Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: krautis - 12.09.11 - klo:06.30
-
Tästä voisi olla montaakin mieltä, vai mitä:
http://www.hardware.fi/uutiset/artikkeli.cfm/2011/09/11/ubuntulle_ehdotetaan_kuukausittaista_kehityssyklia?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+afterdawn_uutiset+%28AfterDawn+-+Uutiset%29&utm_content=Google+International
-
Tästä voisi olla montaakin mieltä, vai mitä:
http://www.hardware.fi/uutiset/artikkeli.cfm/2011/09/11/ubuntulle_ehdotetaan_kuukausittaista_kehityssyklia?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+afterdawn_uutiset+%28AfterDawn+-+Uutiset%29&utm_content=Google+International
Juu ei hyvä ei. Suunta on pojilla hyvä jos haluavat pudottaa Ubuntun suosituimman jakelun paikalta.
-
Voi olla puolen vuoden sykli alkaa olemaan tarpeeton ja Ubuntun tulisi siirtyä rolling pohjaiseen jjulkaisu menetelmään. Joka tapauksessa puolen vuoden sykli alkaa olemaan pitkä ja vanhanaikainen tehdä riliisejä jos pitää aina tuhota edelliset saavutukset.
Yksi vaihtoehto on siirtää kehitystyö taustalle joka pyöri koko ajan ja tarpeen mukaan tehdään riliisejä.
-
Voi olla puolen vuoden sykli alkaa olemaan tarpeeton ja Ubuntun tulisi siirtyä rolling pohjaiseen jjulkaisu menetelmään. Joka tapauksessa puolen vuoden sykli alkaa olemaan pitkä ja vanhanaikainen tehdä riliisejä jos pitää aina tuhota edelliset saavutukset.
Yksi vaihtoehto on siirtää kehitystyö taustalle joka pyöri koko ajan ja tarpeen mukaan tehdään riliisejä.
Ei tulisi mieleenikään päivittää puolen vuoden (tai vuodenkaan) välein.
Paitsi mitä ns. normaalilla aptitude update; aptitude upgrade -loitsuilla tapahtuu.
Debianilla tuntuu olevan homma hallussa ja ns. järki kädessä.
En edes muista kauanko Lenny oli iskussa, tai edes yritä arvailla koska Squeeze menee uusiksi.
Ilman näitä Ubuntun LTSP (vai miten tuo lyhenne onkaan) olisin skipannut Ubuntun jo kauan sitten.
-
Tuolla uutisissakin mainitussa alkuperäisessä lähteessä (http://netsplit.com/2011/09/08/new-ubuntu-release-process/) oli toisaalta ihan hyviä perusteluja miksi tähän siirryttäisiin. Eli suuntahan plisi ikäänkuin askel Debianin kehitystavan suuntaan. Tuohon kuukausittaiseen julkaisuun päästettäisiin vain vakaita ohjelmia mukaan. Ei niin kuin nykyään 6kk julkaisussa, että kun on päätetty jokin asia korvata jollain uudemmalla, se myös korvataan vaikka uusi olisi keskeneräinen.
Eli jos nykyjärjestelmä korvattaisiin mallilla 1kk välein julkaisu johon mukaan vakaaksi ehtineet ohjelmat + LTS julkaisut tässä rinnalla, niin miksei tuo kävisi. Toisaalta itselleni kävisi sekin, että desktop käyttöön tulisi viralliset paketit tärkeimmistä ohjelmista siten, että ne pysyisivät ajantasalla, esim selain ym. Pohjana voisi muutoin olla LTS. No tuo nyt vaan omaa spekulaatiota tuo loppu, että mikä itselleni kävisi. Mutta jännä nähdä tapahtuuko tuossa muutosta johonkin suuntaan vaiko eikö. Se mielestäni on totta, että ubuntun julkaisujen bugisus ei ole juurikaan vähentynyt viime aikoina.
-
Paha sanoa, kuinka tuo tulisi todellisuudessa toimimaan.
Ei oikein ole tietoa siitä, kuinka tuo vaikuttaisi tapaan jolla Ubuntu parsitaan kasaan.
Rolling Release malli toimii hyvin esim. Arch Linuxilla, mutta siinä on ainakin se ero, että Arch käyttää voisiko sanoa jopa suoraan upstream versioita kaikesta.
Sama taitaa koskea Debiania.
Olisi kyllä kiva saada jotain selkeyttä tähän Ubuntun tämän hetkiseen malliin.
Tuntuu, että päivitykset uuteen versioon ei ole suositeltavia tämän hetken menetelmällä, eikä aina jaksaisi asentaa uudelleen 6kk välein.
Olisi tietysti myös kiva, kun ei tarvitsisi odotella uusien versioiden ja ominaisuuksien saapumista niin pitkään.
Olisiko 1kk julkaisuvauhdilla mahdollista saada pidettyä Ubuntu spesifiset lisäkkeet toimivina vai tulisiko siitä vain lisää ongelmia..
Toivottavasti Ubuntua ylläpitävä väki tietää näihin paremman vastauksen ja toimivat sen mukaan.
-
Tuossa jutussa on pari hyvää perustelua:
Säännöllisyydellä on haluttu tehdä Ubuntusta OEM-valmistajien kannalta mahdollisimman ennakoitava jakelu
ja
Remnantin mukaan tämä toisi kehitystyöhön mielenrauhaa, sillä keskeneräisiä projekteja ei tarvitsisi väkipakolla saada valmiiksi huhti- tai lokakuuksi.
Jos tuolla taktiikalla saadaan ihmisille vakaa käyttöjärjestelmä, joka pystyy muokkautumaan uusimpien apulaitteiden sykliin, niin hyvä. Tulostimet, mokkulat, WLAN-piirit jne aiheuttavat ajoittain suurtakin päänvaivaa. Henkilökohtainen mielipide 10.04 jakelusta on se, että se tuli ulos raakileena.
Yksi työläs vaihtoehto olisi lisätä valikoimaan tuollainen 1kk versio ja jatkaa muiden versioiden kanssa entiseen malliin kuten uggeli tuossa sivusi asiaa. Mielenkiintoista aikaa eletään: GNOME 2.3 on jäämässä pois, Unity tulee, ilmestymistahtia mahdollisesti muutetaan. Mitähän vielä on tulossa? terveisin Timo
ps. tarttee toisen pannullisen aamukahvia ...
-
Rolling releaseissa tai 1kk päivitysvälissä on se vika, että sitä vanhentunutta ja tarpeentonta tauhkaa kertyy päivittelyn myötä pikkuhiljaa systeemiin, etenkin jos vaihdetaan oletussoftaa jonkun asian hoitamiseen. Kehittäjillä kun ei mielenkiinto juurikaan riitä siivoushommiin vaan enimmäkseen siihen uuden koodin viilaukseen. Vaikeuksia voi tulla myös päivitysten onnistumiseen, kun ne eivät tällä puolen vuodenkaan sykleillä tahdo aina onnistua.
Toisaalta nettimedian kehitysvauhti ja uusi rauta puoltavat nopeaa kehityssykliä. 10.04 LTS:n selain tuntuu jo nyt museaaliselta, eikä sen kernel-versiokaan tunnista uusimpia piirisarjoja.
Ehkä sittenkin joustava 1kk julkaisuväli olisi sittenkin se optimi Ubuntulle. Joustavuudella tarkoitan sitä, että jos ei kyseisellä kuukaudella ole mitään tarpeeksi valmista uutta, niin ei tehdä siinä kuussa uutta julkaisua. Tämä sopii ehkä parhaiten Ubuntulle, joka kuitenkin käyttää pääsääntöisesti Debian-testing paketteja.Se on harhaluulo, että Debian olisi rolling release, päinvastoin Debianin(stable) julkaisutahti on harva ja sovellukset aika vanhoja, tosin erittäin vakaita.
T:Jallu59
-
Minusta tuo kuulostaa hyvältä. Päivitysten tekemisestä pitäisi tehdä täysin triviaalia ja ohjelmistoissa tulisi pysyä mahdollisimman lähellä niiden uusimpia vakaita versioita. Tämä tekisi upstream kehityksestä helpompaa kun kaikki kehittäisivät samaa versiota. Itse kyllä järjestäisin asian niin, että tavalliset ohjelmat pyörisivät täysin rolling release mallilla (kunhan ohjelma kääntyy eikä esiinny merkittäviä regressiota niin tehdään julkaisu). Ydin (kernel,x.org yms.) julkaisu voitaisiin tehdä noin 3kk välein, ettei tule ikiviä yllätyksiä esimerkiksi rautayhteensopivuuden kanssa. Ubuntun omat projektit, lähinnä Unity, voitaisiin päivittää noin 6kk välein - jatkuva käyttöliittymän muuttuminen oletettavasti häiritisisi käyttäjiä.
-
Kunhan ainakin päästäisiin eroon viesteistä, joissa murehditaan: Päivitin versiosta xx.xx versioon yy.yy ja nyt ei ohjelma tai laite zzz enää toimi.
Menee voimia, kun korjataan toimivaa. Toimivaa voi kyllä aina parantaa.
-
Jos Ubuntu alkaa noudattaa ns. stable ja erikseen "rolling release" järjestelmää (termi tosin tässä väärä kuukausittaisten ilmestymisten takia), niin voisi toimia. Eli nämä LTS-jakelut pysyisivät ennallaan, mutta puolivuotissuunta muuttuisi kuukausittaiseksi ja LTS-versiota markkinoitaisiin vakaaksi järjestelmäksi kotikäyttöön ja yrityksiin, kun nopean päivitystahdin versio olisi vain harrastajille.
Ubuntulaisten omia mielipiteitä ja tarkempaa syynäämättä en tiedä onko tämä Canonicalilla suunnitelmissa, mutta itse kannantan tässä muodossa ajatusta.
-
Kunhan ainakin päästäisiin eroon viesteistä, joissa murehditaan: Päivitin versiosta xx.xx versioon yy.yy ja nyt ei ohjelma tai laite zzz enää toimi.
Menee voimia, kun korjataan toimivaa. Toimivaa voi kyllä aina parantaa.
Se on juurikin se asia mikä tässä mietityttää. Kun on saanut systeemin kerran toimivaksi ei ole hirveää intoa ajatukseen että päivitys vaikkapa pimentää näytönohjaimen suljetut ajurit tms. muuta kivaa.
-
Hyviä kommentteja edellä.
Ilmeinen konsensus liennee, että päivitys sykleille "voidaan tehdä jotain" (parempaa).
Omien kokemusteni mukaan *.04 versiot alkavat syklin loppua kohti lagaamaan, etten sanoisi lähes: Säännönmukaisesti. Liikkuvat osat kuten osoitin ja kuvanpiirto eri ohjelmien samanakaisessa käytössä tuppaavat jumittamaan koko koneen.
Toinen "säännönmukainen" ongelma koskee näytön ajuripäivityksiä: Jos X.Org'in päivitys tulee suljetun ajurin (nvidia) viimeisimmän päivityksen jälkeen niin suljetun ohjaimen asetukset katoavat tai eivät tallennu järjestelmän muistiin.
Kolmas samaan soppaan vaikuttava tekijä ovat hiiriosoittimen "kehittyneet toiminnot": Sekunnin kymmenesosissa osoitin siirtyy ohjelmasta toiseen, mutta pysyykö järjestelmä perässä aiheuttamatta "ylivuotoja"?
Neljäs iäisyysongelma on Alsan jääräpäinen lukkiutuminen sääntöön "kunhan jotenkin kuuluu: "Raw audio is the Best." Entäs kysymys: Miten kuuluu? Omalla pienen audiofiilin kokemuksella sanon suoraan: Huonosti!
Toivottavasti kukan ei vedä hernettä nenäänsä edellämainitiusta, koska tarkoitan vain kaikkea hyvää *buntu projekteille!
-
Pidän ajatuksesta. LTS toisaalta on erittäin mukava vakautensa takia, mutta siitä todellakin tulee antiikkinen hyvin nopeasti julkaisun jälkeen. En ole koskaan ymmärtänyt että miksei edes selainta voida siinä päivittää uudempiin versioihin. Tuon johdosta LTS on jopa tietoturvaton ratkaisu, vai törmääkö väki muka selainpäivtyksissä ongelmiin? Oikeasti?
Mielestäni Ubuntun "jakamisessa" tehdään varsin paha virhe siinä, että lähes joka paikassa tyrkytetään LTS:ää uusille käyttäjille ja tunnutaan unohtavan, että lähellekään kaikki uudet käyttäjät ei todellakaan käytä mitään museorautaa tietokoneissaa. Uskon vakaasti että tuo johtaa siihen, että monet uudet käyttäjät, jotka ei ole kirjoittaneet foorumille kertaakaan kokeilevat jakelua ja toteavat sen toimimattomaksi omassa koneessa, vaikka uusin versio saattaisi toimia ihan kunnolla. Monesti se ensimmäinen epäonnistunut kokeilu on myös se viimeinen kokeilu.
Täälläkin lataussivulla törkätään ensimmäisenä kissankokoisin kirjaimin
"Ubuntu 10.04 LTS sopii kaikille yleisimmille tietokoneille ja on Ubuntu-tuoteperheen suositeltavin valinta". Mielestäni pitäisi nimenomaan aina suositella uusinta versiota ja tarjota LTS:ää mm. työkäyttöön tai miten vain nyt tarjotaakaan, mutta kuitenkin maininnalla sen oikeista haittapuolista.
-
Täälläkin lataussivulla törkätään ensimmäisenä kissankokoisin kirjaimin
"Ubuntu 10.04 LTS sopii kaikille yleisimmille tietokoneille ja on Ubuntu-tuoteperheen suositeltavin valinta". Mielestäni pitäisi nimenomaan aina suositella uusinta versiota ja tarjota LTS:ää mm. työkäyttöön tai miten vain nyt tarjotaakaan, mutta kuitenkin maininnalla sen oikeista haittapuolista.
Itse kyllä suosittelen tuota ihan pitkän tuen ja vakauden vuoksi. Toki jos haluaa olla puolen vuoden julkaisujen beta-testaaja ja PPA repojen käyttäjä niin olkoot. Jotkut vaan arvostavat vakautta enemmän. Toki ongelmaksi tulee tuo uusi rauta LTS kanssa. Silloin on pakko valita puolen vuoden julkaisu. Itse tosin kääntyisin toisen jakeluun pariin, kuin Ubuntun.
-
Eikö siinä tehdä hirveästi ylimääräistä työtä, kun pidetään yllä monta eri jakeluversiota yhtä aikaa?
Edelleen: eikö pitäisi pyrkiä siihen, että minkä tahansa paketin päivitys rikkoo mahdollisimman vähän asioita, mieluiten ei rikkoisi yhtään mitään?
Ymmärrän ongelmat, jos esim. siirrytään gtk2:sesta gtk3:seen. Mutta pitää näitä asioita vähän voida kontrolloida, pitää ohjelmien kehittäjien tajuta, että jos vaihtaa vaikka johonkin ubermoderniin gtk4:seen, niin se ohjelma ei silloin toimi useimmilla. Tuleeko siitä riittävä kontrolli, että Ubuntu pitää tämmöiset meta-tason ohjelmat tai rajapinnat (en osaa paremmin kuvailla) vakaana riittävän pitkiä aikoja? Taas toisaalta ehkä se haittaisi itse rajapintojen kehitystä.
Ja loppuun tuttu virsi: niin kauan kun kehittäjät eivät saa tästä työstään rahaa, niin ei voi mitään vaatia. Kai sitten niin.
-
Eikö siinä tehdä hirveästi ylimääräistä työtä, kun pidetään yllä monta eri jakeluversiota yhtä aikaa?
Hmm... Niin mikähän lienee noiden tukiaika. Onko sitä puolta ajateltu yhtään. Tai miten tuo nyt sitten käytännössä toteutettaisiin. Joutuuko noiden versioiden käyttäjä päivittämään uuteen jakeluversioon erikseen joka kuukausi, vai voisivatko ne tulla normaaleina päivityksinä.
Edelleen: eikö pitäisi pyrkiä siihen, että minkä tahansa paketin päivitys rikkoo mahdollisimman vähän asioita, mieluiten ei rikkoisi yhtään mitään?
No ei kai tuohon ollut tarkoitus mitään (tiedettävästi) epävakaata laittaa, vaan tavoite oli päästä siitä eroon. Eli jos jonkin kehittäminen vie 6 kk sijasta vaikka 8 kk niin antaa mennä, laitetaan pihalle vasta sitten jos se vaan toimii hyvin. Jos sitä sitten joku tarvitsee aiemmin, lisätköön kyseisen projektin PPA:n.
-
Itse lähden siitä periaatteesta että käyttis ei ole lelu jota vaihdetaan uuteen vähän väliä, vaan perustavanlaatuinen osa tietokonejärjestelmää jonka haluaa toimivan vuosikausia, ts. sen turva-aukkoihin tulee päivitykset, siihen saa asennettua käyttistä uudempaakin softaa ilman että se menee sekaisin ja ilman isoa vähtiä, käyttiksen osien päivitykset eivät sotke konetta jne..
Tällä kommentilla mikä nyt seuraa en saane suurta suosiota täällä mutta jonkin asian Microsoft on tehnyt tässä oikein. Pentti peruskäyttäjä ei halua Windowsiaan päivittää vähän väliä uusimpaan, vaan vaihtaa sitä käytännössä kun vaihtaa tietokonetta. Niinpä vanhempiakin versioita on tuettu aika pitkään, miettikääpä vaikkapa jonkin XP:n tukiaikaa. Turvapäivityksiä ja bugikorjauksia on tullut vuosia (vaikka ne nyt loppuvatkin) ja suurin osa Windowsille julkaistuista sovelluksista toimii XP:llä kummemmin ököttämättä. Jos Windows käyttäjä vaihtaa vaikkapa Firefoxiaan uudempaan hänen ei odoteta hankkivan uusinta versiota Windowsista, ei pitkään aikaan. Jollekin W98:lle ei enää ohjelmia niin vaan saa, mutta esim. XP:lle saa. Yrittäkääpäs asentaa johonkin vaikkapa Win Vistan ikäiseen Ubuntuun uusin Firefox, voi olla metkaa.
Harrastajan (joihin itsenikin kyllä luen) on ehkä vaikea hahmottaa että peruskäyttäjä ei halua säätää käyttiksen parissa ja tehdä versiopäivitystä vähän väliä, vaan peruskäyttäjä haluaa systeemin mikä pyörittää hänen ohjelmiaan ja on poissa tieltä. Windows enimmäkseen onnistuu tässä, mikä on yksi syy sen edelleenkin jatkuvaan suosioon vaikka se teknisesti onkin aika kuraa.
-
Kiitos, mutta ei kiitos :)
Tätä menoa jos aletaan menemään niin voidaan alkaa vertaamaan Firefoxiin... Tänään 6 huomenna 7 ylihuomenna...
Ei mitään järkeä 1kk tahtiin iskeä uutta ulos, mieluummin rolling release. Välillä tuntuu että
6kk välikin on liian nopea, bugeja tulee ja menee.No tulis kait niitä muutenkin.
Miksiköhän moni käyttäjä ja osa jakeluistakin on hylännyt / hylkäämässä tuliketun?
Vastaus: liian kova uudistustahti, ts. kukaan joka kehittää vaikka lisäosia niin ei pysy perässä ja
sitten on näitä ihme kaatuilu ynm bugeja joita kukaan ei tunnu välittävän korjata kun pitää tehdä
sitä seuraavaa.
-
Firefox on juu kanssa aika lailla mennyt huonompaan suuntaan tällä nopea tahti pelleilyllä. Itse aika konservatiivina (niin yleisesti kuin poliittisestikin) arvostan että ohjelma pysyy mahdollisimman pitkään samanlaisena, ja sitä parannellaan vähin erin (bugikorjauksia tietoturvaparannuksia). Kokonaan uusi versio on oikeutettu JOS se on merkittävä parannus vanhaan, se tuo uusia ominaisuuksia jne..Sitä vastoin asioiden pistäminen uusiksi vain uusimisen ilosta ei saa itseltäni suurtakaan tukea. Aivan sama kuin vaikkapa käyttispuolella, taas esimerkkinä vaikkapa tuo Windows. Siitä että nimetään uusiksi ohjauspaneelin erinäiset kohdat ei ole mitään iloa. Edellistä versiota käyttävä ei varsinaisesti asiasta riemastu kun tärkeät säädöt eivät yllättäen löydykään vanhoista paikoista. Sama juttu yleisesti kaikkien työpöytäympäristöjen osalta.
-
On esimerkiksi harvinaisen hauskaa antaa vaikkapa tietokoneasioissa tietämättömälle sukulaiselle etätukea jos tällä on eri käyttisversio ja siinä on nimetty asetusten kannalta oleelliset kohdat uusiksi. Itse sanoo etsi kohta x sieltä ja sieltä. Toinen vastaa ettei löydä. Siinä kohtaa saat sitten googletella että mistäs kohtaa tämä muuten sama asetus sattuu löytymään käyttisversiossa x.
-
Miksiköhän moni käyttäjä ja osa jakeluistakin on hylännyt / hylkäämässä tuliketun?
Vastaus: liian kova uudistustahti, ts. kukaan joka kehittää vaikka lisäosia niin ei pysy perässä ja
sitten on näitä ihme kaatuilu ynm bugeja joita kukaan ei tunnu välittävän korjata kun pitää tehdä
sitä seuraavaa.
Lähteet? En usko tuon pitävän paikkaansa ollenkaan. Monet distrot harkitsivat siirtymistä Firefoxista Chromeen/Chromiumiin jo paljon ennen julkaisusyklin nopeutumista myös ainoa selain joka nykyään kasvattaa markkinaosuuttaan ja kovaa vauhtian on Chrome/Chromium. Sillä on 6 viikon julkaisusykli. Yksinkertainen johtopäätös, vika ei ole julkaisutahdissa vaan jossain muualla.
http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp
Canonical’s CEO Mark Shuttleworth, as it turns out, is a big fan of Google Chrome. In a discussion with Network World, Shuttleworth praises Google for the way Chrome performs on Linux. “You don’t often see that in a cross-platform project. We may well be in a position where Chrome on Ubuntu and Chrome on Linux is a better experience than Chrome on any other platform.”
Chrome adoption has also been on a rapid rise in recent versions, doubling its market share in some regions from just one year ago. The upstart browser is raising even more eyebrows now that Chromebooks are hitting the market, and when you combine these three factors — performance, consumer interest, and Shuttleworth’s personal endorsement — it’s really no surprise that Firefox was nearly unseated as the default browser in Ubuntu 11.04
http://www.extremetech.com/computing/84350-chrome-nearly-replaced-firefox-as-ubuntus-default-browser
-
Miksiköhän moni käyttäjä ja osa jakeluistakin on hylännyt / hylkäämässä tuliketun?
Vastaus: liian kova uudistustahti, ts. kukaan joka kehittää vaikka lisäosia niin ei pysy perässä ja
sitten on näitä ihme kaatuilu ynm bugeja joita kukaan ei tunnu välittävän korjata kun pitää tehdä
sitä seuraavaa.
Lähteet? En usko tuon pitävän paikkaansa ollenkaan. Monet distrot harkitsivat siirtymistä Firefoxista Chromeen/Chromiumiin jo paljon ennen julkaisusyklin nopeutumista myös ainoa selain joka nykyään kasvattaa markkinaosuuttaan ja kovaa vauhtian on Chrome/Chromium. Sillä on 6 viikon julkaisusykli. Yksinkertainen johtopäätös, vika ei ole julkaisutahdissa vaan jossain muualla.
http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp
Canonical’s CEO Mark Shuttleworth, as it turns out, is a big fan of Google Chrome. In a discussion with Network World, Shuttleworth praises Google for the way Chrome performs on Linux. “You don’t often see that in a cross-platform project. We may well be in a position where Chrome on Ubuntu and Chrome on Linux is a better experience than Chrome on any other platform.”
Chrome adoption has also been on a rapid rise in recent versions, doubling its market share in some regions from just one year ago. The upstart browser is raising even more eyebrows now that Chromebooks are hitting the market, and when you combine these three factors — performance, consumer interest, and Shuttleworth’s personal endorsement — it’s really no surprise that Firefox was nearly unseated as the default browser in Ubuntu 11.04
http://www.extremetech.com/computing/84350-chrome-nearly-replaced-firefox-as-ubuntus-default-browser
Mitään lähteitä tähän hätään keksi, mutta kuten itsekkin toteat niin chrome on se uusi selain monessa jakelussa nyt tai tulevaisuudessa. Ei kukaan huvikseen vaihda, mites se nyt meni... vaihtamalla paranee :)
Nopea julkaisutahti taas aiheuttaa juurikin niitä ongelmia ainakin tuliketussa, ei ehditä paikata tai sitten ei vaan kiinnosta kun uusi tulee just ulos. Sillä samalla bugilla tietty ::) Saati lisäosien tekijät ei ehdi muokata lisäosia sopimaan. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi paljon puhuttu moonlight, harva tavan käyttäjä alkaa muokkaamaan mitään tekstitiedostoja tai edes tiedä mahdollisuudesta tehdä niin.
-
Saati lisäosien tekijät ei ehdi muokata lisäosia sopimaan. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi paljon puhuttu moonlight, harva tavan käyttäjä alkaa muokkaamaan mitään tekstitiedostoja tai edes tiedä mahdollisuudesta tehdä niin.
Se on virhe suunnittelussa, jos päivitys automaattisesti rikkoo yhteensopivuuden lisäosien kanssa. Sama ongelma oli Firefoxissa jo ennen päivityssyklin nopeutumista. Se, että Firefox 3.5.x suunniteltu lisäosa ei enää toimi Firefox 4+ toisaalta taas voi hyvin johtua siitä ettei lisäosaa enää ylläpidetä (ei ole tehty välttämättömiä muutoksia vaikka ne olisivat kuinka pieniä) - taaksepäin yhteensopivuutta ei voida säilyttää loputtomiin eikä kuulukkaan. Käsittääkseni Firefox 4 lisäosien pitäisi toimia ilman muutoksia myös myöhemmissä Firefox julkaisuissa. Itse ainakin näen nopeamman syklin edut sen "haittoja" paljon suurempina (en edes keksi yhtään järkevää).
En kyllä sitten tiedä miksei ole suoraan siirrytty puhtaaseen rolling release malliin. Chrome päivittää itsensä täysin taustalla Windowsissa, edes mitään ilmoitusta ei siitä tule, mielestäni tähän pitäisi pyrkiä. Turvapäivitykset tulisi saada mahdollisimman nopeasti käyttäjille (mielellään vaikka minuuteissa), samaten uudet ominaisuudet silloin kun ne valmistuvat eli ovat vakaita eikä silloin kun joku maaginen päivämäärä on saavutettu.
-
Eihän sitä pysy perässä jos tulee firefoxin tavoin uutta buildia.... releasea releasen jälkeen siinähän menee sekaisin kehittäjä ja käyttäjä :D
-
Voi olla puolen vuoden sykli alkaa olemaan tarpeeton ja Ubuntun tulisi siirtyä rolling pohjaiseen jjulkaisu menetelmään. Joka tapauksessa puolen vuoden sykli alkaa olemaan pitkä ja vanhanaikainen tehdä riliisejä jos pitää aina tuhota edelliset saavutukset.
Riippuu paljon siitä minkälaisia muutoksia noi päivitykset sisältää. Isompien steppien tekemisessä on selvä etu sen suhteen, että systeemi ei ole jatkuvasti rikki. Jos tehdään jatkuvia muutoksia, jotka vaikuttaa kuitenkin järjestelmässä olennaisiin asioihin. Silloin systeemi on mitä todennäköisimmin ainakin käyttäjien mielestä jatkuvasti rikki ja käyttäjät hukassa.
Olen sitä mieltä että jatkuvat päivitykset tietyn skoupin sisällä on jees. Mutta se, että isompia muutoksia tulee jatkuvasti silloin tällöin on varma tuhon tie. Ainakin näin ylläpidon ja sovelluskehityksen puolesta mikään ei ole kurjempaa kuin tuollainen kikkailu. Uuteen versioon valmistautuminen vaatii kuitenkin aina melkoisia ponnistuksia.
** asian sivusta **
Tänään piti taas pitää poikia kädestä, kun eivät osanneet asentaa Windows 7 Embedded versioon generic / text only ajuria. Tuollaisia "ongelmia" kun tulee randomisti eteen jokapäivä vuoden mittaan, niin kyllä siinä on sitten tuskaa kerrakseen. Paljon parempi jos voi valmistautua kunnolla päivitykseen ja hoitaa testaukset.
Em. syystä esim Vista jätettiin meilläkin organisaatiossa kokonaan väliin. XP toimi riittävän hyvin ja kaikki se vaiva mitä Vistaan siirtymisestä olisi saatu nähtiin kohtuuttomaksi. Nyt on sitten siirrytty seiskaan.
** paluu asiaan **
Järjestelmän tulee siis olla mahdollisimman stabiili ja vain välttämättömät tietoturvaongelmat ja bugit on korjattava samassa versiossa. Kun uuteen versioon siirrytään, pitää siihen saada riittävä valmistautumisaika. Mikään ei tosissaan ole kurjempaa kun että kaikki hajoaa randomisti käsiin. Varmin tapa saada aivan kaikki menettämään hermonsa.
Oi että olisin ihastunut mm. siitä, kun joku aamu bootatessani koneen olisi eteeni pamahtanut Unity Gnomen tilalle. Nyt sentään osasin henkisesti valmistautua moiseen tehdessäni dist-upgraden.