Kirjoittaja Aihe: Talvimyrsky  (Luettu 11185 kertaa)

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1547
    • Profiili
Vs: Talvimyrsky
« Vastaus #20 : 10.01.15 - klo:12.23 »
Lainaus
Muistelen, että ihmisen impedanssi/resistanssi olisi kilo-ohmeja, eikä satoja kilo-ohmeja. Riippuu paljon pinnan ja kosketuskohtien johtavuudesta.

Muistelet aivan oikein.  :) Turvamääräyksissä on käytetty sitä pahinta, pienintä, impedanssia, jonka määrittelykin on standardisoitu, yhden neliön metalllilaatta märällä betonilattialla, paljaat jalkapohjat jne... lienet tenttinyt senkin jossain yhteydessä.  ;) Minä kirjoitin tuon iso impedanssin, jotta joulemääräksi tulisi sopiva  ;D ja satoja kilo-ohmeja tuleekin tuossa esimerkin lajitoverin tapauksessa, sormenpäästä kipinä rautasänkyyn. Lattiakaan ei asiaan oleellisesti vaikuta, koska tosiaankin vain kapasitiivinen varaus purkautuu lajitoverista n. 5 aikavakion kuluessa, jossa aikavakio on systeemin resistanssi kertaa kapasitanssi. Siitä voisikin päätellä kädellisen kapasitanssin, eli varuskyvyn, mittaamalla vaikka oskilloskoopilla virtamuuntajan avulla valokaaren purkauspulssin ajallisen pituuden. Jos saisi vielä mitatuksi virran ja jännitteen, asia olisikin aika triviaali. Voi olla hankala saada koehenkilö suostumaan toistuviin mittauksiin.  ;D Ohmimittarillahan voi jokainen katsoa: kuinka vastus muuttuu kun kosketuksen pinta-alaa vaihdellaan: muutamasta kilo-ohmista muutamaan sataan kilo-ohmiin.

Ehkä tämä liittyy talvimyrskyyn siten, että sähköpimennyksen aikana voi harjoitella noita villapaitakipinöitä. Niihin kun ei ulkoista virtalähdettä tarvita.  ;)
DELL Latitude E6220 Xubuntu 20.04, DELL Latitude 5480 Xubuntu 22.04.
– Memento Vivere – Terv: Timo

Hajakenttä

  • Käyttäjä / moderaattori
  • Viestejä: 1547
    • Profiili
Vs: Talvimyrsky
« Vastaus #21 : 10.01.15 - klo:18.54 »
https://www.youtube.com/watch?v=SkFH8lLvKZ0

Tässä videossa näkyy se valokaari jota tarkoitin. Se ei ole koronailmiö. Asentajalla on sondisauva, jolla hän vastaanottaa linjan varauksen. Valokaari esiintyy siihen asti, että se koskettaa johdinta, jolloin asentaja kytkee kaapelilla itsensä ja helikopterin johtimeen ja sen potentiaaliin. Lopuksi asentaja päästää helikopterin pois irrottamalla kytkennän helikopterista ja saattamalla valokaaren sondin avulla, jolloin helikopteri loittonee siihen asti, että valokaari sammuu.

Kun helikopteri on poistunut sondisauva jää roikkumaan asentajan varustevyöstä, eikä siitä näy lainkaan koronaa, eikä valokaarta. Sähkökenttä on tuossa paikassa todella voimakas. Kaikki vähänkin sähköä johtava kuitenkin oikosulkee sähkökentän osaltaan ja sellainen materiaali on kaikilta osiltaan samassa potentiaalissa. Eikä koronaa tai valokaarta syntyisi myöskään linnun nokasta tai muista osista.

Valokaari palaa jatkuvasti silloin kun helikopteri ja linja eivät ole kosketuksissa ja sondista on tarpeeksi lyhyt ilmarako linjaan, koska kyseessä on vaihtosähkö. Helikopteri, asentaja ja helikopterissa oleva asentajan alusta varautuvat 50 Hz.n taajuudella positiiviseen ja negatiiviseen jännitteeseen vuorotellen 100 kertaa sekunnissa. Virtaakin siinä valokaaressa kulkee jonkin verran, mutta vain vähän, koska virta ei jatka matkaansa mihinkään. (Jos kyseessä olisi tasajännite, valokaari ja varautuminen välähtäisivät vain kerran. Siitä on esimerkkinä edellä kertomani tapaus, kun helikopteri tuo riippuvaa kuormaa antennityöhön ja se vastaanotetaan. Helikopteri varautuu jostain syystä lentäessään suureen jännitteeseen, mutta se on tasasähköä. Sen sähköisku on sen verran voimakas, että asiaa varten yleensä varataan jonkinlainen mastoon kytketty sondisauva.)

Asentaja pitää kaapelin, joka lienee paitsi sähköinen kytkentä, myös putoamissuoja, koko ajan kytkettynä linjan johtimeen. Jos se irtoaisi alkaisi valokaari kärventää jostain kohdasta puvun läpi. Suojautuminen ei tässä perustu Faradayn häkkiin vaan asentajan asettumiseen samaan potentiaaliin johtimen kanssa, johtimen osaksi.

Jos lintu lähestyisi johdinta, se joutuisi vastaanottamaan valokaaren samasta syystä kuin helikopterikin, ilman sondisauvaa. Koska se on pinta-alaltaan pieni (pieni kapasitanssi), olisi valokaaren virta pieni, mutta valokaari syttyisi yhtä kaukaa. Valokaari myös polttaisi sitä varmasti, ja sähköisku ehkä olisi tuntuva.Tiedän kokemuksesta miltä tuo valokaari kuulostaa. Se on kova pärinä.

Ammattikoulun jälkeen ensimmäinen työpaikkani oli ison sähköyhtiön korkeajännitetyömailla.
DELL Latitude E6220 Xubuntu 20.04, DELL Latitude 5480 Xubuntu 22.04.
– Memento Vivere – Terv: Timo