Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Crisa - 25.01.09 - klo:20.22
-
Tällä kertaa tuo levyjen osioiminen vähän hämmästyttää ja kummastuttaa. Olen lueskellut tuosta levyjen osioinnista, mutta epävarmana kaipaisin kuitenkin hieman tietoa lisää.
1. Elikkäs tarkoitus olisi alkaa osioimaan vanhan koneen levy uusiksi. Siinä on Windows XP asennettuna ja levy osioitu C:ksi ja D:ksi. Ubuntu olisi tarkoitus asenaa sille, joten miten olisi paras menetellä.
2. Kysymyksiä olisi myös omasta Vista/Ubuntu koneesta, jossa on 500gt kovalevy. Nuo "sda:t" ovat varmaankin osioita, mutta mikä on tuo "sda2 ... laajennettu"? Se pitää ilmeisesti sisällään tuon koko linuxin ja swapin? Miksi se näkyy erillisenä eli noiden kahden yhdistelmänä? Mihin on kadonnut noin 12Gt sillä sda1+sda2 = 488Gt?
Pieni kysymys vielä mikä on tuo 1 mega, joka näkyy Gpartedissa varaamattomana?
fdisk -l näyttä tältä
Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä
/dev/sda1 * 1 58128 466912136 7 HPFS/NTFS
/dev/sda2 58129 60801 21470872+ 5 Laajennettu
/dev/sda5 58129 60684 20531038+ 83 Linux
/dev/sda6 60685 60801 939771 82 Linux-sivutus / Solaris
Gparted puolestaan:
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tällä kertaa tuo levyjen osioiminen vähän hämmästyttää ja kummastuttaa. Olen lueskellut tuosta levyjen osioinnista, mutta epävarmana kaipaisin kuitenkin hieman tietoa lisää.
1. Elikkäs tarkoitus olisi alkaa osioimaan vanhan koneen levy uusiksi. Siinä on Windows XP asennettuna ja levy osioitu C:ksi ja D:ksi. Ubuntu olisi tarkoitus asenaa sille, joten miten olisi paras menetellä.
Itse osioin aina käsin. Ensin jyräät windowsin osiot, sitten luot kolme uutta: 1. jonka liitoskohdaksi merkitset "/" eli perusjärjestelmä. 2. swap jonka kooksi laitat n. puolet koneen fyyrisestä ram-muistista. 3. lopun tilan täytät kolmannella osiolla, jonka liität kohtaan /home eli siellä ovat sitten käyttäjien tiedostot. Valitse 1. ja 3. tiedostomuodoiksi ext3.
Näistä on keskusteltu paljon foorumilla, joku käyttää swap-tiedostoa -osion sijaan ja joku tekee erikseen osioita muitakin hakemistoja varten, mutta tämä on hyvä pohja...
2. Kysymyksiä olisi myös omasta Vista/Ubuntu koneesta, jossa on 500gt kovalevy. Nuo "sda:t" ovat varmaankin osioita, mutta mikä on tuo "sda2 ... laajennettu"? Se pitää ilmeisesti sisällään tuon koko linuxin ja swapin? Miksi se näkyy erillisenä eli noiden kahden yhdistelmänä? Mihin on kadonnut noin 12Gt sillä sda1+sda2 = 488Gt?
Pieni kysymys vielä mikä on tuo 1 mega, joka näkyy Gpartedissa varaamattomana?
Kiintolevylle voi tehtä ensisijaisia osioita sekä laajennettuja osioita. Tai sitten tehdään laajennettu osio, jonka sisään voidaan puolestaan tehdä jatko-osioita. Kaikki (paitsi se laajennettu osio, joka toimii ikkänkuin säiliönä jatko-osioille) näkyvät erillisinä osioina käyttöjärjestelmälle.
En nyt jaksa laskea tarkkaan mutta luultavasti 12Gt on pyöristysvirhettä. 500 "gigan" levy kun tarkoittaa valmistajien ja kauppiaiden puheessa bittejä...
-
Kiintolevylle voi tehtä ensisijaisia osioita sekä laajennettuja osioita. Tai sitten tehdään laajennettu osio, jonka sisään voidaan puolestaan tehdä jatko-osioita...
Hmm... no jo on levyn osioinnistakin pitänyt tehdä vaikeaa. Mitä eroa on sitten ensisijaisella osiolla verrattuna laajennettuun osioon? Onko tuo laajennetun osion tekeminen kätevintä, jonka sitten osioi mainitsemallasi tavalla? Vai pitäisikö vain luoda home, järjestelmä ja swap ensisijaisksi osioiksi, onko tuo edes mahdollista?
Itse osioin aina käsin. Ensin jyräät windowsin osiot, sitten luot kolme uutta...
Ehkä toin asian hieman huonosti esiin eli tarkoitus olisi säilyttää tuo XP. En muista levyn kokoa nyt ulkoa, mutta jos kuvitellaan, että se olisi 100 gt. Nyt siellä on nuo C ja D, joista C:llä on itse XP. Levy on jaettu 50/50gt. Ubuntua asennettaessa käynnistänkö ensin Gpartedin live-cd:ltä ja venytänkö tuon C aseman ensin 100gt:ks vai alustanko sen toisen eli D:n suoraan ext3 muotoon. Vai onko vielä jokin järkevämpi tapa? Osaako ubuntu tuolloin asentaa itsensä tuolle ext3:lle jättäen XP:n rauhaan?
Vielä mietityttää omassa koneessa oleva 1Mt, joka näkyy vapaana tai osioimattomana. Onko se jäänyt vain ylimääräiseksi vai onko sillä kenties joku funktio?
Kyselen, sillä haluan asian kerralla kunnolla hoidetuksi, ettei tarvi alkaa sitten XP:tä uusiksi asentamaan ja tekemään ties mitä... :)
-
Itselläni tilanne:
/dev/sda1 ---fat 32 3,64 Gib
varaamaton 40 Gib
/dev/sda2 ntfs HP_Pavilion (Xp) 96 Gib
/dev/sda3 extended
/dev/sda5 ext3 / 44,6 Gib
/dev/sda6 Linux-Swap 1,95 Gib
Muuten ihan hyvä mutta kuten huomaatte / -juuri ja home samassa osiossa. Nyt olisi tarkoitus tuo Xp:stä irroitettu osio, varaamaton 40 Gib muuttaa ext3:ksi ja "ensisijaiseksi" (ei ollut muuta valintamahdollisuuttakaan kuin "ensisijainen", miksi?) sekä tehdä siitä pitemmän päälle se varsinainen home-osio. Ainakin sinne olisi vastaisuuden varalta aikomus siirtää työtiedostot varmuuden vuoksi talteen.
Eli onnistuuko ja mitenkäs sitten kun tuo varaamaton on luotu uudeksi ext3 osioksi sen liittäminen Ubuntu osioon sda3?
-
Ehkä toin asian hieman huonosti esiin eli tarkoitus olisi säilyttää tuo XP. En muista levyn kokoa nyt ulkoa, mutta jos kuvitellaan, että se olisi 100 gt. Nyt siellä on nuo C ja D, joista C:llä on itse XP. Levy on jaettu 50/50gt. Ubuntua asennettaessa käynnistänkö ensin Gpartedin live-cd:ltä ja venytänkö tuon C aseman ensin 100gt:ks vai alustanko sen toisen eli D:n suoraan ext3 muotoon. Vai onko vielä jokin järkevämpi tapa? Osaako ubuntu tuolloin asentaa itsensä tuolle ext3:lle jättäen XP:n rauhaan?
Vielä mietityttää omassa koneessa oleva 1Mt, joka näkyy vapaana tai osioimattomana. Onko se jäänyt vain ylimääräiseksi vai onko sillä kenties joku funktio?
1. Jos haluat säilyttää XP:n toimivana, älä muuta ensimmäisen osion (näkyy Windowsissa asemana c:, Ubuntussa osiona sda1) kokoa tai sijaintia mitenkään.
2. Poista Ubuntun live-CD:llä (tai alternate-CD:llä) toinen osio (näkyy Windowsissa asemana d:, Ubuntussa osiona sda2) käyttämättömäksi tilaksi, jonka jälkeen osioi se kolmeksi osioksi:
A: root (mount /), koko 20-30 Gb, ext3
B. home (mount /home) koko niin suuri kuin tilaa on, ext3
C. swap (swap), koko noin 1-2 Gb
3. 1 Mb käyttämätön tila on jäänyt alkuun, mutta siitä ei ole mitään haittaa.
Levyllä voi olla ensisijaisia osioita enintään 4 kpl.
Mikäli tarvitsee käyttöönsä useampia, voi yhdestä tai useammasta sen sijaan tehdä laajennetun osion, jonka voi osioida useammaksi alaosioiksi.
Jos ei tarvitse enempää kuin 4 osioita, ei ole syytä tehdä laajennettua osiota lainkaan.
edit: swapin kokosuositus korjattu
-
C. swap (swap), koko noin 1-2 Mb
Tarkoittanet 1-2 GB?
Swapin oikea koko on osittain makuasia, ja osittain johtuu käytettävästä keskusmuistimäärästä ja käytettävästä käyttöjärjestelmästä ja työpöydästä sekä tietysti siitä mitä koneella tehdään.
Käytännössä swappia taidetaan tarvita silloin eniten, jos tehdään "suspend to disk", eli kannettavien "lepotila", jolloin ram-muistin sisältö siirretään sellaisenaan swappiin (ehkä pakataan välissä), josta se ladataan seuraavassa käynnistyksessä. Eli silloin tarvitaan 1x keskusmuistin määrä tai mielellään pikkusen yli.
Levyllä voi olla ensisijaisia osioita enintään 4 kpl.
Ja tämähän ei ole vain kiusallaan, vaan peruja dos-ajoilta :( Extended-osio ja sen sisään luotavat loogiset osiot tehtiin kiertämään tuota rajoitusta.
-
En viitsinyt tehdä tästä uutta topicia ja sivusta koukaten kysyn tässä vielä tästä omasta tilanteestani.
/dev/sda1 ---fat 32 3,64 Gib
/dev/sda4 ext3 40 Gib
/dev/sda2 ntfs HP_Pavilion (Xp) 96 Gib
/dev/sda3 extended
/dev/sda5 ext3 / 44,6 Gib
/dev/sda6 Linux-Swap 1,95 Gib
Leikkasin 40 Gib Xp-osiosta pois ja tein siitä ext3-tiedostojärjestelmän osion. Pitääkö tästä sitten erikseen tehdä mitään mounttausta jotta esim. ilman pääkäyttäjäoikeuksia voidaan tähän osioon tallentaa Ubuntun työtiedostoja. Vai miten tuo sda4:n kanssa oikein meneteltäisiin, jotta homma menisi oikein tyylikkäästi? Tavoitteena että /dev/stad4 osiosta tulisi ns. home-osio.
Varmaankin esimerkkitapaus siitä kuinka meillä monilla jäi aikoinaan Ubuntun asentamisessa erikseen tekemättä juuriosio ja home-osio. Kiitos etukäteen valaisevista vastauksista.
-
Mainittakoot, että tuosta uudesta 40 Gib ext3-osiosta näkyy nyt taltio nimeltään: Media 42,9 Gt, siinä kansio "Lost+found", sijainti merkitty /media/disk. Omistaja root, oikeudet: luo ja poista tietoja. Muilla : kansioon ei mitään oikeuksia.
-
Mainittakoot, että tuosta uudesta 40 Gib ext3-osiosta näkyy nyt taltio nimeltään: Media 42,9 Gt, siinä kansio "Lost+found", sijainti merkitty /media/disk. Omistaja root, oikeudet: luo ja poista tietoja. Muilla : kansioon ei mitään oikeuksia.
Eikän tuota ohjetta soveltaen onnistu:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Kotihakemisto_omalla_osiolla (http://wiki.ubuntu-fi.org/Kotihakemisto_omalla_osiolla)
T:Jallu59
-
Kiitokset vastanneille. Nyt alkaa olla selvillä, miten tulee menetellä. Tervetuloa Senior mukaan vaan, sillä ajattelin itse kysyä tuota /home osion erikseen luomista kuitenkin... Onneksi joku linkitti tuon ohjeen, joten sitä voi soveltaa, jotenkin missasin sen tuolla wikissä.
-
Onko Järjestelmä--->Ylläpito--->Levyosioiden muokain (GParted) sovelluskehittimellä mahdollisuus simppelimmällä tavalla hoitaa asia?Voiko tuota osiota sda4 liittää, niin että tiedostoja voi siirtää, kopioida ym. suoraan tuohon osioon. En vielä lähtisi kopioimaan suinpäin home-kansioita tiedostoineen tuohon uuteen osioon. Miten se tulla Gparted-sovelluskehittäjällä tapahtuu?
Nyt tuohon /dev/sda4- uuteen osioon ei voi sellaisenaan vielä taltioida tiedostoja...
-
Onko Järjestelmä--->Ylläpito--->Levyosioiden muokain (GParted) sovelluskehittimellä mahdollisuus simppelimmällä tavalla hoitaa asia?Voiko tuota osiota sda4 liittää, niin että tiedostoja voi siirtää, kopioida ym. suoraan tuohon osioon. En vielä lähtisi kopioimaan suinpäin home-kansioita tiedostoineen tuohon uuteen osioon. Miten se tulla Gparted-sovelluskehittäjällä tapahtuu?
Nyt tuohon /dev/sda4- uuteen osioon ei voi sellaisenaan vielä taltioida tiedostoja...
Gpartedilla ei onnistu tiedostojen kopioiminen. Tee vaan ohjeen mukaan se kopiointi, eihän siinä alkuperäisille tiedostoille tapahdu mitään...
-
Voiko tuota osiota sda4 liittää, niin että tiedostoja voi siirtää, kopioida ym. suoraan tuohon osioon. En vielä lähtisi kopioimaan suinpäin home-kansioita tiedostoineen tuohon uuteen osioon.
Jos osiot ovat kunnossa, niin merkintä /etc/fstabiin riittää. Katso muista merkinnöistä mallia syntaksissa.
sudo blkid
Ja tollahan sai UUID:t näkyviin jos sitä haluaa käyttää fstabissa.
Ja toki käsin voi aina liittää, mutta en usko että sitä hait nyt tässä.
-
.
.
Jos osiot ovat kunnossa, niin merkintä /etc/fstabiin riittää. Katso muista merkinnöistä mallia syntaksissa.
sudo blkid
Ja tollahan sai UUID:t näkyviin jos sitä haluaa käyttää fstabissa.
Miksi sudo?
Kaikki komennot eivät sitä vaadi, joten yritetään välttää ylimääräisen viljelyä...
-
Hetkinen. Hold on now! Siis miksi voin luoda esim. uuden kansion Ubuntussa sellaisenaan Windows Xp-osiolle /dev/sda2, mutten uudelle /dev/sda4:lle?
-
Miksi sudo?
Kaikki komennot eivät sitä vaadi, joten yritetään välttää ylimääräisen viljelyä...
Kaikissa koneissa tuo ei toimi ilman sudoa.
Esmes tässä Hardyssa ei toimi, mutta taas Debian Stablessa näyttää toimivan, kuten myös Intrepidissä.
Kerro puolestasi miksi tän koneen Hardy ei sano ilman sudoa blkid:llä mitään?
-
Hetkinen. Hold on now! Siis miksi voin luoda esim. uuden kansion Ubuntussa sellaisenaan Windows Xp-osiolle /dev/sda2, mutten uudelle /dev/sda4:lle?
Onko sda4 alustettu ja liitetty?
Anna vaikka tän tuloste:
mount
-
Hetkinen. Hold on now! Siis miksi voin luoda esim. uuden kansion Ubuntussa sellaisenaan Windows Xp-osiolle /dev/sda2, mutten uudelle /dev/sda4:lle?
Onko sda4 alustettu ja liitetty?
Anna vaikka tän tuloste:
mount
:~$ mount
/dev/sda5 on / type ext3 (rw,relatime,errors=remount-ro)
proc on /proc type proc (rw,noexec,nosuid,nodev)
/sys on /sys type sysfs (rw,noexec,nosuid,nodev)
varrun on /var/run type tmpfs (rw,noexec,nosuid,nodev,mode=0755)
varlock on /var/lock type tmpfs (rw,noexec,nosuid,nodev,mode=1777)
udev on /dev type tmpfs (rw,mode=0755)
devshm on /dev/shm type tmpfs (rw)
devpts on /dev/pts type devpts (rw,gid=5,mode=620)
lrm on /lib/modules/2.6.24-23-generic/volatile type tmpfs (rw)
securityfs on /sys/kernel/security type securityfs (rw)
binfmt_misc on /proc/sys/fs/binfmt_misc type binfmt_misc (rw,noexec,nosuid,nodev)
gvfs-fuse-daemon on /home/ml/.gvfs type fuse.gvfs-fuse-daemon (rw,nosuid,nodev,user=ml)
/dev/sda2 on /media/HP_PAVILION type fuseblk (rw,nosuid,nodev,noatime,allow_other,blksize=4096)
/dev/sda4 on /media/disk type ext3 (rw,nosuid,nodev,uhelper=hal)
----
Uusi osio sda4 luotiin pienentämällä Xp-osio /dev/sda2 40 Gib:n verran. Tämä uuden osion tiedostotyypiksi sitten määriteltiin ext3. Tein homman Gpartedilla enkä kyllä muista että missään vaiheessa tuota alustamista olisi tullut eteen. Kun vanha Xp-osio oli pienennetty niin sen jälkeen taululle ilmeistyi uusi "Varaamaton" koko 40 Gib. Valitsin tämän, loin uuden ja annoin sille tiedostojärjestelmäksi ext3. Siinä se taisi olla kaikki. Tuloksena taululle ilmestyi ----/dev/sda4 ext3 40 Gib
-
Kaikissa koneissa tuo ei toimi ilman sudoa.
Esmes tässä Hardyssa ei toimi, mutta taas Debian Stablessa näyttää toimivan, kuten myös Intrepidissä.
Kerro puolestasi miksi tän koneen Hardy ei sano ilman sudoa blkid:llä mitään?
Toi oli uusi komento mulle. Jotain hämärää siinä on:
Päivitän konettani juuri (64b Intrepid). Lisäsin 500G sata-levyn, tein gpartedilla siihen yhden primääriosion, jolla täytin koko levyn. Seuraavaksi aioin onkia esiin sen UUID:n jotta saisin sen fstabiin. Alla näitä tulosteita; ihmetystä herättää siis blkid:n toimiminen eri tavoin sudolla ja ilman sekä se, että se väittää siellä olevan jotain vfatteja (ilman sudoa kahdesti ja sudon kanssa vain kerran...) vaikka koko osio on siis täytetty yhdellä ext3 primääriosiolla.
No, kyllä se sudo-blkid:n kanssa saatu UUID oikein oli - tarkistin sen tutummalla komennolla:
ville@thepontiset:~$ sudo fdisk -l
Levy /dev/sda: 500.1 Gt, 500107862016 tavua
255 päätä, 63 sektoria/ura, 60801 sylinteriä
Yksiköt = 16065 * 512 = 8225280 -tavuiset sylinterit
Levyn tunniste: 0x1a871a86
Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä
/dev/sda1 * 1 50993 409601241 7 HPFS/NTFS
/dev/sda2 50994 51722 5855692+ 82 Linux-sivutus / Solaris
/dev/sda3 51723 60801 72927067+ 83 Linux
Levy /dev/sdb: 500.1 Gt, 500107862016 tavua
255 päätä, 63 sektoria/ura, 60801 sylinteriä
Yksiköt = 16065 * 512 = 8225280 -tavuiset sylinterit
Levyn tunniste: 0x00000bba
Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä
/dev/sdb1 1 60801 488384001 83 Linux
ville@thepontiset:~$ blkid
/dev/sda1: UUID="E8C47D8FC47D612C" TYPE="ntfs"
/dev/sda2: UUID="c99014fa-5a93-4928-9f93-b87c7b971bf8" TYPE="swap"
/dev/sda3: UUID="f4d33f00-8287-4f6b-9cba-3eb6dcbecf1f" TYPE="ext3"
/dev/sdb1: UUID="4979-81FE" TYPE="vfat"
/dev/sdb2: UUID="4979-81FF" TYPE="vfat"
ville@thepontiset:~$ sudo blkid
/dev/sda1: UUID="E8C47D8FC47D612C" TYPE="ntfs"
/dev/sda2: TYPE="swap" UUID="c99014fa-5a93-4928-9f93-b87c7b971bf8"
/dev/sda3: UUID="f4d33f00-8287-4f6b-9cba-3eb6dcbecf1f" TYPE="ext3"
/dev/sdb1: UUID="267fe0fb-155c-429c-8355-a273d23d78f9" SEC_TYPE="ext2" TYPE="ext3"
/dev/sdb2: UUID="4979-81FF" TYPE="vfat"
ville@thepontiset:~$ sudo vol_id /dev/sdb1
ID_FS_USAGE=filesystem
ID_FS_TYPE=ext3
ID_FS_VERSION=1.0
ID_FS_UUID=267fe0fb-155c-429c-8355-a273d23d78f9
ID_FS_UUID_ENC=267fe0fb-155c-429c-8355-a273d23d78f9
ID_FS_LABEL=
ID_FS_LABEL_ENC=
ID_FS_LABEL_SAFE=
ville@thepontiset:~$
EDIT: Sekoilua lainausten kanssa...
-
Miksi sudo?
Kaikki komennot eivät sitä vaadi, joten yritetään välttää ylimääräisen viljelyä...
Kaikissa koneissa tuo ei toimi ilman sudoa.
Esmes tässä Hardyssa ei toimi, mutta taas Debian Stablessa näyttää toimivan, kuten myös Intrepidissä.
Kerro puolestasi miksi tän koneen Hardy ei sano ilman sudoa blkid:llä mitään?
Nopea veikkaus, hardyssa käytössä olevassa versiossa on oikeudet asetettu toisin.
blkid komennon tarjoaa "e2fsprogs" paketti, mutta ei jaksaisi lähteä kahlaamaan läpi muutosluetteloita, missä kohtaa kyseinen muutos on tehty. (ellei jonkin toisen paketin päivitys ole sitä sen puolesta tehnyt)
Hieman offtopicia,
Vasen on sudon avulla, oikea ilman (e2fsprogs versio: 1.41.3-1ubuntu2 //Jaunty)
$ sudo blkid > sublk.txt
$ blkid > blk.txt
$ diff -y sublk.txt blk.txt
/dev/sda1: UUID="33db19bb-548b-435d-a62e-f86751da932a" TYPE=" /dev/sda1: UUID="33db19bb-548b-435d-a62e-f86751da932a" TYPE="
/dev/sda2: UUID="92ba80bd-cbbc-4a06-a0f1-8def253ec822" TYPE=" /dev/sda2: UUID="92ba80bd-cbbc-4a06-a0f1-8def253ec822" TYPE="
/dev/sda3: TYPE="swap" UUID="03608f4a-158a-4271-8875-83e2fc6f /dev/sda3: TYPE="swap" UUID="03608f4a-158a-4271-8875-83e2fc6f
/dev/sdb1: LABEL="Media" UUID="0027ff25-f690-4f9a-8d71-ebd97a /dev/sdb1: LABEL="Media" UUID="0027ff25-f690-4f9a-8d71-ebd97a
/dev/sdc1: UUID="7F85-B578" TYPE="vfat" /dev/sdc1: UUID="7F85-B578" TYPE="vfat"
Oikeudet:
ls -l `which blkid`
-rwxr-xr-x 1 root root 13772 2009-01-08 16:30 /sbin/blkid
Hämmentää tuo /dev/sdc1, sillä ei ole kolmatta levyä/muistitikkua/muutakaan massamuistia kiinni koneessa
Jää muistiin jos on ollut...
-
Tarkistin tuon /dev/sda4 osion mahdollisia virheitä ajatellen eikä ainakaan tuo toimenpide muuttanut tilannetta - osion taltion saa työpöydälle mutta sinne ei voi siirtää tiedostoja eikä sinne luoda esim. kansioita. GPartedissa on myös toiminta "Aseta osiotaulu" - en tiedä onko tällä toiminnalla mitään mahdollisuutta saada tuota osiota käyttöön tiedostojen ja kansioiden käyttöä varten.
-
Mihin on kadonnut noin 12Gt sillä sda1+sda2 = 488Gt?
En nyt jaksa laskea tarkkaan mutta luultavasti 12Gt on pyöristysvirhettä. 500 "gigan" levy kun tarkoittaa valmistajien ja kauppiaiden puheessa bittejä...
Ero johtuu siitä että valmistajat määrittelevät kilotavuksi 1000 tavua ja käyttöjärjestelmä puolestaan määrittelee kilotavuksi 1024 tavua.
Nopeasti laskemalla 500 GB * 1000 / 1024 = 488 GB.
Kysymys ei siis ole siitä että valmistajat ja kauppiaat puhuisivat biteistä.
-
Ero johtuu siitä että valmistajat määrittelevät kilotavuksi 1000 tavua ja käyttöjärjestelmä puolestaan määrittelee kilotavuksi 1024 tavua.
Juu. Ja tätä eroa on helppo laskea GIGATAVULASKURIlla: http://www.vanamo.net/giga/
Itse olen käyttänyt tuota jo pitkään.
BTW: Tuo on eri mieltä kanssasi mgronber... Levysi todellinen koko on 465.66 gigatavua.
-
Tarkistin tuon /dev/sda4 osion mahdollisia virheitä ajatellen eikä ainakaan tuo toimenpide muuttanut tilannetta - osion taltion saa työpöydälle mutta sinne ei voi siirtää tiedostoja eikä sinne luoda esim. kansioita. GPartedissa on myös toiminta "Aseta osiotaulu" - en tiedä onko tällä toiminnalla mitään mahdollisuutta saada tuota osiota käyttöön tiedostojen ja kansioiden käyttöä varten.
Siis halusit luoda siitä sda4:stä kotikansion (/home).
Mutta kun sinulla jo on sellainen root-osiossa (/).
Nyt tuo sda4 on liitetty media-kansioon.
Se on oletusarvoisesti unmounted (ei ole liitettynä).
Tietenkin sen pitäisi olla liitettävissä (komennolla mount), jolloin voit tehdä siihen kansioita.
Mutta se ei onnistu, ellet anna itsellesi siihen oikeuksia.
Kokeiles vaikka tätä.
Anna päätteellä komento:
sudo nautilus
Tuolloin aukeaa tiedostonhallinta Nautilus root-oikeuksin.
Sitten vain luot sinne sda4 /media -kansioon jonkun alikansion (vaikkapa data tms.)
Kun olet kansion luonut, klikkaa sitä hiiren oikealla, valitse "properties", sitten "permissions" ja anna itsellesi oikeudet:
kohtaan "owner" tili-tilinomistaja ja kohtaan "group" tili.
Valitse vain luettelosta nuo oikeat.
Sitten voit sulkea sudo-nautiluksen ja jälleen tuon kansion alle voit luoda omalla tililläsi alikansioita.
Loppu (/home -kansion teko) toimii tuolla Jallu59:n antamalla linkillä.
-
Mihin on kadonnut noin 12Gt sillä sda1+sda2 = 488Gt?
En nyt jaksa laskea tarkkaan mutta luultavasti 12Gt on pyöristysvirhettä. 500 "gigan" levy kun tarkoittaa valmistajien ja kauppiaiden puheessa bittejä...
Ero johtuu siitä että valmistajat määrittelevät kilotavuksi 1000 tavua ja käyttöjärjestelmä puolestaan määrittelee kilotavuksi 1024 tavua.
Nopeasti laskemalla 500 GB * 1000 / 1024 = 488 GB.
Kysymys ei siis ole siitä että valmistajat ja kauppiaat puhuisivat biteistä.
Juu, noinhan se siis tietenkin on, kiitos korjauksesta. Sama suhde eli luvun 2^10 (jota on tapana käyttää lähes kaikessa muussa tietotekniikassa) suhde tuhanteen (jota valmistajat käyttävät) siellä takana kuitenkin on.
Ja siihen päälle plusmiinus pienet pyöristykset.
-
Siis halusit luoda siitä sda4:stä kotikansion (/home).
Mutta kun sinulla jo on sellainen root-osiossa (/).
Nyt harrykaa annoit virhetietoa tai sitten minä olen ymmärtänyt pahasti väärin joko viestisi tai jotain olennaista osioista ja niiden liittämisestä ubuntuun...
Eihän sillä ole mitään tekemistä uuden osion liittämisen kanssa vaikka "/" -osiolla jo on hakemisto /home.
Kun uusi osio liitetään kohtaan /home, ei juuriosion /home-hakemistoon enää pääse kiinni, mutta siksi ohjeissa onkin tuo "vanhan" /home:n sisällön kopiointi "uudelle"
(Itse asiassa juuriosion /home on siellä ja pysyy viemässä levytilaa, mutta tavoittamattomissa. Sen saa taas esiin unmounttaamalla uuden /home-osion.)
-
Suoraan sanottuna en ole tullut hullua hurskaammaksi noista selityksistä. Siis onko todellakin niin, että jos tehdään jostain Xp-osiota pienentämällä uusi ext3-tiedostotyyppinen osio, niin sitä ei millään Gparted ohjelmalla saada liitettyä niin, että tähän osioon voidaan luoda kansioita sekä kopioda ja liittää tiedosto jne...
Mikä on siis tuo mount-käsky jolla osio /dev/sda4 saadaan Ubuntussa käyttöön? Jos kerran voin ottaa Xp-taltion käyttöön sen kummepia kommervenkkejä niin kyllä kai sama pitäisi tapahtua myös tälle uudelle osiolle?
-
Haluatko sen korvaamaan (siis nykyisen sisällön kopioiden) kotihakemistot vaiko vain lisätilaksi?
-
Siis onko todellakin niin, että jos tehdään jostain Xp-osiota pienentämällä uusi ext3-tiedostotyyppinen osio, niin sitä ei millään Gparted ohjelmalla saada liitettyä niin, että tähän osioon voidaan luoda kansioita sekä kopioda ja liittää tiedosto jne...
Ei todellakaan.
Kun osio liitetään hakemistopuuhun, ei ole merkitystä mistä osiosta se tila on repäisty tai millä ohjelmalla osioitu ja alustettu.
Gparted-ohjelma ei liitä mitään mihinkään, se puuhastelee vain osioiden kokojen, sijaintien levyllä ym. juttujen kanssa.
Olet osioinut ja alustanut osion kaiketikin ihan oikein, koska se näkyi sinulla liitettynä mount-komennon tulosteessa. Kysymys on enää siitä, että onko se liitetty niin, että sinulla on kirjoitusoikeudet osiolle kunnossa.
Tiedosto /etc/fstab määrittelee mitä osioita liitetään mihinkin kohtaan ja millä tavalla bootin aikana.
Laita tämän tuloste:
cat /etc/fstab
-
Menin root-oikeuksilla media kansioon ja annoin käskyn
chmod 777 disk
jolloin nyt tuohon osioon voi lisätä mielinmäärin kansioita ja tiedostoja. Kun en keksinyt muuta vedin mutkat suoriksi. Pääasia, että video ym. paljon tilaa vievää matskua voidaan nyt siirtää tuosta /dev/sda3-osiosta tarpeen vaatiessa nyt siihen. Ei varmaankaan "oikeaoppista toimintaa" mutta kuten sanotaan - hätä ei lue lakia.
-
Nyt harrykaa annoit virhetietoa tai sitten minä olen ymmärtänyt pahasti väärin joko viestisi tai jotain olennaista osioista ja niiden liittämisestä ubuntuun...
Eihän sillä ole mitään tekemistä uuden osion liittämisen kanssa vaikka "/" -osiolla jo on hakemisto /home.
Kun uusi osio liitetään kohtaan /home, ei juuriosion /home-hakemistoon enää pääse kiinni, mutta siksi ohjeissa onkin tuo "vanhan" /home:n sisällön kopiointi "uudelle"
(Itse asiassa juuriosion /home on siellä ja pysyy viemässä levytilaa, mutta tavoittamattomissa. Sen saa taas esiin unmounttaamalla uuden /home-osion.)
Mitä ihmettä nyt oikein tarkoitat?
Näyttää kyllä olevan paljonkin tekemistä.
Ei voi luoda uudesta osiosta home-osiota, jos sellainen jo on olemassa liitettynä juuriosiolla (root).
Tietenkin on kysymys yhden ja saman kansion liittämisestä, mutta ei se samanaikaisesti voi kahdessa paikassa olla liitettynä.
Selitäpä nyt uudelleen Ville Pöntinen, mitä tarkoitit?
Sekoitit nyt seniorin kokonaan.
-
Gparted-ohjelma ei liitä mitään mihinkään, se puuhastelee vain osioiden kokojen, sijaintien levyllä ym. juttujen kanssa.
No ei nyt aivan noinkaan.
Parted tai sen graafinen sovellus GParted on sovellus, jolla
- osioidaan (koko + sijainti)
- formatoidaan tarvittaessa
- annetaan boot-tunnus tarvittaessa
- liitetään luotu osio johonkin kansioon
Ja sitten seniorille:
Menin root-oikeuksilla media kansioon ja annoin käskyn
Koodia:
chmod 777 disk
jolloin nyt tuohon osioon voi lisätä mielinmäärin kansioita ja tiedostoja. Kun en keksinyt muuta vedin mutkat suoriksi. Pääasia, että video ym. paljon tilaa vievää matskua voidaan nyt siirtää tuosta /dev/sda3-osiosta tarpeen vaatiessa nyt siihen. Ei varmaankaan "oikeaoppista toimintaa" mutta kuten sanotaan - hätä ei lue lakia.
No tuo meni aivan oikein.
Teit samalla varmuuskopio-osion, koska esim. uutta asennusta tehdessäsi tuon osion ei tarvitse olla liitettynä mihinkään eikä sille tarvitse tehdä mitään.
-
http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID_ja_LVM
Tein tuon ohjeen mukaan kuitenkin jättäen tuon videoslv:n pois kun en sitä tärkeänä pitänyt. Miten tuolla musiclv:lle nyt pitäisi päästä kun oma_grouppi näkyy dev:ss' mutta ruksi on päällä ja ei pääse
-
No niin nyt kun ollaan saatu tästäkin ratkaistusta aiheesta näinkin vallaton, niin lisätäänpä vielä vähän uusia askarruttavia asioita.
Tuolla kun Ubuntua (8.10) asentelin ja laitoin, että osioi itse kaikki onnistui vallan hyvin, kun ei turhan tarkkaan niitä tekstejä lukenut. Mietityttämään jäi kuitenkin, että kun määritin esim. juuriosioin / niin siinä oli vaihtoehtoina myös ensisijainen ja looginen sekä toinen kohta jossa luki, että alku tai loppu. Sanatarkkaan en nyt muista mitä noissa kohdissa kysyttiin. Joudun kuitenkin vielä jatkamaan tuota asennusta, sillä dvd sippasi kesken asennuksen, joten voin päivittää sanatarkasti mitä noissa kohdissa kysyttiin.
EIpä ole aikaisemmin dvd mennyt rikki näin lyhyessä ajassa. Levy oli virheetön kotoa lähtiessä ja sillä on asennettu myös tämä käyttis, jolla nyt surffailen. Toiselle koneella asennus kuitenkin keskeytyi ja tarkistin sen dvd:n kolmella koneella, lopputuloksena rikkinäinen dvd. No pitää huomenna hipsiä kauppaan ostaan uus tyhjä levy.
-
EIpä ole aikaisemmin dvd mennyt rikki näin lyhyessä ajassa. Levy oli virheetön kotoa lähtiessä ja sillä on asennettu myös tämä käyttis, jolla nyt surffailen. Toiselle koneella asennus kuitenkin keskeytyi ja tarkistin sen dvd:n kolmella koneella, lopputuloksena rikkinäinen dvd. No pitää huomenna hipsiä kauppaan ostaan uus tyhjä levy.
Tarkistit siis md5sum:n?
Toinen kätevämpi tapa olisi tehdä asennus-muistitikku.
Muistitikku tehdään USB-creatorilla (pakettivarastossa), se on muutenkin nopein tapa asentaa.
Eihän DVD ole välttämätön, CD:kin riittää.
Netistä ladataan asennuksessa tarvittavat lisäpaketit.
-
Ei voi luoda uudesta osiosta home-osiota, jos sellainen jo on olemassa liitettynä juuriosiolla (root).
Tietenkin on kysymys yhden ja saman kansion liittämisestä, mutta ei se samanaikaisesti voi kahdessa paikassa olla liitettynä.
Yksi osio voi olla liitettynä ja käytettävissä useammassa paikassa yhtä aikaa. Myös yhdessä mountpointissa voi liitettynä useampi osio, joskin vain viimeiseksi liitetty näkyy hakemistopuussa. Ja jos viimeiseksi liitetyn irrottaa, näkyy "alla olevat roinat" normaalisti. Eri asia onko mitään järkeä toimia näin.
Gparted-ohjelma ei liitä mitään mihinkään, se puuhastelee vain osioiden kokojen, sijaintien levyllä ym. juttujen kanssa.
No ei nyt aivan noinkaan.
Joo, aivan totta, unohdin, että sillä voi mountpointeja määrittää. Mutta onko se niin fiksu, että se osaisi joka tilanteessa muokata oikealta osiolta /etc/fstabia, esim. (Gpartedia) live-cd:ltä ajettaessa? Ainahan tuota ei voi asennetusta järjestelmästä ajaa, jos tarvitsee muokata asennetun järjestelmän osioita.
-
Yksi osio voi olla liitettynä ja käytettävissä useammassa paikassa yhtä aikaa. Myös yhdessä mountpointissa voi liitettynä useampi osio, joskin vain viimeiseksi liitetty näkyy hakemistopuussa. Ja jos viimeiseksi liitetyn irrottaa, näkyy "alla olevat roinat" normaalisti. Eri asia onko mitään järkeä toimia näin.
Tätä voisit hiukan täsmentää.
Liittäminen kun tarkoittaa sitä, että jokin hakemisto (alihakemistoineen ja tiedostoineen) liitetään johonkin fyysiseen levyn osaan (osio).
Se, mitä hakemistopuussa esim. Nautiluksella näkyy on tämän tosiasian graafinen esitystapa.
1) Mitä siis tarkoitat, kun sanot, että osio voi olla liitettynä useammassa paikassa?
Ei osio ole liitettynä paikkaan, se on itse se paikka, joka liitetään johonkin hakemistoon.
Data (hakemisto) on liitettynä paikkaan (levyn osio).
Ja päinvastoin ajateltuna osio (levyn osio) on liitettynä dataan (hakemisto).
2) Mitä tarkoitat, kun sanot, että yhdessä mountpointissa voi olla liitettynä useampi osio.?
Tarkoitatko, että esim. hakemisto "home" voi olla liitettynä esimerkiksi sekä osioon sda1 ja sda4?
Joo, aivan totta, unohdin, että sillä voi mountpointeja määrittää. Mutta onko se niin fiksu, että se osaisi joka tilanteessa muokata oikealta osiolta /etc/fstabia, esim. (Gpartedia) live-cd:ltä ajettaessa? Ainahan tuota ei voi asennetusta järjestelmästä ajaa, jos tarvitsee muokata asennetun järjestelmän osioita.
Niin juuri.
Mitään liitettyä (mount) levyn osiota ei voi käsitellä.
Ja mitään käytössä olevaa levyn osiota ei voi liitoksesta purkaa (unmount).
-
1) Mitä siis tarkoitat, kun sanot, että osio voi olla liitettynä useammassa paikassa?
2) Mitä tarkoitat, kun sanot, että yhdessä mountpointissa voi olla liitettynä useampi osio.?
Tarkoitatko, että esim. hakemisto "home" voi olla liitettynä esimerkiksi sekä osioon sda1 ja sda4?
1)
Sitä, että tämä on mahdollista:
# mkdir -p /media/mnt1
# mkdir -p /media/mnt2
# mount /dev/sdb1 /media/mnt1
# mount /dev/sdb1 /media/mnt2
# ls /media/mnt1
# ls /media/mnt2
Ja molemmat ls-komennot tulostaa saman tulosteen.
2)
Ja tätä:
# mkdir -p /media/mnt
# mount /dev/sdb1 /media/mnt
# ls /media/mnt
(tulosteena sdb1-osiolla sijaitsevat tiedostot)
# mount /dev/sdb2 /media/mnt
# ls /media/mnt
(tulosteena sdb2-osiolla sijaitsevat tiedostot)
# mount | grep media
(tulosteessa näkyy sekä sdb1, että sdb2 liitettynä pisteeseen /media/mnt)
# umount /dev/sdb2
# ls /media/mnt
(tulosteessa jälleen sdb1-osiolla sijaitsevat tiedostot)
En näe mitään käytännön järkeä tehdä kumpaakaan asiaa, mutta mahdollista se on.
-
Ero johtuu siitä että valmistajat määrittelevät kilotavuksi 1000 tavua ja käyttöjärjestelmä puolestaan määrittelee kilotavuksi 1024 tavua.
Juu. Ja tätä eroa on helppo laskea GIGATAVULASKURIlla: http://www.vanamo.net/giga/
Itse olen käyttänyt tuota jo pitkään.
Tuohon mitään laskuria tarvitse. Todellinen kapasiteetti on yleensä noin 93% ilmoitetusta ja sen nyt laskee millä tahansa laskimella. Tässä tapauksessa todellinen kapasiteetti oli kuitenkin 97,66% joten valmistajien käyttämä laskutapa tuntuu hieman vaihtelevan.
BTW: Tuo on eri mieltä kanssasi mgronber... Levysi todellinen koko on 465.66 gigatavua.
Noin minäkin sen ensiksi laskin eli 500 * 1000^3 / 1024^3 = 465,66. Tulos oli tässä tapauksessa väärä joten korjasin laskutapaani jotta sain oikean tuloksen.
-
Tuohon mitään laskuria tarvitse. Todellinen kapasiteetti on yleensä noin 93% ilmoitetusta ja sen nyt laskee millä tahansa laskimella.
Vanhaan hyvään aikaan tuosta selvittiin päässälaskulla!
-
Tuohon mitään laskuria tarvitse. Todellinen kapasiteetti on yleensä noin 93% ilmoitetusta ja sen nyt laskee millä tahansa laskimella.
Vanhaan hyvään aikaan tuosta selvittiin päässälaskulla!
Jos muistaa prosentin niin sitten selviää jo päässälaskulla mutta 1000^3 / 1024^3 on jo hieman työläämpi laskea päässä vaikka kyllähän sekin tietysti onnistuu jos on pakko :)
-
BTW: Tuo on eri mieltä kanssasi mgronber... Levysi todellinen koko on 465.66 gigatavua.
Noin minäkin sen ensiksi laskin eli 500 * 1000^3 / 1024^3 = 465,66. Tulos oli tässä tapauksessa väärä joten korjasin laskutapaani jotta sain oikean tuloksen.
peli link=topic=24416.msg185625#msg185625 date=1232993046]
Ero johtuu siitä että valmistajat määrittelevät kilotavuksi 1000 tavua ja käyttöjärjestelmä puolestaan määrittelee kilotavuksi 1024 tavua.
Juu. Ja tätä eroa on helppo laskea GIGATAVULASKURIlla: http://www.vanamo.net/giga/
Itse olen käyttänyt tuota jo pitkään.
Tuohon mitään laskuria tarvitse. Todellinen kapasiteetti on yleensä noin 93% ilmoitetusta ja sen nyt laskee millä tahansa laskimella. Tässä tapauksessa todellinen kapasiteetti oli kuitenkin 97,66% joten valmistajien käyttämä laskutapa tuntuu hieman vaihtelevan.
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että sen voisi ajatella prosentteinakin... :)
-
Uuden osion koon tutkailu paljastaa mielenkiintoisia seikkoja. Koko oli alunperin 40 Gib. Järjestelmän valvonnan kautta havaitsin, että /dev/sda4 ---kansio media/disk ext3-tiedostojärjestelmällä on kuitenkin 39,7 Gib, siitä "vapaana" on 38,5 Gib (käyttö 1,2 Gib) ja "käytettävissä" 36,5 Gib. Ts. Vapaana - Käytettävissä= 38.5 Gib - 36,5 Gib= 2,0 Gib
Mihinkäs tämä sarjassamme "katosi kuin pieru Saharaan" 2,0 Gib on varattu?
-
Mihinkäs tämä sarjassamme "katosi kuin pieru Saharaan" 2,0 Gib on varattu?
Oletuksena ext3 varaa 5% lohkoista pääkäyttäjälle.
$ man mkfs.ext3
[...]
-m reserved-blocks-percentage
Specify the percentage of the filesystem blocks reserved for the super-user. This
avoids fragmentation, and allows root-owned daemons, such as syslogd(8), to con-
tinue to function correctly after non-privileged processes are prevented from writ-
ing to the filesystem. The default percentage is 5%.
[...]
-
Mihinkäs tämä sarjassamme "katosi kuin pieru Saharaan" 2,0 Gib on varattu?
Oletuksena ext3 varaa 5% lohkoista pääkäyttäjälle.
$ man mkfs.ext3
[...]
-m reserved-blocks-percentage
Specify the percentage of the filesystem blocks reserved for the super-user. This
avoids fragmentation, and allows root-owned daemons, such as syslogd(8), to con-
tinue to function correctly after non-privileged processes are prevented from writ-
ing to the filesystem. The default percentage is 5%.
[...]
Kiitos tiedosta. Sirpaloitumisen välttämisen vuoksi siis ja sen vuoksi että rootin taustaprosessit pelaa... Ilmeisesti tuota oletusvarausta voi myös säätää eri kokoiseksi kuin 5%? En tosin pysty enkä edes haluaisi puuttua tuohon oletusvaraamiseen.
-
Oletuksena ext3 varaa 5% lohkoista pääkäyttäjälle.
Kiitos tiedosta. Sirpaloitumisen välttämisen vuoksi siis ja sen vuoksi että rootin taustaprosessit pelaa... Ilmeisesti tuota oletusvarausta voi myös säätää eri kokoiseksi kuin 5%? En tosin pysty enkä edes haluaisi puuttua tuohon oletusvaraamiseen.
Pääkäyttäjälle varatun osuuden muuttaminen onnistuu tune2fs:n avulla. Jos esimerkiksi /home on omalla osiollaan niin siellä ei liene juuri tarvetta pääkäyttäjälle varatuille lohkoille. Jos olen väärässä niin joku toivottavasti oikaisee...
$ man tune2fs
[...]
-m reserved-blocks-percentage
Set the percentage of the filesystem which may only be allocated by privileged pro-
cesses. Reserving some number of filesystem blocks for use by privileged pro-
cesses is done to avoid filesystem fragmentation, and to allow system daemons, such
as syslogd(8), to continue to function correctly after non-privileged processes are
prevented from writing to the filesystem. Normally, the default percentage of
reserved blocks is 5%.
[...]
Isommilla levyillä /home on yleensä selvästi suurin osio ja siksi muutoksesta on jo selvää hyötyä. Silloin voi myös olla aiheellista harkita bytes/inode-suhdetta. Oletuksena suhde on 16kiB eli luotavien inodejen määrä saadaan jakamalla levyn tila tuolla suhdeluvulla. Yksi inode tarvitsee (*buntussa) oletuksena 128 tavua joten inodejen kokonaisuudessaan varaaman tilan saa selville kun kertoo inodejen määrän 128 tavulla.
Jos /home:n koko on teratavun luokkaa niin oletuksena inodet vievät tilaa 8,2 GiB. Suhteen voi määrätä mkfs.ext3:ssa joko suoraan parametrilla -i tai antamalla käytettävän profiilin nimen parametrilla -T. Profiili "largefile" asettaa suhteeksi 1024 kiB ja silloin inodet vievät tilaa 128 MiB. Ylimääräistä tilaa vapautui reilut kahdeksan gigatavua! Inodejen määrää ei voi jälkikäteen muuttaa ja jokainen tiedosto vaatii inoden joten sopiva suhde on aina tapauskohtainen. Levyn tila voi loppua joko vapaiden lohkojen loppumiseen tai vapaiden inodejen loppumiseen. Jälkimmäinen on hieman lievempi tapaus sillä se estää ainoastaan uusien tiedostojen luomisen, mutta yleensä sekin on käytännössä lähes yhtä paha asia kuin vapaiden lohkojen loppuminen.
-
No johan nyt on markkinat. Asensin Mintin ja yritin sieltä muuttaa chmodilla osiossa sda4 olevien kansioiden oikeuksia luku- ja kirjoitusoikeuksin. Saan kyllä kansion oikeudet muutettua mutta alikansioissa "lukot päällä". Mitenkäs tuo käsky meni, että myös alikansioiden oikeudet muutetaan?
-
No johan nyt on markkinat. Asensin Mintin ja yritin sieltä muuttaa chmodilla osiossa sda4 olevien kansioiden oikeuksia luku- ja kirjoitusoikeuksin. Saan kyllä kansion oikeudet muutettua mutta alikansioissa "lukot päällä". Mitenkäs tuo käsky meni, että myös alikansioiden oikeudet muutetaan?
Rekursiivi mukaan, komentoon vipu "-R"
-
No johan nyt on markkinat. Asensin Mintin ja yritin sieltä muuttaa chmodilla osiossa sda4 olevien kansioiden oikeuksia luku- ja kirjoitusoikeuksin. Saan kyllä kansion oikeudet muutettua mutta alikansioissa "lukot päällä". Mitenkäs tuo käsky meni, että myös alikansioiden oikeudet muutetaan?
Rekursiivi mukaan, komentoon vipu "-R"
Kiitos.
-
Ei se kyllä nyt onnistu.
chmod 777 kansionnimi kyllä antaa oikeudet pääkansiolle, muttei sen alikansioille.
Miten siis tuo yksinkertainen komento kirjoitetaan jotta myös alikansiot ja niissä olevat tiedostot saadaan käyttöön?
-
No johan nyt on markkinat. Asensin Mintin ja yritin sieltä muuttaa chmodilla osiossa sda4 olevien kansioiden oikeuksia luku- ja kirjoitusoikeuksin. Saan kyllä kansion oikeudet muutettua mutta alikansioissa "lukot päällä". Mitenkäs tuo käsky meni, että myös alikansioiden oikeudet muutetaan?
Rekursiivi mukaan, komentoon vipu "-R"
Kiitos.
Ei se kyllä nyt onnistu.
chmod 777 kansionnimi kyllä antaa oikeudet pääkansiolle, muttei sen alikansioille.
Miten siis tuo yksinkertainen komento kirjoitetaan jotta myös alikansiot ja niissä olevat tiedostot saadaan käyttöön?
Kuten edelliseen viestiin kerroin: "-R" mukaan niin onnistuu.
man chmod
<snip>
-R, --recursive
change files and directories recursively
</snip>
Jos kansio on esim rootin omistuksessa niin ei pelkkä chmod siihen riitä, sudo eteen.
eli: "sudo chmod -R 777 hakemisto/"
Mutta miksi antaa jokaiselle siihen kaikki oikeudet, helpommalla (turvallisempaa) pääsisi kun antaa ryhmäoikeudet...
-
No onnistuihan se viimein. Jonkin perusteellisen söhläyksen jälkeen se lopulta onnistui. Kiitos.