Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt => Aiheen aloitti: -basu- - 04.03.11 - klo:13.29
-
Mielenkiinosta haluaisin tietää mikä näistä on paras ja mikä niissä on eroa? Itellä on Ubuntu 10.10 ja tyytyväinen oon ollu.
-
Kubuntu, koska siinä on KDE.
-
Parasta on tietysti se että voit asentaa vaikka nuo kaikki ja kokeilla jokaista vuoronperään tai käyttää sitä työpöytää mikä kulloinkin sopii fiiliksiin.
Ps. Oikeasti paras on xubuntu, tottakai :D
-
Jos joku niistä olisi "paras" niin tuskin niitä olisi neljää, jokaisessa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ubuntu on ainut varsinaisesti Canocialin tukema versio ja siihen käytetään käytännössä kaikki resurssit. Jos haluaa eri vaihtoehtoihin tutustua, niin kananttaa vilkaista eri työpöytäympäristöjen sivut. Kubuntu käyttää KDE:ä, Ubuntu Gnomea, Xubuntu XFCE:ä ja Lubuntu LXDE:tä.
-
Riippuu aika paljon käytettävästä raudasta. Ubuntu ja Kubuntu raskaimmat, Xubuntu vähän kevyempi ja Lubuntu varsinainen kolibri. Jos koneesi jaksaa pyörittää mielestäsi kelvollisesti Ubuntua, niin se on aina parhaiten ajan tasalla, muut variantit tulevat hieman perässä. Lubuntu on kyllä tautisen nopea ja vie vähän muistia. Tässä pöytäkoneessa Lubuntu boottaa n 10s, kun Ubuntulla ja Kubuntulla kuluu n 30s.
Parhaiten tuntumaa saa ottamalla pienen siivun kiintolevystään kokeilukäyttöön ja kokeilemalla siellä oikeita asennuksia.
Ystävällisin terveisin
Jallu59
-
Eli miniläppäriin jossa on vaa 1gb keskusmuistia kannattaa laittaa Lubuntu. mitä huonoja puolia siinä on? sopiiko ihan normaaliin nettikäyttöön ja kuvien latailuun?
-
Eli miniläppäriin jossa on vaa 1gb keskusmuistia kannattaa laittaa Lubuntu. mitä huonoja puolia siinä on? sopiiko ihan normaaliin nettikäyttöön ja kuvien latailuun?
Netin selailu toimii aivan samalla tavalla kuin selaimella, jotka käytät missä tahansa muussakin järjestelmässä. Sama pätee kaikkeen muuhunkin, Lubuntuun on valittu vain kevyitä ohjelmia monien raskaiden tilalle mitä käytetään Ubuntussa - ne kyllä tukevat kaikkia niitä perusominaisuuksia mitä voisi kuvitella tarvittavan. Huonoista puolista on vaikea puhua, koska ne on niin subjektiivisia - ominaisuuden puuttuminen ei ole ongelma, ellei sitä tarvitse eikä siitä väliltä jne. Mutta tarpeen tullessa voit asentaa minkä tahansa ohjelman mikä toimii missä tahansa muussakin Ubuntu variaatissa Lubuntuun, ne eivät vaan ole välttämättä niin kevyitä.
Itseä häiritsee Lubuntussa sen ulkoasu, tottakai sitäkin voi muokata, mutta se on paljon rajatumpaa kuin esim. Ubuntu:ssa - Openbox ei tue pyöristettyä kehysten reunoja, eikä muita herkullisia efektejä mitä Compiz tarjoaa Ubuntussa.
-
Eli miniläppäriin jossa on vaa 1gb keskusmuistia kannattaa laittaa Lubuntu. mitä huonoja puolia siinä on? sopiiko ihan normaaliin nettikäyttöön ja kuvien latailuun?
Ja vaikka Lubuntussa on oltuksena ne kevyemmät ohjelmavaihtoehdot, niin mikää ei estä käyttämästä tarvittaessa Ubuntun pakettivarastoista löytyviä tutumpia/raskaampia ohjelmia tarpeen mukaan.Lubuntu vain jättää enemmän koneen resurseista sovelluksien käyttöön.
T:Jallu59
-
Lubuntu on tyylitellyn näköinen ja kevyt. Ainoa haittatekijä jollekin saattaa olla, ettei kaikkia ohjelmia ole suomennettu, vaan seasta löytyy englanninkielisiä termejä. Muutenhan käyttis onkin oikein loistava, koska siinä on kaikki tarpeellinen eikä mitään liikaa :D Voipi asentaa vaikka 500MHz PIII -koneeseen.
-
Eli miniläppäriin jossa on vaa 1gb keskusmuistia kannattaa laittaa Lubuntu. mitä huonoja puolia siinä on?
Ei ole mitään huonoja puolia - paremminkin on kyse käyttäjän tarpeista tai odotuksista. Kyseessä on vain graafinen ympäristö. Työpöydät Gnome/KDE/XFCE (CDE) tarjoavat oletuksena graafisen kokonaisuuden. Ikkunamanagerit kuten LXDE (Lubuntu) tarjoaa keveän vaihtoehdon.
Ehkä eron ymmärtää tutustumalla sivustoon http://xwinman.org ,joka esittelee X:n työpöytiä sekä mitä lukuisamman määrän ikkunamanagereita. Osa noista ovat tosin jo jääneet historian hämäriin, mutta valtaosa toimii yhä nykyjakeluiden X-ympäristönä.
-
Ikkunamanagerit kuten LXDE (Lubuntu) tarjoaa keveän vaihtoehdon.
Eikö jo nimi sano, että LXDE on työpöytäympäristö "Lightweight X11 Desktop Environment". Se tosin käyttää openbox ikkunamanageria. Siihen kuuluu useita muitakin ohjelmia kuten PCManFM, LXPanel, LXTermina jne.
-
Eikö jo nimi sano, että LXDE on työpöytäympäristö "Lightweight X11 Desktop Environment". Se tosin käyttää openbox ikkunamanageria.
Kiitos oikaisusta, mutta ko. asia olisi myös jo selvinnyt antamastani linkistä.
LXDE on minusta kuitenkin niin kevyt työpöytäympäristö, joten en sitä ikkunamanageria kummempana kokonaisuustena pitänyt. OpenBox, Blackbox tai Fluxbox taas ovat jo muiden ikkunamanagerien ohella tutumpia X-managereita. Siitä tosin voidaan yhä keskustella, onko työpöytäympäristö vain X-manageri, johon liitetään tietyt ohjelmat.
-
yhtä kaikki niin Ubuntu yms jakelut pelaa vallan mainiosti jos koneessa vähintään 2000mhz prossu+1gigan muistia :)
-
2000mHz = 2Hz, ei hätähousuille ::)
-
2000mHz = 2Hz, ei hätähousuille ::)
Aika yleinen tehotaso läppäreissä :)
-
2000mHz = 2Hz, ei hätähousuille ::)
Aika yleinen tehotaso läppäreissä :)
Niin joskus ~20 vuotta sitten (voi heittää ehkä 5 vuotta tjsp.).
Tässä pottuiltiin lyhenteiden pienellä kirjoittamisesta. Eli m on milli (tuhannesosa), M mega eli miljoonakertainen. Tarkotit varmaankin 2000 MHz eli 2 GHz (G giga eli miljardikertainen).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etuliitteet#Kerrannaisyksik.C3.B6t
-
Kokeilin tämän keskustelun innoittamana Lubuntu 10.10:ä virtuaalikoneessa 128 MB:n muistilla. Asennuksen ja päivitysten asentamisen jälkeen, klikkasin Cromium:in ja Ylen sivut auki. Muistia oli käytössä vain jonkin verran yli 60 MB. Mtv3:n sivuilla vastaava luku oli yli 80 Mb.
Joten käsittämättömän pienellä muistilla tämä toimii ;D ... taidanpa kokeilla vanhassa Sonyn Vaiossa (128 MB, Mobile Pentium.joku n. 400 MHz), jossa Xubuntu toimii, mutta on liian raskas, jotta sitä viitsisi käyttää.
-
Kokeilin tämän keskustelun innoittamana Lubuntu 10.10:ä virtuaalikoneessa 128 MB:n muistilla. Asennuksen ja päivitysten asentamisen jälkeen, klikkasin Cromium:in ja Ylen sivut auki. Muistia oli käytössä vain jonkin verran yli 60 MB. Mtv3:n sivuilla vastaava luku oli yli 80 Mb.
Joten käsittämättömän pienellä muistilla tämä toimii ;D ... taidanpa kokeilla vanhassa Sonyn Vaiossa (128 MB, Mobile Pentium.joku n. 400 MHz), jossa Xubuntu toimii, mutta on liian raskas, jotta sitä viitsisi käyttää.
No ohos.vois ittekkin tulevassa uudessa projektissa koklata ;D
-
Kokeilin tämän keskustelun innoittamana Lubuntu 10.10:ä virtuaalikoneessa 128 MB:n muistilla.
Mielenkiintoinen kokeilu, mutta en lähtisi vetämään tuosta kovin pitkäpiimäisiä johtopäätöksiä edes vaaliteemaksi.
128Mt ei nykyisin oikein riitä edes näytönohjaimelle, miten siis (oikealle) käyttöjärjestelmälle.
Painotettakoon yhä se, että tekstipohjaisille toimiville palvelimille tuollainenkin muistimäärä hyvin riittäisi.
Palvelimet eivät näet tarvitse mitään graafisia ympäristöjä.
-
En pääse kokeilemaan Vaiolla, koska ei boottaa, eikä asennu - tulee vain Busybox. Luulisin, että tulee siksi, että CD-asema on omituinen - PC-kortin päässä oleva ulkoinen asema. Tai oikeastaan boottaa kielenvalintaan asti, mutta käyttöjärjestelmä ei lataudu.
En tiedä miksi tästä ei pitäisi olla innoissaan? Vai epäiletkö, että fyysisellä koneella veisi enemmän?
Virtuaalikone toimi tietysti erittäin nopeasti, koska taustalla on moderni kone.
Fyysisellä, modernilla koneella homma ei tietysti nopeudu käytännössä yhtään vaikka vie vain 60 MB muistia siihen nähden että veisi 600 MB - ainahan on kuitenkin käytettävissä 1-2 GB tai enemmän.
Vanhalla fyysisellä koneella, jossa on vain 128 MB muisti on tietysti ensi arvoisen tärkeää, että toimii alle tämän eikä swappaa. Swappaushan on erittäin hidasta vanhalla koneella jonka levyt ovat myös hitaat. 256 MB:kin on ihan liian vähän jollakin muulla käyttiksellä. Siinä mielessä, jos nettisurffailua voi tehdä tällaisella vanhalla koneella ilman että kone swappaa niin sehän on aivan mainiota.
Jos taasen ajatellaan sitä, että vanhalla fyysisellä koneella ajettaisiin jotakin muuta, esim. vaikkapa virtualisointia, uusia pelejä tai vaikkapa RAW-kuvien konvertointia, niin kannattaa ajatella uudestaan. Eihän näillä vanhoilla koneilla tietenkään asiat luista johtuen e.m. käyttötarkoituksissa, liian pienestä muistista, liian hitaasta grafiikasta, liian hitaasta levystä tai auttamattomasti hitaasta prosessorista.
... joten riippuu siitä mitä kukakin kuvittelee vanhalla koneella tekevänsä ... Peruskäyttöön johon kuuluvat nettisurffailu, tekstinkäsittely (jollakin muulla kuin mammuttimaisella OpenOfficella) ja mp3-musiikin soittaminen, Lubuntu näyttäisi sopivan enemmän kuin hyvin.
... tosin enhän päässyt vielä kokeilemaan fyysisellä koneella ... tosin en tiedä mitä se oikeasti muuttaisi tässä asiassa?
-
Kokeilin tämän keskustelun innoittamana Lubuntu 10.10:ä virtuaalikoneessa 128 MB:n muistilla. Asennuksen ja päivitysten asentamisen jälkeen, klikkasin Cromium:in ja Ylen sivut auki. Muistia oli käytössä vain jonkin verran yli 60 MB. Mtv3:n sivuilla vastaava luku oli yli 80 Mb.
Joten käsittämättömän pienellä muistilla tämä toimii ;D ... taidanpa kokeilla vanhassa Sonyn Vaiossa (128 MB, Mobile Pentium.joku n. 400 MHz), jossa Xubuntu toimii, mutta on liian raskas, jotta sitä viitsisi käyttää.
Kokeile tuossa läppärissä xdm:ää (erittäin kevyt graafinen sisäänkirjautumistyökalu) sekä fluxboxia. Toimii melkeinpä raudalla kuin raudalla. Fluxboxin valikko on erittäin helppo konffata. Itse olen kokeillut tuota yhdistelmää 800MHz PIII:lla ja kaikki toimii silmän räpäyksessä, jos valitsee kevyet softat. Muistia tuo ei vaadi juurikaan, ainoastaan, mitä softat käyttää. Saatat yllättyä iloisesti.
-
Itse suosin KDE:ta, koska sen plasmideilla saa työpöydälle jos jonkinlaista vitkutinta ja kaikki saa siihen järjesteltyä melkoisen mukavasti. Tämä tietysti tarvitsee nätyöltä kokoa, koska pieneen näyttöön niitä on vaikea alkaa sovittaa. Myöskin KDE on jo melkolailla bugiton. Bugeja tietysti esiintyy vielä kolmannen osapuolen plasmideissa, joista jotkin pahimmassa tapauksessa estää KDE:N käynnistymisen (esim verkkoyhteyden puuttuessa). KDE toimii suhteellisen hyvin heikommallakin raudalla, mutta tuntuu vievän muihin työpöytäympäristöihin verrattuna eniten muistia.
Toisaalta XFCE on melko näppärä. Vie vähän muistia ja on nopea hitailla koneilla. Itse pidän siinä eniten paneelista, johon saa lainattua gnomen puolelta kaikki appletit. Paneeleita myös saa lisättyä (ainakin melkein) rajattomasti ja niitä saa sijoitella reunoille, kulmiin tai jopa irroittaa sen haluamaansa paikkaan ruudulla. Paneeleiden piilotus/auto-hide toimii mielestäni hyvin ja erinomaisen nopeasti.
Gnome on sitten siinä näiden kahden välissä. Välimalli, vailla omaa asennetta, ei sisällä hyviä puolia suuntaan tai toiseen. Toimii, ehkä nopeammin kuin KDE, mutta hitaammin kuin XFCE. Parhaana puolena pidän sitä, että sen appletit toimii XFCE:ssä.
Lxde on sitten juuri niille, jotka vaativat työpöytäympäristöltään nopeutta, eivätkä vaadi sen kummempia kilkkeitä tai muita hienouksia. Paneelin konffaus on vaativaa (ainakin kun itse kokeilin) ellei mahdotonta. Itse kokeiltaessa LXDE:ssä tuli mukana oma verkkotyökalu, jonka korvaaminen toisella vaati alkuperäisen poistamista ja sen jälkeen uutta ei saanut liitettyä paneeliin. Ja taisi olla vielä niin, että LXDE:n verkkotyökalun asennus vaati myös alkuperäisen, eli siinä tapauksessa gnome-network-managerin, poistamista. En ole aivan varma. Sen kokeilemisesta on jo vuosi. Saa antaa kommenttia.
Itse nopeutta vaatiessa en tosin turvaudu näistä mihinkään, vaan asennan suoraan xdm:n ja fluxboxin. Fluxbox on koruton, nopea ikkunamanageri varustettuna paneelilla sekä valikolla. Pikku säädöllä saa jopa näyttämään työpöytäympäristöltä (työpöydän taustakuva, työpöytäkansion sisältö yms..)
Mustana hevosena voisin mainita Enlightenment-ikkunamanagerin, joka on kehittynyt viime aikoina mukavasti. Kevyt, hieno ja paljon ominaisuuksia! Sitä pitää mennä ja kokeilla, jos haluaa tietää minkälainen se on.
Parasta tosiaan tässä on se, että kaikki voipi päällekäin asentaa ja kokeilla vuorotellen, mikä niistä eniten kiinnostaa.
-
Lxde on sitten juuri niille, jotka vaativat työpöytäympäristöltään nopeutta, eivätkä vaadi sen kummempia kilkkeitä tai muita hienouksia. Paneelin konffaus on vaativaa (ainakin kun itse kokeilin) ellei mahdotonta. Itse kokeiltaessa LXDE:ssä tuli mukana oma verkkotyökalu, jonka korvaaminen toisella vaati alkuperäisen poistamista ja sen jälkeen uutta ei saanut liitettyä paneeliin. Ja taisi olla vielä niin, että LXDE:n verkkotyökalun asennus vaati myös alkuperäisen, eli siinä tapauksessa gnome-network-managerin, poistamista. En ole aivan varma. Sen kokeilemisesta on jo vuosi. Saa antaa kommenttia.
Lubuntu 11.04:ssä on mukana samat Network manager + nm-applet kuin muissakin, joten aikaisempia säätöjä ei tarvita.
Se on paremmin suomennettu kuin aikaisemmin, vaikka jotain kirjoitusvirheitä teksteistä löytyykin. Siitä saa remasteroinnilla oikein hyvän räätälöidyn version (Sunin Java + flash jne.), joka mahtuu edelleen CD:llekin (kun poistaa tarpeettomat kielet ym).
-
Tulipahan testailua muutamia eri variaatioita. Jostain syystä en huomaa mitään eroa xubuntu ja lubuntun nopeudessa, keveydessä ja sitä rataa. Siis hyvin pyörii molemmat miniläppärissäni(intel celeron/pentium III 900Mhz, 1Gb).
Sen verran nälkä kasvaa syödessä niin tässä välin kyselisin kokeneilta, että onko vieläkin lubuntua kevyempää jakeluversiota ubuntusta tai debinista? Koska olen ihan noobi tässä Linuxin maailmassa niin vaatimuksina olisi suomenkielentuki, graafinen ja helppo työympäristö ja tietysti sellainen ohjelmistojen marketti josta ohjelmia voi klikkaa ja asenna helpous
-
En pääse kokeilemaan Vaiolla, koska ei boottaa, eikä asennu - tulee vain Busybox. Luulisin, että tulee siksi, että CD-asema on omituinen - PC-kortin päässä oleva ulkoinen asema. Tai oikeastaan boottaa kielenvalintaan asti, mutta käyttöjärjestelmä ei lataudu.
Nyky Lubuntullakin pitää noin vähällä muistilla turvautua alternate-asennukseen.
https://wiki.ubuntu.com/Lubuntu/ReleaseNotes/OneiricOcelot (https://wiki.ubuntu.com/Lubuntu/ReleaseNotes/OneiricOcelot)
tuolla myös muuta huomioon otettavaa, esim. piirit joiden tuki on päättynyt. Siinä tapauksessa täytynee turvautua johnkin vanhempaan versioon tai muuhun vanhemmalla kakkossarjan kernelillä varustettuun jakeluun.
T:Jallu59
-
Sen verran nälkä kasvaa syödessä niin tässä välin kyselisin kokeneilta, että onko vieläkin lubuntua kevyempää jakeluversiota ubuntusta tai debinista?
Vaikka ja minkälaisia. Vaikkapa Fluxbuntu. Debian johdannaisia on varmaan....kymmeniä jos ei peräti mene satoihin. Riippuu tieten miten se määritellään. OpenSUSE taas tarjoaa esim. Studio palvelua jossa voit itse tehdä sen paketoinnista ihan sellaisen jakeluversion haluamillasi ohjelmilla, käyttöliittymällä/työpöydällä kuin itse tykkäät.
Koska olen ihan noobi tässä Linuxin maailmassa niin vaatimuksina olisi suomenkielentuki, graafinen ja helppo työympäristö ja tietysti sellainen ohjelmistojen marketti josta ohjelmia voi klikkaa ja asenna helpous
Mutta näihin kriteereihin en äkkiseltään kyllä ala kuitenkaan suosittelemaan mitään muuta, kuin "virallisia distroja". Monet erikoisemmat ratkaisut ei ole ihan suoraan suositeltavia noviiseille.
Jos järjestelmän rakentaminen ja asetusten tekeminen yms. oikeasti kiinnostaa, niin suosittelen ehdottomasti kokonaan eri Linuxia nimeltään Arch Linux. Siinä asennettaan aina vain perusjärjestelmä ja käytännössä lähes kaikki tehdään viimeistä piirtoa myöten itselle sopivaksi. Tämä vaatii sitten todella kattavan Wikisivuston lukemista, halua ymmärtää, kohtuullisen englanninkielentaidon, taidon olla mielenkiintoa yrittää itse. Mutta se kieltämättä tarjoaa paljon onnistumisen iloa kun saa esim. wlanin toimimaan ilman minkäänlaista graafista käyttöliittymää yms. ja sen avulla on ehkä helpoin yrittää syventyä jakeluiden sielunelämään. Perusteet kun on aika pitkälti samoja kuitenkin kaikissa ja osittain voi sanoa aina samoja. Tuon asennuksen jälkeen käyttäjää tervehtii vain tekstipääte ja siitä lähdetään siis tekemään nettiasetukset, ääniasetukset, grafiikkasetukset, valkataan sopivaa grafiikkaliittymää alle (jos sellainen pitää saada) jne.
-
Asensin viime viikoloppua EEE PC 701 4G miniin (celeron 900 MHz, 512 M) Peppermint Two - Ubuntu johdannaisen ja se ainakin on sikanopea buuttaamaan. Muutenhan tuo piparminttu on kyllä hyvin lähellä Lubuntua, joka 10.04 versiona oli aiemmin käytössä tuossa miniläppärien pioneerissa.