Jep. Luulenpa että Nvidiaa ei vain suoraan sanottuna nappaa marginaaliryhmät. Ei ainakaan ole kaukaa kun pelaahat yms. GPU:n ns. graafiset käyttäjät oli vain tyyliin 10% koko liikevaihdosta. Muuten kortit mennyt louhintakäyttöihin yms. laskentaan.
Tällä hetkellä Nvidian liiketoiminta ja tulevaisuus perustuu lähes täysin tekoälyinvestointeihin. Taustalla on GPGPU-innostus 2010-luvun tienoilla, johon Nvidian vastaus oli CUDA-rajapinta. Sen päälle oli helppo kehittää neuroverkkokirjastoja syväoppimisen kiihdyttämiseen. Rautapuolella Nvidia tarjosi sekä PC-koneisiin että palvelinkeskuksiin sopivia versioita näytönohjaimista. Tekoälykehittäjät ja -tutkijat pystyivät siis kehittämään malleja paikallisesti Nvidian näytönohjaimella ja viemään saman perusohjelman ja mallin opetettavaksi laajemmalla aineistolla pilvessä ison konesalin raudalla. Pilvessä käyttöjärjestelmänä on Linux, ja suuri osa kehittäjistä käyttää sitä myös paikallisesti. CUDA ja Python-paketit ovat kyllä asennettavissa myös Windowsiin pienellä lisävaivalla ja muutamalla harmaalla hiuksella.
2015-2020 näytönohjainten markkinoita sekoitti kryptovaluuttojen louhinnan hullut vuodet, mutta buumi haihtui pois 2021 tienoilla, ja jäljelle jäänyt louhinta siirtyi erikoistuneille ASIC-piireille. Sen sijaan Nvidian raudan kysyntä on nyt noussut pilviin generatiivisten mallien ja LLM:n vaatiman laskentakapasiteetin vuoksi. AMD yrittää päästä samoille apajille kaikin keinoin, ja Intel on vielä lähtöviivalla. Voi olla, että AMD pystyykin jo lähivuosina ottamaan oman siivun markkinoista. CUDA:n päälle rakennetun ohjelmistoinfrastruktuurin ja hyvän ajurituen ansiosta Nvidialla on kuitenkin vielä hyvä etumatka. Linux-työpöytäkäyttäjän näkökulmasta on ehkä hieman nurinkurista, että Nvidian viime vuosien menestys rakentuu pitkälti juuri Linuxin varaan. Pitkälti samaan koodiin perustuva Nvidian Linux-ajuri on siis käytössä sekä valtavassa kymmenien tuhansien laskentasirujen konesalissa että Ubuntu-käyttäjän kotikoneessa.