Miten tämä voi olla mahdollista

[janne]

Tämä ei liity siihen, että korppu pitää poistaa asemasta asiallisesti. OpenOffice "kuittaa" tiedoston tallennetuksi korpulle siinä vaiheessa, kun se tallentaa tiedoston korpun "imagelle". Umounttaaminen sitten synkkaa imagen ja korpun fyysisen sisällön.

ihan tarkalleen ottaen OO- kertoo linuxille, että tämä pitää tallentaa tuonne johon käyttöjärjestelmä vastaa, että homma hoidossa. homma toki onkin hoidossa, teidosto on puskurissa  ja kirjoitetaan levylle kunhan keritään ilman erillistä synkkaamistakin, se vaan ei useinkaan ole heti.

[Asmo Koskinen]

Jos aina vedotaan siihen ettei homma toimi koska se ei ole Mac tai Windows, niin miten luulet Linuxin käyvän?

Olet oikeassa, ihan totta: Unixia/Linuxia ei koskaan suunniteltu yhden käyttäjän yhden pc-koneen työpöytäympäristöön kuten Windows/Mac-käyttöjärjestelmiä. Se oli vain Linuksen pieni kokeilu, josta tulikin jotain ihan muuta.

Tämä on aivan perustavaa laatua oleva ero Windows- tai Mac-filosofiaan. Me Linux-käyttäjät saamme kärsiä tästä hamaan maailman tappiin.

HP:n uusi mainoskampanja "Tietokone on jälleen henkilökohtainen" on siksi minusta niin väärin. Kunnolla toimiva ja tehokas tietokone-järjestelmä ei ole koskaan henkilökohtainen, vaan ammattilaisen ylläpitämä. Mutta HP tietenkin haluaa myydä lisää roinaa joka mökkiin. Luodaan siis mielikuva, että tietokoneet ovat yhtä yksinkertaisia käyttää kuin leivänpaahtimet...

1.

Unix/Linux on monen käyttäjän moniajoympäristö, jossa vain pääkäyttäjällä on kaikki oikeudet ja käyttäjällä ei mitään. Paitsi jos pääkäyttäjä niitä käyttäjälle antaa.

Esimerkki toimivasta Unix/Linux-järjestelmästä on LTSP.

Pyöritän töissä (o.t.o) LTSP-järestelmää, jossa teen kaiken valmiiksi työntekijöille. En selitä heille, miten kaikki toimii. Heidän ei todellakaan tarvitse tietää mitä pellin alla tapahtuu niin suosittuja autovertauksia käyttääkseni.

Kerron ainoastaan, mitä he voivat tehdä päätteellään työpöydällä. Kirjoitan heille ohjeita jokaisesta uudesta ohjelmasta, jonka heille annan käyttöön. Ja annan myös vierihoitoa kädestä pitäen, jos joku sitä tarvitsee. Ja totta kai he tarvitsevat. Ei kukaan osaa mitään syntyessään.

Minusta Linux toimii parhaiten juuri näin. Yksi (tai mielummiin kaksi) ylläpitäjä, joka hoitaa kaiken, niin että kaikki toimii. Ja muut vain käyttävät, eivätkä vaivaa päätään ylläpitoon liittyvillä kysymyksillä (onko kovalevy scsi vai ide vai sata, onko äänipalvelin esd vai arts; ei edes sitä, että työpöytäympäristö on Gnome eikä KDE).

2.

Kun Unix/Linux tuodaan kotiin, ollaan kus..., koska Unix/Linuxin koko käyttöfilosofian kannalta on äärimmäisen skitsofreenista kun sekä pääkäyttäjä ja käyttäjä ovat sama persoona. Niin se ei vain kuuluisi olla.

Siksi me sodimme root/sudo/whatever-oikeuksista, kun käyttäjällä kotona on mielikuva siitä, että hän ei saa tehdä mitä häntä huvittaa omalla koneellaan.

3.

Silti olen myös vakaasti sitä mieltä, että Ubuntu/Gnome on yhtä helppokäyttöinen kuin Mac OS X. Sehän oli Robert Loven tavoite, kun hän laittoi pystyyn Project Utopian:

"The goal of Project Utopia is to enable "plug and play" of a variety of external hardware devices on computers running Linux. "Plug and play" means that when a piece of hardware is attached to a computer, the computer identifies the hardware and responds appropriately without requiring user intervention."

Tai näin sanottuna:

"Today, Project Utopia is an umbrella project including multiple other open source components such as udev, hotplug, HAL, the kernel, D-BUS, and GNOME. It's is managed using use cases, as opposed to functional and technical specifications. That is, we have statements such as:

'When the user plugs in a printer, it is automatically detected and setup without user interaction. The user can start printing to it immediately.'

Or,

'When the user plugs in a digital camera, the desktop automatically synchronizes the new photos on the camera with the user's photo library.'"

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[JussiS]

--- Arvostan asiantuntijuuttasi korkealle. Mutta voinen kysyä sinulta, pitääkö vaimoni lukea ohjekirjaa sen takia, että hän haluaa kirjoittaa korpulle tiedoston? Ihan rehellisesti, miltä tuo sinusta kuulostaa? Mihin muuhun sitä ohjekirjaa pitää käyttää? Ikkunan avaamiseen?

Arvoisa Sorkkarauta!

Arvostan suuresti rauhallista ja kohteliasta keskustelutyyliäsi. Diplomaattinen asenteesi on varmaan jo karkottanut monta epäasiallista vitun heiluttajaa muille keskustelufoorumeille.

On hienoa kuinka kärsivällisesti osaat ilmausta itseäni ja tehdä selväksi mistä ongelmista on kyse.

Yksi asia on kuitenkin jäänyt minulle epäselväksi. Jos kyse on toimenpiteestä, jossa tarkoituksensa on kopioida kovalevyllä oleva valmis tiedosto levykkeelle, niin miksi tässä käytetään apuna OpenOfficea?

Eikö olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja turvallisempaa avata levyasema tiedostonhallinnassa (minulla Konqueror, sinulla ehkä Gnomen vastaava) ja raahata se hiirellä levykkeelle? Siis drag and drop - ihan niin kuin Windowsissa. Helppoa, nopeaa, turvallista. Ja malli on jo valmiiksi opittu Windowsin puolella.

Vai kopioitko sinä Windowsin puolella Word-tiedostot levykkeelle avaamalla aina ensin Wordin ja sitten tallennat tiedoston uudestaan levykkeelle? Et kai sentään? (Muistanpa kuinka aikoinaan, kun Wordia käytin, kuinka se meni sekaisin tällaisesta toimenpiteestä, kun levykettä ei löytynytkään levyasemasta Wordin seuraavalla käyttökerralla ;-)  )

Kiitos joka tapauksessa ystävällisestä ja muita keskustelijoita kovasti auttaneesta opastuksesta tietokoneiden vaikeasti hallittavassa maailmassa.

[Jaune]

Eikö olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja turvallisempaa avata levyasema tiedostonhallinnassa (minulla Konqueror, sinulla ehkä Gnomen vastaava) ja raahata se hiirellä levykkeelle? Siis drag and drop - ihan niin kuin Windowsissa. Helppoa, nopeaa, turvallista. Ja malli on jo valmiiksi opittu Windowsin puolella.

En korppuasemaa omista, mutta eikös sama ongelma ole mahdollinen myös tässä scenaariossa mikäli ei unmounttaa/synckaa asemaa vaan "riuhtaisee" korpun pihalle heti kun kopiointi on "valmis"?

[Sorkkarauta]

--- Arvostan asiantuntijuuttasi korkealle. Mutta voinen kysyä sinulta, pitääkö vaimoni lukea ohjekirjaa sen takia, että hän haluaa kirjoittaa korpulle tiedoston? Ihan rehellisesti, miltä tuo sinusta kuulostaa? Mihin muuhun sitä ohjekirjaa pitää käyttää? Ikkunan avaamiseen?

Arvoisa Sorkkarauta!

Arvostan suuresti rauhallista ja kohteliasta keskustelutyyliäsi. Diplomaattinen asenteesi on varmaan jo karkottanut monta epäasiallista vitun heiluttajaa muille keskustelufoorumeille.

On hienoa kuinka kärsivällisesti osaat ilmausta itseäni ja tehdä selväksi mistä ongelmista on kyse.

Yksi asia on kuitenkin jäänyt minulle epäselväksi. Jos kyse on toimenpiteestä, jossa tarkoituksensa on kopioida kovalevyllä oleva valmis tiedosto levykkeelle, niin miksi tässä käytetään apuna OpenOfficea?

Eikö olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja turvallisempaa avata levyasema tiedostonhallinnassa (minulla Konqueror, sinulla ehkä Gnomen vastaava) ja raahata se hiirellä levykkeelle? Siis drag and drop - ihan niin kuin Windowsissa. Helppoa, nopeaa, turvallista. Ja malli on jo valmiiksi opittu Windowsin puolella.

Vai kopioitko sinä Windowsin puolella Word-tiedostot levykkeelle avaamalla aina ensin Wordin ja sitten tallennat tiedoston uudestaan levykkeelle? Et kai sentään? (Muistanpa kuinka aikoinaan, kun Wordia käytin, kuinka se meni sekaisin tällaisesta toimenpiteestä, kun levykettä ei löytynytkään levyasemasta Wordin seuraavalla käyttökerralla ;-)  )

Kiitos joka tapauksessa ystävällisestä ja muita keskustelijoita kovasti auttaneesta opastuksesta tietokoneiden vaikeasti hallittavassa maailmassa.

Pahoitteluni, ehkä tuli ilmaistua liian tunnepitoisesti asia, mutta ei ole mukava lähteä tekemään tiedoston pelastusoperaatiota kesken työpäivän, joka vaatii 50km autolenkkiä ja joka johtuu järjestelmästä, jollaista virhettä ei pitäisi olla mahdollista tehdä.

Ei siinä kopioitu, vaan Open Officella avattiin dokumentti jota editoitiin ja joka sitten tallennettiin korpulle. Tiedoston kopioiminen on eri asia. Oli niin tai näin, sillä tavalla ei ole merkitystä. Ainoa millä on merkitystä on toimivuus ja luotettavuus, platformista riippumatta.

[Asmo Koskinen]

johtuu järjestelmästä, jollaista virhettä ei pitäisi olla mahdollista tehdä.

Missä sellaista on luvattu!?

GPL-lisenssi sanoo:

"Ei takuuta

11. Koska tämä Ohjelma on lisensoitu ilmaiseksi, tälle Ohjelmalle ei myönnetä takuuta lain sallimissa rajoissa. Ellei tekijänoikeuden haltija kirjallisesti muuta osoita, Ohjelma on tarjolla “selaisena kuin se on” ilman minkäänlaista takuuta, [lihavointi minun] ilmaistua tai hiljaista, sisältäen, muttei tyhjentävästi, hiljaisen takuun kaupallisesti hyväksyttävästä laadusta ja soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Lisenssin saajalla on kaikki riski Ohjelman laadusta ja suorituskyvystä. Jos ohjelma osoittautuu virheelliseksi, Lisenssin saajan vastuulla ovat kaikki huolto- ja korjauskustannukset."

http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.php

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Sorkkarauta]

johtuu järjestelmästä, jollaista virhettä ei pitäisi olla mahdollista tehdä.

Missä sellaista on luvattu!?

GPL-lisenssi sanoo:

"Ei takuuta

11. Koska tämä Ohjelma on lisensoitu ilmaiseksi, tälle Ohjelmalle ei myönnetä takuuta lain sallimissa rajoissa. Ellei tekijänoikeuden haltija kirjallisesti muuta osoita, Ohjelma on tarjolla “selaisena kuin se on” ilman minkäänlaista takuuta, [lihavointi minun] ilmaistua tai hiljaista, sisältäen, muttei tyhjentävästi, hiljaisen takuun kaupallisesti hyväksyttävästä laadusta ja soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Lisenssin saajalla on kaikki riski Ohjelman laadusta ja suorituskyvystä. Jos ohjelma osoittautuu virheelliseksi, Lisenssin saajan vastuulla ovat kaikki huolto- ja korjauskustannukset."

http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.php

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Kysymys ei ole kenenkään subjektiivisen tahon antamasta lupauksesta. Vai onko sinun mielestäsi hyväksyttävää ettei systeemi toimi luotettavasti edes perusoperaatioissa. On muuten mielenkiintoinen näkemyksesi on vetää GPL lisenssi tähän keskusteluun. Onko tarkoitukseksi sanoa ettei sen pidä toimiakaan luotettavasti mikäli se on GPL -lisenssin alaisuudessa? En ole kysellyt takuun perään tai minkään muunkaan perään, tunnen 'menun'. Olen vain todennut että vika on järjestelmässä tai sen suunnittelussa, koska sen annetaan tehdä tämänkaltaisia virheitä. Suomeksi sanottuna, mitä tekee järjestelmällä joka ei välttämättä selviydy yksinkertaisista perustehtävistä luotettavasti? Syvemmin pohdittuna, onko Linux hyvä vain siksi kun se on Linux? Vai onko järjestelmä hyvä että se toteuttaa halutut toiminnot luotettavasti? Olettaisin että se on jälkimmäinen.

Muuten, uusin kolme kertaa testaten samaa temppua:
avasin Open Officen, tein testitiedoston, avasin tiedostodialogin, työnsin korpun asemaan, valitsin 'floppy' tallennusmediaksi ja tallensin tiedoston nimeten sen. Suljin Open Officen ja otin korpun pois jonka jälkeen buuttasin koneen, mennen sitten Windowsiin. Ja kas kummaa, siellähän ne tiedostot olivatkin! Joka kerta homma toimi. Ettei kyse voi olla mistään käyttäjäoikeuksista kun tein sen omilla profiileilla? Minusta se hoiti tarvittavan levynkäsittelyn siinä OO:n yhteydessä.

Toivottavasti kukaan ei ole loukkaantunut että kritisoin Linuxia. Minusta vain kritiikki on kehityksen edellytys.

[tn]

Muuten, uusin kolme kertaa testaten samaa temppua:
avasin Open Officen, tein testitiedoston, avasin tiedostodialogin, työnsin korpun asemaan, valitsin 'floppy' tallennusmediaksi ja tallensin tiedoston nimeten sen. Suljin Open Officen ja otin korpun pois jonka jälkeen buuttasin koneen, mennen sitten Windowsiin. Ja kas kummaa, siellähän ne tiedostot olivatkin! Joka kerta homma toimi. Ettei kyse voi olla mistään käyttäjäoikeuksista kun tein sen omilla profiileilla?

Kyse voi tietysti myös olla siitä tosiasiasta, että levykkeet ovat kohtuullisen epäluotettavia etenkin nykyisillä halvoilla levykeasemilla. Minulla on vaikka kuinka monta kertaa käynyt niin, että sama levyke, joka on toiminut toisessa koneessa moitteetta, ei olekaan jollain tavalla pelannut toisessa.

[Myrtti]

Minähän en näistä mitään tiedä, mutta MUTUa seuraa:

joskus muinoin, kun esim. flash-muistit olivat huonompia, niissä oli tietty määrä kirjoituskertoja, jona ne toimivat luotettavasti tietoa hukkaamatta. Käsittääkseni se, että tietoa tikulle kirjoitetaan vasta unmountatessa, säästää tikun kirjoituskertoja (ja siten yleisesti käytettävyysaikaa) verrattuna siihen että tikun sähkövarauksia (joilla tieto tallennetaan) rämplätään eestas.

Jos haluaa rämpätä, niin fstabiin saa toki laitettua asetuksen, jolla tietyn laitteen saa tallentamaan dataa synkronisesti, mutta yleinen käyttömukavuus (mounttien yleinen toimivuus) voi siinä kärsiä, ja reilusti.

[MoB]

[offtopiccia hieman asian vierestä] .. anteeksi.

Saman minä teen myös romppujen kanssa - paranoidia, kyllä. Vasta kun juuri poltettu romppu pulpahtaa työpöydälle sen sisällön kanssa (kun se on kerran poistettu asemasta ja laitettu takaisin), joka siellä pitäisikin olla, niin kiikutan rompun muualle. En luota poltto-ohjelmaan, joka ilmoittaa, että valmis.

Samaa teen minäkin. Ja tämä vielä sen jälkeen kun poltto-ohjelman verifykin on mennyt jo onnistuneesti lävitse. En siis olekkaan ainoa sekopää

Enkä minä polta koskaan romppuja nopeammin kuin 4x - vain siten ne varmasti näkyvät millä tahansa romppuasemalla.

Vuonna yx ja kax tuo tosiaan piti vielä paikkansa. 1x polttaessa lätty toimi missä vain ja polttojälki oli parempi. Mutta nykyisin etenkin DVD-R aihoiden kanssa puljatessa, on parasta polttaa sillä nopeudella, mikä on kiekon päälle painettu. Itsekin jouduin vastahakoisesti toteamaan, että piru vieköön näinhän se on.
Broidilla yksi niistä harvoista DVD polttimista, joissa on luotettava laaduntarkistus. Tuli sitten (Windowsissa, Neron työkaluilla) todistettua, kuinka laatupisteet olivat roimasti huonommat 4x vauhdilla poltetulla levyllä vrt. 16x poltettuun kiekkoon (16x aihio).

[T.M]

Itse pistäisin ongelmaa eniten korppujen luotettavuuden piikkiin. Henk. koht en lähtisi kuljettamaan mitään korppua muualle ennenkuin kokeilisin että tiedosto todella on korpulla ja myös aukeaa halutulla ohjelmalla. (Oli käyttöjärjestelmä mikä tahansa).

Sama pätee myös usb-tikkuun. Esimerkiksi ipod (suffeli) on pettänyt kerran eli tarvittava ajuritiedosto oli tikulla mutta sepä ei auennut. Syynä taisi olla väkivaltainen irrotus windows-koneesta.

[Tihtinen]

Itse en enää lähtisi mitään säilyttelemään korpuilla, on ne niin epäluotettavia. Aikoinaan kuin käytin vielä levykkeitä niin tallensin samat asiat aina vähintään kolmelle rompulle ja yleensä sitten ainakin jokin niistä toimi 

[Riivinrauta]

Sorkkaraudan vaimo kommentoi:

Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.

Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.

[Vapaan koodin kananmuna]

Sorkkaraudan vaimo kommentoi:

Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.

Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.

Levykkeet on hieman jääneet huomiotta työpöytälinuxin viimeaikaisessa kehityksessä, valitettavaa niille jotka joutuvat vielä levykkeitä käyttämään (kuitenkin oma mielipiteeni on, että resurssit ovat paremmassa käytössä muualla kuin antiikkisen teknologian tukemisessa). Linux on Unixin kopio ja sellaisena toimii monen käyttäjän yhtäaikaisena ympäristönä, josta syystä esimerkiksi juuri levyasemien käsittely saattaa tuntua vieraalta yhdelle yhtäaikaiselle käyttäjälle suunniteltua käyttöjärjestelmää pitkään käyttäneelle henkilölle.

Internetviestinnän suuri ongelma on toisen henkilön sanoman väärinymmärtämisen helppous (muista käyttää hymiöitä ) ja sen nopeus, jotka yhdessä aiheuttavat helposti liekkisotia (eng. flamewar). Jos lisäät viimeiseen lauseeseesi hymiön niin kenellekään jää tuskin epäselväksi, että tällä foorumilla liikkuu oikein mukavaa porukkaa

[VOJ]

Sorkkaraudan vaimo kommentoi:

Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.

Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.

Se että Linux ei toimi joiltakin osin niin kuin sen kuvittelee toimivan, ei ole Linuxin vika, vaan käyttäjän, joka ei ole ottanut selvää miten se toimii.

Ongelmaasi saadut vastaukset ovat kyllä sieltä asiallisimmasta päästä, mutta omapa on nokkasi jos niistä sinne herneen vedät....

[tn]

Vanhoissa Maceissa (uudemmista en sitten tiedä) tuo levykesysteemi muuten oli toteutettu loistavasti: Levykeasemassa ei ollut ollenkaan nappia, josta levykkeen olisi saanut ulos. Sen sijaan levykkeet poistettiin aina ohjelmallisesti raahaamalla levykkeen kuva työpöydältä roskakoriin. Tämän jälkeen levyke pulpahti automaattisesti ulos asemasta.

[Riivinrauta]

Sorkkaraudan vaimo kommentoi:

Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.

Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.

Se että Linux ei toimi joiltakin osin niin kuin sen kuvittelee toimivan, ei ole Linuxin vika, vaan käyttäjän, joka ei ole ottanut selvää miten se toimii.

Ongelmaasi saadut vastaukset ovat kyllä sieltä asiallisimmasta päästä, mutta omapa on nokkasi jos niistä sinne herneen vedät....

Ja sekö, että en osaa käyttää täydellisesti Linuxia, antaa muille oikeuden epäillä "tolkullisuuttani"? Tässä ei enää ole, kuulepas, kyse Linuxin käytöstä, vaan hyvistä käytöstavoista. Loukkaantuminen on sen sijaan normaali reaktio huonosta käytöksestä (viitaten palkokasvien nenään vetämiseen).

Ja pahoittelut, että mieheni on vaivannut teitä antiikkisen disketin käyttöongelmilla. Sattumalta jätin työpaikalleni muistitikut, joten pakko oli turvautua tällaiseen antiikkiseen menetelmään kotonani.

Kukaan ei ole seppä syntyessään.

[Vapaan koodin kananmuna]

Sorkkaraudan vaimo kommentoi:

Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.

Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.

Se että Linux ei toimi joiltakin osin niin kuin sen kuvittelee toimivan, ei ole Linuxin vika, vaan käyttäjän, joka ei ole ottanut selvää miten se toimii.

Ongelmaasi saadut vastaukset ovat kyllä sieltä asiallisimmasta päästä, mutta omapa on nokkasi jos niistä sinne herneen vedät....

Ja sekö, että en osaa käyttää täydellisesti Linuxia, antaa muille oikeuden epäillä "tolkullisuuttani"? Tässä ei enää ole, kuulepas, kyse Linuxin käytöstä, vaan hyvistä käytöstavoista. Loukkaantuminen on sen sijaan normaali reaktio huonosta käytöksestä (viitaten palkokasvien nenään vetämiseen).

Ja pahoittelut, että mieheni on vaivannut teitä antiikkisen disketin käyttöongelmilla. Sattumalta jätin työpaikalleni muistitikut, joten pakko oli turvautua tällaiseen antiikkiseen menetelmään kotonani.

Kukaan ei ole seppä syntyessään.

En oikeastaan huomannut, missä kohdin Sinun tolkullisuuttasi epäiltiin.

Vanha totuus manuaaleista on, että niitä luetaan vasta kun jotain on jo mennyt rikki.

Sanoin vain, että minun mielestäni diskettien käytön helpottamiseen kuluva kehityspanos olisi käytössä paremmin jossain muualla. Disketit käyvät silti edelleen varajärjestelmästä siksi, että diskettiasemia löytyy melkein joka koneesta ja ne sietävät melko kummallistakin käsittelyä (diskettiaseman voi esim. repiä irti koneesta sen käydessä), kovin luotettavia ne eivät kuitenkaan ole eivätkä oikeastaan nykyisillä tietomäärillä käteviäkään.

[Ubuntudebisti]

Sanoin vain, että minun mielestäni diskettien käytön helpottamiseen kuluva kehityspanos olisi käytössä paremmin jossain muualla. Disketit käyvät silti edelleen varajärjestelmästä siksi, että diskettiasemia löytyy melkein joka koneesta ja ne sietävät melko kummallistakin käsittelyä (diskettiaseman voi esim. repiä irti koneesta sen käydessä), kovin luotettavia ne eivät kuitenkaan ole eivätkä oikeastaan nykyisillä tietomäärillä käteviäkään.

Olen samaa mieltä. Minulla on itselläni kokemusta siitä että olen tallentanut Windowsissa korpulle joka ei ole toiminut toisessa koneessa.
Itseasissa tuossa hyllyssä on nytkin iso pino toimimattomia korppuja tälläkin hetkellä.

Alkuperäisellä kirjoittajalla oli varmaan hyvä syy käyttää korppuja, kuten vaikka tietoliikenneyhteyksien puute kirjoituspaikalla,
mutta jos vain mahdollista kannattaa harkita jotain muuta järjestelyä.

USB tikut voivat periaattessa olla hyviä, mutta minulla on ollut yksi mp3 soitin sellainen joka hajosi kesken työpäivän. Ja toinen jonka USB ajureissa on jotain erikoista kun en saa enää sen salattua  tiedostojärjestelmää auki omassa koneessani  mutta kaikissa muissa XP:ssä kylläkin.

Sposti, CD:t ja webbisivut ovat minusta ehkä varmimpia tapoja siirtää tietoja.

Myös kännykkään nykyisellään mahtuu tiedostoja. Jos on toimiva bluetooth tai (usb)kaapeli niin ainakin kotona saa ne sinne sisälle.
Työpaikalla niitten tiedostojen ulossaaminen kyllä voi olla vaikeampaa jos kännyn  ajureita ei voi sinne asentaa.

[Jallu59]

Kirjoittanut: tn
Lainaus
Vanhoissa Maceissa (uudemmista en sitten tiedä) tuo levykesysteemi muuten oli toteutettu loistavasti: Levykeasemassa ei ollut ollenkaan nappia, josta levykkeen olisi saanut ulos. Sen sijaan levykkeet poistettiin aina ohjelmallisesti raahaamalla levykkeen kuva työpöydältä roskakoriin. Tämän jälkeen levyke pulpahti automaattisesti ulos asemasta.

Ja kattia kanssa loistavasti Macissa. DOS/win-käyttäjä ei saanut sitten kirveelläkään levyä koneesta ulos, ennenkuin oli kysytty maccispesialistilta kuinka se käy. Meni aikanaan ainakin yksi tehokas työtunti moisen takia harakoille, enkä olisi sitä ominpäin nytkään muistanut.

Tosin tämän ketjun aloitusnarina on periaatteessa aiheellinen, jos halutaan Ubuntun yleistyvän. Tollasesta koneen käytöksestä tulee sellainen paha kello, joka kuuluu kauas, eli ei hyvää mainosta Linuxille/Ubuntulle. Se asiakasnäkökulma olisi tarpeen täällä nörttimaailmassakin.

T: wanhempi tietotekniikkajuppi, -yrittäjäkin(~ex)

Jallu59