Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: tetrafuran - 10.02.09 - klo:22.18
-
Mikrobitissä vertailtiin hiljattain SSD kovot ja siinä mainittiin ettei vielä ole olemassa niille optimoitua tiedostojärjestelmää. Onkohan semmoinen kehitteillä? Nythän ext4 tuli, mutta wikipediassa ei senkään kohdalla mitään puhutta SSD:stä. Onko SSD:lle optimointi siis unohtunut ja onko se edes tarpeen?
-
En osaa tuohon optimointiin sanoa juuta enkä jaata - hyvin toimii, se osaan sanoa. Sekä EXT3 että EXT4.
-
Suositushan on että käyttäisi tiedostojärjestelmää joka ei journaloi. Itse olen asennellut eee:lle sen SSD ja myös SDHC korteille käyttöjärjestelmiä jo todella monesti, enkä ole tehnyt muuta kuin lisännyt noatime parametrin fstabin liitosriviin ja luonnollisesti käyttöjärjestelmästä riippumatta poistanut kaikki mahdolliset indeksoinnit käytöstä. Yhtään solua ei ole vielä tuhoutunut alkuperäiseltä SSD asemalta, joka ainakin pitäisi huomata tehdaspalautuksessa ja periaatteessa ihan aavistuksen pienentyneenä tallennustilana. Tästä ei siis mitään käytännön kokemusta ainakaan vielä.
Kone ei siis ole todellakaan ole ollut missään mielestäni normaalissa käytössä ja hyvin on toiminut. Käytän windowsissakin ntfs järjestelmää, vaikka fat järjestelmää suositellaan jokapaikassa. Lähinnä optimointi tapahtuu kernelin asetuksissa. clocksource=hpet parametrin pitäisi vaikuttaa huomattavasti SSD asemalle asennetun linuxin käynnistysnopeuteen. Itsekin tuota kokeilleena näin tuntuu olevan, mutta en ole kellotellut eroja. SDHC kortilla tuolla ei kyllä ole mielestäni mitään eroa.
Tosin aivan vasta muutama päivä sitten törmäsin myös mikäs linux tiedostojärjestelmään liittyvä parametri olikaan, missä kirjoitetaan asemalle tietyn väliajoin. Tätä muutosta kuitenkin ehdotetaan ainakin Ubuntulla jos käyttää powertop ohjelmaa.
-
kokeilin tuota ext4:ää.. noh tottakai pariviikkoa toimi hienosti ja sit alkoi tiedostot korruptoitumaan pahasti. Meni Ubuntu uudelleenasennuskuntoon.
-
kokeilin tuota ext4:ää.. noh tottakai pariviikkoa toimi hienosti ja sit alkoi tiedostot korruptoitumaan pahasti. Meni Ubuntu uudelleenasennuskuntoon.
Just, mikähän mahtoi olla syynä tuohon? Itselläni ei minkäänlaista ongelmaa.
-
ext2 käytin aluksi mutta sitten palo siihen hermot.. pelkkiä ongelmia. Suosittelisin ext3a, mutta muista noatime optio. nopeuttaa huomattavasti. ext3 kanssa on mennyt 4 kuukautta nyt ilman ongelmia.
-
Itse olen miniläppärillä (SSD-levy) käyttänyt ext2:sta noatime-optiolla, jolloin levylle kirjoitellaan mahdollisimman vähän. Lisäksi esim. /tmp ja /var/log ovat Tmpfs (http://linux.fi/wiki/Tmpfs)-osiolla. Jonkin verran olen kuullut lupaavia testituloksia Ext4:stä ilman journalointia, sitä voisi joskus kokeilla.
SSD-levyn optimointia käsitellään jonkin verran Linux.fin artikkelissa Linux miniläppäriin (http://linux.fi/wiki/Linux_miniläppäriin).
-
Jonkin verran olen kuullut lupaavia testituloksia Ext4:stä ilman journalointia, sitä voisi joskus kokeilla.
Tämähän se juttu oli: http://git.kernel.org/?p=linux/kernel/git/torvalds/linux-2.6.git;a=commit;h=0390131ba84fd3f726f9e24fc4553828125700bb
Ja siis tukea journaloinnin poisjättämiselle ei ole vielä kernelin versiossa 2.6.28, vaan se on lisätty vasta versioon 2.6.29 (joka on tällä hetkellä release candidate -vaiheesas).
-
Elikkä jos asiaan perehtymätön menee asentelemaan, niin epähuomiossa jää jornuaalit, indexoinnit sun muut päälle ja kovo, eiku muisti tai mikälie ssd piiri tjsp, posahtaa parissa vuodessa? Ainakin jostain foorumeista muistan lukeneeni, että linpus, xandros ja muut on tehtaalla jo laitettu sellaiseksi, ettei kovoa turhanpäiten rasiteta.
Kuitenkin sinne temppiin ja kaiketi muuallekkin tulee kirjoiteltua säännöllisesti, joten eikö olisi fiksua esim. aspire one:n tapauksessa laittaa pikkuinen muistikortti toiseen lukijaan ja antaa sen kulua swappauksessa ja muussa normaalielämässä? Muilla pikkuläppäriellä ei välttämättä ole useampaa korttipaikkaa, joten tämä idea ei toimi kaikilla.
Mikrobitissä käsiteltiin lähinnä pöytäkoneelle meneviä SSD kovoja. Sellaisen kaverinahan voisi olla ihan swappaukseen ja muuhun kulutukseen perinteinen HDD kiekko. Linuxissahan kivasti saa määriteltyä swapit omalle osiolle tai vaikka omalle kovollekin.
-
Elikkä jos asiaan perehtymätön menee asentelemaan, niin epähuomiossa jää jornuaalit, indexoinnit sun muut päälle ja kovo, eiku muisti tai mikälie ssd piiri tjsp, posahtaa parissa vuodessa? Ainakin jostain foorumeista muistan lukeneeni, että linpus, xandros ja muut on tehtaalla jo laitettu sellaiseksi, ettei kovoa turhanpäiten rasiteta.
Kyllähän niitä varmasti on suunniteltu hiukan, mutta kuten jo mainitsin, niin ei tosiaan enää edes mitään käsitystä kuinka monesti kokeillut eee:llä eri distroja ssd:llä ja sdhc:llä. Olen palauttanut orggis xandrosinkin ja esim. xp:n varmuuskopioita ihan suoraan dd sektorikopioina lukuisia kertoja.
Mielipiteensä kullakin, mutta nuo SSD kuluuloppuun hetkessä jutut on kyllä mielestäni ihan täyttä FUD:ia ja ylipäätään jos alkaa katsomaan tarkemmin noita ext2 on must ja journalointi tappaa heti juttuja eri sivustoilta, niin missään..Ei siis missään en ole nähnyt vielä minkäänlaista edes hiukan asiaan viittaavaa todistetta. Aina perusteluna on vain, että journalointi kuluttaa asemaa enemmän kun toimintaa on enemmän asemalla. Ei mitään oikeaa todistetta, että se vaikuttaa todella oleellisesti koneen elinkaareen. Jossain eeeuserin topicissa joku oli kyllä laskeskellut, että ihan normaalissa asennuksessa ja perustyöpöytäkäytössä keskiverto SSD-aseman ikä olisi ollut minimissäänkin yli 10 vuotta. Toki tähän oli tullut heti jyrkkiä vastalauseita, mutta mitään edes yritystä vastaavasta laskusta ei ollut vastalauseeksi.
Olen omistanut koneen nyt yli vuoden ja tuollaisella käytöllä, eikä mitään. Väittäisin, että ei huolen häivää normaalilla käyttäjällä. Yksi sektoripalautus ainakin omassa mielikuvassa vastaa jo aika pitkäaikaista normaalia työpöytäkäyttöä aseman kulumisen kannalta.
EEEuserin wikiin onkin laitettu tällainen
http://wiki.eeeuser.com/ssd_write_limit
Ja esim. tässä on mielestäni todella loistava artikkeli
http://www.tgdaily.com/content/view/39204/135/
Ai niin ja tuon SDHC kortinhan pitäisi posahtaa naurettavan nopeasti vrt. SSD aseman luvattuihin tallennuskertoihin.... Ei ole vielä tapahtunut sillekään mitään.
Oma vankka mielipide on, että tästä on tullut paniikinomainen "fakta" sen myötä, että ilmeisesti joissain Eee malleissa on oli jotain vikaa kortinlukijassa mikä liittyi muistaakseni liialliseen lämpötilaan. Näistä "SDHC korttiniko tuhoutui jo nyt?" viesteistä on tullut käyttäjille lähes paniikki, että kuinka nopeasti SSD asema rikkoutuu. Taas kun aletaan hakemalla hakeen miljoonista valmistetuista koneista SSD asemaa mikä on takuulla rikkoutunut, niin ihan varmastihan sellaisen löytää netistä, jota taas pidetään absoluuttisena todisteena. Oravanpyörä on valmis.
Viimeksi kolme vai neljä päivää sitten muuten kokeilin pitkästä aikaa Xandrosia, vaihdoin oikeastaan heti takaisin Crunchbangiin.
Kuten nimerkki meizirkki tuossa jo mainitsi, niin itsekin olen törmännyt vain ext2 järjestelmällä ongelmiin. Täydellinen tiedostojärjestelmän tuhoutuminen kun suspend ei olekaan toiminut yms. Noatime parametria käytän itsekin, mutta tosiaan senkin suurin merkitys on mielestäni nopeuttava vaikutus.
-
Kiitos. Hyvä vastaus.
-
Kuitenkin sinne temppiin ja kaiketi muuallekkin tulee kirjoiteltua säännöllisesti, joten eikö olisi fiksua esim. aspire one:n tapauksessa laittaa pikkuinen muistikortti toiseen lukijaan ja antaa sen kulua swappauksessa ja muussa normaalielämässä? Muilla pikkuläppäriellä ei välttämättä ole useampaa korttipaikkaa, joten tämä idea ei toimi kaikilla.
Ei kun kannattaa liittää temppihakemistot ram-muistiin, niin kuin heikin lähettämässä linux.fi-artikkelissa sanotaan: http://linux.fi/wiki/Linux_miniläppäriin#V.C3.A4liaikaiset_tiedostot_tmpfs-osiolle
-
Olkaa rauhallisia, itselläni on kuvan mukainen levy ja valmistaja lupaa aika pitkät käyttöajat. Laskekaa itse paljonko ikää saatte..
http://www.ocztechnology.com/products/flash_drives/ocz_core_series_v2_sata_ii_2_5-ssd
-
Olkaa rauhallisia, itselläni on kuvan mukainen levy ja valmistaja lupaa aika pitkät käyttöajat. Laskekaa itse paljonko ikää saatte..
http://www.ocztechnology.com/products/flash_drives/ocz_core_series_v2_sata_ii_2_5-ssd
No jos noin 170 vuotta ei riitä niin ihmettelen. Tuossa ajassa se levy on mennyt pieneksikin varmaan 10 kertaa... ;)
-
kokeilin tuota ext4:ää.. noh tottakai pariviikkoa toimi hienosti ja sit alkoi tiedostot korruptoitumaan pahasti. Meni Ubuntu uudelleenasennuskuntoon.
Just, mikähän mahtoi olla syynä tuohon? Itselläni ei minkäänlaista ongelmaa.
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/jaunty/+source/linux/+bug/317781
-
Wear leveling voidaan tietysti tehdä transparentisti matalammallakin tasolla, kuin käyttöjärjestelmän tasolla. Joten jos on asianmukaiset laitteet, ei tiedostojärjestelmällä oikeastaan pitäisi olla merkitystä.
Ihan kuten nykyiset sata levyt tekee omat mappinginsa täysin käyttikselle näkymättömästi.
USB tikkuja on kulahtanut kun ne ovat olleet jatkuvassa käytössä. Eli muisti on kulunut ja lukeminen on muuttunut osittain epäluotettavaksi tikulla.
Tuossa lisää erilaisista tiedostojärjestelmistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Flash_file_system
-
Kirjoituskerrat ovat ratkaisevia flashlevyn elinaikaa ajatellen. Kyllä nuo relatimet, indeksoinnit ja journaloinnit tuovat kirjoituskertoja yhteensä jopa pari kertaluokka enemmän verrattuna ext2:een, joten 170 vuotta voi kutistua pariin kolmeen huonossa tapauksessa.
Pitkähkö johdatus aiheeseen löytyy esimerkikisi tuolta:
http://www.anandtech.com/storage/showdoc.aspx?i=3531 (http://www.anandtech.com/storage/showdoc.aspx?i=3531)
Eli uudempaa kerneliä odotellessa suosittelen vanhaa kunnon Ext2:ta
T:Jallu59
-
Itselläni ollut ext4 (ext4dev) käytössä Fedora 9:stä lähtien ja toiminut ongelmitta myös SSD kovalevylläni. Olen asentanut SSD-levylle ainoastaan käyttöjärjestelmän ja esimerkiksi home on toisella HDD-levyllä. Intel arvioi esimerkiksi 80G X25-M SSD-levyn iäksi noin viisi vuotta jos dataa kirjoitetaan ja tuhotaan levyltä 100G/päivä.
Itse suosittelen ext4:sta. SSD-levyn antama suorituskyky on kyllä melkoinen ... :)
-
Kirjoituskerrat ovat ratkaisevia flashlevyn elinaikaa ajatellen. Kyllä nuo relatimet, indeksoinnit ja journaloinnit tuovat kirjoituskertoja yhteensä jopa pari kertaluokka enemmän verrattuna ext2:een, joten 170 vuotta voi kutistua pariin kolmeen huonossa tapauksessa.
Toki viivästetyt kirjoitukset ja turhien kirjoitusten poistaminen auttaa. Mutta yleensä noille on varsin perustellut syyt, hidastaahan ne järjestelmän toimintaa perinteisilläkin medioilla.
Yleensä vaan syyksi osoittautuu esimerkiksi järjestelmän luotettavuuden parantaminen. Ja monesti juuri HD -> SSD siirtymä tehdään luotettavuuden parantamiseksi, joten se on sitten vähän hassu tradeoff poistaa nuo ominaisuudet käytöstä.
Täällä ainakin SSD levyjä käytetään usein HD levyn rinnalla ja nimenomaan sen kriittisen datan softa-mirrorointiin. HD on siis normaalina ja järjestelmälevynä ja vain pieni vielä muuille koneille mirroroimaton data kirjoitetaan SSD levylle. Jos sitten tulee esimerkiksi sähkökatko voidaan tuota tietoa menettää sen takia että joku on keksinyt kääntää journaloinnin pois päältä.
Se data kun on yleensä paljon arvokkaampaa kuin koko järjestelmä ja sen asentamiseen kulunut aika. Lisäksi järjestelmästä voidaan ottaa backuppi vaikka kerran kuussa, kunhan vain tuo tärkein kriittinen avaindata on tallessa. Vaikka järjestelmän palauttaminen alkuperäisestä imagesta on myös varsin nopea toimenpide.
Muutaman tonnin järjestelmän tuhoutuminen ei haittaa ketään, mutta kymmenien tai satojentuhansien datan katoaminen palauttamattomasti on huomattavasti isompi ongelma. Nimimerkillä, viimeviikolla katosi yhdellä asiakkaalla joka oli halunnut säästää järjestelmän hankinnassa 68000 euron edestä dataa. Arvaa tuliko riitaa asiasta. Piti vain todeta että kiintolevyrikot on täysin normaaleita asioita ja niitä tapahtuu, teille on tarjottu optioita joilla tätä riskiä voidaan huomattavasti pienentää ja te olette valinneet jättää mahdollisuuden käyttämättä. - Kiitos
Jokainen teistä voikin nyt tarkistaa omat mirrorointi ja backup käytäntösä. ;)
BtrFS:stä kiinnostaa juuri object level mirroring.
-
Minulla on
SDD:llä /, /boot, /home
HDD:llä muut eli kaksi HDD:tä joihin lataan ja tallennan tietoja, ei ohjelmia niillä.
-
Rupesin miettii omaan miniläppäriin tota tiedostojärjestelmä-hommaa.
Ext2 taitaa olla herkkä korruptoitumaan = ei kiitos.
Ext3 noatimen ja linux.fi -ohjeiden mukaan helpotettuna voisi olla itselleni parempi, mutta ei kai mikään estäisi rakentamasta sellaista systeemiä, että mounttaisi tiedostojärjestelmän read-onlynä oletuksena ja tarpeen mukaan vaan remounttaisi kirjoitusoikeuksien kanssa.
Tollainen nyt tuli nopeella g:lla vastaan: http://en.opensuse.org/How-To_Make_the_root_filesystem_read-only (http://en.opensuse.org/How-To_Make_the_root_filesystem_read-only)
Kokeilenpas tätä:
https://help.ubuntu.com/community/aufsRootFileSystemOnUsbFlash (https://help.ubuntu.com/community/aufsRootFileSystemOnUsbFlash)
-
Itse käytän Eee 901 koneella ext2:ta, koska se näyttää antavan minulle reilusti lisää aikaa ajella akulla. Johtunee varmastikin siitä, ettei tule koko ajan kirjoitelleeksi asemalle. Toistaiseksi en ole kohdannut mitään suoria havaintoja korruptoitumisesta. Itselläni on tosin myös 2 gigaa käyttömuistia, joten olen ottanut swap-osion pois kulumasta.
Voisiko joku ystävällisesti kertoa millä sovelluksella korruptoitumisen voi huomata välillisesti?
-
Itselläni ollut ext4 (ext4dev) käytössä Fedora 9:stä lähtien ja toiminut ongelmitta myös SSD kovalevylläni. Olen asentanut SSD-levylle ainoastaan käyttöjärjestelmän ja esimerkiksi home on toisella HDD-levyllä.
No eihän se SSD kovalevy kulu mihinkään jos sulla on vain käyttis sillä :-D
On turhalta kuullostavaa käyttää useita gigatavui pelkälle käyttikselle joka vie muutaman megan. Järkevämpää olis käyttää jotai kunnollista tiedostojärjestelmää ja SSD levy sitten kanssa tallenuspaikkana kaikille ohjelmille ja tavalline kovalevy käytettynä kotikansiolle, tempille ja swapille ja tietenki /etc kansiolle.
-
No eihän se SSD kovalevy kulu mihinkään jos sulla on vain käyttis sillä :-D
On turhalta kuullostavaa käyttää useita gigatavui pelkälle käyttikselle joka vie muutaman megan.
Jeps, minulla on ainastaan vmlinuz ja pari hassua modulia SSD:llä. Näin se on kaikkein paras.
-
Edellisessä viestissäni linkkaama AUFS-ohje tuntuisi toimivan hienosti.
Nyt minulla on EXT2-juurijärjestelmä ro-tilassa oletuksena. Muutokset eivät tallennu, eikä levylle kirjoiteta mitään. Oletettavasti tiedostojärjestelmä ei korruptoidu, vaikka koneen ajaisi alas holtittomasti esimerkiksi akun loppumisen takia.
Mutta se mikä tekee tämän mielestäni hienoksi, on se, että voin valita writable-session grubista, tai vaihtaa tilaa jopa lennosta.
Aspire Onen tapauksessa voinen myös halutessani liittää esimerkiksi erillisen muistikortin /home:ksi kirjoitusoikeuksien kera.
-
Eikö SSD:t kestä jo niin paljon kirjoittamista, ettei tiedostojärjestelmällä olisi kauheasti merkitystä?
-
Eikö SSD:t kestä jo niin paljon kirjoittamista, ettei tiedostojärjestelmällä olisi kauheasti merkitystä?
Lyhyesti sanottuna eivät kestä.
Mekanismit kuten journalointi ja relatime nostavat kirjoituskertojen lukumäärää dekadilla tai jopa kahdella. Lisäksi SSD:t kirjoitetaan ensin lohkot täyteen ja sitten vasta tyhjennetään lohkoja kirjoitusta varten. Kun kaikkialle on kirjoitettu niin muistilohkojen tyhjennysprosessi se vasta jämäyttääkin koneen, ennenkuin data on saatu kirjoitetuksi.
Siksi liikoja/turhia kirjoitteluja SSD-levyille kannattaa välttää mahdollisimman paljon. valinnoilla voidaan vaikutta kuoleeko levy vuodessa tai kahdessa vai kestääkö se koko koneen käyttökelpoisen eliniän(n.10v).
T:Jallu59
-
Olkaa rauhallisia, itselläni on kuvan mukainen levy ja valmistaja lupaa aika pitkät käyttöajat. Laskekaa itse paljonko ikää saatte..
http://www.ocztechnology.com/products/flash_drives/ocz_core_series_v2_sata_ii_2_5-ssd
Laskekaa itse ja päätelkää kestääkö vai ei. 8)
edit. Kuinka monella on SSD-levy hajonnut/lopettanut toiminnan vuodessa parissa? Käsi ylös!!!
-
Olkaa rauhallisia, itselläni on kuvan mukainen levy ja valmistaja lupaa aika pitkät käyttöajat. Laskekaa itse paljonko ikää saatte..
http://www.ocztechnology.com/products/flash_drives/ocz_core_series_v2_sata_ii_2_5-ssd
Laskekaa itse ja päätelkää kestääkö vai ei. 8)
edit. Kuinka monella on SSD-levy hajonnut/lopettanut toiminnan vuodessa parissa? Käsi ylös!!!
Noita testanneet eivät ole niitä vielä rikki saaneet, mutta se mikä heitä on eniten raastanut on tuo erasointisekvenssien aiheuttama hyytyminen. Sehän ilmenee vasta sitten kun levy on vähintään yhden kerran kirjoitettu täyteen. Tiedostoja tuhottaessa muistilohkoja ei vielä tyhjennetä, vaan tyhjennys tapahtuu vasta kun ei ole enää lohkoja, mihin kirjoittaa. Tällä pyritään minimoimaan tyhjennyskertojen määrää. Tuo hyytyminen on nyt se seikka, johon valmistajat koettavat kehittää ratkaisua. Ratkaisu saattaa löytyä myös tiedostojärjestelmien puolelta, eli tehdään järjestelmä, joka ottaa huomioon SSD:n erityisominaisuudet.
Kyllä nuo OCZ:n levyt olivat mukana vertailussa, jonka luin
http://www.anandtech.com/storage/showdoc.aspx?i=3531 (http://www.anandtech.com/storage/showdoc.aspx?i=3531)
ja johon perustan mielipiteeni.
T:Jallu59
P.S Linkistä kiitos Linus Thorvalds:in blogille.
http://torvalds-family.blogspot.com/ (http://torvalds-family.blogspot.com/)
-
Joo, toisella koneella on linkki miten kirjoituskertojen määrää saa vähennettyä ja muuta vastaavaa viritystä. Laitan kun olen kotikoneella...
-
Siis mikä sitten on järkevää SSD:n käyttöä ??? Luin niin pitkälti kuin ehdin tuota artikkelia http://www.anandtech.com/storage/showdoc.aspx?i=3531 mutta en saanut vastausta muuhun kuin siihen, että SSD hidastuu kirjoituskertojen myötä, ainakin tiettyn pisteeseen, mutta on käytettynäkin edelleen varteenotettava vaihtoehto kovalevylle.
Mutta miten sitten on sen lopullisen "puhkikulumisen" laita ???
Eikä kukaan edelleenkään vastannut kysymykseeni:
Voisiko joku ystävällisesti kertoa millä sovelluksella korruptoitumisen voi huomata?
Eli jos itsepäisesti ajattelen säästellä SSD:tä käyttämällä ext2 tiedostojärjestelmää, niin miten havaitsen "korruptoitumisen"? Tätä aihetta on vatvottu eri foorumeilla kohta ties kuinka ja kauan, mutta selvää ei tunnu saavan. Mietityttää esimerkiksi, että miten esimerkiksi ASUS uskaltaa valita ext3:n Eee Linux koneillensa, jos se on huono vaihtoehto SSD:n kestävyyden kannalta? No, kai se kestää juuri laitteen takuun ajan...
-
Eli jos itsepäisesti ajattelen säästellä SSD:tä käyttämällä ext2 tiedostojärjestelmää, niin miten havaitsen "korruptoitumisen"? Tätä aihetta on vatvottu eri foorumeilla kohta ties kuinka ja kauan, mutta selvää ei tunnu saavan. Mietityttää esimerkiksi, että miten esimerkiksi ASUS uskaltaa valita ext3:n Eee Linux koneillensa, jos se on huono vaihtoehto SSD:n kestävyyden kannalta? No, kai se kestää juuri laitteen takuun ajan...
ext2 korruptoitumissyytettä on vatvottu aivan yhtä paljon kuin ext3:n levynkulumissyytettä. Tuskin ext2 peruskäytössä edes korruptoituu pahasti. Itselläni on säätäessä kuitenkin käynyt aivan liian monta kertaa niin, että koneesta on pakko ottaa virrat pois väkisin dpkg:n ollessa kaynnissä, kun käytin vielä ext2:ta oli uudellenkäynnistyksen jälkeen naaman edessä I/O erroreita. Ext3:a käyttäessä näin ei tapahdu.
Itse olen valmis ottamaan sen riskin, että levy kuluu hieman enemmän käytössä, kun vaihtoehtona on se että yksi vahinko pakottaa asentamaan koko systeemin alusta lähtien, journalointi pelastaa varsinkin SSD levyillä paljon.
Nyt on ollut 4gigan halpa muistikortti todella rajulla käytöllä 9 kuukautta. Ekan kuukauden tappelin ext2 kanssa, mutta sitten palo hermot ja otin ext3 käyttöön. Tähän saakka ei ole mustikortti osoittanut kummempaa kulumista. Tähän väliin voisi kysyä, että onko journaloivan tiedostojärjestelmän käytöstä jotakin kulumistestejä jossain?? (niinkuin serola jo kysyikin) On päivän selvää että mikä tahansa laite kuluu sitä enemmän, mitä enemmän sitä käytetään. Minä en kuitenkaan usko ext3:n käytön aiheuttavan muistikortin iän merkittävää lyhenemistä.
-
Read-onlynä käyttämisen pitäis ratkaista molemmat ongelmat: korruptoitumisen ja kulumisen.
Riippuu tietysti käytöstä soveltuuko se omaan käyttöön.
-
Tässä jotain ohjeita levylle kirjoittamisen vähentämiseksi, sama linkki täällä joskus ollut
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi_(Intrepid_Ibex)#head-e5ec22107473480cb5e17af4073deb2f418dbaf9
-
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi_(Intrepid_Ibex)#head-e5ec22107473480cb5e17af4073deb2f418dbaf9
Kiitokset muiden puolesta; itsellä nuo määritykset onkin jo käytössä.
Vaan vastaus tässä ketjussa esitettyihin kysymyksiin, ja johtopäätös esitettyihin väittämiin lienee, että suo siellä, vetelä täällä. jotkut saa saavat SSD:n sekaisin ext2:lla. Minulla ei toistaiseksi ole esiintynyt vielä mitän ongelmia noin neljään kuukauteen. Toisaalta laitevalmistajat tyrkkäävät huoletta laitteiden mukana tuleviin käyttiksiin ext3:n, ja eiköhän Windows XP myös kirjoittane koko ajan roppakaupalla varmistuksia asemalle. Eli laitevalmistajat eivät juuri tunnu huolehtivan sen enempää SSD asemien hidastumisesta kuin niitten loppuunkulumisestakaan.
Tuo mainittu Eee 90 konfigurointiohje on kuitenkin hyvä lähtökohta muillekin SSD aseman sisältäville minikannettaville. Saman ohjeen alkupuolella neuvotaan myös tuon 'noatime'-option määritteleminen, mikä osaltaan vähentää levykäyttöä. Samoin annetaan ohje swap-osion poistamiseksi. Tuossa kuitenkin varauksena se, että käyttömuistia on tuolloin syytä olla riittävästi. Mikä on riittävää, on tieten suhteellista, mutta perussurffailussa riittänee yksikin giga.
Swap-osio SSD:llä on eräs itseäni erityisesti askarruttanut seikka. Eli onko tuo swap-osio fyysisesti erillään oleva, jolloin siihen kohdistuu tavallistakin enemmän kirjoituskertoja, vai käyttäkö järjestelmä swap-osiota varten mitä tahansa vapaana olevaa osaa asemasta. Jos osio on fyysisesti erotettu, niin tuon osan pitäisi maalaisjärjellä ajatellen joutua erityiselle "kulutukselle". Jos noin, niin sitäkin suurempi syy luopua koko swap-osiosta ja pitää tempit sun muut käyttömuistissa.
-
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi_(Intrepid_Ibex)#head-e5ec22107473480cb5e17af4073deb2f418dbaf9
Kiitokset muiden puolesta; itsellä nuo määritykset onkin jo käytössä.
Vaan vastaus tässä ketjussa esitettyihin kysymyksiin, ja johtopäätös esitettyihin väittämiin lienee, että suo siellä, vetelä täällä. jotkut saa saavat SSD:n sekaisin ext2:lla. Minulla ei toistaiseksi ole esiintynyt vielä mitän ongelmia noin neljään kuukauteen. Toisaalta laitevalmistajat tyrkkäävät huoletta laitteiden mukana tuleviin käyttiksiin ext3:n, ja eiköhän Windows XP myös kirjoittane koko ajan roppakaupalla varmistuksia asemalle. Eli laitevalmistajat eivät juuri tunnu huolehtivan sen enempää SSD asemien hidastumisesta kuin niitten loppuunkulumisestakaan.
Tuo mainittu Eee 90 konfigurointiohje on kuitenkin hyvä lähtökohta muillekin SSD aseman sisältäville minikannettaville. Saman ohjeen alkupuolella neuvotaan myös tuon 'noatime'-option määritteleminen, mikä osaltaan vähentää levykäyttöä. Samoin annetaan ohje swap-osion poistamiseksi. Tuossa kuitenkin varauksena se, että käyttömuistia on tuolloin syytä olla riittävästi. Mikä on riittävää, on tieten suhteellista, mutta perussurffailussa riittänee yksikin giga.
Swap-osio SSD:llä on eräs itseäni erityisesti askarruttanut seikka. Eli onko tuo swap-osio fyysisesti erillään oleva, jolloin siihen kohdistuu tavallistakin enemmän kirjoituskertoja, vai käyttäkö järjestelmä swap-osiota varten mitä tahansa vapaana olevaa osaa asemasta. Jos osio on fyysisesti erotettu, niin tuon osan pitäisi maalaisjärjellä ajatellen joutua erityiselle "kulutukselle". Jos noin, niin sitäkin suurempi syy luopua koko swap-osiosta ja pitää tempit sun muut käyttömuistissa.
Nämä on paljon MUTU-juttuja. Aivan sama kuin autokauppa, joskus uudetkin autot "hajoaa" vaikka oli ihan uusi ja piti olla hyvää laatua. ;)
UGH
-
Swap-osio SSD:llä on eräs itseäni erityisesti askarruttanut seikka. Eli onko tuo swap-osio fyysisesti erillään oleva, jolloin siihen kohdistuu tavallistakin enemmän kirjoituskertoja, vai käyttäkö järjestelmä swap-osiota varten mitä tahansa vapaana olevaa osaa asemasta. Jos osio on fyysisesti erotettu, niin tuon osan pitäisi maalaisjärjellä ajatellen joutua erityiselle "kulutukselle". Jos noin, niin sitäkin suurempi syy luopua koko swap-osiosta ja pitää tempit sun muut käyttömuistissa.
Jos rakkine päättää swapata, niin kirjoituksia tulee tosi paljon. Varmin tapa välttää swap on olla luomatta sille osiota. Tällöin kone sitten vain hyytyy rammin loppuessa ;D. Jos kuitenkin haluaa swapin luoda pelastusrenkaaksi moista vastaa, kannatta katsoa Ubuntun tuunausohjeista http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus) swappauksen minimointiohjeet. Swapin käytön minimoimiseksi vähämuistisimmassa läppärissäni olen soveltanut /etc/sysctl.conf:issa arvoja:
# Tuunattu swapin osalta
vm.swappiness=1
vm.vfs_cache_pressure=30
Oletusasetuksilla tuo olisi pitänyt jo pientä palaa swapista käytössä.
Vaan pitäähän tuo jonkun swapin siemenen, myös vm.swappiness:in arvolla nolla
jallu@wanhakehno:~$ sudo sysctl -w vm.swappiness = 0
jallu@wanhakehno:~$ free -m
total used free shared buffers cached
Mem: 185 175 10 0 5 64
-/+ buffers/cache: 104 80
Swap: 664 1 662eli tuo ilmeisesti joka bootissa syntyvä kirjoituskerta pitää sietää, jos haluaa yleensä swappiosiota käyttää.
T:Jallu59
-
Minulla on kait sitten jonkinmoinen testi menossa tuosta SSD-levyn kestävyydestä, standardi 9.04 (EXT4) 64-bit asennus swappeineen päivineen ja 1 giga rammia. SSD ostettu elokuussa ja nyt on siis toinen ubuntu-versio asennettu puhtaalta pöydältä. Levy on toiminut tähän saakka niin erinomaisesti etten edes tämän perusteella harkitsisi tavallisen kovalevyn hankkimista.
SSD siis OCZ core V1.
-
Minulla on kait sitten jonkinmoinen testi menossa tuosta SSD-levyn kestävyydestä, standardi 9.04 (EXT4) 64-bit asennus swappeineen päivineen ja 1 giga rammia. SSD ostettu elokuussa ja nyt on siis toinen ubuntu-versio asennettu puhtaalta pöydältä. Levy on toiminut tähän saakka niin erinomaisesti etten edes tämän perusteella harkitsisi tavallisen kovalevyn hankkimista.
SSD siis OCZ core V1.
Onko sulla noatime vai relatime käytössa ? Emtä muuta reippaasti kirjoitustaajuuteen vaikuttavaa ?
T:Jallu59
-
???? noatime, relatime?
Mitn en ole muuttanut, alpha3-versio asennettu sellaisenaan alternate-levyltä ja sen jälkeen ladattu päivitykset.
-
noatime, relatime?
http://linux.fi/wiki/Atime
Lyhyesti: Atime aiheuttaa kirjoitusoperaatioita tiedostoja luettaessa. Liitosoptioista noatime poistaa atimen kokonaan ja relatime osittain. Oletuksena taitaa olla nykyään relatime ainakin Ubuntussa. Optiot voi laittaa halutessaan /etc/fstab tiedostoon.
-
Kokeilenpas tätä:
https://help.ubuntu.com/community/aufsRootFileSystemOnUsbFlash (https://help.ubuntu.com/community/aufsRootFileSystemOnUsbFlash)
Tuota olen nyt käyttänyt pidemmän aikaa ja kun pitkästä aikaa boottasin normaaliin readwrite-systeemiin asentaakseni jotakin niin huomasin, että toi AUFS-systeemi on häkellyttävän paljon nopeampi. Kokeilkaa ihmeessä.
-
ext4 myös vähentää olennaisesti kirjoituksia levylle, koska tiuhaantulevia muutoksia ei välttämättä kirjoiteta levylle ollenkaan.
noatime on ollut käytössä täällä ainakin alusta asti, parantaa myös lukusuorituskykyä kun kirjoitukset jää pois.
-
Swap-osio SSD:llä on eräs itseäni erityisesti askarruttanut seikka. Eli onko tuo swap-osio fyysisesti erillään oleva, jolloin siihen kohdistuu tavallistakin enemmän kirjoituskertoja, vai käyttäkö järjestelmä swap-osiota varten mitä tahansa vapaana olevaa osaa asemasta. Jos osio on fyysisesti erotettu, niin tuon osan pitäisi maalaisjärjellä ajatellen joutua erityiselle "kulutukselle". Jos noin, niin sitäkin suurempi syy luopua koko swap-osiosta ja pitää tempit sun muut käyttömuistissa.
Jos rakkine päättää swapata, niin kirjoituksia tulee tosi paljon. Varmin tapa välttää swap on olla luomatta sille osiota. Tällöin kone sitten vain hyytyy rammin loppuessa ;D. Jos kuitenkin haluaa swapin luoda pelastusrenkaaksi moista vastaa, kannatta katsoa Ubuntun tuunausohjeista http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus) swappauksen minimointiohjeet. Swapin käytön minimoimiseksi vähämuistisimmassa läppärissäni olen soveltanut /etc/sysctl.conf:issa arvoja:
# Tuunattu swapin osalta
vm.swappiness=1
vm.vfs_cache_pressure=30
Oletusasetuksilla tuo olisi pitänyt jo pientä palaa swapista käytössä.
Vaan pitäähän tuo jonkun swapin siemenen, myös vm.swappiness:in arvolla nolla
jallu@wanhakehno:~$ sudo sysctl -w vm.swappiness = 0
jallu@wanhakehno:~$ free -m
total used free shared buffers cached
Mem: 185 175 10 0 5 64
-/+ buffers/cache: 104 80
Swap: 664 1 662eli tuo ilmeisesti joka bootissa syntyvä kirjoituskerta pitää sietää, jos haluaa yleensä swappiosiota käyttää.
T:Jallu59
pikkuisen offtopiciksi menee mutta mitä tuo vm.vfs_cache_pressure=30 tekee? koitin lontooksi etsiä tietoa mutta en oikeen ymmärtänyt.
eli mitä se tekee ja miksi se kannattaisi laittaa esim läppärissä?
-
Eikö SSD:t kestä jo niin paljon kirjoittamista, ettei tiedostojärjestelmällä olisi kauheasti merkitystä?
SSD asemien kestävyys on nyt niin kiistanalainen kysymys, että taidan jättää sen ammattilaisille väännettäväksi. Sanottakoon vain että väitteitä ja perusteluja on puolesta ja vastaan.
Kestämisen lisäksi oleellinen huomionkohde on järjestelmän nopeus. Jos käyttis rämplää asemaa yhtenään, muodostuu SSD:n pahamaineisen huono kirjoitusnopeus pullonkaulaksi. Tällöin ei päästä hyötymään sen ilimömäisen nopeasta lukunopeudesta juurikaan. Menee koneen käyttö ihan odotteluksi ja peukaloiden pyörittelyksi.
Ai niin ja nykyiset SSD asemat ovat niin pieniä että niiden järkevä käyttöikä on varmastikin paljon vähemmän kuin niiden maksimikesto. Minun Aspire one läppärissä on (hyvin nöyrä ja) vaatimaton 8 GB SSD. Odottelen kieli pitkällä milloin yli 60 GB SSD:t ovat verkkiksessä kohtuullisella hinnalla myynnissä. Luulenpa ettei montaa vuotta tarvii odottaa. Siinä vaiheesa on ihan sama, vaikka tolta 8GB muistilastulta olisi palanu karrelleen joka ainoa solu.
Hommasin alennuksesta 8 GB muistitikun kympillä. 80GB SSD kovoihin ei voi olla kovin pitkä matka enää.
Asiasta kolmanteen: Millä komennolla saa selville mikä tiedostojärjestelmä on käytössä? fdisk -l näyttää vain että järjestelmä on "linux". FAT32 asemasta se näyttää ihan rehellisesti että se on FAT32. Miksi sitten ext3 asemani näkyy vain "linux" asemana?
-
Kannattaisikohan tässä miettiä, että kumpi tiedostojärjestelmä on parempi ext2 vai ext4. ext3 on mitä ilmeisemminkin hitaampi ja kuluttavampi kuin ext4. Lisäksi vaikka ext4 tiedostojärjestelmä jossain vaiheessa kaatuisikin, niin SSD-levystä on helpompi pitää varmuuskopioita yllä kuin normaalista kiintolevystä, koska ne ovat pienempi kokoisia.
Sitten jääkin kysymykseksi journalilla vai ilman?
l. ext2 vai ext4?
Itse olen tyytyväinen ext4:n käyttäjä. Saas nähdä kuinka kauan tyytyväisyyteni pysyy. Luulen sen pysyvän ainakin siihen saakka kunnes joko levy-tiedot häviävät tai levy hajoaa. Vielä ei ole kumpaakaan tapahtunut.
Kysyisin vielä, kuinka pitkäikäinen miniläppärini (901 eee) todennäköisesti on?
Jos koneeni kukkuu vielä vuoden jälkeen, niin todennäköisesti pääsen haluamaani elinkaareen.
Vahvasti uskon pääseväni siihen, koska itselläni on hajonnut vasta yksi fash-tekniikkaan perustuva muistilaite, ja sekin hajosi todennäköisesti sen takia, että laitoin väärään muistikortinlukijaan ko. kortin.
Muissa flash-tekniikkaa sisältävissa muistilaitteissa ei ole mitään ongelmia esiintynyt. (kop, kop, kop (koputtaa puuta)).
Siis itse pidän todennäköisempänä, että tekniikka vanhenee näissä miniläppäreissä niin nopeasti, että niitä ei enää tykkää käyttää parin vuoden jälkeen. Toivottavasti olen väärässä.
MiniPC:n tekniikka on kuitenkin jo nyt niin hidasta miniläppäreissä, etten Windowsia siihen laittaisi, sillä se kuormittuu aivan liikaa tarkoituksenmukaisilla virustentorjunnoilla ja palomuureilla.
[OffTopic]
Jostain syystä en onnistunut asentamaan 64-bit-versiota, vaikka olin siinä käsityksessä että Atomissa on 64-bitin käskykanta. Johtuisikohan ko. ongelmat, siitä että muutin .iso-tiedoston tikkuun 32-bittisessä ympäristössä ?
[/OffTopic]
-
Asiasta kolmanteen: Millä komennolla saa selville mikä tiedostojärjestelmä on käytössä?
En tiedä juuri tarkkaa käskyä, mutta seuraava näyttää omat asetuksesi päätiedostojärjestelmillesi, lisäksi voit tarkistaa tiedostojärjestelmiä gpartedilla:
cat /etc/fstab
-
Asiasta kolmanteen: Millä komennolla saa selville mikä tiedostojärjestelmä on käytössä?
En tiedä juuri tarkkaa käskyä, mutta seuraava näyttää omat asetuksesi päätiedostojärjestelmillesi, lisäksi voit tarkistaa tiedostojärjestelmiä gpartedilla:
cat /etc/fstab
Hah. Noni. Pikkuläppärin linpus oli fiksusti ilman mitään kyselyitä asentanut itsensä ext2 osiolle. Kiitos.
Sitten jahka ubuntussa toimii out of the box vähän enemmän asioita aspiren kanssa, niin koitan varmaankin tuota ext4 järjestelmää.
MiniPC:n tekniikka on kuitenkin jo nyt niin hidasta miniläppäreissä, etten Windowsia siihen laittaisi, sillä se kuormittuu aivan liikaa tarkoituksenmukaisilla virustentorjunnoilla ja palomuureilla.
Nämä nykyiset pikkuläpsykät tuskin ovat mitenkään hirveän pitkäikäisiä. Intel on jo kehittänyt paremman atomin (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Intel_Atom_microprocessors#Atom_N2xx_series_.28single-core.29), rammin ja SSD:n hinnat putoavat samaan tahtiin kun kapasiteetit kasvavat. Lisäksi uusissa pikkuläppäreissä rupeaa olemaan vakiona isommat akut. Nämä nykyiset läppärit jäävät varmaan kehityksen jalkoihin aika pian. Ainakin tämä minun läppärini on jo jäänut loistavalle samsung NC10:lle jälkeen mennen tullen. Tuotteet ovat tosin aivan eri hintaluokassa... Noh kuitenkin veikkaanpa että teen sitten joskus tuosta läppäristä torrentti siiderin ja kytken sen 500 GB ulkoiseen asemaan ja annan niitten hyrrätä siinä keskenään yötä päivää.
offtopic:
Atomi ei tajua 64 bittisyyden hienouksista.
Intel® Atom™ Processor N270 (512K Cache, 1.60 GHz, 533 MHz FSB) - Summary Information (http://ark.intel.com/cpu.aspx?groupId=36331)
-
offtopic:
Atomi ei tajua 64 bittisyyden hienouksista.
Intel® Atom™ Processor N270 (512K Cache, 1.60 GHz, 533 MHz FSB) - Summary Information (http://ark.intel.com/cpu.aspx?groupId=36331)
Kiitos spekseistä. Mistähän oli minulle tarttunut väärä muistikuva? Ehkä speed step-tekniikasta mahdollisesti. Tosin suurta hyötyä ei olisi ollutkaan tosta 64bit käskykannasta, kun max muisti on vain 2 Gt ainakin omassa läpyskässäni.
Edit - ainakin niin luulisin.
-
Itse olen tyytyväinen ext4:n käyttäjä. Saas nähdä kuinka kauan tyytyväisyyteni pysyy. Luulen sen pysyvän ainakin siihen saakka kunnes joko levy-tiedot häviävät tai levy hajoaa. Vielä ei ole kumpaakaan tapahtunut.
Ext4 keskustelussa on tuotu ilmi, että ainakin lukemieni raporttien perusteella kyse on puhtaasta väärinymmärryksestä. Levykirjanpito ei ole käsittääkseni seonnut. Vain kirjoitusvälimuistissa oleva data on kadonnut. Joka on täysin luonnollista, aika hölmö pitää sellaisen kaverin olla joka kuvittelee että RAM muistissa kiintolevylle kirjoitusta odottavan datan pitäisi säilyä jos koneesta nykästään virrat pois.
Mutta tämä oli offtopic, joten jos on kommentoitavaa, niin tänne kiitos. Tietysti saattaa olla muunkinlaisia raportteja. Sekä tieteellisessä mielessä olisi mielenkiintoista testata saako levyjärjestelmää rikki tahallaan yrittämällä korruptoida järjestelmää kuinka helposti. NTFS on esimerkiksi osoittautunut uskomattoman tukevaksi järjestelmäksi sen suhteen että konetta sammutetaan satunnaisesti. Uskoisin että journaloivien järjestelmien pitäisi selvitä tuosta kelvollisesti. Lisäksi datan osalta tietenkin sovelluksissa jotka käsittelee kriittistä dataa pitää olla niiden oman journalointi ja validointi. Sekä niiden pitää kutsua fluhsia silloin kun haluavat tehdä absoluuttisen "restore pointin".
Levyjärjestelmän korruptoituminen ei tarkoita sitä että pari viimeistä "kirjoitusta" katoaa, kuten raporteissa. Vaan sitä että kokonaiset hakemistorakenteet sekoaa, tiedostojen ja hakemistojen sisällöt on sekaisin jne. Tietokannoissa tuota tapahtuu silloin kun tietokannan kirjanpitotiedot sekoaa ja indeksit sekoaa. UUdelleen indeksointi voi toimia, mutta silloinkin menetetään joskus dataa jos myös tietokannan sisältö on korruptoitunut. Kyllä, tuota tapahtuu aina ajoittain. Silloin seuraava askel onkin se, että kuinka hyvä korjausrutiini tuolle on kehitetty. Tyyliin fat levyjen cross linking fix.
Tänne vaan jos on tästä jatkettavaa: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13776.0
- Kiitos
-
Olen myös tutkaillut eri järjestelmiä ssd:lle ja törmäsin tuollaiseen artikkeliin http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html (http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html), ja siinä oli ext4 vahvoilla mikäli oikein tulkitsin.
-
Minä en niin noista testeistä perusta, EXT4 ollut koneessa joka levyllä siitä asti kun sen sai ja ei mitään ongelmia. Se riittää minulle. 8)
-
Olen myös tutkaillut eri järjestelmiä ssd:lle ja törmäsin tuollaiseen artikkeliin http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html (http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html), ja siinä oli ext4 vahvoilla mikäli oikein tulkitsin.
Otetaan myös huomioon että, tuo AspireOne:ssa oleva ssd-levy on täysin "kökkö"
-
Olen myös tutkaillut eri järjestelmiä ssd:lle ja törmäsin tuollaiseen artikkeliin http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html (http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html), ja siinä oli ext4 vahvoilla mikäli oikein tulkitsin.
Otetaan myös huomioon että, tuo AspireOne:ssa oleva ssd-levy on täysin "kökkö"
Ei kai tuo kökköys noita tiedostojärjestelmien suhteita muuta, vaikka tulokset ei olisi hyviä?
-
Olen myös tutkaillut eri järjestelmiä ssd:lle ja törmäsin tuollaiseen artikkeliin http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html (http://dismantle-it.blogspot.com/2008/12/linux-filesystems-benchmark-on-acer.html), ja siinä oli ext4 vahvoilla mikäli oikein tulkitsin.
Otetaan myös huomioon että, tuo AspireOne:ssa oleva ssd-levy on täysin "kökkö"
Ei kai tuo kökköys noita tiedostojärjestelmien suhteita muuta, vaikka tulokset ei olisi hyviä?
Ton mukaan jfs olis hyvä omalle onelleni mutta ajattelin asentaa muutaman päivän päästä kukin eli tukeeko kuki jfssää.
-
Otetaan myös huomioon että, tuo AspireOne:ssa oleva ssd-levy on täysin "kökkö"
Kerro ihmeessä mikä siinä on kökköä? Surkea siirtonopeus, surkea hakuaika vai mahdollisesti surkea uudelleenkirjoitusten määrä tai jotain mitä en tässä maininnut.
-
Otetaan myös huomioon että, tuo AspireOne:ssa oleva ssd-levy on täysin "kökkö"
Kerro ihmeessä mikä siinä on kökköä? Surkea siirtonopeus, surkea hakuaika vai mahdollisesti surkea uudelleenkirjoitusten määrä tai jotain mitä en tässä maininnut.
Ilmeisesti kaikki nuo http://www.aspireoneuser.com/2008/07/24/ssd-in-the-aspire-one-different-speeds/ (http://www.aspireoneuser.com/2008/07/24/ssd-in-the-aspire-one-different-speeds/)
-
Kun puhutaan SSD-asemien kestävyydestä.. onko se journaloivalla (ext3) -tiedostojärjestelmällä vähemmän kuin koneen muu ikä? Minusta ainakin tiedostojärjestelmän ja datan eheys on se ensisijainen juttu ja ei-journaloivalla (esim. ext2) korruption riski on 100% jos puhutaan hallitsemattomasta alasajosta läppärin akun loppumisen tai järjestelmän kaatumisen seurauksena. Kaatuminenhan ei ole mitenkään tavatonta nykyisillä Ubuntu-versioilla.
-
Kaatuminenhan ei ole mitenkään tavatonta nykyisillä Ubuntu-versioilla.
Mielestäni kaatumisten päällimmäinen syy on suljettujen näyttöajureiden, ei Ubuntun-versioiden. Minulla ei ole ollut kaatumisongelmia avointen radeon-ajureiden kanssa (4 omaa konetta) (K/X/L/)Ubuntuilla 5.10 .. 10.04.
T:Jallu59
-
Kaatuminenhan ei ole mitenkään tavatonta nykyisillä Ubuntu-versioilla.
Minun kokemukset on taas aivan päinvastaiset, ei ole "kaatumisia" tapahtunut piiiiiiiiiiitkään aikaan. Jos puhutaan julkaistuista versioista. Alphat ja betat eri asia, niille pitää suoda kyykkääminen.
Täytyy muistaa aina kun tietokoneiden "toimivuudesta" puhutaan että kone sisältää melko monta palaa mistä se on tehty ja joskus vaan joku toimii ja joku ei toimi toisen osan kanssa yhteen.
-
Noh, omat koneet ei ole kaatuillu (8.04, 9.04, lenny, squeeze, osx), mutta parin lähipiirissä olevan 9.10 -koneen kanssa on ongelmia havaittu (ei suljettuja ajureita).
Mutta siis, pääpointtini liittyi tuohon tiedostojärjestelmään, joka on ketjun otsikkokin. Voidaanko olettaa, että läppäri, jota käytetään säännöllisesti poissa sähköverkosta, ei koskaan joudu hallitsemattoman alasajon kohteeksi? Omalle kohdalleni voin todeta, että ei voida olettaa. Tällöin tulee vaakakuppeihin ssd-levyn käyttöikä ja nopeus vs. tiedostojärjestelmän ehjyys, sen mukaan valitaanko ext2/ext4 vs ext3. Tai sitten erilaiset viritykset, kuten ylempänä mainitsin; omassa minikoneessa käytän ext2:a read-only -moodissa. Itselleni se ratkaisu on toiminut. Ei korruptoidu.
Onko kukaan samaa mieltä? Eli kyseenalaistan siis sen, onko journaloimaton tiedostojärjestelmä sittenkään paras ratkaisu läppäriin, jossa on ssd-levy. Monet wiki-sivuthan vahvasti näin suosittelevat. Esim. http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi
(Pahoittelut vielä, jos ketjussa on jo aiemmin keskustelua tästä. En ehtinyt lukea kaikkia viestejä.)
-
Minun kaikki koneet on olleet siitä asti EXT4 muodossa kun oli mahdollista. Pöytäkoneita ja läppäreitä, HDD-, SSD- sekä muistitikkuina eli kaikki variaatiot käytössä.
Hallitsemattomia sammutuksia tullut tarkoituksella (testimielessä) ja vahingossa ja sähkökatkojenkin muodossa, ei koskaan ollut sen suurempaa merkitystä.
Olen ollut (ja olen) erittäin luottavainen SSD-levyjen toimivuuteen (kolmesta eri levystä kokemusta) ja luotettavuuteen.
Edelleen olen sitä mieltä että ei kannata syyttää mitään tiettyä (levyä, distroa, ajuria, rautaa jne jne jne) ennen kuin on todisteita missä ongelma on. Ongelmahan voi olla kaikkien tekijöiden summa = minkä tahansa tekijän vaihtaa, ongelma poistuu.
Ei se ole niin helppoa tämä tietokonepohjaisen PC:n vakaaksi saattaminen :D
PS. SSD-levyä ei ole tainnut kukaan vielä "ajaa loppuun", vuosia niitä jo on käytössä ollut. (jossain oli tilastoa että niiden ikä on ~miljoonia tunteja eli paljon)
-
Omat kokemukseni on eee-pc 901:stä, jonka kanssa ext3 oli toivoton, mutta ext4:n kanssa on tullut hyvin toimeen.
Tosin eeepc 901:ssä on varsin hidas ssd-asema, mutta todennäköisesti tulokset ovat kuitenkin hyvin suuntaa antavia.
Lisäksi kuulin, että yhdeltä ext3:sta käyttäneeltä 901:n omistajalta olisi kovo levahtanut, joten senkään takia ei liene kannata suositella ext3:sta. (Tosin tätäkään ei voine pitää kovin objektiivisena arviona).
Itsellä ext4 on toiminut kivasti.
Edit - lieneen 2,5 " ssd levyt ihan toista luokkaa kuin minipceiden rimpulat.
-
Edit - lieneen 2,5 " ssd levyt ihan toista luokkaa kuin minipceiden rimpulat.
Ihan eriluokkaa kuin firstgen minikoneissa
-
http://www.anandtech.com/storage/showdoc.aspx?i=3531
Tuossa hyvää luettavaa SSD:levyihin liittyen. Intel taitaa olla vieläkin paras vaihtoehto.
-
Kellään ei taida olla tietoa noista Sunin flash levyjärjestelmistä?
http://www.sun.com/storage/disk_systems/sss/f5100/specs.xml
Luulis, että 50k$ flash levyjärjestelmä jota suositellaan esim. tietokantojen ajoon ei voi ihan hetkessä kulua loppuun?
"It's ideal for heavy read and write I/O workload applications, such as Oracle OLTP databases and their indexes where I/O performance, high transactional throughput, and low latency are most critical to improving business productivity, efficiency and cost."
Samoten kingstoni myy jo semi-kohtuu hintaan 64Gb flash levyä:
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=31141
Takuutakin annetaan 3v ja keskimääräiseksi vikaantumisväliksi ilmoitetaan miljoona tuntia , en vaan tiedä miten siihen on toi mahdollinen kuluminen laskettu muakaan:
http://www.kingston.com/ukroot/ssd/pdf_files/SSDNow_V+_datasheet__UK_1209.pdf
-
Tuosta merkistä ei mitään tietoa...
Tuohon levyn ikään: jos vaikka otetaan myyntimiehen puheista puolet pois ja oletetaan levyn kestävän 500 000 tuntia, se kun jaetaan vuorokausilla niin saadaan pyöristettynä 20 000 vuorokautta ja se kun laitetaan vuosiksi niin se on yli 50 vuotta joten kenenkään on turha puhua kulumisesta.
-
Sitten tänään vielä törmäsin tämmöseen artikkeliin:
http://www.h-online.com/open/news/item/Kernel-Log-Linux-2-6-33-enters-test-phase-890581.html
Eli 2.6.33 kernelin libata osaa välittää tiedostojärjestelmältä tiedon laitteistolle, mikä blokki on käytössä ja mikä ei. Tämän avulla ssd levy voi "tasoittaa" kulumisen jokaiseen levyn blokkiin, eikä vaan yhteen kulmaan.