Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: Storck - 02.08.11 - klo:22.36
-
Vanhoja aikoja muistelen ja yritin asentaa Ubuntun rinnalle, eri levylle tosin, äkspeetä. Asennus tyssäsi osiointiin kun vindous vaatii saada sorkkia Ubuntun boot-osiota. Ymmärrettävää. Se levy kokonaan EXT4 joten xp ei saa mbr:ää tehtyä.
Kellään tietoa millainen siivu sieltä pitää osioida ntfs-muotoon että asennus onnistuu?
Tai vielä parempi jos saisi jätettyä Ubuntujen levyt kokonaan rauhaan ;)
Xp tarkoitus asentaa perinteiselle kovalevylle ja Ubuntu on SSD-levyllä enkä mielellään vindoussia sinne päästä. Jos ei muuta vaihtoehtoa niin päästettävä se on.
gedit. jos tuon mbr-sivuston (http://en.wikipedia.org/wiki/Master_boot_record) oikein ymmärsin niin ei tosiaan tarvitse isoa tilaa.
-
Eikös se onnistu ihan niin että irrotat sen ssd-levyn hetkeksi, asennat xp:n ja laitat sitten ssd:n takaisin? Xp ilmestyy käynnistysvalikkoon, kun ajat bootin jälkeen update-grub.
-
Eikös se onnistu ihan niin että irrotat sen ssd-levyn hetkeksi, asennat xp:n ja laitat sitten ssd:n takaisin? Xp ilmestyy käynnistysvalikkoon, kun ajat bootin jälkeen update-grub.
En minä tiedä ;D (näistä vindousjutuista enää juuri mitään) mutta kuulostaa loogiselta.. ehkä.
Eipä tuossa mitään menetä vaikka noin kokeilee. Täytynee asennuksen jälkeen bootissa olla xp-levy irti ettei kaksi systeemiä tappele keskenään, bootin jälkeen levy kiinni ja grubin update.
-
Asennettuna Xp & Office 2007 täyslaidallinen
Tilaa käytetty n. 15Gt ja vapaana 5Gt
-
Asennettuna Xp & Office 2007 täyslaidallinen
Tilaa käytetty n. 15Gt ja vapaana 5Gt
Jeps, ei levytila ole ongelma vaan se että minkä verran joudun pienentämään nykyisestä osiosta tilaa xp:n mbr:lle?
Xp itsessään saa koko 250G levyn itselleen ::)
-
Ei siitä noin muutoinkaan mitään tule - hirveä työ ;D . Sinun pitää muutoinkin:
- hankkia SATA-driverit jostakin, tai muuttaa emon asetuksia, en tiedä mitä Ubuntulle tapahtuu tällöin dual-bootissa
- tai tehdä SP3-tasoinen XP-levy, jos se sillä toimisi, en takaa mitään
- hankkia emolevyn driverit XP:lle, muutoin ei esim. emon verkkokortti toimi, mistään nopeasta toiminnasta muutoin puhumattakaan
- hankkia näytönohjaimen driverit
- kaikki muutkin driverit, äänet, usb, firewire, mitä niitä nyt on
- virustorjuntaohjelma, ennen kuin liität nettiin, milläs sekin asennat ilman nettiä. No tuurilla mikään ei tartu asennusvaiheessa, nykyäänhän on NAT-purkkeja turvana.
- haittaohjelmien poisto, muuten on kone täynnä kaikkea hyvin nopeasti
- sovellusohjelmat, jotta saat edes MS Wordin ja Excelin auki
Asenna virtuaalisena. Mitään noista ei tarvitse murehtia kun ajat XP:tä VMwaren alla, paitsi tietysti ylimääräisten ohjelmien asentaminen pitää tehdä. Samalla voit käyttää Ubuntua rinnalla, kun odottelet tuntitolkulla kaiken asentumista XP.ssä. Voit ottaa koneesta myös 1:1 varmuuskopion, kun "saattaa olla", että jossakin vaiheessa teet jotakin harkitsematonta ja saat muuten aloittaa alusta - tai katua koko XP:n eliniän, joka kiitettävästi ei ole yleensä kovin pitkä ;D
-
- hankkia SATA-driverit jostakin, tai muuttaa emon asetuksia, en tiedä mitä Ubuntulle tapahtuu tällöin dual-bootissa
Minä vasta toissa päivänä ihmettelin AHCI ja IDE tilojen kanssa uudella koneellani. Ubuntu otti hyvin IDE:n vaihtamisen AHCI:ksi, mutta Vista antoi bluescreenin* käynnistyksessä. :P Netistä tosin löytyi ohjeet miten sen saa toimimaan. Piti vaihtaa väliaikaisesti IDE-tilaan, jotta Vista käynnistyisi, ja sitten puukottaa rekisteriä. Siihenkin Microsoft oli tehnyt jonkun asennusohjelman, joten sitä ei tarvinnut tehdä käsin. Sen jälkeen AHCI päälle ja Windows piti vielä käynnistää kerran uudelleen, jotta sai ajurit asennettua.
Oli muutenkin kohtuu kivuton asennus, kun verkkokortin yms. ajurit ja virustorjunta oli emolevyn CD:llä. Tosin näyttiksen ajurit piti käydä hakemassa, kun ei tarjonnut niitä automaattisesti ja tuo verkkokortin ajurien puuttuminen oli pieni yllätys (en ole asentanut Windowsia ihan äsken ennen tuota).
*vilahti aina, joten sitä ei ehtinyt lukea, mutta sininen tausta oli ja muistutti NT-Windowsien bluescreenejä.
-
...
Oli muutenkin kohtuu kivuton asennus, kun verkkokortin yms. ajurit ja virustorjunta oli emolevyn CD:llä.
...
Joo, jos ne toimivat, tietää mitkä versiot näistä emolla oikeasti on (bluetooth, langattomat, verkkokortit, usb - niistä on yleensä eri versioita CD:llä/listoilla yleensäkin, pitää valita ne oikeat), hyväksyy älyttömän määrän bootteja ja nämä vanhentuneet versiot ... tarkoitan sitä, että uudet versiothan oikeasti pitäisi käydä hakemassa netistä ja huolehtia niiden päivittämisestä myöhemminkin. Virustorjunnasta on yleensä vain evaluointiversio CD:llä - sen asentaminen voi olla virhe, jos se on huonolaatuinen - esim. DELLin koneissa oli yhdessä vaiheessa erittäin vaikeasti asennettava ohjelma, jota ei olisi pitänyt ei-ammattilaisen edes yrittää asentaa.
... tarkoitin tietysti sitä, että yhtään mitään noista asioistahan ei tarvitse Ubuntulla huolehtia ;D ;D
-
Ei siitä noin muutoinkaan mitään tule - hirveä työ ;D . Sinun pitää muutoinkin:
- hankkia SATA-driverit jostakin, tai muuttaa emon asetuksia, en tiedä mitä Ubuntulle tapahtuu tällöin dual-bootissa
- tai tehdä SP3-tasoinen XP-levy, jos se sillä toimisi, en takaa mitään
- hankkia emolevyn driverit XP:lle, muutoin ei esim. emon verkkokortti toimi, mistään nopeasta toiminnasta muutoin puhumattakaan
- hankkia näytönohjaimen driverit
- kaikki muutkin driverit, äänet, usb, firewire, mitä niitä nyt on
- virustorjuntaohjelma, ennen kuin liität nettiin, milläs sekin asennat ilman nettiä. No tuurilla mikään ei tartu asennusvaiheessa, nykyäänhän on NAT-purkkeja turvana.
- haittaohjelmien poisto, muuten on kone täynnä kaikkea hyvin nopeasti
- sovellusohjelmat, jotta saat edes MS Wordin ja Excelin auki
Niin, eikös tässä juuri tätä xp-fiilistä oltu hakemassakin? ;)
-
...
Niin, eikös tässä juuri tätä xp-fiilistä oltu hakemassakin? ;)
;D Täytyy myöntää että ainakin minä olen päässyt ihan fiiliksiin tässä asiassa ;D
-
Kyllähän se vaatii virusohjelmat + muut vastaavat vaikka olisikin virtuaalikoneessa.
-
Ei se XP mitään virustorjuntaohjelmaa tai palomuuria vaadi erikseen asennuksen jälkeen jos käyttäjä osaa käyttää konetta oikein ja ymmärtää tietoturvasta jotain. Security Essentials tulee melkein puoli vahingossa päivityksien mukana.
Olen käyttänyt yhtä XP konetta ilman mitään ulkopuolisia tietoturvaohjelmia todella pitkän aikaa, eikä edelleenkään ole löytynyt mitään mm. F-securen ja Pandan live lätyillä erikseen tarkistettaessa.
SP3:n ainakin viimemmäksi kun olen asentanut on uskaltanut päästää nettiin heti asennuksen jälkeen ilman mitään vihulaisia silloinkaan. Tosin kyllä latailin kaikessa rauhassa kaikki mahdolliset päivitykset ennen kuin aloin tekemään koneella yhtään mitään.
-
Kyllähän se vaatii virusohjelmat + muut vastaavat vaikka olisikin virtuaalikoneessa.
Niinhän minä sanoinkin, nuo "ylimääräiset ohjelmat" tarkoittivat sitä. Nehän ovat pääsiassa ylimääräistä vaivaa Ubuntuun nähden; joko ovat turhia tai sisältyvät jo Ubuntun perussettiin.
Ei tuo aivan totta ole silti tuokaan: virtuaalikoneessa on yksi NAT-taso turvana, siinä on käytettävissä erilaisia verkkoratkaisuja, eikä mitään yksittäistä virtuaalikonetta välttämättä ole pakko käyttää kaikkeen mahdolliseen, koska niitä voi helposti tehdä useita eri tarkoituksiin. Tällöin ei mihinkään yksittäiseen koneeseen käytännössä koskaan asenneta kaikkea sitä mitä siihen yhteen ainoaan fyysiseen koneeseen. Esimerkiksi, jos konetta käyttää johonkin sisäiseen testaukseen, host-only verkon kanssa, saattaa virustorjunta olla melko turha (tosin itse yleensä asennan sen siltikin).
Yleisesti ottaen: virtuaalikonetta käytetään huonoimmillaan samalla tavalla kuin fyysistä konetta.
-
Tässäkin on "fiilistä":
Asensin juuri XP: n erään kaverin FS Amilo Pa-1510 läppäriin kun levy oli vaihdettu 500 G kokoiseksi. Tuossa ei ole mitään ihmeellistä paitsi yksi outo asia: XP teki osion niin että se ei ala tasa track: in kohdalta vaan jostain matkalta. Kun tein Ubuntun osion perään niin sille kävi samalla tavalla. Nyt sekä "fdisk" että levytyökalu herjaavat tuosta "Partition 1 does not start on physical sector boundary.", "The partition is misaligned....".
Millähän tuonkin kiusan oikaisee ja minkä ihmeen takia XP teki sen tuolla tavalla ?
-
Ei siitä noin muutoinkaan mitään tule - hirveä työ ;D . Sinun pitää muutoinkin:
- hankkia SATA-driverit jostakin, tai muuttaa emon asetuksia, en tiedä mitä Ubuntulle tapahtuu tällöin dual-bootissa
- tai tehdä SP3-tasoinen XP-levy, jos se sillä toimisi, en takaa mitään
- hankkia emolevyn driverit XP:lle, muutoin ei esim. emon verkkokortti toimi, mistään nopeasta toiminnasta muutoin puhumattakaan
- hankkia näytönohjaimen driverit
- kaikki muutkin driverit, äänet, usb, firewire, mitä niitä nyt on
- virustorjuntaohjelma, ennen kuin liität nettiin, milläs sekin asennat ilman nettiä. No tuurilla mikään ei tartu asennusvaiheessa, nykyäänhän on NAT-purkkeja turvana.
- haittaohjelmien poisto, muuten on kone täynnä kaikkea hyvin nopeasti
- sovellusohjelmat, jotta saat edes MS Wordin ja Excelin auki
Asenna virtuaalisena. Mitään noista ei tarvitse murehtia kun ajat XP:tä VMwaren alla, paitsi tietysti ylimääräisten ohjelmien asentaminen pitää tehdä. Samalla voit käyttää Ubuntua rinnalla, kun odottelet tuntitolkulla kaiken asentumista XP.ssä. Voit ottaa koneesta myös 1:1 varmuuskopion, kun "saattaa olla", että jossakin vaiheessa teet jotakin harkitsematonta ja saat muuten aloittaa alusta - tai katua koko XP:n eliniän, joka kiitettävästi ei ole yleensä kovin pitkä ;D
SP2 Xp tukee sataa suoraan, emolevyajurit olen joutunut itse hommailemaan niin Vistaan kuin XP:henkin, Windowsin asennuslevyiltä löytyvä ajurituki on pääsääntöisesti surkeaa. Itse viimeisimmän Windowsin uudelleen asenteluprojektin yhteydessä hain näppärästi koko ajurisatsin mitä tarvitsin Ubuntulla ja säilöin erillisille ntfs-osiolle, josta ne oli kätevä asennella Windowsiin. Sama juttu virustutkan kanssa niin ei tarvinnut pistää nettitapsia kiinni ennenkuin oli aivan pakko. Itse asentelin Vistan tilalle juurikin XP:n. Seiskaa ei ole, ja Vista tuntui omassa käytössä todella paljon tahmeammalta kuin XP. Myöskään muistiongelmista ei tarvitse välittää kun sitäkin on vain 2 gigaa.
-
Oma fiiliksensä tuossakin ... en malta olla kommentoimatta ;D
SP2 Xp tukee sataa suoraan
No, tukee mitä tukee ja jos on tuo versio tai tekee sellaisen. Nykyäänhän on jo Sata-III pelissä.
...
Itse viimeisimmän Windowsin uudelleen asenteluprojektin yhteydessä hain näppärästi koko ajurisatsin mitä tarvitsin Ubuntulla ja säilöin erillisille ntfs-osiolle, josta ne oli kätevä asennella Windowsiin.
Eli XP:n asentamiseksi tarvittiin toinen kone millä haetaan driverit "näppärästi" ja sitten tarvitaan Ubuntun live-levy, jotta saadaan haaskattua levyltä ylimääräinen partitio drivereiden asentamiseksi.
Tuon kun tekee "näppärästi" vaikkapa 5 erilaisella koneelle muutaman viikon aikana, niin yhtäkkiä asennus ei olekaan näppärää ;D
Voisihan nuo driverit tietysti tuoda USB-tikulla - ai mutta, eihän tuolla emolla toimi kuin USB 1 ennen noita drivereita.Viimeksi en tosin saanut USB 2:sta toimimaan kuin vahingossa paljon myöhemmin (sama emo toimi Ubuntuissa ilman mitään ongelmia, myös USB 2:lla).
Joten voi tietysti käyttää toista konetta ja polttaa CD/DVD-levyjä - pitää vain muistaa, että DVD +R ei välttämättä toimi ennen uusimpia Service Packejä, mutta tämähän on selvää kaikille. Ehkäpä RW -levyt ovat muutenkin parempia, koska jotakin unohtuu kuitenkin.
Ihan mukavia vaihtoehtoja - ei lopu työt ihan heti.
Sama juttu virustutkan kanssa niin ei tarvinnut pistää nettitapsia kiinni ennenkuin oli aivan pakko.
Niiden asentaminen yleensä edellyttää, että verkko on käytettävissä. Jos verkko ei ole käytettävissä XP:n asennuksen aikana, on edessä manuaalinen konfiguraatio myöhemmin. Se voi myös jymähtää, jos ei muista että verkkoa ei saanut kytkeä - voi olla vanhaa historiaakin.
Itse asentelin Vistan tilalle juurikin XP:n. Seiskaa ei ole, ja Vista tuntui omassa käytössä todella paljon tahmeammalta kuin XP.
Ei ne sen huonompia ole, kun ladataan kaikki päivitykset ja muutetaan älyttömät perusasetukset kunnollisiksi. Vistassahan on oletuksena tällainen 80-lukulainen toimintojen hidastelu - olevinaan hienompaa. Kyllä ne voi asettaa järkeviksikin - tosin oma aikansa siihen menee. Käytännössä ovat nopeampia, koska voi käyttää 64-bittistä muistiavaruutta, parempaa muistinhallintaa ja ennen kaikkea enemmän muistia. Tämä siis raskaammilla ohjelmilla - kevyillä ohjelmilla, mitä väliä?
Myöskään muistiongelmista ei tarvitse välittää kun sitäkin on vain 2 gigaa.
Sehän se ongelma juuri onkin. Tosin riippuu tietysti mitä tekee - kyllähän Notepad toimii pienelläkin muistilla - uusimmasta Officesta Firefoxin ja SP3:n kanssa ei enää niin varma kannata ollakaan - riippuu mitä tekee.
... tämä vain fiilistelynä ... en kritisoi sitä miten asiat teit, mitä muutakaan voisi ;D
-
SP:t saa suoraan mikro$oftin sivuilta ja tikulla koneeseen...
Toinen kone jollain tavalla on tosin välttämätön jos aikoo suunnilleen puhtaana koneen edes yrittää pitää ennen nettiin menoa.
On se vaan NIIN ERI MAAILMA, ajureita ja kaikkea ;) ;D
-
SP:t saa suoraan mikro$oftin sivuilta ja tikulla koneeseen...
Saa, mutta sehän on myöhästä - ensin pitää olla SATA tuki jotta saa käyttöjärjestelmän asennettua, jotta sitten seuraavassa vaiheessa voi asentaa sen netistä hankitun service packin. Riippuen tietysti siitä mikä versio XP:stä on tullut ostettua ja tukeeko se kyseistä SATA-levyä mitä yrittää käyttää (sata 3 nykyään ja silleen).
Ei sitä tikulla saa koneelle ennenkuin on driverit usb2:lle, ja saanut ne vielä toimimaankin (itse en saanut uudella asus emolla viimeksi) - toimii usb 1:llä ja juuri service packin saaminen koneelle on todella hidasta ilman usb 2 tukea, jos edes onnistuu.
...
On se vaan NIIN ERI MAAILMA, ajureita ja kaikkea ;) ;D
No on. Kone on tietysti lukossa kaikkien noiden toimintojen aikana. Yleensä asennusmenut peittävät koko ruudun, pompsahtelevat jatkuvasti esiin ja muiden ohjelmien käyttöä pitää vakavasti harkita. Sikälikin virtuaalimaailmassa pääsee paljon vähemmällä kun HOST Ubuntu konetta voi käyttää koko ajan rinnalla.
Onko nyt hyvä fviilis? ;D
-
Suosittelen kyllä erittäin lämpimästi lataamaan service packin erikseen ms:n sivuilta ja nlitellä tekemään slipstream asennuslevyn. Itse olen suosinut sitä ja sinne on samalla nätti upottaa myös vaadittavat ajurit ja vähän muutenkin automatisoida asennusta.
Mitä uudempaa rautaa niin sitä ärsyttävämpää XP:n asennus tosiaan on. Eikä mikään ihme kun ajattelee kuinka aatamin aikuinen tuo jo on :)
-
Eikä mikään ihme kun ajattelee kuinka aatamin aikuinen tuo jo on :)
Minun levy vuosimallia 2002 ::)
-
No, tukee mitä tukee ja jos on tuo versio tai tekee sellaisen. Nykyäänhän on jo Sata-III pelissä.
Sata III:sta en tiedä, itsellä kone sen verran iäkäs, ettei siinä moisia herkkuja ole. Mutta Win XP:n asennuslevy ns natiivi sp2 versio, ja ainakin levyrikon jälkeen hommaamalleni uudelle sata levylle asentui mukisematta.
...
Eli XP:n asentamiseksi tarvittiin toinen kone millä haetaan driverit "näppärästi" ja sitten tarvitaan Ubuntun live-levy, jotta saadaan haaskattua levyltä ylimääräinen partitio drivereiden asentamiseksi.
Ei itellä dualboot systeemi, Windows nykyään lähinnä pelaamiseen. Ubuntu käynnistyi vaikkea Vista sekosikin levyrikon yhteydessä. Itsellä ollut aina Windows koneissa kaksi tai kolme osiota. Yksi omille tiedostoille, toinen peleille, kolmas järjestelmälle ja hyötysovelluksille. Käytäntö periytynyt win 9x kaudelta, kun uudelleenasentelu oli enemmän sääntö kuin poikkeus, ja estänyt hyvin tietojen menetyksen.
Tuon kun tekee "näppärästi" vaikkapa 5 erilaisella koneelle muutaman viikon aikana, niin yhtäkkiä asennus ei olekaan näppärää ;D
No ei, siinä olet täysin oikeassa. Mutta kotikoneessa kokoonpano on tietty ja siihen on siis helppo varautua.
Voisihan nuo driverit tietysti tuoda USB-tikulla - ai mutta, eihän tuolla emolla toimi kuin USB 1 ennen noita drivereita.Viimeksi en tosin saanut USB 2:sta toimimaan kuin vahingossa paljon myöhemmin (sama emo toimi Ubuntuissa ilman mitään ongelmia, myös USB 2:lla).
Niiden asentaminen yleensä edellyttää, että verkko on käytettävissä. Jos verkko ei ole käytettävissä XP:n asennuksen aikana, on edessä manuaalinen konfiguraatio myöhemmin. Se voi myös jymähtää, jos ei muista että verkkoa ei saanut kytkeä - voi olla vanhaa historiaakin.
Riippuu kait virustutkasta, ei se tietysti asennustiedostosta asennettuna yleensä päivitetyin ole.
Itsellä ei verkkotoimintojen käynnistäminen XP:n asennuksen jälkeen vaatinut muuta kuin tapsin seinään. Xp osasi kiltisti hakea oikeat asetukset dhcp:ltä, ja toimi ongelmattomasti.
Ei ne sen huonompia ole, kun ladataan kaikki päivitykset ja muutetaan älyttömät perusasetukset kunnollisiksi. Vistassahan on oletuksena tällainen 80-lukulainen toimintojen hidastelu - olevinaan hienompaa. Kyllä ne voi asettaa järkeviksikin - tosin oma aikansa siihen menee. Käytännössä ovat nopeampia, koska voi käyttää 64-bittistä muistiavaruutta, parempaa muistinhallintaa ja ennen kaikkea enemmän muistia. Tämä siis raskaammilla ohjelmilla - kevyillä ohjelmilla, mitä väliä?
Itsellä molemmat systeemit siis 32 bittisiä. Mitä sovellusten raskauteen tulee, niin käytännössä raskaimmat ovat erinäisiä pelejä, ja nekään eivät omassa koneessani välttämättä raskaimmasta päästä ole, kun mopolla on turha yrittää mahdottomia.
Sehän se ongelma juuri onkin. Tosin riippuu tietysti mitä tekee - kyllähän Notepad toimii pienelläkin muistilla - uusimmasta Officesta Firefoxin ja SP3:n kanssa ei enää niin varma kannata ollakaan - riippuu mitä tekee.
Itsellä vanha Office XP joka riittää tasan tarkkaan kaikkeen tekstinkäsittelyyn ja taulukkolaskentaan mitä tarvitsen. Ylipäätään en oikein käsitä miten toimisto-ohjelmaan saa menemään niin älyttömästi tehoja. Suurin osa uusista ominaisuuksista on sellaisia mille en ole käyttöä löytänyt, käytännössä jonkin Wordin kanssa käyttelen pitkälti aivan samoja toimintoja kuin joskus 486 kaudella Winwordin kanssakin. Firefox on itsellä win puolella sama versio kuin linux-puolella, uusin siis, ja kummankaan kanssa ei ole vielä tullut muistin loppuminen tai hidastelu sen kummemmin vastaan. Välilehtiä voi olla auki vino pino ja silti toimii kuin junan vessa.
... tämä vain fiilistelynä ... en kritisoi sitä miten asiat teit, mitä muutakaan voisi ;D
En kritiikkinä ottanutkaan, mutta hyviä pointteja :D Itsellä on tietyt aika vakiintuneet käytännöt ja tavat koneitten kanssa, ja ne sopivat minulle, muitten suhteen en tiedä. (Hakemistorakenne ntfs omien tiedostojen osioilla jokseenkin sama kuin v 1999 hankkimassani Pentium 225 koneessa, korkeintaan jokunen tullut lisää, mutta vanhoja ei poistettu. Kun menee mökille ja käynnistää vanhan pena kolmosen löytää suunnilleen kaiken samasta paikkaa kuin uudemmissakin koneissa)
-
^ Tuo on jo hankalasti luettava 8)
gedit. hmmm korjasit, hyvä.
-
Juu meni quotet vähän kauniisti sanoen sekaisin :)
-
...
v 1999 hankkimassani Pentium 225 koneessa
...
Tarkoitatko TD 225 konetta (Pentium II, 266 MHz tai enemmän, tuplana tai ilman)? Sellaisiahan minullakin ...
Lisää fiilistelyä:
Juu tietysti XP:n asennus sujuu helposti jos on vakiintuneet käytännöt kovalevyllä ... ai, mutta miksi se sitten piti asentaa jos se jo oli sillä kovalevyllä? Ai niin, mutta sehän on XP, jonka uusimmat versiot tuntuvat tuhoavan itsensä jo puolessa vuodessa (vanhemmat eivät niinkään, ne vaan muuttuivat sietämättömän hitaiksi vuodessa) ;D
Joku tietysti keksii, että voihan kovalevy hajota ja sikäli joutuu sen asentamaan uusiksi. No silloin sillä uudella kovalevyllä EI ole näitä ylimääräisiä partitioita eikä niitä saa tehtyä, jos on vuodelta 2002 XP, joka ei tue SATA-levyä - pitää käyttää Ubuntua (tai jotain muuta Linuxia (Linuxeja ne Gparted ja Ultimate Boot -levytkin ovat) ), jotta saa tehtyä nämä partitiot mitä XP:lle tarvitsee ja siirtää driverit niille jollakin muulla koneella. Kokopäivätoimista työtä ...
Toisaalta, varmaan kannattaisi tehdä suosiolla tuo SP3 tasoinen levy, mitä quertyy käyttää - tekisi asian PALJON yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi.
Mutta oma fiiliksensä siinä on laittaa fyysinen kone pystyyn XP-levyllä vuodelta 2002 ;D - se täytyy myöntää.
-
tekisi asian PALJON yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi.
Mutta oma fiiliksensä siinä on laittaa fyysinen kone pystyyn XP-levyllä vuodelta 2002 ;D - se täytyy myöntää.
Juuri tuosta syystä kiitän Linus Torvaldsia lähes joka aamu kun herään, xp asennus pitääkin kestää ja olla "kauheaa".
Ubuntu sitten tikulta neljässä minuutissa asennettu mutta se on nykypäivää ;)
-
Minulla oli siihen aikaan Pentium mmx 225Mhz. Kellotaajuus hiukka erikoinen, mahtoikohan väylätaajuus siinä masiinassa olla 75 Mhz. Kone on edelleen käytössä, nykyään retropelikoneena MS-Dos 6.21 ja win 3.11 yhdistelmällä. Pääajatuksena oli että pyörittää kaikkia 486 aikakauden pelejä ököttelemättä.
Mitä omaan asennusrumbaan Windowsin kanssa tuli niin huomattakoon, että se johtui kovalevyn fyysisestä hajoamisesta, siihen aikaan siinä siis oli Vista. Oli melkoisen tappelun takana saada tiedot turvaan uudelle levylle, johon loin aika pitkälti saman osioinnin kuin aiempiinkin systeemeihin, sen verran tapoihin urautunut. Ilman levyn fyysistä rikkoutumista olisi tuskin Vistakaan seonnut. Mitä XP:hen tulee niin kakkoskoneessani sellainen on ollut samalla asennuksella vuodesta 2006 ja hyvin toimii. Pääasiallisessa käytössä olevassa koneessani kaikki Windowsin uudelleenasentelut ovat johtuneet järjestelmälevyn hajoamisista. Koneessa on ollut kaksi järjestelmälevyä, jotka rikkoutuneet ajan myötä. Tällä hetkellä tilanne on se, että Ubuntu majailee omalla fyysisellä levyllään ja XP omallaan. Saapahan koneen käyntiin vaikka mikä olisi. XP Service Pack 3:sta olen sen verran ikäviä huhuja kuullut, että jätän sen suosiolla asentamatta jollei ole ihan ehdottoman pakko. Moni kun tuntuu sanovan, että se rikkoo tavalla tai toisella Windowsin.
Itsellä tosiaan tuossa hommassa auttoi kummasti se että koneessa oli toisella fyysisellä levyllä tämä Ubuntu, jolla sai osioitua uuden levyn heti kättelyssä. Oma XP:n asennus levyni on sen verran uusi että se tunnistaa kyllä Sata-levyt, mutta wanhalla levyllä en itsekään lähtisi temppuilemaan.
-
Ei siitä noin muutoinkaan mitään tule - hirveä työ ;D . Sinun pitää muutoinkin:
- hankkia SATA-driverit jostakin, tai muuttaa emon asetuksia, en tiedä mitä Ubuntulle tapahtuu tällöin dual-bootissa
- tai tehdä SP3-tasoinen XP-levy, jos se sillä toimisi, en takaa mitään
- hankkia emolevyn driverit XP:lle, muutoin ei esim. emon verkkokortti toimi, mistään nopeasta toiminnasta muutoin puhumattakaan
- hankkia näytönohjaimen driverit
- kaikki muutkin driverit, äänet, usb, firewire, mitä niitä nyt on
- virustorjuntaohjelma, ennen kuin liität nettiin, milläs sekin asennat ilman nettiä. No tuurilla mikään ei tartu asennusvaiheessa, nykyäänhän on NAT-purkkeja turvana.
- haittaohjelmien poisto, muuten on kone täynnä kaikkea hyvin nopeasti
- sovellusohjelmat, jotta saat edes MS Wordin ja Excelin auki
Asenna virtuaalisena. Mitään noista ei tarvitse murehtia kun ajat XP:tä VMwaren alla, paitsi tietysti ylimääräisten ohjelmien asentaminen pitää tehdä. Samalla voit käyttää Ubuntua rinnalla, kun odottelet tuntitolkulla kaiken asentumista XP.ssä. Voit ottaa koneesta myös 1:1 varmuuskopion, kun "saattaa olla", että jossakin vaiheessa teet jotakin harkitsematonta ja saat muuten aloittaa alusta - tai katua koko XP:n eliniän, joka kiitettävästi ei ole yleensä kovin pitkä ;D
Hmmm, meni suunnilleen näin:
Asennus
USB-tikulta SP1, jonka aikana (ilman virustorjuntaa) nettipiuha puoleksi minuutiksi kiinni.
Käynnistys
USB-tikulta SP2 jonka aikana (ilman virustorjuntaa) nettipiuha puoleksi minuutiksi kiinni.
Käynnistys
Virustorjunnat ja muurit koneeseen
Käynnistys nettiyhteydellä
XP:n omalla systeemillä tarvittavat ajurit koneeseen ja se oli siinä. Ei ongelmia, normaali pari kolme tuntia vievä operaatio ;D
-
Ai sulla USBIt ja verkkokortit toimivat XP:n omilla jutuilla ... taitaa olla museokone tai sitten sulla ei ole XP-levy vaan laitetoimittajan tekemä asennuslevy joka sisältää XP:n. Ensimmäisessä tapauksessa sulla ei ole myöskään kunnollista piirisarjatukea jms, mitä emolevyn tekijän toimesta tarjotaan - eikä näytönohjaimessa kunnollista resoluutiota.
Tosin eihän sulla vieläkään ole tuettua Windowsia - missäs SP3 ja sata patchiä - kyllä se siitä vielä kurjemmaksi muuttuu, jos saa arvata ;D
-
Mulla on vuoden 2002 perus xp, ei mitään SP-paketteja ja asennus meni heittämällä.
Museokone ei todellakaan ole vaan pari vuotta vanha omakasaus...
Kaikki on kuten pitää, näytönohjaimiin ja muihin saa ajurit XP:n kautta, ei tarvii emolevyn CD-levyjä.
??? tuettua missä SP3 ??? en ymmärrä mitä tukea tarkoitat mutta kyllä on normit päivitykset ja SP:t asennettu.
kyllä se siitä vielä kurjemmaksi muuttuu, jos saa arvata
No toiki, onhan se vindous :D
-
Et maininnut tuossa että olisit asentanut päivitykset - eikä niitä SP2:n liene tulossakaan - jos kirjoittamasi pitää paikkansa, niin madot syövät koneesi nopeasti - aja vain palomuurien takana. Tai sitten sinulta puuttuu tuosta asennuksesta vaiheita - kuten SP3:n asennus ja sen kaikki patchit. SP2 ei ole enää tuettu.
Haittaohjelmien poisto on myös käytännössä pakollinen, esim. Ad-aware.
Edelleenkin puuttuu vielä Office, Kuvankäsittelyt, kunnollinen editori, Torrent softat, Firefox - aika paljon muutakin - verrattuna siihen mitä Ubuntussa jo olisi.
Esim. Asus-emot eivät toimi juuri yhtään ilman emolevyn mukana toimitettavia drivereitä, esim. verkkokortti, USB, piirisarja ja kovalevyohjain jms.
-
Kyllä joo, SP2 jälkeen normaali käynnistys ja sen jälkeen normaalit päivitykset jolloin SP3 tuli koneeseen toki.
Usko jo, kyllä se toimii ja kaikki tarvittavat on asennettu ;D
Matoja tulee ja matoja menee, saa tulla. Ei tuolla XP:llä mitään käyttöä olekaan, kunhan kikkailen.
Edelleenkin puuttuu vielä Office, Kuvankäsittelyt, kunnollinen editori, Torrent softat, Firefox - aika paljon muutakin - verrattuna siihen mitä Ubuntussa jo olisi.
Kyllä joo ja jääkin pois kun ei ole käyttöä, nuo käytän Ubuntussa. En laita edes s-postia tuohon äkspeehen.
-
...
Usko jo, kyllä se toimii ja kaikki tarvittavat on asennettu ;D
...
Ei ole uskon kysymys - tiedän, että tuolla mitä kirjoitit (siis aiemmin) ei toimisi ;D
-
Toimii, näköjään.
gedit. siis esim USB-tikut toimi heti asennuksen jälkeen koska sieltä SP1-paketin asensin. Ei tarvinnu mitään ajureita erikseen. Netti toki piti emon ajureista asentaa...