Kirjoittaja Aihe: IETF, IEEE ja w3C Consortiumin suomalaisedustus historian saatossa?  (Luettu 3901 kertaa)

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Juolahti mieleeni kysymys, mitä opiskeluaikana luin noita IETF:n ja IEEE:n papereita, mitä ne alunperin noita verkkotekniikan standardeja on määritellyt jo ennen WWW:n syntyä, kun HTML:n esityskielen ensimmäinen versio näki päivänvalon Ransakassa Certin tutkimuslaboratoriossa, kävi mielessä tuollainen, että onkohan noissa ollut ei varmaan ainakaan mitenkään merkittävästi koskaan mitään suomalaisedustusta kutsuttuna asiantuntijarooliin niihin?

Päätelmäni on tuo, kun varmaan tähän ikään mennessä olisi tullut varmaan vastaan ainakin yksi nimi, jos siellä nyt olisi ollutkin joku suomalainen joskus.

Onko tällä palstalla jotain tietoa, tai jotain nimeä antaa, jos varmana tietää, että siellä olisi joku suomalaisedustus ollut joskus edes jossain roolissa?

Voisi kuvitella, mitä Suomessakin on useitakin päteviä vanhan koulukunnan tietoliikenneprofessoreja ja tietojenkäsittelytieteen tekniikan professoreja, että joku niistä olisi saanut kutsun joihinkin noista, vaikea uskoa, että siellä ei olisi koskaan ollut ketään tuosta porukasta Suomesta.

Asia jäi sen verran mietityttämään, että päätin kääntyä tänne tämän keskusteluyhteisön puoleen, jos saisi jotain uutta tietoa tästä asiasta.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

mniem

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 51
    • Profiili
Mietit vähän kummallisia. En usko, että ainakaan IEEE on sopiva lähde. Itse kaivelisin enemminkin RFC-standardeja ja patentteja. Useimmissa tapauksissa keksinnöt on jonkun yrityksen nimissä, jossa on tehty tutkimustyötä.
« Viimeksi muokattu: 24.04.22 - klo:16.29 kirjoittanut mniem »

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Onhan tuo näkökulmasi noista lähteiden papereiden kaivelusta jossain määrin tietysti varmaan jossain määrin ihan asiaakin, jos tavoitteena saavuttaa jossain kohtaa itse jotain taloudellista hyötyä.

Olen käynyt ja selvittänyt ja prosessoinut mielessäni tuonkaltaisen liiketoimnta-mallin, jos todella on jotain uutta tuovaa ideaa, niin sitten perustaisi osakeyhtiön ainoastaan noiden patenttien hallinointia varten, ja sitten se liikevaihto muodostuisi patenttien lisessensointituloista, patenttihan on yrityksen omaisuutta, joka nostaa yrityksen markkina-arvoa, assests on se englannin kielien virallinen termi, ja sitten jossain kohtaa sitten voi vähän enemmän saada varallisuutta, kun tekee yrityskkaupat jossain kohtaa, jos joku isompi teknologiayritys kokee yritykseni hallinnassa olevat patentit todella käyttökelpoisiksi, mutta se nyt vaan on, että alemmalla korkeakoulututkinnolla tietojenkäsittelystä nyt tuskin minä tulen yksilötasolla mitään kovinkaan merkittävää patentoimisen arvoista koskaan luomaan, vaikka Mensan älykkyystestissä, jonka olen kerran kynä/paperi menetelmällä elämäni aikana osallistunut siihen ihan mielenkiinnosta, että näin, minkälainen se on, niin sain siitä 170 pistettä, joka on kuulemma keskivertoaaivan vähän korkeampi, mutta ei taida vielä olla riittävän hyvä lopputulos, että riittäisi vielä kyseisen järjestön jäsenyyskutsun saantiin.

Ei mennä nyt tuohon Mensan älykkyystestiin, jotenkin jäi monta kysymystä siitä testin tekoprosessista avoimeksi, mutta ei nyt mennä niihin.

Patentteja hallinnoivassa yrityksessä vain on se tosiasia, että patentin ylläpitokustannukset ovat aika korkeat, ja sen lisäksi, että on patentti jos nyt EU-alueen laajuisesti, niin siinä pitäisi olla myös sellainen puolustusjuristi alusta lähtien palkattuna, joka ymmärtää sen patentteihin liittyvän lainsäädännön hyvällä tavalla, ja jolle maksaa sitten palkkaa siitä, että hän valvoo sitä patentin käyttöä, ja sitten yriystoiminnassa on myös se, erityisesti, jos on patentteja varallisuusportfoliossa yrityksessä, niin erityisesti sitten pitäisi kanssa olla resurssit oikeusteitse vastaantulevia vakavempia patenttirikkomuksia vastaan käydä ne oikeudenkäynnit, se on kaikilla toimialoilla yrityksen osalta, että siinä pitäisi olla sen lisäksi, että joku toinen taho voi nostaa yritystä vastaan oikeuskanteen, niin vastavuoroisesti siinä pitäisi itse myös olla resurssit vakvampiea toiminnalle haitallisia tekijöitä eliminoida mahdollisesti myös nostamalla itse niitä oikeuskanteita.

Olen niin paljon käynyt läpi talousnäkökulmasta useita asioita, että olen aika kypsä tällä hetkellä koko liiketalous -lähestymistapaan, ehkä olen pohjimmiltani luonteeltani, kun en ole syntyjään tai kasvuympärstön muovaamana mikään kovinkaan markkinahenkinen ihminen, ja lopulta olen hyvinkin epäkaupallinen kaiken suhteen, ja vieroksun ajatusta kilpailuun liittyen kaikilta osin, niin ehkä se liikeyritys - maailma ainakaan oman yrityksen pyörittämisen kautta ei ehkä sittenkään ole se itselleni sopivin vaihtoehto

Pienet lisäykset vielä. EDIT 20:25.

Tuo patentin valonta ja vakavempiin patenttirikkomuksiin puuttuminen liittyy laajemmin patentin suojelemiseen, tai yrityksen varallisuuden suojelemiseen.

Sekin noissa patenteissa nousee kysymykseksi, että missä kaikilla maantieteellisillä alueilla, tai maanosissa pitäisi olla se patentti voimassa, jos patentti on voimassa ainoastaan Suomessa, tai vaikka EU-alueella, niin sittenhän joku varastaa Yhdysvalloissa esim. patentin ja alkaa tekemään bisnestä siellä, niin sehän on sitten sama, kuin alkuperäinen patentin omistava yritys menettää rahaa, omaisuutta, varallisuutta siinä kohtaa, koska siinä ei ole mitään keinoja puuttua sitten siihen toimintaan, koska EU-alueen patentit eivät käsittääkseni kata Yhdysvaltoja, minkä nyt otin esimerkkimaaksi.

Sitten mitä useammalla maantieteellisellä alueella, mikä on voimassaolevan patentin suoja-alue, niin ne ylläpitokustannukset ovat sitä suuremmat.
« Viimeksi muokattu: 24.04.22 - klo:20.29 kirjoittanut Jere Sumell »
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

mniem

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 51
    • Profiili
Et kykene tekemään yksin patenttia vaikka olisit kuinka nero (en nyt viittaa ÄO-osamäärääsi). Käytännössä homma hoituu, niin että pestaudut töihin johonkin yritykseen, jossa ideoidaan/keksitään uutta ja lopputulokselle haetaan patenttia. Kun sinulla työhistoria, sanotaanko karkeasti 5-10 vuotta, niin voit irtisanoutua yrityksestä ja perustaa oman patenttitoimiston. Tuossa mainitsemassani ajassa opit ymmärtämään, mitä kaikkea prosessi vaatii. Eli työkokemuksesta on tässäkin asiassa hyötyä. Lisäksi sinun tulee olla veitsenterällä nykyteknologioista, jotta voisit ylipäätäsi keksiä jotain uutta ja merkitsevää.

Mikäli yritysmaailma ei nappaa, niin on olemassa korkeakouluja, jossa itsenäistä tutkimustyötä voi harjoittaa tietyin edellytyksin. AMK:ssa tutkimustyönmäärä on hyvin rajattua (työ on enemmän opetuskeskeistä) verrattuna yliopistoihin. Yliopistossa taas joudut kilpailemaan rahoituksesta, koska on muitakin idearikkaita ihmisiä.

 Sitten on se vaikein polku eli yrität keksiä ideoita itseksesi ja toivoa että joku kiinnostuisi niistä ja tarjoaisi apua patentin laatimiseen.

Lisäyksenä vielä edelliseen: Toki eri aloilla on eri käytännöt. Hyvä historiallinen esimerkki on Spede Pasanen,  joka onnistui luomaan peräti kymmenelle keksinnölleen patentit täysin omatoimisesti.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Spede_Pasanen#Keksint%C3%B6j%C3%A4
« Viimeksi muokattu: 24.04.22 - klo:21.49 kirjoittanut mniem »

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Onhan se pitkälle noin, kuten totesit.

Käytännössä olen haudannut idean patenttien hankkimisesta, ja aika pitkälle melkein edes minkään valtakunnan omasta yritystoiminnasta. Yritystoiminnassa, sama mitä sijoitustoiminnassa, mitkä molemmat liittyvät varallisuuden kerryttämiseen, niin aika on ja kriitinen, että mitä kauemmin määrätietoisesti tekee taloudellisesti kannattavaa toimintaa, niin sitä todennäköisemmin saa jonkinlaisen varallisuusasteen ehkä saavutettua.

Melkein tässä 40:n vuoden iässä nyt ei ehkä kannata mitään kovinkaan suuria alkupääomia vaativaa yritystä edes harkita, kun kuitenkin maksimiaika, mikä itsellä on käytettävissä, niin kuitenkin ihmisen elämän pituus syntymähetkestä kuolinhetkeen on se käytännössä yhden sukupolven yksilön maksimiaika, niin se voi olla, että jos 40-vuotiaan lähtee jotain kovinkin suurta alkupääomaa vaativaa liiketoimintaa pyörittämään, vaikka se olisikin kannattavaa, niin voi olla, että elämä päättyy ennen, kuin saa ne alkuinvestoinnit kuoletettua, että se yritys todella alkaa vasta sen jälkeen tuottamaan hyvin. Siinä on ja se, että sitten jos testamenttaa jollekin lähipiiriin kuuluvalle perijälle sen liiketoiminnan, ja sitten ohjeistaa sen jatkamaan sitä kannattavalta pohjalta,, niin sitten se toisen polven yrittäjä, joka on perinyt sen yrityksen, pääsee ikään kuin "valmiiseen pöytään", ja tämän elämän aikana sitten yritys tuottaa aidosti jotain merkittävämpää ehkä.

Selvennän vielä tuota asiaa, mitä kirjoitin vähän ehkä epämääräisin sanoin tuon pantenin suojaamiseen liittyvän asian, tai patenttirikkomuksiin resurssien pitää olla kunnossa myös ja valmiudet hoitaa ne oikeudenkäynnit.

Osakeyhtiö, jos nyt ajatellaan, mikä on järkevin patenttitoimiston yhtiömuoto, ja siihen saa myös helpoiten rahoitusmarkinoilla toimivien pääomasijoittajien rahaa mukaan, niin mitä osakeyhtiö on itsenäinen oikeutoimija, joka käsittääkseni tarkoittaa jotakuinkin sitä, että itsenäisellä oikeustoimijalla pitää olla resurssit ja valmiudet vastata sitä vastaan mahdollisesti nostettuihin oikeuskanteihin, mutta yhtä lailla myös toisin päin on myös totta se, että käsittääkseni tuohon määritelmään liittyy myös se, että itsenäisen oikeustoimijan valmiudet ja resurssit tulee olla myös kunnossa itse nostaa niitä oikeuskanteita mahdollisesti, niin sitten siinä nyt ainakin nuo kaksi määritelmää on aivan varmasti.

Patenttitoimiston tapauksessa varmaan nuo oikeuskanteen nostot liittyvät ehkä juuri eniten niihin vakavempiin patenttirikkomuksiin, joita sen valonnan seurauksesta on tullut ilmi, mutta sama se minkä alan yritys on, kun yleensä se yrityksen toiminnan puitteet rajoittuu erinäisten sopimuksien sisältöihin, ja niiden puitteissa sitten se toiminta tapahtuu, niin jos nyt ajatellaan että yritys on tehnyt jonkin sopimuksen, jossa on useampi sopijaosapuoli allekirjoituksen välityksellä sitoutunut vastuine, velvollisuuksiineen ja kauttaaltaan siihen sopimuksessa määriteltyyn sisältöön, niin siinä kohtaa vaikka kyseessä olisikin yksinkertainenkin, selkätajuinen sopimus, mutta siinä kohtaa, kun jos jokin niistä sopijaosapuolista toistuvasti toimii vastoin sopimuksessa määriteltyä siten, että sen toiminnan seurauksesta yritys kärsii merkittäviä taloudellisia menetyksiä, niin siinä kohtaa, vaikka kyseessä ei olisi mikään rakettitiede-sopimus, niin siinä kohtaa nousee esiin se oikeuskanteen itse nostamisen tarve sitä sopimusosapuolta vastaan, jonka toiminnan seurauksesta ne taloudelliset tappiot aiheutuu.

Pieni lisäys EDIT 22:54

Tuo 40-ikävuoden iässä yritystoiminnan aloittaminen jollain sellaisella alalla, joka vaatii verrattain suuria alkuinvestointeja, niin mitä tuosta ajasta kriittisenä määreenä totesin, että aika tulee vastaan, että ei ehdi kuolettamaan niitä alkuinvestointeja ennen elämän päättymistä, niin jos tuo yrityskontekstissa on jollekulle vaikea käsittää, niin luonnolisen henkilön kannalta, tai paremminkin tykkään käyttää tavallisen ihmisen näkökulmasta helpommin ehkä tai enemmän kansan kielellä toiminnan järjettömyyden tajuaa siten, kun toisin sanoen sama, että 40-vuoden iässä alkaisi lyhentämään velkasaldoa loppuelämän ajan tehden sitä, vaikka on satavarmaa, ettei koskaan saa velkaa kokonaan kuitattua, nollataso jää saavuttamatta. Tuo nyt ainakin on helppo käsittää sama asiasisältö, vaikka ei päättelisi, kuin pelkällä maalaisjärjellä, jota itselläni ei ole nimeksikään.
« Viimeksi muokattu: 24.04.22 - klo:23.00 kirjoittanut Jere Sumell »
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Lisäys vielä, ja tarkennus taustoihin, kun mainitsin tuon, mitä mielestäni noihin patentteihin liittyy myös kysymys siitä, että kuinka laajalle maantieteelliselle alueelle pitäisi sitten yrityksen se yrityksen tutkimuksen tuloksena saavutettu innovaatio tai keksintö sitten hankkia.

Tausta tuohon on se, mikä johtaa tuohon kysymykseen, on mielestäni yhä enemmän ajankohtainen, kun käytännössä ei ainoastaan Suomessa, nuo myönnetyistä patenteista ainakin se patenttidokumentti- tai asiakirja on julkinen, ja kuka tahansa mistä päin maailmaa voi lukea, tai seurata kaikki omine intresseineen niitä dokumentteja vapaasti täällä Internetissä, niin siitä muodostuu tuo kysymys.

En epäile lainkaan, että myös Euroopan patenttisuojan ulkopuolisilla alueilla olisi varmaan on melko useakin taho, jotka seuraavat aktiivisesti ja säännölisesti myös Suomen patenttirekisterin arkistoa verkossa niitä tuoreita julkaisuja, miksi se ei voisi toimia myös niinpäin, kun Suomessakin on lukuisia tahoja, kuten mniem, totesit, että Suomessa on paljon tahoja, jotka seuraavat ulkomaalaisia patenttiasiakirjoja. Tottakai myös se on toisinpäin,, vaikka Suomessa on verrattain harvinainen kieli, ja Suomessa myönnetyistä patenteista ne dokumentit julkaistaan tuoreeltaan suomen kielellä, mutta tuskin se lopulta kenellekään on este, jos intressinä on seurata ja päästä selville patentin taloudellista hyötyä silmällä pitäen jostain uudesta innovaatiosta.

Itse lähinnä ajankuluksi katselen melko satunnaisesti, että minkäköhän laisia uusia patentteja on myönnettynä täällä kotimaassani, mutta varmaan joku voi tosiaan aktiivisesti ja säännöllisesti seurata niitä hämärämmin tarkoitusperin. En epäile lainkaan, etteikö näin olisi.

On ne varmaan ollut aina julkisia asiakirjoja, mutta maailma on käynyt lopulta melko pieneksi, ei ole enää sillä tavalla enää maantieteellisestä rajoista kiinni, kun globaalissa tietoverkossa on yleistynyt digitaalisesti asiakirjojen arkistointi julkisten dokumenttien suhteen. Toimintaympäristö siis on muuttunut oleellisesti tässäkin casessa.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

JaniAlander

  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 3329
    • Profiili
Mitä itse olen ymmärtänyt niin työläin asia patentoinnissa on sen selvittäminen onko joku MUU saanut AIEMMIN saman idean. Ja todennäköisyys yleensä on sen puolella, että kyllä on.
Core i5-9400F 2.9ghz 32GB Ram, Nvidia RTX2060 Kubuntu 22.04-64bit, Windows 10 Pro 64-bit Samsung Series 5, AMD A-6 2.1 GHz 4 Gt Ram, Ubuntu 18.04 64-bit.
Lenovo T60 Core2Duo 2GB Ram Ati Mobility Radeon 128 MB Ubuntu Mate 16.04-64bit
Commodore Amiga 500 1MB Ram.

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Tuo on totta, olen samoilla linjoilla, Jani Alenderin kanssa. olen päätynyt samaan lopputulemaan ainakin tietotekniikkaan liittyvien tekniikan alan patenttien osalta.

Kaikki sellaiset algoritmit, joita ihmisen historian saatossa on ketään koskaan kehittänyt, ne merkittävimmät, niin on mahdoton ajatus, että kukaan koskaan ei olisi patentoinut siihen perustuvaa reaalimaailman sovellusta, jos siinä patenttisuoja-alueella, josta tämä on hankkinut patentin, ole mahdollista patentoida pelkkää algoritmin pseudo-esitystä.

Sitten lopulta siinä päädytään algoritmi-tutkimukseen, ja lopulta ainoat, jotka ovat siellä huipulla, jotka ottavat aktiivisesti osaa ajankohtaiseen keskusteluun ja omalla toiminnallaan ohjaavat keskustelua, antavat panoksensa alan keskusstelun suuntaan, niin siitä joukosta käytännössä algoritmi-tutkimukseen pelkästään keskittyneitä professoreita, niistäkään välttämättä tule kukaan tule löytämään mitään niin merkittävästi uutta tuovaa elämänsä aikana, että se nimenomainen algoritmi olisi patentin arvoinen.

Sen lisäksi, mitä maailmassa on todella paljon tietojenkäsittelyn tohtoriksi valmistuneita, ja paljon sellaisia, jotka ovat jonkin sovellustieteen, esimerkiksi bioteknologiasta valmistanut toisen tutkinnon väitöskirjan, niin sitten on ajasta ja tuurista myös kiinni, tuostakaan kaksoistohtoritutkinnon suorittaneesta populaatiosta valta-osa ei päädy koskaan oman professorin oppituolin paikalle. Niitä on ainoastaan tietyn tieteenalan ja tutkimusalan sektorilla yksi työpaikka kerrallaan täytettynä.
« Viimeksi muokattu: 27.04.22 - klo:10.56 kirjoittanut Jere Sumell »
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Nytpä tänä iltana, kun surffasin Internetissä, mitä lueskelin noista usean tavun merkistökoodauksista ihan tekniikan tasolla etsin hakukoneella, mitä löytyy, niin tällainen tuli vastaan, kuin Henri Sivonen.

Miehen omilla kotisivuilla tiivis paketti mies on itse halunnut tuoda tämän itsestään julki, ja etusivulla on joukko artikkeleita. Mies on ollut mm. W3C:lle kommenttoimassa asiantuntemustaan.

Tämä oli ensimmäinen suomalaisista, joilla jokin creditti-yhteys noista kolmesta, joita tiedustelin alunperin, eikä oikein vastauksia tullut aiemmin, vaikka tämän keskustelulsäikeen avaamisestani on jo tovi aikaa. Siis ensimmäinen, joka minulle itselleni on tullut vastaan suomalaisista nimen tasolla.

https://hsivonen.fi/author/

EDIT 05-07-2022 0:30

Muutin tuossa ensimmäisessä kappaleessa bitti-sanan tavu-sanaan, kun ne on eri asioita, tarkoitin siis useatavuisien merkistöenkoodauksien tekniikan osalta katselin, mitä täältä netistä löytyy, niin nyt lisäyksenä vielä, että HTML5-osalta W3C -suositus on siinä määrittelyssä, että UTF-8 on ainoa, jota kannattanee käyttää, mitä luin, että se on 1-4 tavua sisältä 8-bitin sarjoja, koska yksi merkki voi olla kooltaan suurempi, kuin yksi tavu. Tuo UTF-8 -nyt kattaa jo aika hyvän määrän merkkejä siis. Mitä 1 tavu on 8 bittiä, ja 4 tavun kokoiset kahdeksan bitin merkki 8 *4 = 32  bittiä maksimi, niin aika monipuolisen merkistöavaruuden saa tuolla UTF-8:lla jo esitettyä.

Varmaan tuo UTF-8:n todella laaja merkistöavaruus, mitä sillä voidaan esittää, niin on se tausta siinä, miksi tuo W3C:n HTML5-määrittelyn virallinen suositus siellä on päädytty tähän, että kannattaa  käyttää aina UTF-8 -merkistökoodausta, joka määritellään siinä HTML-koodissa siellä meta-tageissa. En oikein muuta teoriataustaa tähän löydä.

Tosiaan englannin kielessähän ei kannata, kun lukee tietotekniikka-kirjallisuutta tai artikkeleita, niin ei kannata mennä sekaisin noissa termeissä, kun byte = tavu ja bit = bitti, niinhän se menee, eikä suinkaan toisinpäin.
« Viimeksi muokattu: 05.07.22 - klo:00.54 kirjoittanut Jere Sumell »
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Eilen tuli vastaan termi hyödyllisyysmalli vaihtoehtona näihin patentteihin, jotka ovat ongelmallisia kuten tässä säikeessä olen avannut omia mietteitäni siitä. Tuo hyödyllisyysmalli tuntuu jokseenkin mielekkäämmältä harkita omaan innovaatioon sen lisäksi, että se on myös edullisempi.

Vaikka tämä ketju on kuollut jo yli 120 päivää sitten uusien postauksien osalta, en avaa uutta aihetta mitä tämä liittyy samaan aiheeseen.

Listaan tähän aiheesta kiinnostuneille info-paketin pätevistä lähteistä, jos joku on kiinnostunut tästä aiheesta.

https://fi.espacenet.com/

https://www.prh.fi/material/sites/prh/attachments/patentinliitteet/6Djvkp1R2/hmopas.pdf][url]https://www.prh.fi/material/sites/prh/attachments/patentinliitteet/6Djvkp1R2/hmopas.pdf[/url]

https://www.prh.fi/material/sites/prh/attachments/patentinliitteet/4palvelutjatietokannat/7njRX7zOo/PRH_OhjelmistoPatenttiopas_Saavutettava_FIN_7.6.2021_final.pdf


https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/38326/kandi_mattsson_torri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://www.heinonen.com/fi/palvelut/iprn-puolustaminen-ja-kaupallistaminen/][url]https://www.heinonen.com/fi/palvelut/iprn-puolustaminen-ja-kaupallistaminen/[/url]
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

Whig

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 333
  • puppu-generaattori
    • Profiili
    • localhost
Olen käynyt ja selvittänyt ja prosessoinut mielessäni tuonkaltaisen liiketoimnta-mallin, jos todella on jotain uutta tuovaa ideaa, niin sitten perustaisi osakeyhtiön ainoastaan noiden patenttien hallinointia varten, ja sitten se liikevaihto muodostuisi patenttien lisessensointituloista, patenttihan on yrityksen omaisuutta, joka nostaa yrityksen markkina-arvoa, assests on se englannin kielien virallinen termi, ja sitten jossain kohtaa sitten voi vähän enemmän saada varallisuutta, kun tekee yrityskkaupat jossain kohtaa, jos joku isompi teknologiayritys kokee yritykseni hallinnassa olevat patentit todella käyttökelpoisiksi, mutta se nyt vaan on, että alemmalla korkeakoulututkinnolla tietojenkäsittelystä nyt tuskin minä tulen yksilötasolla mitään kovinkaan merkittävää patentoimisen arvoista koskaan luomaan, vaikka Mensan älykkyystestissä, jonka olen kerran kynä/paperi menetelmällä elämäni aikana osallistunut siihen ihan mielenkiinnosta, että näin, minkälainen se on, niin sain siitä 170 pistettä, joka on kuulemma keskivertoaaivan vähän korkeampi, mutta ei taida vielä olla riittävän hyvä lopputulos, että riittäisi vielä kyseisen järjestön jäsenyyskutsun saantiin.

Ihan mielenkiinnosta oliko tuon testin tulos ÄO vai ihan jokin ei mihinkään verrattavissa oleva testin oma tulos?
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eiök Mensan älykkyystestin tulos ole ÄO?
puppu-generaattorin outputtia
"minä olen kansainvälinen supertähti"

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 727
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi

Ihan mielenkiinnosta oliko tuon testin tulos ÄO vai ihan jokin ei mihinkään verrattavissa oleva testin oma tulos?
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eiök Mensan älykkyystestin tulos ole ÄO?

Kuten totesitkin, joku muu tietänee vastata tähänkin kysymykseen.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

Whig

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 333
  • puppu-generaattori
    • Profiili
    • localhost

Ihan mielenkiinnosta oliko tuon testin tulos ÄO vai ihan jokin ei mihinkään verrattavissa oleva testin oma tulos?
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eiök Mensan älykkyystestin tulos ole ÄO?

Kuten totesitkin, joku muu tietänee vastata tähänkin kysymykseen.

Ei varmaa enää tarvitse :-D
Ei ole niin tärkeä asia eikä liity otsikkoon joten annetaan tämän asian olla.
puppu-generaattorin outputtia
"minä olen kansainvälinen supertähti"