnistunut. Niitä ei löytynyt mistään.
Toinen ongelma on Libre Officen poistaminen. Kokeilin sitäkin erilaisten ohjeiden avulla, mutta huonolla menestyksellä. Koneessa näyttää olevan mahdoton määrä erilaisia Libre Office tiedostoja, kielipaketteja ja ties mitä. Pitääkö ne kaikki yksitellen poistaa?
Tavoite on se, että tietokoneessani olisi toimiva tekstinkäsittelyohjelma, jossa olisi suomenkielinen oikoluku. Ei tämän kummempaa. Libre Office toimii uudemmissa järjestelmissä vakaasti ja hyvin, mutta tässä siihen ei saa oikolukua. Alkuperäiseen Open Officeen oikoluvun sen sai, mutta Open Officessa oli se vika, että kaatuili koko ajan. Jatkuvat "recovery" -tilanteet alkoivat inhottaa.
Lotus Symphony on sukua Open Officelle, joten ehkä sekin kaatuilee. Mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee. Jos kokeilee...
-
Onhan myös Latex:
http://www.latex-project.org/ftp.html
Ja miten niin LibreOffice ei poistu kunnolla? Kai poistit paketinhallinnan kautta?
-
Onhan myös Latex:
http://www.latex-project.org/ftp.html
Ja miten niin LibreOffice ei poistu kunnolla? Kai poistit paketinhallinnan kautta?
Pakettienhallinta näyttää, että koneeseen on asennettu noin 20 pakettia, joiden nimissä näkyy sana "libreoffice". Kai ne pitää kaikki ruksata poistettaviksi? Vai poistuvatko ne automaattisesti, kun "peruslibreofficen" poistaa? Epäonnistunut yritys oli se, kun yritin poistaa yhden osan eli eli "libreofficen" (office productivity suite). Tällöin tuli jokin ilmoitus ongelmasta, ja lopetin siihen. En nyt aio yrittää poistaa Libre Officea uudestaan vaan mietin asiaa. Pitää olla ensiksi varma, että osaan asentaa korvaavan ohjelman (tai tietysti Libre Officen voi asentaa uudestaan). Tämä hanke on nyt mietintävaiheessa.
-
Kokeilu loppui heti alkuunsa, koska en osaa asentaa vaadittuja paketteja.
Make sure that the standard C++ library libcstdc++.so.6, libgnomeprint and libgnomeprint-ui packages are installed.
...pakettien asentaminen ei onnistunut. Niitä ei löytynyt mistään.
-----------------------------
IBM:llä tarkoitetaan tätä kirjastoa: GNU Standard C++ Library. Synapticista löytyy.
(http://dl.dropbox.com/u/49224198/Ubuntu/GNU_Standard_C_Library.png)
Samoin libgnomeprint löytyy Synapticista:
(http://dl.dropbox.com/u/49224198/Ubuntu/Gnomeprint.png)
Päätteessä voi etsiä helposti puuttuvia kirjastoja (tässä tapauksessa libstdc, korvaa haluamallasi) komennolla:
apt-cache search libstdc
(http://dl.dropbox.com/u/49224198/Ubuntu/aptsearch_terminal.png)
-
Käytän libreofficea (uusin versio), mutta se ei tahdo mukautua minun tarpeisiini.
Mukautuu, kun mukautetaan. Kertoisitko, millaisen jäsentelyn haluat?
Itse asiassa en halua minkäänlaista / tai oikeastaan osaan tehdä sellaisen kuin kulloinkin tarvitsen. Halusin päästä irti automaattisista muotoiluista ja siihen sain näin jälkikäteen ajatellen helpot oikeat neuvot. Kiitos.
-
Lotus Symphony on sukua Open Officelle, joten ehkä sekin kaatuilee. Mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee. Jos kokeilee...
Librekin on =). Se on itse asiassa uudelleennimetty OO.
-
Itse asiassa LibreOffice on puhdas forkki eli uusi kehityshaara OpenOfficesta joka taasen oli StartOfficen versiosta lähtenyt kehityshaara.
:P
-
Kiitokset neuvoista. Nyt on kokeeksi asennettu Lotus Symphony (lisä- ja fix-paketteineen). Suomenkielinen oikoluku näyttää toimivan, joten tähän mennessä kaikki on hyvin (ehdin jo säikähtää, kun googlasin vanhan Tietokonelehden artikkelin, jossa kerrottiin, että... "Symphony ja Thinkfree Office ovat joukon heikoimmat suomea kirjoitettaessa: ne eivät tue Voikkoa tai Soikkoa, eikä niihin saa lisättyä itse suomenkielistä oikokulua tai tavutusta lainkaan."). Ehkä Symphonyyn ei saa liitettyä edellä mainittuja, mutta pääasia on, että oikoluku edes jollakin tavalla toimii. Kyllä se näyttää virheet merkkaavan.
Liitä/paste -toiminta on hieman pelottava, koska siitä puuttuu vaihtoehto liittämisestä formatoimattomana. Alkuperäinen Open Office romahti silmänräpäyksessä, kun siihen erehtyi liittämään vähänkään muotoiltuja tekstejä. Kierrätinkin tekstit yleensä tekstimuokkaajan kautta kunnes joko neuvoi, että on olemassa helpompikin vaihtoehto.
Nyt siis testaillaan, kuinka vakaa Lotus Symphony on. Jos se ei kaatuile, niin eiköhän sillä pärjää. Jos kaatuilee, niin mietitään sitten vaihtoehtoja.
-
Itse asiassa LibreOffice on puhdas forkki eli uusi kehityshaara OpenOfficesta joka taasen oli StartOfficen versiosta lähtenyt kehityshaara.
:P
Onhan se, mutta todellisuudessa sen takana on suurin osa vanhan Open Officen kehittäjistä. Nykyään OO:n takana ei taida ollakaan paljon muita kuin Oracle.
-
Nykyään OO:n takana ei taida ollakaan paljon muita kuin Oracle.
IBM on myös sen todella merkittävä tukija. Koodiltaan projektit alkavat olla jo todella erilaisia, koska LibreOfficea on siivottu jo niin pitkään ja näitä muutoksia ei saada enää takaisin OpenOfficeen.
Calligra (entinen KOffice) on merkittävä LibreOfficen haastaja toimisto-ohjelmistojen puolella ainakin teknisesti. Siitä julkaistaan ensimmäinen vakaa versio piakkoin.
-
onko syytä miksi ei käyttää viimeistä tai mistä piti versiota open officea
jos ei asennu uuteen ubuntuun
niin virtuaaliseen kyllä tai siellä se on valmiina vaik 10.04.4 suomi remix
atk:n piti aikoinaan nopeuttaa tietojenkäsittelyä ja vähentää paperinmäärää
-
atk:n piti aikoinaan nopeuttaa tietojenkäsittelyä ja vähentää paperinmäärää
Mutta sitten ATK:sta tuli IT, josta sitten tehtiin ICT ja homme meni metsään
-kirjaimellisesti hakemaan lisää paperipuuta :-)
-
Muutaman päivän käyttökokemuksia Lotus Symphonystä:
Ohjelma on hyvän näköinen. Toiminnat ovat pääosin asiallisia, mutta käytettävyydeltään hieman erilaisia kuin Open Officessa ja Libre Officessa. Ohjelma vaatii hieman totuttelua. Asiakirjat ovat nettiselaimen välilehtien kaltaisia ja siten helposti näkyvissä. Suomenkielen korjaustoiminta on tehokas (se merkitsee puneisella kaikki vähänkin epäilyttävät sanat).
Valitettavasti Lotus Symphonyssä on myös kyseenalaisia piirteitä. Pahimpia on se, että ohjelma hyydyttää joskus koko tietokoneen niin, että ainostaan hiiren kursori liikkuu ruudulla, mutta mikään nappi ei toimi, eikä mikään valikko ilmesty näkyviin. Tästä tilanteesta (näitä on tapahtunut vasta kahdesti) on selvinnyt siten, että on odottanut muutaman tunnin, jona aikana tietokone on itsestään alkanut toimia. Tai on sulkenut tietokoneen kannen ja aukaissut sen uudestaan, jolloin sisäänkirjautumisvalikko on ilmestynyt normaalisti, minkä jälkeen konekin on toiminut.
Edellä mainittu ei ole kuitenkaan ainoa ilmennyt ongelma tai erikoisuus. Yksi omituinen piirre on se, että reunan vierityspalkin "nappi" ikään kuin tarttuu hiireen kiinni (vaikka se ei näkyvästi ole kiinni). Kun kursoria liikuttaa ruudulla teksti pomppii ylös ja alas aivan kuin vetelisi hiirellä sivupalkista. Hiiren saa "irti", kun napsauttaa jotain sopivaa kohtaa työpöydällä.
Tekstien kopioiminen muualta ja liittäminen asiakirjaan aiheuttaa joskus epämääräisiä pieniä ongelmia kuten jumiutumista.
KDE-ympäristössä Lotus Symphonyn toiminta on erittäin huonoa. Ohjelma näyttää toimivan alussa normaalisti, mutta jos vaihtaa hetkeksi toiseen sovellukseen ja sen jälkeen palaa Lotus Symhonyyn, se on jumissa. Kursoria ei enää saa näkymään asiakirjassa, eikä asiakirjaan voi kirjoittaa. Asiakirja on pakko sulkea ja avata uudestaan, jonka jälkeen siihen taas voi kirjoittaa. Tästä syystä muualta kopioidun tekstin liittäminen asiakirjaan on hankalaa, koska sinä aikana, kun tekstiä käy toisesta ohjelmasta kopioimassa, Lotus Symphony menee jumiin. Tekstiä ei voi liittää siihen. Ohjelman ongelmat KDE:ssä ovat sitä luokkaa, että se on lähes käyttökelvoton. Gnomessa se toimii paremmin, mutta siinä on sielläkin ajoittain ongelmia.
Libre Office on ollut kokeilemistani ohjelmista vakain, mutta siihen ei valitettavasti saa Ubuntu 10.04:ään oikolukuohjelmaa. Enkä aio vaihtaa tässä tietokoneessa uuteen Ubuntun versioon näillä näkymin (koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä). Seurailen nyt vielä, miten Lotus Symphony toimii jatkossa, mutta ei sille näiden ongelmien takia täysiä pisteitä voi antaa.
-
Libre Office on ollut kokeilemistani ohjelmista vakain, mutta siihen ei valitettavasti saa Ubuntu 10.04:ään oikolukuohjelmaa. Enkä aio vaihtaa tässä tietokoneessa uuteen Ubuntun versioon näillä näkymin (koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä). Seurailen nyt vielä, miten Lotus Symphony toimii jatkossa, mutta ei sille näiden ongelmien takia täysiä pisteitä voi antaa.
Olen jo alfasta asti ajellut läppärilläni Xubuntu 12.04:ää ja sen paneeliin saa myös päivämäärän. Ja LibreOffice oikolukee, jahka sen on ladannut (ei asennu oletuksena).
T:Jallu59
-
(koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä).
Saat yläpalkkiin tuon kellon ajan jos siirryt esim Cairo-dockin käyttöön 12.04:ssa. Jokainen valitsee oman jakelunsa mutta 10.4 alkaa olemaan jo vanha jakelu joten päivitys on paikallaan ajan myötä. Mitä setuo tullessaan jokaisen päätettävissä minkätyyppisen desktopin haluaa, ei tarvitse pysyä Unityssä jos ei siitä tykkää.
Vaihtoehtoja on ja niitä kannattaa tutkia.
-
(koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä).
Saat yläpalkkiin tuon kellon ajan jos siirryt esim Cairo-dockin käyttöön 12.04:ssa.
Ubuntuun voi asentaa gnome-panelin ja siihen voi sitten lisätä sen tutun kellon.
-
(koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä).
Saat yläpalkkiin tuon kellon ajan jos siirryt esim Cairo-dockin käyttöön 12.04:ssa.
Ubuntuun voi asentaa gnome-panelin ja siihen voi sitten lisätä sen tutun kellon.
Päivämäärä näkyi yläpalkissa jonkin asennetun "apletin" avulla, mutta jossakin vaiheessa tuli ilmoitus, että lisuke on tullut epävakaaksi, ja se poistetaan. Ja sinne se meni. Klikkasin ehkä OK. En ymmärrä syytä, miksi päivämäärä on poistettu vakiotyöpöydästä. En ole niin hyvin ajasta selvillä, että muistaisin joka ikinen kerta, että monesko päivä tänään on. Niinpä se pitää katsoa avaamalla kalenteri.
Pieni mutta harmillinen kiusa.
Jakeluja pitää tietenkin uudistaa aikaa myöten (tarkoitan asentaa omalle koneelle uusi versio), mutta olen ilmeisesti jonkin verran retrohenkinen, enkä oikein mielelläni vaihda tuttua asiaa tuntemattomaan, varsinkin jos olen käyttänyt aikaa olemassaolevan viilailuun ja virittelyyn. Tuntuu, että kaikki työ menee hukkaan, jos asetuksien säätäminen pitää taas aloittaa alusta.
Kun asensin viime kesänä Ubuntun Sony -läppäriin, äänet eivät kuuluneet alussa lainkaan. Meni kauan ja vaati neuvojen kysymistä monesta paikasta ennen kuin sain äänen kuulumaan kuulokkeista. Skype-puhelut kuulokemikrofonin kanssa eivät vieläkään onnistu, mutta siinä asiassa olen jo luovuttanut.
Kaksi vuotta sitten (toukokuussa) asentamani Ubuntun virittelyssä sain viimeisen asian eli langattomaan verkkoon kytkeytymisen (puoliautomaattisesti) toimimaan vasta nyt tällä foorumilla saamieni ohjeiden avulla (kiitos paljon, kuka niitä ohjeita antoikin).
Kun asentaa koneeseen uuden version käyttöjärjestelmästä, tuntuu että romuttaa kaiken sen työn, minkä on suurella vaivalla tehnyt. Se on vähän kuin purkaisi talon, jonka juuri on saanut valmiiksi. On tietenkin mahdollista käyttää päivitysasennusta (käytin sitä toukokuussa 2010, koska entinen versio ehti olla koneessa vain reilun kuukauden), jolloin jotain vanhaa säilyy. Mutta jos versioiden välillä on kulunut aikaa, koko homma on pantava uusiksi. Tietenkin näin on joskus ehkä tehtävä, mutta mielellään vasta sitten, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Muulloin kannattaa noudattaa insinöörin ohjetta: "Älä koske toimivaan systeemiin". Ellei sitten halua räplätä räpläämisen innosta - tällaistakin tulee joskus harrastettua.
Windowsin olen joutunut joskus asentamaan välttämättömyyden pakosta uudestaan, koska entinen kokoonpano on ollut niin takkuinen. Yleensä olen samalla formatoinut kovalevyn niin, että kaikki roina poistuu.
P.S. Tätä kirjoittaessani näyttö on välkähdellyt omituisesti muutaman kerran. Mikähän uusi ongelma koneessa nyt lymyää. Samanlaista välkähtelyä ei ole koskaan aikaisemmin esiintynyt (tunne on sellainen, että näyttö voisi hyytyä tai Gnome romahtaa minä hetkenä tahansa).
-
Loppukommentti vielä aiheesta "Lotus Symphony" (vaihtoehto Libreofficelle).
Noin kolmen viikon käyttökokemuksen perusteella olen kohtalaisen tyytyväinen Lotus Symphonyyn. Alkuvaiheessa esiintyneitä koneen hyytymisiä ei ole enää viime aikoina tapahtunut, mihin on ollut ehkä syynä se, että olen tehnyt asiat hitaasti ja rauhallisesti. Liian nopea hosuminen hiirellä ja useiden asioiden tekeminen päällekäin saa ohjelman jumiin. Ohjelman toiminta on melko hidasta, joten sille pitää antaa aikaa. Suomenkielen oikoluku toimii kohtuullisesti, vaikka ei ilmeisesti perustukaan samoihin elementteihin (Voikko) kuin Open Officessa ja Libre Officessa. Oikoluku on kirjoitusvirheitä tekevällä hyvä apuväline. Valitettavasti se ei kuitenkaan huomaa puuttuvia sanoja tai ylimääräisiä sanoja tai vääriä sijamuotoja ja muuta tällaista.
Suosittelen Lotus Symphonya tietyin varauksin. Sen "käyttöliittymä" on toimiva ja nykyaikaisen tuntuinen. Asiakirjat ovat omina alasivuinaan (Tab) aivan kuten selaimissa. Käynnistettäessä edelliset asiakirjat tulevat siististi luettelona näkyviin. Kirjainten muotoilun valikot tulevat esille sivupalkkiin, ja ne saa myös helposti piiloon.
Ellei mitään uusia ongelmia ilmene, säilytän Lotus Symphonyn tässä koneessa Open Officen (jatkuvasti inhottavia "crasheja ja recoveryjä") ja Libre Officen (vakaa mutta oikoluku ei toimi Ubuntu 10.04:ssä) korvikkeena. Aivan täydellinen tämäkään ei ole, mutta saa kelvata toistaiseksi.