Versiopäivityksiä

[make123]

Olen uusi täällä ja lähinnä sovellusten käyttäjä, vähemmän Linux/Ubuntu virtuoosi.  Tilanne oli, että tulin tähän asti toumeen 18.4:n kanssa ja siirsin versiovaihtoa dependenties pelkojen vuoksi tähän asti, mutta nyt uusien sovellusten asennuksista tuli eteen juuri se ongelma.  Hyvinhän se meni.  Ainoa ongelma oli 20.4:stä 22.4:ään, libboost-kirjaston virheet esti jatkon.  Onneksi verkkohaulla löytyi yksi toinenkin tähän törmännyt.  Mikään asennusten apt: lla poisto/asennus ei auttanut, vaan hakemisto piti putsata rm:llä ennen asennusta. Liekö kukaan muu törmannyt tähän?  Nyt on toimiva 26.4 koneella.  Mikä on Ubuntu-pro?  Mitä hyötyä siitä olisi?

[epiphone]

Ubuntu-pro pidentää ja laajentaa päivityksiä eri paketteihin ja ohjelmiin. Normi käyttäjä ei varmaankaan sitä kaipaile. Jos sinä käytät ubuntuasi esimerkiksi yrityksen liiketoiminnassa niin ehkäpä sitten siitä voisi olla hyötyä.

[qwertyy]

Olen uusi täällä ja lähinnä sovellusten käyttäjä, vähemmän Linux/Ubuntu virtuoosi.  Tilanne oli, että tulin tähän asti toumeen 18.4:n kanssa ja siirsin versiovaihtoa dependenties pelkojen vuoksi tähän asti, mutta nyt uusien sovellusten asennuksista tuli eteen juuri se ongelma.  Hyvinhän se meni.  Ainoa ongelma oli 20.4:stä 22.4:ään, libboost-kirjaston virheet esti jatkon.  Onneksi verkkohaulla löytyi yksi toinenkin tähän törmännyt.  Mikään asennusten apt: lla poisto/asennus ei auttanut, vaan hakemisto piti putsata rm:llä ennen asennusta. Liekö kukaan muu törmannyt tähän?  Nyt on toimiva 26.4 koneella.  Mikä on Ubuntu-pro?  Mitä hyötyä siitä olisi?

Tervetuloa!

Tuohon ongelmaan en osaa oikein muuta sanoa kuin, että mitä enemmän järjestelmässä on asennettuna paketteja, niin sitä todennäköisempää jonkinlaiset ongelmat on. Siksi esim. 24.04 -> 26.04 pitkän tuen päivityksessä on järkevintä odotella niin kauan, että ensimmäinen isompi päivitys julkaistaan, eli se .1 vielä lisäksi julkaisun loppuun.

Eli jos kuulosti sekavalta, niin esim. 26.04 on jo saanut ensimmäisen isomman päivityksen ja on nyt 26.04.1. Minusta nyt tässä vaiheessa kun hätäisimmät on jo päivityksiä tehneet ja törmänneet mahdollisiin ongelmiin, niin osa näistä päivityksen ongelmista on jo nyt sitten ratkottu valmiiksi ja 24.04.X --> 26.04 päivitys on todennäköisesti aika jouhea tapahtuma. Sanomattakin selvää, että ongelmattomuuteen ei koskaan kannata sokeasti luottaa ja varmuuskopiot kuntoon ennen isoja päivityksiä, aina.

Jos päätteessä

Koodia: [Valitse]

sudo apt update ja

Koodia: [Valitse]

sudo apt upgradepäivityskomennot ei anna virheilmoituksia, niin kaikki on ok.

Ubuntu Pro on omasta mielestäni hyödyllinen vain yrityskäytössä, jossa on perusteltua jatkaa järjestelmän käyttöä normaalia pitempään. Eli siinä saa maksua vastaan pidemmän tuen ja vähän nopeammin ehkä jotain tietoturvapäivityksiä. Itse en ole koskaan tuota aktivoinut kun en käytä näitä todella vanhoja versioita.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/50e6444a-9ec4-4b8e-98ee-33a721684666

Mutta ei siitä nyt tietysti mitään haittaakaan ole ja ilmainen kotikäyttöön rajatusti.

[make123]

Upgrade sntoi herjaa, mutta nyt ole maalissa.

Mulla on ikivanha i7-4770K heat pipe jäähdytyksellä.  En ole uusinut kalustoa, koska olen siinä käsityksessä, että uusien suorittimien kehityksessä luotetaan ytimien määrään ja tehonsäästöön.  10 ongelmatonta vuotta. Toki väylä ja välimuistikin vaikuttaa. Kuitenkin eräajossa on sama kestääkö ajo tunnin vain tunti ja 15 minuuttia.  Jos saisi puolitettua suoritusajan, niin voisin harkita.

[qwertyy]

En ole uusinut kalustoa, koska olen siinä käsityksessä, että uusien suorittimien kehityksessä luotetaan ytimien määrään ja tehonsäästöön.

Tuohan ei oikein pidä paikkaansa. Toki ytimien määrät on nousseet, mutta niin myös niiden nopeus jo pelkästään kellotaajudella mitattuna. Mutta ne isoimmat erot tulee sieltä enkoodereista ja muista mediakiihdyttimistä. AV1 videotukea yms. joista vanha rauta ei vain edes oikein voi suoriutua.

Itsellä oli i7-2600k aikoinaan ja kun hommasin Applen M1 piirillisen koneen, niin sähkönkulutus laski mitä lie, yli 10-15x pienemmäksi ja raaka prosessorilla tehtävä suorituskyky nousi 2 - 4x paremmaksi. Muuntelin jokin aika sitten nipun vanhoja leffoja tiedostopalvelimelle, niin kyllä se tuo käytännössä mobiilisiru suoriutui älyttömästi nopeammin, kunhan vain sai datan ensin levyltä pois. Eli tuo suoritusajan puolittaminen, niin siihen ei tarvi lähellekään uusinta tekniikkaa ja jokin i7-9700K varmaan olisi sen 2x nopeampi melkein kaikessa.

Mutta juu, ei toki sillä, että jos nopeus riittää, niin sitten se riittää. On minullakin yksi Celeron N2820:n 24/7 käytössä varmuuskopiopalvelimella ihan sen takia, että se on edelleen jopa tähän päivään asti yksi vähävirtaisimpia x86 koneita. Mutta kun kone on 10% kuormalla melkein koko viikon ja pari kertaa viikkoon käy varmuuskopiot läpi tavallisilla kiintolevyllä sen mitä lie, olisiko viiden tunnin ajan ja cpu kuorma pääsee juuri ja juuri jonnekin 80-90% keskiarvopaikkeille sillä hetkellä, niin sehän nyt vain riittää sitten tuohon käyttöön. Virrankulutus mukava jotain 5-10W kaikkineen keskiarvona. Että kyllä monellle vanhalle raudalle käyttökohteita löytyy edelleenkin.

[make123]

Pitäisi päästä vertailemaan.  Tuolla koneella en aja videoita, eikä se siinä suoriutuisikaan.  Tilastomatematiikka puskee kuormituksen helposti 80-90%:iin. Userbenchmark sivun tulosten mukaan yhden ytimen testissä 9700K oli 39% nopeampi ja quad core testissä 65% nopeampi kuin 4770K.  Jos ohjelma soveltuu rinnakkaisprosessointiin, niin 9700K on selvästi tehokkaampi.  Jospa joku mikropaja tai -liike suostuisi testaamaan, niin antaisin datan.

[Illu]

Mulla oli viime vuonna vanhassa läppärissä vielä 18.04 Ubuntu Pro:lla. Haittaa en huomannut ja ainakin ymmärsin turvallisuuspäivitysten osalta asian olleen kunnossa. Oli kuitenkin syytä korjata toimiva ja siirtyä tuoreempaan, 24.04-versioon.

Sitä versiota 24.04 olin jo ehtinyt säätää muutamin tavoin muistin ja tallennustilan säästämiseksi. Erinäisten sattumusten johdosta kyseinen vanha läppäri jäi neljänneksi koneeksi, joten päätin kokeilla päivittämällä siirtyä versioon 26.04. Päivityksessä ei oikeastaan ollut mitään jumittumisia, kyselyitä tuli siitä, säilytänkö joitakin asetuksia vai laitetaanko uusiksi. Annoin vaan mennä uusiksi vanhoja säästelemättä, näkee sitten kuinka käy.

Päivitys siis meni ilman mitään jumittumisia, mutta käynnistys meni sekaisin. Laatikossa oli Boot-Repair -tikku, joka korjasi tilanteen. Lopputulosta en enempää tutkinut, ainakin enemmistö ominaisuuksista toimi.

[Jere Sumell]

Upgrade sntoi herjaa, mutta nyt ole maalissa.

Tossa repojen uudelleenhaussa kannattaa ensin poistaa kolmannen osapuolen repot listasta ensin. Joskus monta vuotta sitten, mitä aloitin kirjoittamaan tälle palstalle, niin Spotifykin oli muistaakseni kolmannen osapuolen repon kautta.

Kolmanteen osapuoleen ei voi luottaa lähtökohtaisesti, koska kuka tahansa käytännössä voi perustaa sen ja kehenkään ei lähtökohtaisesti voi luottaa netissä eikä reaalielämässäkään. Tyyliin voihan tyhjään dokumenttiin joku alan asiantuntija kirjoittaa mitä hyvänsä ilman kenenkään kontrollia. Never trust third party.

Itse käytän ainoastaan Stable- statuksen omaavia virallisista funet.fi -repoja nykyisin, mitä läppärin käyttöni on lähinnä nykyisin enää uutisten seurausta länsimaisista luotettavina pitävistä lähteistä ja musiikin kuuntelia ja en ole varhaisherännyt oikein minkään suhteen ikääntymiseni myötä.

 

Mulla on ikivanha i7-4770K heat pipe jäähdytyksellä.  En ole uusinut kalustoa, koska olen siinä käsityksessä, että uusien suorittimien kehityksessä luotetaan ytimien määrään ja tehonsäästöön.  10 ongelmatonta vuotta. Toki väylä ja välimuistikin vaikuttaa. Kuitenkin eräajossa on sama kestääkö ajo tunnin vain tunti ja 15 minuuttia.  Jos saisi puolitettua suoritusajan, niin voisin harkita.

Intel oli jossain kohtaa pakkoraossa keksiä uusia ratkaisuja prosessorien kehityksen suhteen olen kuullut. Mulla oli ja mun hyvässä HP -läppärissä neliydin prosessori, mitä aamuyön tunteina kaatui punaviinilasi näppäimistön päälle niin virtalähde meni sököksi. Tässä ykkös natiivina Ubuntu-distropohjainen Mint tässäkin on moniydin prosessi, niin on totta että moniytimeisyydessä on etunsa.

Moniytimien saapuminen loppukäyttäjien tavallisten kuluttajien saataville on mahdollistanut esim. virtualisoinnin paremmin mitä niitä resursseja jaetaan millekin järjestelmälle, mitä ennen piti käytännössä varmaan formatoida koko kiintolevy varmuuskopiot ensin tottakai ottaneena ennen käyttöjärjestelmän asennusta jos se oli jokin muu, kuin Windows.

Lisäksi virtualisointi mahdollistaa muitakin asioita, esimerkiksi jos ohjelmoi käyttöjärjestelmää (mikä enää nykyisin ole mitenkään upwarding trendi nousukiidossa), niin pystyy testaamaan vähemmin resurssitappioin tietokoneistusta.

Jos tuo rersurssienjako nykyisellään moniydin-prosessorilla on vierasta, voin "kouluttaa", että prosessorihan suorittaa vain yhden toiminnon kerrallaan prosessorin tai ytimen kellotajuudesta riippuen missä sykleissä, mitä se on asennettuna tietokoneen emolevyyn, niin se lähettää 0/1 -signaalin kaikkiin väyliin mitä siinä emolevyssä on, ja ainostaan yhden laskuoperaation kerraallaan. Tämä puoltaa myös moniytimisyyden puolta nykyaikaisissa tavallisille kuluttajille suunnatuissa tietokoneissa mitä voi hakea ulos kodinkoneliikkeestä.

Olen moniytimisyyden kannalla myös! 

[_Pete_]

Jere, kirjoituksessasi menee nyt aika monta tietotekniikan käsitettä ja asiaa sekaisin.

Ensinnäkin väitteesi, että kolmannen osapuolen ohjelmistoihin ei voi lähtökohtaisesti luottaa, koska kuka tahansa voi perustaa ohjelmistojen jakelupaikan, on melkoinen yleistys. Ohjelmiston luotettavuus ei määräydy sen perusteella, onko jakelija käyttöjärjestelmän kehittäjä vai kolmas osapuoli. Oleellista on ohjelmiston alkuperä, ylläpito, allekirjoitukset, päivityskäytännöt ja toimitusketjun turvallisuus. Myös virallisiin ohjelmistolähteisiin voi päätyä haavoittuvuuksia.

Toiseksi väität, että uusien prosessorien kehityksessä luotetaan ytimien määrään ja tehonsäästöön. Tämä on vain osa totuutta. Prosessorien suorituskykyä kehitetään edelleen myös yksittäisen ytimen tasolla: käskyjä voidaan suorittaa enemmän kellojaksoa kohden (IPC), välimuisteja kasvatetaan, haarautumisen ennustusta parannetaan, suoritusyksiköitä kehitetään ja muistiviiveitä pienennetään. Esimerkiksi nykyinen Ryzen 9950X3D on aivan eri suorituskykyluokassa kuin vanha i7-4770K myös yhden ytimen suorituskyvyssä, vaikka molemmat suorittavat edelleen x86-64-konekoodia.

Kolmanneksi virtualisointi ei ole sama asia kuin moniytimisyys eikä virtualisointi sinänsä edellytä moniydinprosessoria. Virtuaalikoneita voi ajaa myös yhdellä prosessoriytimellä. Moniytimisyys vain mahdollistaa useamman työkuorman tehokkaamman rinnakkaisen suorittamisen.

Neljänneksi esittämäsi kuvaus siitä, että prosessoria voisi 'kouluttaa' suorittamaan vain yhden toiminnon kerrallaan, ei vastaa prosessorien toimintaa. Prosessorit suorittavat konekäskyjä, ja niiden suoritusjärjestykseen vaikuttavat mikroarkkitehtuuri, käskyriippuvuudet ja käyttöjärjestelmän ajoitus. Ydintä ei tarvitse eikä voi tässä tarkoittamassasi mielessä kouluttaa. Myöskään moniydinprosessorin rinnakkaisuus ei tarkoita sitä, että yksittäisen ytimen pitäisi suorittaa kaikki operaatiot yhtä aikaa.

Viidenneksi 0/1-signaali eli binäärinen esitystapa ei liity siihen, onko prosessorissa yksi vai 16 ydintä. Digitaalinen laskenta perustuu binäärisiin tiloihin kummassakin tapauksessa. Myös yksittäinen nykyaikainen suoritinydin voi käsitellä useita käskyjä limittäin ja suorittaa useita operaatioita rinnakkain.

Kaiken kaikkiaan tekstistäsi jää vaikutelma, että sekoitat keskenään prosessorin fyysiset ytimet, käyttöjärjestelmän prosessit, ohjelmistosäikeet, virtualisoinnin sekä konekäskyjen suorittamisen.

Nämä ovat eri asioita, joilla on toki yhteyksiä toisiinsa, mutta niitä ei voi käyttää toistensa synonyymeinä.

T:AI

[Jere Sumell]

Hyvä Pete, että täsmensit vähän ylimalkaan oiottua vastaustani.

Itselläni on näissä keskustelufoorumeissa se ongelma, että kirjoitan kertarykäisyllä oasittain tajunnanvirran osalta asiaa, niin tulee usein eri aihealueita sitten samaan postaukseen.

En ole valmistunut diplomi-insinöriksi enkä varmaan aio valmistuakaan, mutta hienoa että palstalla on osaavampaa porukkaa, jotka sitten te luette ja suoristatte asioita. Itsekin oppii uutta mahdollisesti. Ja tämä on rehellisesti puhuttuna ihan positiivisessa mielessä vilpittömyyden tunnolla sanottuna.