Rupesin laittamaan konetta myyntikuntoon. Kaivoin hyllystä vanhan xp:n ja asensin kovolle sen ja kaiken tarpeellisen, jottei kaverin tarvii heti soitella perään.
- Xp:n asennus sujui muitta mutkitta. Puuhastelin mniläppärillä (netbook remix) muita juttuja sillävälin.
- Asensin seuraavaksi ajurit, jotka muuten tuli daunittua tikulle edellämainitulla läppärillä.
- Tietoturvaohjelmien kanssa tulikin tuskasteltua. Palomuurista tuli jotenkin liian tiukka. Se ei päästänyt ad-awarea ja spybottia nettiin päivittämään.
- Poistin palomuurin, kun en löytänyt mitään järkevää syytä miksi se ei päästä tiettyjä softia nettiin.
- Koetin asentaa avast virustutkaa, mutta se vain temppuili minkä kerkisi.
- Sitä ei voinut poistaa add/remove työkalulla, joten avastin nettisiuvilta piti hakea poistotyökalu.
- Asensin AVG:n
- Päivittelin konetta useaan otteeseen.
- IE rupesi totaalisesti nyppimään. Hain netistä Firefoxin ja Operan, mutta vasta noin kymmenennellä kerralla sain tiedostot asentumaan. Harvinaisen paljon oli korruptoituneita tiedostoja liikkeellä jostain syystä. Jotain tosi outoa oli liikkeellä. Hain samat tiedostot vaikka kuinka monesta lähteestä.
- Palomuuri takasin. Nyt se osaa päästää nettiin jo paikalla olevat softat.
- Koko rumban aikana buuttauksia tuli kait jotain viisi kappaletta. Joka ajurin ja softan ja päivityksen kohdalla olisi pitänyt buutata, mutta laitoin niitä samaan nippuun, jottei aivan toistakymmentä kertaa tarvinnut sentään konetta käynnistellä.
- Koko homma meni rutiinilla, kun olin sen jo aikaisemmin tehnyt niin monta kertaa. Xp:tä piti välillä asennella udelleen nimittäin. Hommassa ei ollut mitään erityisen uutta ja mullistavaa, joten aivot narikkaan ja nextiä klikkailemaan vaan.
Muistin, kuinka vähällä xubuntu asentui käyttökuntoon pari viikkoa sitten erääseen vanhaan koneeseen. Ihmettelen miten tuota xp rulianssia jaksoi aikanaan.