Software centerin tarjonta

[Pendeli]

Asennettuani Ubuntun huomasin käytön  alkuvaiheessa, että  en löytänyt Software centeristä joitakin
ohjelmia. Ne kyllä sitten ilmaantuivat sinne aikanaan.

Onko mahdollista kaivella tai "tilata" haluamiani ohjelmia jostain kautta siten, että ne
olisivat Swc:n kautta ladattavissa ja päivitettävissä? Toisaalta sanotaan, että nykyiset ohjelmat, mitkä on tarjolla Linux-versioina suoraan ohjelmantekijöiden sivuilta, ovat yhtä luotettavia ja toimivia kuin
virallista tietäkin asennetetut. En oikein usko, että esim. joku edistyneempi Linux-käyttäjä
jättää asentamatta  ohjelmia, ellei niitä saa Software centerin kautta.

Jossain vaiheessa asiaa olen kysellytkin ja saanut ihan järkeviä syitä asiaan, mutta
onko tuollainen suositus vain täysin aloitteleville Ubuntun käyttäjille tarkoitettu?
Mikä on käytäntö?

[Eesaurus]

Peruslähtökohta on tietysti se, että asentaa ohjelmat sovellusvalikoimasta, mutta totta kai joitain ohjelmia joutuu asentelemaan muutakin kautta. Jos ohjelmaa tarjoava sivusto vaikuttaa luotettavalta, niin eipä siinä muuta eroa tule sovellusvalikoimasta asennettuun ohjelmaan, kuin se, ettei muualta asennettu ohjelma päivity. Sovellusvalikoimasta asennettu ohjelma päivittyy automaattisesti muiden päivitysten mukana.
 
Itse en jätä tarpeellista ohjelmaa asentamatta siksi, että sitä ei löydy Ubuntun sovellusvalikoimasta.

Ohjelman asentaminen lisäämällä uusi ohjelmalähde (PPA) on kätevää, koska silloin ohjelma myös päivittyy sitä mukaa, kun PPA:n ylläpitäjä päivittää paketteja. Jotkut puristit ovat sitä mieltä, ettei pitäisi lisäillä epävirallisia ohjelmalähteitä, mutta se on tietysti jokaisen oma asia ja vastuu. Ehkä tyypillisin riski tuossa on se, että PPA:n ylläpitäjä lopettaa ylläpitämisen ja päivitykset lakkaavat. On tietenkin mahdollista sekin, että ylläpitäjä on paketoinut mukaan haittaohjelman, joka tyhjentää loppukäyttäjän pankkitilin.

LISÄYS: Tarkentelin...

[shelby]

Asenna Synaptic sieltä centeristä, löytyy enemmän. Synaptic löytyy muistaakseni teemat.....

[juyli]

En oikein usko, että esim. joku edistyneempi Linux-käyttäjä
jättää asentamatta  ohjelmia, ellei niitä saa Software centerin kautta.

Debian:in pakettivalikoima, jota Ubuntukin nimenomaan hyödyntää, on varsin kattava. Aina on mahdollista - kuten jo kerrottu hyödyntää PPA-repoja, johon joku on luonut jo valmiin lähdekoodista käännetyn paketin jakelua varten.
Kun tai jos binääripaketit haluaa ohittaa, on aina vaihtoehtona kääntää avoimen lähdekoodin ohjelma tekijän tarjoamista lähdekoodeista, tehdä sopiva paketti, tai vain asentaa ko. sovellutus.
Valmiin binääripaketin asennus sisältää aina tietyn riskin.

[Lehis]

Minä olen asentanut ulkopuolisista ohjelmista ainakin T-laskun ja spotifyn.
Mahtaakohan maailmalla olla paljonkin tarjolla sellaista hyvää tavaraa,
jota ei löydy, jos ei osaa vasiten etsiä?
Milläköhän perusteilla ohjelmat tuonne viralliseen lähteeseen päätyvät?
Raati? Sensorit?
Ja onko epävirallisissa ohjelmissa joitain vältettäviä, siis varma tieto haitallisuudesta?
Mitään erityisempää ei ole puutelistalla, kunhan kyselen.

Markku Lehikoinen

[Pendeli]

Pläräsin vähän läpi noita Debianin paketteja ja näytti olevan samaa kamaa
Ubuntun kanssa. Tarkemmalla katsannolla saattaa tietysti löytyä muutakin
kuin pelkkää Ubuntun tavaraa.

Toimiiko kaikki Debianin paketit moitteettomasti ja vastaavalla tavalla Ubuntussa kuin alkuperäiset
Ubuntun paketit?

Ihmetyttää, että Operan selainta ei löydy ollenkaan pakettivarastossa, vaikka siitä on hyvä
Linux-versio olemassa. Olisin olettanut, että Chromiumin tilalla olisi ollut Opera.  Onkohan siihen joku erikoisempi syy?

Minulla ainakin tulee Chromesta Google mieleen ja sitä kautta Microsoft ja Internet Explorer ikäänkuin
kahtena jättimonopolina Operaan ja Firefoxiin verrattuna.

En nyt Operaa varsinaisesti tarvitse, mutta onhan se aina ollut hyvä ja luotettava ja olen Windowsissa käyttänyt sitä vuosia muiden lisäksi.

[kamara]

Ihmetyttää, että Operan selainta ei löydy ollenkaan pakettivarastossa, vaikka siitä on hyvä
Linux-versio olemassa. Olisin olettanut, että Chromiumin tilalla olisi ollut Opera.  Onkohan siihen joku erikoisempi syy?

Cromium on avointa koodia, mutta Opera ei ole, joten ei yllätä.

[Eesaurus]

Minä olen asentanut ulkopuolisista ohjelmista ainakin T-laskun ja spotifyn.
Mahtaakohan maailmalla olla paljonkin tarjolla sellaista hyvää tavaraa,
jota ei löydy, jos ei osaa vasiten etsiä?

Riippuu tietysti ihan käyttäjän tarpeista, mutta itse olen asentanut ulkopuolelta mm. Spotifyn, Rubyripperin, Handbraken, Grub-Customizerin, Varietyn (erittäin mainio taustakuvanvaihto-ohjelma) ja Boot-Repairin jne...

[Lehis]

Kas tämä se ongelma onkin. Virallista lähdettä on helppo selailla ja
etsiskellä mieleisiä juttuja, mutta onkos missään vaikkapa mitään listaa
ulkopuolisesta tarjonnasta? Sokkona etsiskely on työlästä, vaikka kuukkeli
auttaakin. Varsinkin kun ei ole selvää käsitystä, mitä hakee. Kunhan vaan
shoppailee.

Markku Lehikoinen

[Eesaurus]

Kas tämä se ongelma onkin. Virallista lähdettä on helppo selailla ja
etsiskellä mieleisiä juttuja, mutta onkos missään vaikkapa mitään listaa
ulkopuolisesta tarjonnasta? Sokkona etsiskely on työlästä, vaikka kuukkeli
auttaakin. Varsinkin kun ei ole selvää käsitystä, mitä hakee. Kunhan vaan
shoppailee.

Markku Lehikoinen

Joo, aivan. Itse en tiedä mitään sellaista paikkaa, mihin olisi noita listattu. Voi tietysti googlettaa tyyliin "List of 'tähän ohjelman tyyppi, esim. video editing' software", niin listalta löytynee myös Linuxille tarkoitettuja ohjelmia, ja joukossa on sitten niitäkin, mitä ei löydy Ubuntun Sovellusvalikoimasta. Parempaa en keksi, eikä sellaista välttämättä ole olemassakaan.

Tai ihan "Best cd ripper for linux" -tyyppinen googlehaku.

[Hajakenttä]

Luulisi, että software centeristä löytyisi kaikki tarvittava, mutta kun etsii niin huomaa, että enin osa on rivikäyttäjälle tarpeetonta erikoiskamaa. Kun kaikki tarjottavat (Xubuntulla) hakee niin näkyy tänään olevan 42 068 kohdetta ja Ubuntun tarjoamatkin sentään 36 456. Ja etsiessä jotain sovellusta johonkin tarpeeseen, saa käyttää aika rönsyilevää mielikuvitusta jos ei halua kahlata läpi koko massaa. Ja vaikka kahlaisikin, ei ehkä nimen perusteella huomaa tarvitsemaansa. Taannoin etsin Xubuntulle kuvakaapparia, ja kun en muistanut millään sen nimeä sain etsiä aika tovin ennen kuin se sattumalta osui silmiin. Nimi olikin niinkin kuvaava kuin xfce4-screenshooter. Olisi tullut esille screenshooter hakusanalla, mutta jostain syystä mielikuvitus ei sitä tarjonnut, muita vastaavia sanoja kyllä. Ja vastaavia sovellus-metsästys-istuntoja on ollut usein asennusten jälkeen. Ubuntun Unityn Dash hakukone taitaa olla hiukan notkeampi tässä hommassa. Ja sanotaan nyt varmemmaksi vakuudeksi: kunnioitan kyllä noiden sovellusten tekijöiden sisukkuutta ja uhrauksia, enkä halua arvostella. Varsinkin kun en osaa mitään parannusta rakentaa. Ja onhan tämä Linux vähän sellainen harrastus ja vaatii paneutumista.

[juyli]

Toimiiko kaikki Debianin paketit moitteettomasti ja vastaavalla tavalla Ubuntussa kuin alkuperäiset
Ubuntun paketit?

Ei (välttämättä) toimi. Kun ohjelma on käännetty tiettyä Linux-versiota/jakelua varten, ei se välttämättä toimi toisessa jakelussa. Syitä on useita esim. jakelussa olevat kirjastot voivat olla eri versiota jne...

Ihmetyttää, että Operan selainta ei löydy ollenkaan pakettivarastossa, 

Syy jo mainittiinkin. Ubuntu/Debian tarjoavat oletuksena avoimia ja vapaita ohjelmia. Vaikka Opera onkin ilmainen se ei ole avoin. Opera on (ainakin ollut) tarjolla Partner-repoista Ubuntuun. Opera.com tarjoaa kaikille Linux-jakeluille versioita selaimestaan.
Käytän pääosin selaimena Operaa kaikissa eri Linux-jakeluissani. Yleensä päivitän Operan aina, kun selain ilmoittaa uuden version olevan tarjolla. Nyt Operan sivuilla on tarjolla versio 12.14.

[Hajakenttä]

Juuri äskettäin Osuuspankki ilmoitti, että Opera ei enää ole tuettu selain heillä.

[juyli]

Juuri äskettäin Osuuspankki ilmoitti, että Opera ei enää ole tuettu selain heillä.

Hehh... Olisikohan aihetta pankin vaihtoon (Vrt. Postipankki). Operan suojaukset siis estävät joitakin Osuuspankin varmistuksia toimimasta? Syytä, miksi tietty (Linux-) selain kuten Opera ei kelpaisi Osuuspankille (jota luulin mainioksi pankiksi taloudellemme), kannattaa kysellä ko. pankista!

Lisäys: Opera päivittyy varsin tiuhaan. Syy lienee nimenomaan, että selain pysyy turvallisena käyttää vaikka pankkiyhteyksiin - Osuuspankki on omien sovellutuksiensa kanssa siis eri mieltä
Danske-Bank jo aiemmin heitti pyyhkeen kehään; eivät tukeneet tiettyjä avoimia Java-versioita, vaan virittelivät ohjelmistonsa toimimaan vain tietyn tahon java-sovellutuksella.