Linuxin levittäminen valtaväestöön

[Ganymedes]

Mielestäni kouluissa pitäisi opetella taulukkolaskentaa ei exceliä tai tekstinkäsittelyä ei wordiä ja tietotekniikassa sitten eri käyttöjärjestelmiä.

Näinhän se juuri on.

Kirjoitukseni oli Korona-lähtökohdasta tehty. Nyt niitä koneita ja ohjelmistoja on ollut pakko hankkia kotiin ja ongelma tulee siitä, että kaikilla perheillä ei ole tähän varaa. Tämä on hyvin valitettavaa, kuten jo aiemmin kommentoin, tällaisia Linux/OpenOffice -koneita voisivat harrastelijat tehdä hyvin halvalla koululaisille, ihan hyväntekeväisyysprojektina käyttäen firmojen lahjoituksia käytöstä poistettuina koneina (jolloin kulu voisi olla jopa 0 euroa). Suljettujen ohjelmistojen kanssa tämä ei onnistu, vaan on tehty mahdollisimman hankalaksi ja siten kalliiksi.

Koneiden rakentaminen ja installointi voisi olla vaikkapa yläluokkalaisten harjoitustyö. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koulussa alettaisiin opettamaan tietotekniikkaa eikä sitä mitä pelkästään Microsoftin varassa toimivan kuluttajan pitää nykyään tehdä (=osta, osta lisää, käytä, maksa korjauksesta, osta lisää, heitä pois, osta kaikki uudestaan, älä opiskele tietotekniikkaa sillä se on niin hankalaa, osta lisää).

[Whig]

Koneiden rakentaminen ja installointi voisi olla vaikkapa yläluokkalaisten harjoitustyö. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koulussa alettaisiin opettamaan tietotekniikkaa eikä sitä mitä pelkästään Microsoftin varassa toimivan kuluttajan pitää nykyään tehdä (=osta, osta lisää, käytä, maksa korjauksesta, osta lisää, heitä pois, osta kaikki uudestaan, älä opiskele tietotekniikkaa sillä se on niin hankalaa, osta lisää).

Tässä kannattaa muistaa, että varsinkin peruskouluissa se ATK-opettaja saattaa tietää tietotekniikasta vähemmän, kuin moni oppilas joten siellä ei mitään kovin ihmeellistä välttämättä saada aikaan.

[JaniAlander]

Täytyy todeta tosin omakohtaisesti, että LibreOfficen tuki MS:n formaateille on itsellä ollut riittävä. Mulla on ko. sovellus niin Linuxissa kuin Windowsissa ja no useimmat dokumentit aukeavat ja tallentuvatkin ymmärrettävän näköisinä. Yhden powerpoint esityksen mikä murjoitui lukukelvottomaksi, mutta sepä ei auennut siististi edes Office365:sen webbiversiossa. Ts. tiedostossa oli jotain harvinaisen vialla.

[Ganymedes]

Mulla on hivenen erilaisia kokemuksia nimenomaan Word-documenteista. Käytän moniin kirjoituksiini samaa pohjaa, jossa on sopivat sisennykset ja "ranskalaiset viivat" (bullets). Jos samaa kirjoitusta yrittää jatkaa Libre Officella, tai tekee päinvastoin, hommasta ei tule mitään. Sisennykset ja bulletit ovat pielessä.

Ehdottomasti helpointa on pysyä saman ohjelmiston sisällä, jos pitää muuttaa. En sinänsä epäile, etteikö asiaa saisi korjattua muuttamalla jomman kumman asetuksia.

Tässä mielessä sekakäyttö ei ole järkevä vaihtoehto samalle dokumentille.

Vähänkään vaativampaa editointiin käytän avointa ohjelmistoa Scribus, joka löytyy Ubuntuun ja Windowsille. Siinä fonttien kanssa saa joskus taistella, kun julkaistut PDF:t eivät toimi kaikilla lukijoilla kunnolla - lähinnä oma vika, ladattujen fonttien kanssa pitää olla tarkkana. Tämä ei kuitenkaan ole kirjoitusohjelma vaan julkaisuohjelma.

Se, että julkaisuohjelmasta ei tarvitse maksaa tuhansia euroja, on kyllä valtavaa edistystä, joka on tapahtunut Ubuntun elinaikana.

[kamara]

Mulla on hivenen erilaisia kokemuksia nimenomaan Word-documenteista. Käytän moniin kirjoituksiini samaa pohjaa, jossa on sopivat sisennykset ja "ranskalaiset viivat" (bullets). Jos samaa kirjoitusta yrittää jatkaa Libre Officella, tai tekee päinvastoin, hommasta ei tule mitään. Sisennykset ja bulletit ovat pielessä.

Olet oikeassa, mutta ongelmia tulee jo kun käyttää kahta eri versiota saman tekijän Officesta.

Itselläni on kokemusta noin 200 sivuisesta dokumentista, mikä piti saada yhtenevään muotoon. Kirjan kirjoittaja oli käyttänyt työpaikan ja kodin Word-ohjelmaa, ja ne olivat eri versioita. (Toki siitä on vuosia aikaa, mutta kuitenkin.)

Kyseisen dokumentin parsiminen oli työlästä, mutta sainpahan nimeni dokumentin tekijää auttajien joukkoon kirjan kiitos-osioon.

Nykyään ehkä osaisin tehdä muutokset kätevämmin, kun formaattikin on muuttunut docx:ksi Wordissä. (En aivan muista oliko silloin Wordissä docx:ää, mutta en kuitenkaan osannut parsia sitä suoraan xml:llä, jolloin scriptillä olisi voinut sorkkiä virheellisiä rakenteita pois. Toki sekin olisi aika työlästä.)

[AimoE]

Mutta eihän ohjelmaa tarvitse vaihtaa kun vaihtaa käyttistä, LO on saatavilla myös Windowsille. ITse en käytä MS Office-pakettia mihinkään, vaan LO:ta myös Windowsilla, jos ylipäätään siellä jotain teen.

[JaniAlander]

Joo sama juttu AimoE, ei mullakaan löydy MS Officea, tai no on jossain asennuslevy Office XP:lle, mutta eipä niin aatamin aikaista softaa ole tullut asennettua.

[Ganymedes]

Yep, valitettavasti kyse ei oikeastaan ollut siitä mitä me teemme yksiksimme. Kouluissa ja yhteisöissä, dokumentit ja pohjat tulevat jostakin, ja niitä pitää käyttää. Yrityselämässä tai muutenkaan, en muista KOSKAAN saaneeni tekstidokumenttia (editoitavaa) missään muussa kuin .doc muodossa - paitsi kaksi .rtf documenttia tänä vuonna.

Vaatimus siitä että siirtyy käyttämään jotakin muuta ohjelmistoa on melko täydellistä, kun puhutaan Ubuntun/Linuxin käyttämisestä ja documentti tulee muualta ja se on käytännössä aina Wordillä tehty.

Tämä aikaansaa noin 99.9% syyn sille, että julkisyhteisöt standardoisivat jonkun muun kuin suljetun Word-formaatin käytön.

[Tomin]

Niin, OpenDocument on ollut standardi kauemmin kuin Office Open XML, mutta eipähän se ole sen yleisyyttä ihan hirveästi edistänyt.
https://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument_adoption

[matsukan]

Yep, valitettavasti kyse ei oikeastaan ollut siitä mitä me teemme yksiksimme. Kouluissa ja yhteisöissä, dokumentit ja pohjat tulevat jostakin, ja niitä pitää käyttää. Yrityselämässä tai muutenkaan, en muista KOSKAAN saaneeni tekstidokumenttia (editoitavaa) missään muussa kuin .doc muodossa - paitsi kaksi .rtf documenttia tänä vuonna.

Vaatimus siitä että siirtyy käyttämään jotakin muuta ohjelmistoa on melko täydellistä, kun puhutaan Ubuntun/Linuxin käyttämisestä ja documentti tulee muualta ja se on käytännössä aina Wordillä tehty.

Tämä aikaansaa noin 99.9% syyn sille, että julkisyhteisöt standardoisivat jonkun muun kuin suljetun Word-formaatin käytön.

Paitsi että koskaan ei saisi lähettää dokumenttia word muodossa vaan pdf formaatissa joka säilyttää dokumentin muotoilun ympäristöstä toiseen. Tämäkin olisi paremmalla opastuksella korjattavissa. Tosin en yhtään ihmettele sitä mitne vaikeaa pdf muuntaminen oli aikoinaan ja on osittain vieläkin Window:ssa.

Tämä excel ja wordi sanojen viljely on myöskin vain laiskan ihmisen vääriä sanayhteyksiä kun ei ymmärretä sitä mitä ollaan todellisuudessa tekemässä.

[AimoE]

Paitsi että koskaan ei saisi lähettää dokumenttia word muodossa vaan pdf formaatissa joka säilyttää dokumentin muotoilun ympäristöstä toiseen.

Paitsi silloin kun tehdään yhteistyötä tai vähintäänkin lisätään kommentteja joista alkupeäräinen kirjoittaja poimii muutettavat asiat. Toki PDF-tiedostoja voidaan kommentoida erillisen pynakynäys-ohjelman avulla, mutta se on paljon kökömpää kuin varsinaisen kirjoitusohjelman yhtestyötoimintojen käyttö.

[jekku]

Noista tallennusformaateista kun tuli juttua, niin kuinkas universaali ja/tai käyttökelpoinen se 'Rich Text' mahtaa olla?

[Ganymedes]

Paitsi että koskaan ei saisi lähettää dokumenttia word muodossa vaan pdf formaatissa joka säilyttää dokumentin muotoilun ympäristöstä toiseen.

Paitsi silloin kun tehdään yhteistyötä tai vähintäänkin lisätään kommentteja joista alkupeäräinen kirjoittaja poimii muutettavat asiat. Toki PDF-tiedostoja voidaan kommentoida erillisen pynakynäys-ohjelman avulla, mutta se on paljon kökömpää kuin varsinaisen kirjoitusohjelman yhtestyötoimintojen käyttö.

Kyllä, tässä yhteydessä puhuttiin dokumentista jota on tarkoitus editoida. Pelkästään luettavissa dokumenteissa PDF on valtavirta ... johtuen siitäkin että Wordin metatiedot ovat pääasiassa hallitsemattomia normikäyttäjälle, eikä niitä saisi koskaan laittaa eteenpäin tarkistamatta (en tiedä auttaako sekään oikeasti, jos ei ole luotettavaa "puhdistinta") - PDF ratkaisee tuon.

Yhteisen formaatin tukeminen näyttää edistyvän huonosti. Yhteisen avoimen ohjelmiston standardointi ja sen tuoma tallennusformaatti toimisi välittömästi, jos ministeriöt sellaista älyäisivät suositella. No, tietysti laajempi asia, mutta ei tuo peruskoulutus nyt mitään hiukkasfysiikkaa ole tietotekniikan osalta ... lähinnä 30 vuotta vanhaa tekniikkaa. Wordi toimi kohtalaisen hyvin jo n. 30 vuotta sitten 486-koneessa. OMG, kun tätä ajattelee, niin onhan tämä naurettava ongelma.

PDF:n ottamisesta editointiin sen verran, että olen viime aikoina huomannut, että se on aikamoinen ongelma - riippuen PDF:stä.Tietääkö joku hyvän ohjelman Ubuntuun joka toimisi? Sorry, jos on pitkempi keskustelu, niin avaan uuden keskustelun.

[Leko]

Epäilen, ettei noin iso muutos rahvaan keskuudesta lähde. Jos lähtee, niin ylhäältä, mikä se ylhäältä nyt sitten olisikin.

Joitakin elkeitä joissakin ulkomaissa on näkynyt tempoilemisena MS:stä eroon. Odottaa sopii, että suomalaiset tulevat olemaan tuon globaalin kehityksen häntiäisenä. Sen verran Euroopan amerikkalaisimpia olemme, ja lisäksi "rauhallisen hitaita".

Yksi esimerkki muutaman murrosikäisen inttämisestä asian ympärillä on luettavissa osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tietotekniikka/kayttojarjestelmat/sodat .  Siellä näyttää mielipide aaltoilevan milloin mihinkin, yleensä ilman asiapohjaa.

Kauan sitten edesmennyt kirjailija Honore de Balzack suositteli teksteissään suhutumista aarteseen jotenkin niin, että pidä se piilossa. Älä puhu siitä kenellekään. Kun haluat siitä nauttia, sulje ikkunat ja ovet ja ota aarteesi esiin vain silloin ja yksin. Sillä tavoin et herätä kateutta. 

[Ganymedes]

...
Kauan sitten edesmennyt kirjailija Honore de Balzack suositteli teksteissään suhutumista aarteseen jotenkin niin, että pidä se piilossa. Älä puhu siitä kenellekään. Kun haluat siitä nauttia, sulje ikkunat ja ovet ja ota aarteesi esiin vain silloin ja yksin. Sillä tavoin et herätä kateutta.

Suomalainen sanoo asian hieman eri sanoilla: Kenellä onni on, se onnen kätkeköön. 

[Whig]

Yksi esimerkki muutaman murrosikäisen inttämisestä asian ympärillä on luettavissa osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tietotekniikka/kayttojarjestelmat/sodat .  Siellä näyttää mielipide aaltoilevan milloin mihinkin, yleensä ilman asiapohjaa.

Jo pelkästä nimestä tulee mieleen sfnet:n sodat ryhmä jossa microsoftin Janne yms. kinastelivat käyttiksien paremmuuksista :-D

[Ganymedes]

Tuossa niin paha ristiriita: suomi24.fi versus tiede_ja_teknologia, että en pääse siitä yli edes katsomaan keskustelua. Sovittamaton ristiriita 

[JaniAlander]

Yksi esimerkki muutaman murrosikäisen inttämisestä asian ympärillä on luettavissa osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tietotekniikka/kayttojarjestelmat/sodat .  Siellä näyttää mielipide aaltoilevan milloin mihinkin, yleensä ilman asiapohjaa.

Suomi24:n "keskustelut" ovat oiva esimerkki siitä mikä on toimivan moderaatiotiimin merkitys keskustelupalstan tasolle. Pikavilkaisulla todella no, eräänlainen huumoripalsta voisi sanoa.

[Tomin]

Puhuttiin pelaamisesta tässä jossain vaiheessa. Nyt oli Opensource.comissa tällainen kirjoitus Linux-pelaamisesta:
There has never been a better time to play games on Linux
Olen kyllä samaa mieltä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitys on ollut huimaa, jos sitä vertaa edelliseen kymmeneen vuoteen. Windowsilla on toki noin kymmenen vuoden etumatka esimerkiksi Steamin valikoiman suhteen, eikä sitä ihan hetkessä kurota kiinni.

Eikä tuo rajoitu pelkästään peleihin. Näytönohjainajuritkin ovat tulleet huimasti eteenpäin siitä. Toki Nvidialla on suljetuissa ajureissaan edelleen hyvä tuki, kuten oli silloinkin, mutta AMD:n ja Intelin avoimet ajurit ovat ottaneet viimeisimmät teknologiat kiinni. Enää ei tarvitse tyytyä vanhoihin OpenGL:n versioihin, vaan saatavilla on uusinta uutta ja yleensä asentamatta mitään lisää.

[Timo Jyrinki]

Suurin ongelma on lopulta markkinoinnin ja liiketoiminnan puute. Ja "vastapuolen" hurjat panostukset niihin - Office 365:ta ja Windowsia kutsutaan parasta aikaa hyväntekeväisyyslahjoituksiksi koululaisille, jotta uusi sukupolvi kasvaisi maksaviksi asiakkaiksi. Jos mikä tahansa kunta tai liittouma harkitsee jotain muuta, löytyy kymmeniä palkattuja ihmisiä tekemään vahvaa työtä vastaan. Ja vaikka Dellin läppäreitä saakin Ubuntulla, niidenkin saatavuus Suomessa on rajoittunutta ja piilossa - vain huippumallia löytyy helposti, ja se on useimpien ulottumattomissa.

Parasta mitä pystyy itse tekemään on auttaa esim käytettyjen kannettavien Ubuntu-asennuksissa, kuten monien käytettyjen läppäreiden myyjät tekevätkin. Kunnissa voi yrittää edistää esim Opinsysin palveluiden käyttöä, heillä on merkittävä markkinaosuus ja toimivat tuotteet, sekä lukiolaisille näitä kannettavia.

Myös yksinkertaisesti tiedon levittäminen hyvistä kokemuksista olisi erittäin tärkeää. Oikeasti Suomessa on kaikenlaista upeata Linux/Ubuntu-saralla, mutta niistä ei kerrota niin paljon kuin voitaisiin. Otsikkokin tässä ketjussa on vähän väärin, Suomessa on edelleen melko varmasti _satoja tuhansia_ Ubuntu/Linux-käyttäjiä (muitakin kuin Chromebookkien ja Androidin käyttäjiä), koska jos ihmiset vain saavat sen koneelleen, he ovat melko tai erittäin tyytyväisiä. Ruohonjuurityö etenkin vuosia sitten oli aika näkyvää, ja edelleenkin sitä voi tehdä kukin omalla sarallaan. Ubuntu Suomea voisi myös aktivoida jos jotkut aktiivit joilla on enemmän aikaa kuin esim minulla ja Jussilla nykyään alkaisivat organisoida toimintaa isommin.

Toisaalta Chromebookitkaan ei ole pahitteeksi, kaikki mitä niiden myynti tekee sen eteen että palvelut toimivat Chromebookilla, tarkoittaa automaattisesti myös sitä että palvelut toimivat myös Ubuntulla. Unohtamatta että niissä on sama Linux-ydin, samat Mesa-OpenGL-ajurit, sama Pulseaudio jne kuten Ubuntussakin

Esim maksullista mainontaakin voisi harjoittaa, Ubuntu Suomella on FLUG:lta edelleen ikivanhaa palkintorahaa muutama satanen, mutta en tiedä onko esim mainosten ostaminen parasta käyttöä rahalle, budjetti on varsin pieni verrattuna kaupallisiin toimijoihin ja mikä mainostuksen kohteena oikeastaan olisi. Esim sivu https://www.ubuntu-fi.org/ubuntu-20-04-lts-julkaistu/ ?