Niin pitkään kuin datakeskuksia yleensä on ollut olemassa. Rakennuksen pinta-ala ei ole vertailukelpoinen datakeskusten koosta.
Lonkalta voi vastata kuka vain, joten siirryin etsimään vastausta englanniksi, ja huomasin etten ollut ainoa.
Quoran kysyjälle vastattiin (muiden vastausten lomassa) että MW otettiin mitaksi silloin, kun energiansaannista tuli rajoittava tekijä. Aloin sitten hakea lisää tietoa tästä näkökulmasta.
Ihan ensin etsin kuitenkin tietoa siitä, mistä alkaen datakeskuksista ylipäätään voi puhua. Kävin läpi useamman historiikin, ja totesin että varsinaisten datakeskusten rakentamisen vyöry alkoi 90-luvulla, jolloin hallinto, yliopistot ja yksityiset korporaatiot pääsivät merkittävässä mittakaavassa ulkoistamaan operoinnin pois omista palvelinsaleistaan.
Kalifornian sähkökriisi 2001 herätti ymmärtämään sähkönsaannin tärkeyden datakeskuksille. Ensimmäinen analyysi datakeskusten energiatarpeista kuitenkin julkaistiin jo vuoden 2001 alussa. Itse tutkimusartikkeliin en päässyt käsiksi, mutta siihen
viitataan monessa paikassa.
Tutkimuksessa todettiin, että rakennushankkeiden tapa ilmoittaa datakeskusten koko megawatteina ei tarkoita sitä, että datakeskus todellisuudessa käyttää juuri kerrotun MW-määrän. Se kertoo vain sen rajan, johon asti rakennettava datakeskus kykenee toimimaan. Tästä voi päätellä, että MW oli silloin jo otettu suuruusluokan mittariksi, ja samalla vahvistaa että syy sen käyttöön todellakin on se, että sähkönsaanti on kasvua rajoittava tekijä.
Ennen 90-lukua MW:n käyttöön mittana ei vielä ollut tarvetta.
