Windowsin perusominaisuuksien vastineet Ubuntussa

[Karri]

Olen jättämässä Windows-maailman taakseni tulevan Feistyn julkaisun myötä, ja haluaisin tietää miten tietyt perusasiat eroavat Ubuntussa Windowsista.

Mikä on Ubuntun vastine (jos sellaista on) Windowsin:

1. Program Files -kansiolle, jonne ohjelmat asentuvat?
2. Application Data -kansiolle, jonne ohjelmien asetukset tallentuvat?
3. Rekisterille?

Linuxiin vähänkin tutustuneet tietävät, että virukset ja spyware eivät kuulu Linux-maailmaan. Mutta entä vähemmän puhutut, Windows-maailmassa arkipäiväiset järjestelmän ylläpitotoimet? Tarvitseeko Ubuntu:

4. Ajoittaista levyn eheytystä?
5. Ylimääräisen roinan tuhoamista järjestelmän puhdistusohjelmalla?

6. Lisäksi, minkä valmistajan prosessoreita/näytönohjaimia kannattaa Linux-käyttäjän suosia?

Kiitos.

[pjotr]

Mikä on Ubuntun vastine (jos sellaista on) Windowsin:

1. Program Files -kansiolle, jonne ohjelmat asentuvat?

Paketinhallinnan kautta asennetut ohjelmat asentuvat /usr/bin- ja /usr/sbin-hakemistoihin.

2. Application Data -kansiolle, jonne ohjelmien asetukset tallentuvat?

Ohjelmien asetustiedostot sijaitsevat käyttäjän kotikansiossa piilotiedostoissa tai hakemistoissa. Nautiluksessa piilotiedostot/hakemistot saa näkyviin painamalla ctrl+h.

3. Rekisterille?

Vastinetta ei ole.

Tarvitseeko Ubuntu:

4. Ajoittaista levyn eheytystä?

Ei tarvitse.

5. Ylimääräisen roinan tuhoamista järjestelmän puhdistusohjelmalla?

Päivitysten jälkeen voi antaa päätteessä käskyn

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get autoclean

6. Lisäksi, minkä valmistajan prosessoreita/näytönohjaimia kannattaa Linux-käyttäjän suosia?

https://wiki.ubuntu.com/HardwareSupport

kannettaville:

http://www.linux-laptop.net/

tulostimille

http://www.linux-foundation.org/en/OpenPrinting

(saa korjata jos meni jotain väärin)

[gefa]

Rautapuolelta taitaa Intelin piirisarjalla olevat emot ja härpäkkeet toimia parhaiten.

[Tonde]

1. Program Files -kansiolle, jonne ohjelmat asentuvat?

Olen sitä mieltä, että Ubuntussa ei edes tarvitse tietää missä ohjelmien asennustiedostot ovat. Paketinhallinta poistaa kaikki tiedostot tarvittaessa.

4. Ajoittaista levyn eheytystä?

Ei tarvitse, koska ubuntussa käytetään oletuksena EXT3 tiedostojärjestelmää, joka on "journaloiva" tiedostojärjestelmä, eli levy tietää mitä mihinkin on tallennettuna, eikä se näin ollen pääse pirstoutumaan.

[SuperOscar]

2. Application Data -kansiolle, jonne ohjelmien asetukset tallentuvat?

Ohjelmien asetustiedostot sijaitsevat käyttäjän kotikansiossa piilotiedostoissa tai hakemistoissa. Nautiluksessa piilotiedostot/hakemistot saa näkyviin painamalla ctrl+h.

3. Rekisterille?

Vastinetta ei ole.

Jos Application Dataa vastaavat käyttäjän kotihakemistoon tallentuvat piilotiedostot (tiedostot, joiden nimi alkaa pisteellä), voisi kai sanoa myös, että rekisteriä vastaavat /etc-hakemistoon tallentuvat järjestelmänlaajuiset asetustiedostot.

[nebula]

2. Application Data -kansiolle, jonne ohjelmien asetukset tallentuvat?

Ohjelmien asetustiedostot sijaitsevat käyttäjän kotikansiossa piilotiedostoissa tai hakemistoissa. Nautiluksessa piilotiedostot/hakemistot saa näkyviin painamalla ctrl+h.

3. Rekisterille?

Vastinetta ei ole.

Jos Application Dataa vastaavat käyttäjän kotihakemistoon tallentuvat piilotiedostot (tiedostot, joiden nimi alkaa pisteellä), voisi kai sanoa myös, että rekisteriä vastaavat /etc-hakemistoon tallentuvat järjestelmänlaajuiset asetustiedostot.

Ja voisikohan ajatella että graafisesti tota voisi vastata toi "asetusten muokkaus"

[Nakkis]

6. Lisäksi, minkä valmistajan prosessoreita/näytönohjaimia kannattaa Linux-käyttäjän suosia?

Ehdottomasti kannattaa suosia Intelin tai Nvidian näytönohjaimia. Nämä uudet 3d-työpöydät, kuten Beryl ja Compiz toimivat paljon paremmin n näillä piirisarjoilla. ATI:n ajurit ovat kuulemma surkeat, tosin minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia niistä.

[Regel]

Vaikka ATI:n suljettuja ajureita haukutaan, niin kylläpä nuo on minulla aivan moitteettomasti toimineet x850xt:llä. Jokunen minuutti vierähtää niitä vekslatessa kuntoon, mutta toimimaan ne aina ovat alkaneet. Nvidiasta ei kokemuksia.

[Ubuntuu]

Vaikka Linuxilla ja Windowsilla onkin monia yhteneväisyyksiä, joille voi etsiä vastakappaleita kummaltakin puolelta, niin suosittelen silti avarakatseisuutta sillä Linux tuo mukanaan myös joukon uusia käsitteitä. Esimerkiksi tiedostojärjesltemien mountaus hakemistopuuhun.

Tekemällä oppii.

[janne]

1. Program Files -kansiolle, jonne ohjelmat asentuvat?

Olen sitä mieltä, että Ubuntussa ei edes tarvitse tietää missä ohjelmien asennustiedostot ovat. Paketinhallinta poistaa kaikki tiedostot tarvittaessa.

olen tästä hieman eri mieltä. tai siis ehkä ihan peruskäyttäjän ei tarvitse sijainteja tietääkään, mutta jos oikeasti haluaa ymmärtää miten UNIXin kaltaiset järjestelmät toimivat, niin tämä on yksi juttu jonka joutuu itselleen selvittämään.

windows-maailmasta poiketen sovelluspaketin tiedostot asennetaan ympäri tiedostojärjestelmää (joka massamuistien lukumäärästä riipumatta näkyy yhtenä ainoana hakemistopuuna). tiedostot sijoitellaan filesystem hierarchy standardin mukaisesti

4. Ajoittaista levyn eheytystä?

Ei tarvitse, koska ubuntussa käytetään oletuksena EXT3 tiedostojärjestelmää, joka on "journaloiva" tiedostojärjestelmä, eli levy tietää mitä mihinkin on tallennettuna, eikä se näin ollen pääse pirstoutumaan.

journalointi ei varsinaisesti liity pirstoutumattomuuteen, sillä myös ntfs on journaloiva järjestelmä. journalointi tarkoittaa käytännössä sitä, että ennen levylle kirjoittamista data kirjoitetaan 'journaliin' josta se poistetaan vasta kun kirjoitus on tehty kokonaan, näin esim. sähkökatkon tai vihjeettömän käyttäjän väkivaltaisesti keskeyttämä kirjoitusoperaatio ei pääse rikkomaan teidostojärjestelmää vaan kirjoitus joko onnistuu tai sitä ei tehdä ollenkaan. tämä tuo järjestelmään viansietoisuutta.

tiedsotojärjestelmä puolestaan pitää kirjaa tiedostojen sijainnista oletusarvoisesti riippumatta siitä noko se journaloiva vai ei. se on nimenomaan sen tehtävä.

ei ext2 (joka ei ole journaloiva) pirstoonnu yhtään sen enempää kuin journaloiva ext3:kaan. linuxissa käytetyt tiedostojärjestelmät on vaan tehty niin, että ne eivät helpolla* pirstoudu. itse asiassa IBM:n ja microsoftin yhdessä kehittämä hpfs ei juurikaan pirstoutunut ja koska ntfs on kehitetty sen pohjalta ei ensimmäisissä NT-sarjan windowseissa ollut lainkaan levyn eheytystä (koska oletettiin, että myöskään ntfs ei pirstoudu).

*jos levy on äärimmäisen täynnä, ilmenee pirstoutumista linuxissakin, mutta sille ei vaan voi mitään. täydellä levyllä eheytyskään ei onnistuisi.

3. Rekisterille?

tietyllä tapaa gnomen gconf näyttää aika paljon windowsin rekisteriltä, ainakin gconf-editor, joten sen voisi ehkä antaa tähän vastineeksi jos selalista kaipaa. tosin toimintatavassa on useampikin ero windowsin rekisteriin nähden. valtaosa linux-ohjelmista kuitenkin tallentaan datansa käyttäjän kotihakemistoon.