Langattoman verkon hienosäätöä

[Jaer]

Kaikki alkoi tästä ilmoituksesta...

Ensure you select a correct country to conform local law.
Incorrect settings may cause interference.

... kun yritän viritää omaa langatonta sisä verkkoa iskuun.

Mutta palataan aisiaan:

Taloudessa on 4 kpl tp-linkin purkkia, joilla teen tähän korsuun sisäverkon. Korsu on kolmessa (3) kerroksessa. Katutason ja yläkerran materiaali on puu ja kellari betonia. Kellarissa on muutamia pikku ikkunoita, joiden läpi nämä purkit keskustelee. Purkki, joka hoitaa DHCP:n ja yhteyden ulkomaailmaan sijaitsee yläkerrassa.

Ongelmana on viive, kerrokset ja väliseinät. Kaapelin veto ei innosta.

Viive tulee (Viive on ärsyttävä) tai siis kasvaa kun purkit kytkee langattomasti sarjaan ja viive minimoituu kun purkit on kytketty langattomasti rinnan, mutta samalla kauimmaiset/etäisimmät purkit alkavat toimia epävakaasti => välillä ovat ''linjalla'' ja välillä hukassa.  


Ainakin tp-linkin purkeissa näyttää olevan lista maista ja tuo viestin alussa mainittu huomautus.

Kanavia on riittävästi kokeiltavaksi ja kanava leveys on joko 20 tai 40 MHz. Nyt käyttäny kuutos (6) kanavaa. Seuraavaksi ajattelin kokeilla ysiä (9).

Varsinkin 20 MHz kanava leveyteen vaikuttaa ns. radiokelit. (tuttua LA-puhelin ajoilta.)  40 MHz kanava leveydellä olen saanut homman toimimaan siedettävästi.

Nyt olis tarkoitus virittää verkko iskuun siten, että kokeilen eri maiden juttuja plus hommaan parempia antenneja. Onneksi tää korsu on ns. keskellä ei mitään, niin ei ole pelkoa häiritä 'naapuria'.

Löysin mielenkiintoisen Wikipedian artikkelin wlanin rajoituksista.

Toinen mielenkiintoinen linkki Langattoman lähiverkon suunnitteluun  (WLAN)


Edit:

 lista WLAN kanavista (Wikipedia)

[qwertyy]

En tiedä minkälaisia nuo TP-linkit on kantamaltaan, mutta itse painin hiukan samojen ongelmien kanssa aiemmin. Oli kuitupurkin wlan adhockkina toisessa kerroksessa olevaan langattomaan. Kyllä sen sai toimimaan kohtuullisesti, mutta viiveet alkoi rassaamaan ja samoin tiettyjen paikkojen katvealueet.

Päädyttiin kokeilemaan pykälää ytympää reititintä ja pakko sanoa, että Buffalo AirStation WZR-HP-G450H Wireless HighPower-mallilla sai aikaiseksi ehkä kaksi kertaa enemmän kantavuutta signaalille, mitä eri kerroksissa olevalle adhoc  yhdistelmälle. Suorastaan niin paljon, että välillä on käynyt mielessä, että pitäisiköhän tuota tehoa hiukan rajoittaa, kun kantavuutta on _reilusti_ pitkät matkat. Mitä tulee edellisiin yksittäisiin keskittimiin, niin signaali kantaa arviolta neljä kertaa pitemmän matkan seinien läpi.

Yhdessä kohdassa alkuperäisellä ratkaisulla oli välissä n.2m pitkä tiilinen uuni/takka ja sen läpi ei saanut esim. puhelimen wlanilla yhteyttä lainkaan. Ensitestissä heitin tuon HighPower mallin edellisen purkin lähettyville ja mykistyin täysin kun samalla puhelimella olikin lähes täydet wlan pykälät.

Tuo malli ei varmaan enään ole järkevin vaihtoehto, mutta siis kehoitan kovasti tarkistamaan ja testaamaan näitä high power keskittimiä. Tuokin taitaa ottaa 18W tehoa (korjaus olikin "vain" 12W). Tosin antennitkin varmaan tuplasti pitemmät mitä muissa reitittimissä ja oikeasti vahvistetut.

Tuli vain mieleen ehdottaa tukiasema-mallin mahdollista vaihtoa. Niissä näemmä oikeasti on merkittäviä eroja. En olisi heti uskonut.

[Jaer]

Kiitti high power vinkistä. En ole aiemmin kuulutkaan ja mainitsemasi keksintö ei näyttänyt olevan hinnan kiroissa. About satasen. Nämä meikän purkit maksoi about 50€ kpl.

Nyt iltamassa kävin valmistajan sivuilta katsomassa tuoreempaa firmwarea. Löytyi pari pykälää uudempi. Purkit päivitetty ja konffattu uudelleen. Aika näyttää onko apua.

Aiemmin oli tai oikeammin jatkuvana ongelmana on myös purkkien kaatuilu. Saattoivat randomina mennä juntturaa => virta pois ja uudelleen käynnistys. Ei auttanut vaikka välillä vaihdoin purkkien järjestystä.

Täällä samalla kylällä yx heppu ties kertoa, että myös antenneissa on eroja ja niitä on saatavana samalta laitetoimittajalta (tässä tapauksessa tp-link) ja myös muilta.

Nyt viritystykset kolmos (3) kanavalla, lukittu n protocollalle ja 40 MHz kanava leveydelle.

[Jaer]

Päivitys toi pientä vakautta, mutta toi DHCP:n kaatuilu alkaa hiertää. Näköjään nämä kympin purkit on ladultaan hieman arveluttavia. Nyt alkoi kiinnostaa ns. ammatti vermeet, jotta ei tarvii tapella virta pois - virta päälle kikkailuilla.

Varsin Googletin "Wireless HighPower" -malleja niin törmäsin vähä rajumpaan purkkiin.

Ohoh! TP-LINKiltä kova lupaus. Jopa 50km kantavuus!

Huomioni kiinnttyi: Reception Sensitivity eli herkkyyteen. Näköjään ei kannata ajaa nopeimmalla kaistalla vaan jopa pienimmällä.

Testasin jo omassa sisäverkossa tuota. Asetuksissa 11n protokollalla minimi on 15M ja oma netti yhteys on reilusti alle tuon.

Vaikutus: Viive tippui huomattavasti totutusta. Vau!

[Jaer]

Nyt asetuksena:

Mode:            11b only
Channel Width:    20MHz
Max Tx Rate:    11Mbps

Ja ensi vaikutelma erittäin lupaavaa.

Seuraava vaihe on ottaa kellokytkimet pois käytöstä. Mikäli tilanne korjautuu niin hyvä. Muussa tapauksessa viskaan ko. purkit kierrätyspisteen lavalle ja haen tilalle ns. ammattikäyttöön tarkoitetut rojut. Alkaa nääs ottaa hermoon.

--

Aiemmat asetuksien säätö kokeilut on toiminu jonkin aikaa, mutta lopputulemana on, että koko systeemi on alkanut temppuilee randomina siten, että purkit vaan menee jotenkin juntturaan.

Ei hyvä.

Address Lease Time:     minutes (1~2880 minutes, the default value is 120)

Jopa yllä olevaa asetusta olen yrittänyt säätää sen mukaan mikä on tuntunut jumien keskiarvolle. Ei auttanut. Saattoi jopa pahentaa tilannetta.

[New_user]

Miten oikein noita purkkeja käytät? Siis kaikki samalla kanavallako?

Itsellä tällainen vanha talon rohjo, hirttä 2 kerroksessa + kellari. Yläkerrassa keskellä taloa nyt oleva Telewell kattaa kohtuu hyvin, ehkä keittiötä lukuun ottamatta. Silloin kun TP-LINK oli vielä ehjä, eikä ukkosen posauttama, kokeilin silleen, että TP-LINK oli linjassa kiinni, ja DHCP-serveri päällä. Telewell oli alakerrassa, siten konffattua, että se jakoi yläkerran DHCP:n alas. Kuitenkin kumpikin purkki oli eri kanavilla aika kaukana toisistaan kanavat. Ei ollut mitään ongelmia eikä juntturoita. NAT oli tietenkin käytössä. Vauhtia riitti aina reilusti yli kymppimegaisen linjamme. Omat kokemukseni perus TP-LINK:stä olivat myönteiset. Joku 8130 tai sinne päin oli malli. Yksinään nyt olevaa Telewelliä joutu joskus harvoin buuttaamaan, kun menee hitaaksi. Tämä on yleensä pojan pelisessioiden jälkeen. Download on ihan ok, mutta ping menee 200-300 millisekuntiin. Syytä en tiedä.

[Jaer]

Joo, on samalla kanavalla. Jos laittaa muulle kanavalle niin ei toimi. NAT asetuksia en löydä mistään

3 kpl TP-Link TL-WR1043    ver. 1.x
1 kpl TP-Link TL-WA801ND   ver 2.x

purkkit on eroteltu IP:llä ja merkattu tussilla purkin kanteen.
192.168.1.1
192.168.1.2
192.168.1.3
192.168.1.4  

Uusimmat firmwaret on ajettu sisään.

Kytkentää

 Yläkerta:

TL-WR1043 purkki hoitaa ulos/sisään menevän liikenteen (=nettiin) , DHCP:n ja palomuurin.
Pöytäkone kytketty fyysisesti.

Alakerta:

 TL-WR1043 seurustelee yläkerran purkin kaa ja siihen on fyysisesti kytketty pöytäkone. Ja samaiseen purkin perään on langattomasti kytketty TL-WA801ND.

Toinen alakerran TL-WR1043 toimii itsenäisesti seurustellen yläkerran purkin kaa.

Alakerran purkeissa ei ole palomuuria eikä DHCP:tä päällä.

Edit:

Oma kokemus on pääsääntöisesti positiivinen, mutta näitä purkkeja on joutunut buuttailee yllättävän tiuhaan. Yleensä riittää kun DHCP purkin käyttää irti sähköstä ja käynnistää uudelleen. Harvemmin muita purkkeja.

Yksinään nyt olevaa Telewelliä joutu joskus harvoin buuttaamaan, kun menee hitaaksi. Tämä on yleensä pojan pelisessioiden jälkeen. Download on ihan ok, mutta ping menee 200-300 millisekuntiin. Syytä en tiedä.

Samaa vikaa näissäkin purkeissa. Välillä IP-osoitteen hakeminen kestää noin puoli minuuttia kun normaalisti pari sekuntia. Purkkeihin pääsee kirjautuu normaalisti, mutta nettiin kestää => reset.

Välillä jo epäilin pöytäkoneiden verkkokortteja, mutta se huoli oli aiheeton. Meni muutama ilta varmistaa asia.

--

Nyt mutulla 11b tunnustaa paremmalle kuin 11n.

11b ei tunnu olevan herkkä katveille eli toimii heikollakin signaalilla yhtä hyvin/nopeasti kuin täydellä.

[Jaer]

Vika alkaa selviämään. Jokin mystinen juttu kaataa DHCP:n. Tänään piti taas DHCP-purkki buutata.

Seuraavaksi menee rojut vaihtoon. Ei jaksa enää rassata.

[nm]

Seuraavaksi menee rojut vaihtoon. Ei jaksa enää rassata.

Eikö samalla vaivalla olisi jo vetänyt Ethernetin joka kerrokseen? Veikkaan, ettet saa millään kuluttajatason langattomilla vehkeillä tuollaista ketjutusta toimimaan kunnolla.

[Ville Pöntinen]

Itse kärsin aikani huonosta kantamasta - vaikkakin yhden purkin kokoonpanolla vain. Jos on vapaita samassa vaiheessa olevia pistorasioita sopivissa paikoissa käyttäisin jotain näistä: http://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/176b/Verkko-Sahkoverkkoon

[Hajakenttä]

Onkos tuohon ketjutukseen jokin erityinen syy? Minulla on TeleWell EA510 normaali, halpa laajakaistamodeemi+wlan laatikko eteisen kaapin päällä ja se "kuuluu" mainiosti kaikissa huoneissa ja rivarin seuraavassa asunnossakin tiilimuurin takana, sekä 50 m:n päässä viereisen (puu)rakennuksen sisällä. Antenni siinä on aallonpituinen (12 cm) normaalisauva.

Mummolassa käydessä käytän android-puhelinta wlan-jaolla nettiyhteytenä. Sen wlan-lähettimen tehosta ei ole tietoa, mutta arvaan sen olevan aika pieni, ja antenni siinä on puhelimen kuorien sisällä kokonaan, eikä siis mikään tehokas sekään. Rakennus on rintamamiestalo 3 kerroksessa. Keskikerroksessa oleva puhelimen wlan kuuluu mainosti kaikissa kerroksissa. Yläkerrassa 3/4 palkilla (en ole tullut katsoneeksi dB määriä, kun ei ole ollut tarvetta), ja kellarissakin autotallissa 2/4 tai 3/4 palkilla, ja aivan moitteettomasti. Koska talon rakentaja oli jututettavissa, kysyin sen betonisen välipohjan rakenteesta yksityiskohtia. Ihan piirustuksetkin olivat tallella. Siinä betoniraudoitus on se, joka mikroaallot pysäyttää, jos pysäyttää. Tässä tapauksessa on säästeliäs runkoraudoitus ja laatan teräsverkko on silmäkooltaan 20 cm, siis selvästi aallonpituutta (12 cm) suurempi, joten vaimennus on pieni, ja paksu betonimassa vaimentaa eniten, eikä paljoa sekään.

Radiokelit eivät näillä etäisyyksillä vaikuta mitään. Vaikutus tulee esille vasta kymmenillä kilometreillä. (WWAN-yhteyksillä radiokeleillä on merkitystä, jos suora näköyhteys antennista antenniin puuttuu, ja käytetään siis tropsfääristä sirontaa. Ilmakehän epäpuhtauspartikkelit lisäävät, heijastavat, kenttää. Ilmakehän lämöinversio, superrefraktio, parantaa myös kenttää, mutta subrefraktio, joka eniten esiintyy syksyisin, huonontaa kenttää. Maaston, metsän ja rakennusten terävien huippujen muodostama "karheus" suurentaa kenttävoimakkuutta difraktion vuoksi, ja vähentää hiukan katveen syvyyttä. Varsinainen radiokeli-käsite yleensä tarkoittaa ionosfääriyhteyksiä, ja tulee kysymykseen vasta HF taajuuksilla, mutta käsitteen laajuus riippuu ammattiryhmästä.)

Androidilla on muuten kätevä sovellus, "Wifi Analyzer", jolla voi mitata kaikkia lähistön wlan-verkkojen kuuluvuuksia ihan nurkka kerrallaan. Siitä on apua jos etsii laitteille parasta sijoituspaikkaa. Kenttävoimakkuus muuttuu heijastusten takia puolen aallonpituuden (6 cm) vyöhykkeissä. Pienikin siirtäminen voi siis muuttaa kenttää moninkertaiseksi (3 dB: muutos on puolen tehon muutos).

[New_user]

Vika alkaa selviämään. Jokin mystinen juttu kaataa DHCP:n. Tänään piti taas DHCP-purkki buutata.

Seuraavaksi menee rojut vaihtoon. Ei jaksa enää rassata.

En kauheasti usko mystisiin juttuihin. Koetapa nyt aloittaa ihan yhdellä purkilla kanavalla 1, ja katso, toimiiko. Jos systeemisi perustuu kympin wlan-tikkuihin koneessa, niille ei riitä oikein mitkään kentät, antennillinen tikku pitää olla, tai läppärien omat wlanit. Radiokeleillä ei ole vaikutusta. Käytä ihan normaalia taajuusaluetta. Itsellä edellisen vastaajan Telewell-malli, ja se riittää kahteen kerrokseen hyvin.

[Jaer]

Eikö samalla vaivalla olisi jo vetänyt Ethernetin joka kerrokseen? Veikkaan, ettet saa millään kuluttajatason langattomilla vehkeillä tuollaista ketjutusta toimimaan kunnolla.

Ensin kyllä kävi kaapelointi mielessä, mutta sitä olisi mennyt suhteellisen kiitettävästi ja lisäksi joutuisi poraamaan läpivientejä seiniin ja lattioihin. Kuvittelin, että sama juttu langattomana olisi helpompaa.

Veikkauksesi kanssa olen samaa mieltä. Siksi haluan toimivat vermeet.

Itse kärsin aikani huonosta kantamasta - vaikkakin yhden purkin kokoonpanolla vain. Jos on vapaita samassa vaiheessa olevia pistorasioita sopivissa paikoissa käyttäisin jotain näistä: http://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/176b/Verkko-Sahkoverkkoon

Muuten hyvä, mutta kolme kerrosta ja sulaketaulun mukaan pistorasia&valo juttuja yht. 9 kpl ja eri vaiheilla.

Onkos tuohon ketjutukseen jokin erityinen syy?

Ei sen kummempaa. Mutta olis kiva kun wlan toimisi koko tontilla, mutta jos nyt aloittais, vaikka mökistä.

Vakio antennit näyttäis speksien mukaan:
TL-WR1043       3dBi
TL-WA801ND   5dBi

 Herkkyys on molemmissa sama:

270M: -68dBm@10% PER
108M: -68dBm@10% PER;
54M: -68dBm@10% PER
11M: -85dBm@8% PER;
6M: -88dBm@10% PER
1M: -90dBm@8% PER

Nyt 11M käytössä.

Mummolassa käydessä käytän android-puhelinta wlan-jaolla nettiyhteytenä.

Androidilla on muuten kätevä sovellus, "Wifi Analyzer", jolla voi mitata kaikkia lähistön wlan-verkkojen kuuluvuuksia ihan nurkka kerrallaan. Siitä on apua jos etsii laitteille parasta sijoituspaikkaa. Kenttävoimakkuus muuttuu heijastusten takia puolen aallonpituuden (6 cm) vyöhykkeissä. Pienikin siirtäminen voi siis muuttaa kenttää moninkertaiseksi (3 dB: muutos on puolen tehon muutos).

Läppärillä olen koe mielessä pari kertaa Androidin Wi-Fi Hotspottia kokeillut onnistuneesti.

Kyllä, "Wifi Analyzer" ohjelmalla on tarkkailtu kuuluvuuksia ja signaalin voimakkuuksia hyvinkin tarkasti. Olen myös vaihdellut purkkien paikkoja keskenään (mukaan lukien DHCP paikka) => ei vaikutusta.

Ongelmana ei niinkään ole kuuluvuus vaan purkkien tai oikeammin DHCP:n pysyminen pystyssä. Viittais Firmware vikaan.

Koetapa nyt aloittaa ihan yhdellä purkilla kanavalla 1, ja katso, toimiiko. Jos systeemisi perustuu kympin wlan-tikkuihin koneessa, niille ei riitä oikein mitkään kentät, antennillinen tikku pitää olla, tai läppärien omat wlanit.

Kun aloitin yhdellä TL-WR1043 purkilla niin ei ongelmia. Joskus tosi harvoin joutui purkin buuttaamaan.
Sama setti kahdella TL-WR1043 purkilla tihensi aavistuksen buuttailuja.
Kolmella TL-WR1043 purkilla tuli jo ihan huomattavasti enempi buuttailuja => kerran-pari viikkoon.
Nyt neljä (=3kpl TL-WR1043 ja 1kpl TL-WA801ND) pukilla ongelmat suorastaanräjähti silmille. Joutuu useamman kerran vuorokauteen buuttaamaan. Aluksi luulin, että syypää on toi viimemmäksi ostettu   TL-WA801ND purkki. Otin pois käytöstä. Ei vaikutusta.

Arvailuni on, että silloin kun ajoin  TL-WA801ND purkkiin uusimman firmwaren niin samalla vaivalla ajoin myös  TL-WR1043 purkkeihin valmistajan sivulla => malliin sopivan ja jaossa olevan firmiksen. Lieneeköhän vika siinä? En tiedä.

Edit:
En käytä erillisiä wlan-tikkuja tai muutakaa halpa kamaa vaan laitteiden omia wlaneja (Ubuntu läppis ja pari Androidia).

Pöytäkoneissa luotan RJ-45 kaapeliin.

ps. Nyt dhcp pysyi noin 4h45min pystyssä. Buuttasin sähkötaulun pääkytkimestä.

[Jaer]

Nyt on huimat 3pv verkko pystyssä. Otin TL-WA801ND purkin pois käytöstä ja keskitin etäpurkit ottamaan yhteyttä suoraan DHCP purkkiin - ilman "välikäsiä". Nyt näyttäis toimivan - toistaiseksi.

[Sami Lehtinen]

kun purkit kytkee langattomasti sarjaan

Ei koskaan! Tuo johtaa ensinnäkin kaikkeen siihen mitä mainitsit. Luotettavuus romahtaa, viiveet kasvaa, sekä kaistanleveys haihtuu savuna ilmaan. Aina kun mahdollista, WLAN purkit kaapelilla kiinni. Yhtä repeater purkkia voi käyttää, mutta sitäkin vain silloin jos on ihan absoluuttisesti pakko, eikä muita vaihtoehtoja ole olemassa.

High Powerista tuskin on mitään hyötyä, jos sitä ei asenna molempiin päihin, lisäksi kyseessä on tietenkin laiton asennus.

Yksi tapa parantaa yhteyksiä, jos on pakko käyttää repeater purkkeja, on niiden konfigurointi niin, että tavallista verkkoa jaetaan 2.4 GHz alueella ja UP link yhteys on hoidettu 5 GHz suunta-antenneilla. Tuolla saa sentään kohtuullisesti toimivan ratkaisun aikaiseksi, kun säästytään siltä 2.4 GHz alueen loputtomalta pakettin törmäilyltä.

Mitä tulee laitteisiin, antenneilla on valtava merkitys. Mm. Läppäreissä ja puhlimissa on hyvin erilaisia virityksiä. Toisilla saavuttaa helposti 2-3 kertaisen kantaman mm. toisiin laitteisiin. Mm. vanhassa Samsung Galaxy S3:ssa on ihan mahtava antenni verrattuna moneen muuhun puhelimeen.

Se että purkit vaatii boottailua, kertoo vaan siitä, että sulla on absoluuttista kuraa käsissäs.

Suosittelen tutustumaan mm Motorolan AP6562 ja AP6532 laiteisiin, jos mesh pohjaisen verkon rakentaminen kiinnostaa. Noissa viiveitä ja törmäilyitä on vähennetty nimenomaisesti useammalla erillisellä radiolla. AP6562 tukee juuri tuota suunta-antennien käyttöä ja toista taajuutta. AP6532 purkit taas toimii hyvin sisätiloissa jossa ne voi kytkeä kaapelilla, tai rakentaa meshinä. Mutta eivät ole suoranaisesti mesh käyttöön suunniteltuja. Katso myös AP7161.

[qwertyy]

High Powerista tuskin on mitään hyötyä, jos sitä ei asenna molempiin päihin, lisäksi kyseessä on tietenkin laiton asennus.

Meni kyllä täysin ohi? Meinaan kyllä itsellä ainakin High Power keskitin mahdollistaa merkittävästi pidemmät yhteysmatkat käytettävästä laitteesta riippumatta. Onhan niissä nyt tietysti keskitytty myös signaalin vastaanottoon.

Tuskin tuota kuitenkaan tarkoitit? Mutta tuo laittomuus? Kyllä noita High Power malleja saa ostettua ihan valmiina kuka vain. Eivät ilmeisesti ylitä laissa määriteltyjä tehoja. Tietysti itse virittämällä voi varmasti helpostikin tehdä aika ytyjä laitteita.

[ditl]

Meni kyllä täysin ohi? Meinaan kyllä itsellä ainakin High Power keskitin mahdollistaa merkittävästi pidemmät yhteysmatkat käytettävästä laitteesta riippumatta. Onhan niissä nyt tietysti keskitytty myös signaalin vastaanottoon.

Tuskin tuota kuitenkaan tarkoitit? Mutta tuo laittomuus? Kyllä noita High Power malleja saa ostettua ihan valmiina kuka vain. Eivät ilmeisesti ylitä laissa määriteltyjä tehoja. Tietysti itse virittämällä voi varmasti helpostikin tehdä aika ytyjä laitteita.

Tuossa linkissä löytyy selitys:

http://www.elepal.fi/antennit/wlanout.html

"Viestintäviraston 2.45 GHz sivun mukaan:

Suurin sallittu säteilyteho tällä taajuusalueella toimiville langattomille lähiverkkolähettimille on 100 mW EIRP.
Tehoraja on määritelty antennista lähtevälle säteilyteholle. Jos antennivahvistusta kasvatetaan vaihtamalla lähetinantennia, on lähettimen lähtötehoa vastaavasti pienennettävä, jottei suurin sallittu säteilyteho ylity. Säteilytehon (EIRP) suuruus riippuu lähettimen lähtötehosta, antennikaapelin häviöistä ja antennin vahvistuksesta, joten sen suuruus on asennus- ja tapauskohtainen. Langattoman lähiverkon suunnittelijan, rakentajan ja käyttäjän on huolehdittava siitä, ettei asetettua säteilytehorajaa ylitetä.

Antennista saa lähteä 100mW (=20 dBm) tehoa ulos vain, jos antennin vahvistus on yksi eli 0 dB.

Antennin "vahvistus" ei tarkoita sitä, että se jotenkin lähettäisi enemmän tehoa ulos kuin wlan-kortti antaa.
Antennin vahvistus tarkoittaa periaatteessa sen suuntaavuuden parantamista eli sen lähettämä teho  kohdistetaan pienemmälle alueelle. Jos antennin keila kavennetaan esim. 5%:iin ympärisäteilevään verattuna, on sen vahvistus 20-kertainen. Silloin antennista saa lähteä kokonaistehoa vain 100 mW / 20  eli 5 mW.

Desibeleinä sama asia tarkoittaa, että 20-kertaisen vahvistuksen antenni on 13 dB. Lähettimen teho saa olla vain 20 dBm - 13 dBm  eli 7 dBm."

Vastaanottoa voi toki parantaa suuntaavalla antennilla. Lähetysteho saa Suomessa olla korkeintaan 100 mW, USAssa kai 1 W. USA moodin voi onnistua laittamaan päälle mutta se on sitten laiton.

[tosiutelias]

Jos antenneja vaihtaa suuntaaviksi, on muistettava että sama antenni toimii niin lähettävänä kuin vastaanottavana.
Tämä johtaa helposti siihen että ylitetään tuo laillinen 20 dBm.
Antennien kanssa on muistettava polarisointi ja "freznel zone" jos haetaan pitkää yhteyttä.

[ditl]

Jos antenneja vaihtaa suuntaaviksi, on muistettava että sama antenni toimii niin lähettävänä kuin vastaanottavana.
Tämä johtaa helposti siihen että ylitetään tuo laillinen 20 dBm.

Kai tuo tarkoittaa että jos käytetään suuntaavia antenneja ja alennetaan lähetysteho sallittuun rajaan niin tilanne on kuitenkin parempi verrattuna ympärisäteileviin antenneihin silloin kun tarkoituksena on rakentaa point-to-point hyppy.

Tosin en tunne voiko näissä High Power laitteissa säätää lähetystehoa.

Mm. TM:ssä on testattu tällaisia pitkien etäisyyksien linkkejä.

[tosiutelias]

Jos antenneja vaihtaa suuntaaviksi, on muistettava että sama antenni toimii niin lähettävänä kuin vastaanottavana.
Tämä johtaa helposti siihen että ylitetään tuo laillinen 20 dBm.

Kai tuo tarkoittaa että jos käytetään suuntaavia antenneja ja alennetaan lähetysteho sallittuun rajaan niin tilanne on kuitenkin parempi verrattuna ympärisäteileviin antenneihin silloin kun tarkoituksena on rakentaa point-to-point hyppy.

Tosin en tunne voiko näissä High Power laitteissa säätää lähetystehoa.

Mm. TM:ssä on testattu tällaisia pitkien etäisyyksien linkkejä.

Ei ole kokemusta näistä uusista vehkeistä, mutta aikoinaan käytettiin suunta-antenneja vain "pitkiin" linkkeihin (toki myös tehot säädettiin kohdille). Silloisten suunta-antennit oli kalliita ja ei niin selkeitä suuntakuvionsa kanssa, joten hyvälaatuisella ympärisäteilevällä saatiin hyviä tuloksia.
Mutta, point-to-point suunta-antenneilla mikäli yhteys ei onnistu vakio antenneilla.