Sähkönkulutuksen seurantaa PHP+cURL+AJAX

[Jiku]

Olisikohan nyt niin, että näillä etäluettavilla on sitten joskus tarkoitus tarjota vain tehotieto tunneittain, ei aivan reaaliaikaisesti(?).

Oman käsityksen mukaan se menee jo noin. Mittari kerää tuntikohtaiset kokonaiskulutukset muistiinsa ja lähettää ne noin kerran vuorokaudessa verkonhaltijalle. Sieltähän niitä pari päivää vanhoja tietoja voi tuntikohtaisesti jo nyt selata.

Jos tuntikohtaiseen hinnoitteluun mennään, niin näppärähän tekee vaikka Raspberrystä palvelimen, joka lataa hinnastot ja sitten kalliin kulutuksen aikana tiputtaa lämmityksen kontaktorilla pois. Turha sitä on kalliilla sähköllä lämmittää, jos tunnin päästä saa halpaa.

[Illu]

Lasketpa miten tahansa nuo kaksi lisälediä nostaisi mittarin valmistuskustnnuksia alle 0,50€ / mittari.

Liian halpaa, liian helppoa ja liian tehokas tapa hoitaa kaikki asiat kuntoon.

Kai tuohon hieman enemmän elektroniikkaa ja työtä menisi, kuin 0,50€.

Maailma ei tällaiseen säästämiseen ole vielä valmis koska sähkö on erittäin halpaa nykyisin, sitä on varaa haaskata vaikka puitten ja seinien valaisuun tai kasvattaa talvella tomaatteja täällä pimeässä pohjolassa.

[ajaaskel]

P=U*I ohmisella kuormalla. Induktiivisella tai kapasitiivisella kuormalla tuo hieman mutkistuu mutta se ei oikeastaan liene kovin tärkeää ratkaisun kannalta.  Sopivalla raudalla saa rakennettua yhtä tarkan tai halutessaan tarkemmankin mittauksen kuin mitä energiayhtiö käyttää.  Ohjelma tuolle on oma lukunsa ellei sitten viihteekseen kirjoittele tuolle oman ohjelman.

Omaa taloa ajatellen hassua ja takanurista on toki tarve rakentaa perässä oma jälkimittaus kun tiedot olisivat energiayhtiön mittarissa valmiina ja hieman arvokkaampi mittarimalli voisi antaa nuo vielä paikallisesti ulos tietokoneelle helpossa muodossa.

 

[Ripa]

Lasketpa miten tahansa nuo kaksi lisälediä nostaisi mittarin valmistuskustnnuksia alle 0,50€ / mittari.

Liian halpaa, liian helppoa ja liian tehokas tapa hoitaa kaikki asiat kuntoon.

Kai tuohon hieman enemmän elektroniikkaa ja työtä menisi, kuin 0,50€.

Maailma ei tällaiseen säästämiseen ole vielä valmis koska sähkö on erittäin halpaa nykyisin, sitä on varaa haaskata vaikka puitten ja seinien valaisuun tai kasvattaa talvella tomaatteja täällä pimeässä pohjolassa.

Hiean yksinkertaistettuna juttu menee näin:

Kolivaiheisessa tehonmittauksessa mitataan kunkin vaiheen jännite ja virta erikseen ja lasketaan sitten yhden vaiheen teho.
P = U x I

Sama sitten tehdään kaikille vaiheille.
Sitten vaan lasketaan tehot yhteen ja siinnä on sitten kokonaiskulutus aikayksikköäkohden.

Tuo kaikki on jo tuossa nykyisessä kolivaiheisessa kWh- mittarissa.

Ainut juttu on että vain tuo summattu (kolmivaiheinen) teho ilmoitetaan ulos joko pulssilähdöllä tai LEDillä tai molemilla.

Nyt tarvitsisi lisätä vain ne pari lediä ja tuoda kuknin vaiheen teho erikseen LEDeille ennen summausta.
Mitää lisä elekrroniikka ei mittariin tarvita (paitsi kaksi LEDIä ja niiden etuvastukset) noiden lisä komponenttien kustannus todellakin on reilusti alle 0,50€ / mittari.

Mittarissa on jo makro / aliohjelma joka osaa vilkuttaa sitä lediä, nyt vain pitäis löytä niin "osaava" ohjelmoija joka osaisi kutsua tuota makroa / aliohjelmaa erikseen kunkinvaiheen kohdalla. Ei liene vaikeaa, mitä luulette?

Minä tein tuon oman sovelukseni AVR mikrosuorittimella.
En tiedä mitä suoritinta mittarinvalmistajat käyttää, mutta tuskin sillä on isosti väliä eiköhän niitä kaikkia ohjelmoida kutakuinkin samoilla ohjemointilielillä?

[Ripa]

P=U*I ohmisella kuormalla. Induktiivisella tai kapasitiivisella kuormalla tuo hieman mutkistuu mutta se ei oikeastaan liene kovin tärkeää ratkaisun kannalta.  Sopivalla raudalla saa rakennettua yhtä tarkan tai halutessaan tarkemmankin mittauksen kuin mitä energiayhtiö käyttää.  Ohjelma tuolle on oma lukunsa ellei sitten viihteekseen kirjoittele tuolle oman ohjelman.

Omaa taloa ajatellen hassua ja takanurista on toki tarve rakentaa perässä oma jälkimittaus kun tiedot olisivat energiayhtiön mittarissa valmiina ja hieman arvokkaampi mittarimalli voisi antaa nuo vielä paikallisesti ulos tietokoneelle helpossa muodossa.

Juuri näin!

Todellisessa kulutuspisteessä ei virta ja jännite juurika ole samanvaiheista vaan vita "kulkee" jännitteen edellä, tai jäljessä riippuen siitä onko kuorma induktiivista, tai kapasitiivistä.

Simppelissä kuormanohjauksessa tuota ei tarvitsisi huomioida ja silloin jo nuo kolme LEDI:ä olisi riittävä tieto vaihekohtaisesta kuormasta / virrasta.
Juu juttu hiukan mutkistuu, sillä mittari ilmoittaa vain tehon.

Teho taas on riippuvainen virran ja jänniitteestä. Koska suomessa verkkojännitteen vaihtelut on hyvin pieniä riittävään tarkkuuteen päästän mittaamalla verkkojännite kulutuspisteessä ja oletamalla sen aina olevan vakio.

Tämän voi helposti todeta vaikka Excel mallilla johon laitta erillaisia testiarvoja.
Muutaman voltin verkkojännitteen muutos ei oleellisesti vaikuta kuormanohjaussovelluksessa mitenkään.
Jos haluaa niin ainahan voi mitata oikeasti vaiheiden verkkojännitteen ja otta sen huomioon laskentamallissa.
(Jännite on paljon helpompi mitata, kuin virta)  

[Jiku]

Tuo Olsonin myymä mittari muuten näyttäisi mittaavan vain ampeerit, eikä lainkaan voltteja.
Siinä ei ole kuin nuo pihtianturit.
Eli ei sovellu meikäläisen käyttöön kun pitkän pienjännitelinjan päässä jännite muuttuu kuorman mukaan melko paljonkin, eikä ole suinkaan vakio niin kuin tuo mittari olettaa.
Tietenkin jos olisi sellainen UPS, joka osaa jännitteen kertoa datakaapelin kautta ja tuo mittari osaisi antaa mittaamansa ampeerit pihalle, voisi todellisen tehon laskea varsin helposti.
Mutta menisi jo vähän säätämisen puolelle.

Jo 5 ampeerin kuormalla 15 voltin vaihtelu tekisi mittaukseen epätarkkuutta 75W verran.

[Ripa]

Jo 5 ampeerin kuormalla 15 voltin vaihtelu tekisi mittaukseen epätarkkuutta 75W verran.

Tuo 15V jänniteen vaihtelu ei oikein kuulosta hyvältä!
Meillä jännitten vaihtelu on vain muutamia voltteja siis alle 5V, ja tuo 5V vaihtelu ei todellisessa kuormanohjauksessa haittaa.
Kun laskee miten suuren virheen tuo 5V vaihtelu tekee vaikka 25A kuormassa huomaa, ettei tulos ole merkittävä kuormanohjaussovelluksessa.
Siis jos tarkoitus on estää päävarokkeiden palaminen ylikuorman takia.

Edit
Meillä nyt jännite on 232V
Siis maksimikuorma yhdessä vaiheessa on 232V x 25A =5 800W
Viiden voltin jännittenaleenema tekisi virtaan virhettä alle 0,6A, joka ei ole tällaisessa sovelluksessa merkittävä.

Katso gG sulakkeen laukeamiskäyrä.
(gG - sulake on tavallinen tulppasulake, mitä käytetään talon päävarokkeina.)

[Jiku]

Tuo 15V jänniteen vaihtelu ei oikein kuulosta hyvältä!

Eikä varsinkaan näytä hyvältä. Ei tarvitse kuin jääkaapin lähteä käyntiin tai pistää lieden päälle, niin valot himmenee. Mutta sellaista se on joskus iän kaiken sitten sähköistetyssä talossa. Nykypäivänä ne välttää noin pitkien pienjännitelinjojen vetoa. En muista mitä tuo sallittu toleranssi tänä päivänä on, joskus se oli -10+5% joten kyllähän se täyttyy tuolla 15 voltin heittelylläkin. Microsoftin termein kyseessä ei siis ole vika, vaan ominaisuus

[Illu]

Tuo Olsonin myymä mittari muuten näyttäisi mittaavan vain ampeerit, eikä lainkaan voltteja.

Jo 5 ampeerin kuormalla 15 voltin vaihtelu tekisi mittaukseen epätarkkuutta 75W verran.

Voltit voi näköjään tuossa ohlsonissa asettaa johonkin oletettuun keskiarvoon. Jos vaihtelu on 15 volttia (+-7,5) tehnee se noin 3,3% heiton (max). Pitäisi ensin tehdä laskenta jonkin ajanjakson keskiarvoksi ja asettaa se mittariin. Sitten vielä huomioida lämmityskauden kuorma verkossa ja tehdä vuotuiset kausiarviot erikseen. Aika säädöksi menee.

Jos se on 215-245 välillä, aiheutuu siitä jo muita murheita kuin oman mittauksen epätarkkuus. Meikäläisellä on aika tasainen 233V, muuntaja on alle 200 metrin päässä ja valissä on AX185:ttä

[Jiku]

Jos se on 215-245 välillä, aiheutuu siitä jo muita murheita kuin oman mittauksen epätarkkuus.

Ei se onneksi noin pajoa sentäs heittele, tuon 15 volttia minimistä maksimiin. Matalin mittaamani on ollut 220V ja suurin 235V. Tuo on ilmakaapelia, joka tulee, niin tuo jännitteen pieni vaihtelu on ongelmista oikeastaan kaikista pienin. Nollaviat on paljon ikävämpiä ja rikkonutkin laitteita meillä. AMKA kun on niin fiksusti suunniteltu, että puun kaatuessa linjalle, siitä katkeaa ensimmäisenä se kannatinvaijeri, jossa myös nolla kulkee. En sitä jännitettä silloin mitannut kun tärkein tehtävä oli avata pääkytkin vahinkojen minimoimiseksi. Mutta kyllä se voi nollaviassa jopa 300V olla helposti kun nollapiste lähtee kuormasta riippuen vaeltamaan.

[ajaaskel]

Tuo Olsonin myymä mittari muuten näyttäisi mittaavan vain ampeerit, eikä lainkaan voltteja.

En ole koskaan oikean kWh-mittarin sisälle kurkistanut mutta eikös nuo ole myös toimintaperiaatteeltaan pelkkiä virtamuuntajalaitteita jotka on kalibroitu (=säädetty näyttämään oikein) olettaen että nimellisjännite on 230 V vai ottaako nuo huomioon myös todellisen syöttöjännitteen ?  
Huonoista talon johdoista, 15 V pudotus 5A kuormalla tarkoittaisi 3 ohmin vastusta kaapeleissa, kuulostaa aika ohkaisilta ja pitkiltä kaapeleilta.  16A kuormalla tiputusta olisi jo 48 V... ja johtojen lämpenemiseen kuluisi 768 W.  
Kuorman tasaus on perinteisesti tehty releellä, no, lienee tuttua. Vaihekuorman jakautumista saattaa kannattaa miettiä uudestaan eli olisiko siellä mahdollisuutta tasata vaiheelta toisellle jos yhden vaiheen sulake on säännöllisesti kovilla tai laittaa kuorman tasaus releellä jollakin tavalla.  Nuo tulppasulakkeet muuten sietävät ylitystä jossain määrin eli kuorma lienee aika kallellaan tuossa.  
Jos (ja olettaen että) oikeat kulutusmittaritkin mittaavat vain virtamuuntajan avulla virtaa kustakin vaiheesta niin oletettavasti virran (+vaihekulman?) mittaaminen riittäisi näihin omiin toteutuksiinkin.  Olettaisin nimittäin että sähkön käyttäjä kuitenkin maksaa sen siirtojohdon ohmisen lämmittämisen.

Mutta kyllä se voi nollaviassa jopa 300V olla helposti kun nollapiste lähtee kuormasta riippuen vaeltamaan.

Joo, nollan irtoaminen tekee ilkeää vahinkoa riippuen hieman miten paljon kuorma on kallellaan.  Siinä vaiheessa heikomman kuorman puolelta loppuu se vähäkin kuormitus kun laitteet hajoavat ylijännitteeseen ja tippuvat pois kuormittamasta.    

[ditl]

En ole koskaan oikean kWh-mittarin sisälle kurkistanut mutta eikös nuo ole myös toimintaperiaatteeltaan pelkkiä virtamuuntajalaitteita jotka on kalibroitu (=säädetty näyttämään oikein) olettaen että nimellisjännite on 230 V vai ottaako nuo huomioon myös todellisen syöttöjännitteen ?  

Mittaa myös jännitteen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_meter

[ajaaskel]

Noita kehittelyprojekteihin sopivia 3-vaihe kWh-mittareita näyttäisi olevan erilaisilla sisäänrakennetuilla dataliitännöillä. Eikä aina hirveän kalliitakaan ainakaan Kiinassa (löytyy useita valmistajia/malleja)

http://www.aliexpress.com/item/DTS238-7-100A-three-phase-four-wire-din-rail-type-RS485-kWh-meter/671862215.html 

Väittävät tarkkuudeksi 1 % ja tuossa näyttäisi olevan RS-485 datalähtö.

[ditl]

Noita kehittelyprojekteihin sopivia 3-vaihe kWh-mittareita näyttäisi olevan erilaisilla sisäänrakennetuilla dataliitännöillä. Eikä aina hirveän kalliitakaan ainakaan Kiinassa (löytyy useita valmistajia/malleja)
Väittävät tarkkuudeksi 1 % ja tuossa näyttäisi olevan RS-485 datalähtö.

Hyvä että tekivät fiksumman liitännän kuin S0 mutta softan harrastamista tarvii myös tuo RS-485. Joku yksinkertainen ohjelma pitää itse koodata liittyvään laitteeseen. Eikä ainakaan minulla löydy mistään purkista suoraan RS-485 liitäntää joten HW rakenteluakin tarvittaisi.

S0 liitännän pulssit voi lukea helposti Arduinon tms. INT nastan kautta ja muuttaa teholukemiksi.

RS-485 liitännästä kiinnostaa onko siinä tehotieto tarjolla yhtä kehnosti kuin S0-liitännässä. Ongelmahan on se että "lukeman" saa usein kun teho on iso. Mutta kun teho on pieni, S0 ei anna pitkään aikaan yhtään pulssia ja tehoakaan ei voi laskea.  Se on luonteeltaan energiamittari, ei tehomittari.

Sen sijaan pistorasiaan laitettavat halvat 1-vaihe mittarit toimivat periaatteessa paremmin. Ne näyttävät tasaiseen tahtiin ( noin 5 s) teholukemia myös pienillä tehoilla. Harmi vain kun niissä ei ole mitään sähköistä liitäntää.

[ajaaskel]

RS485 näyttäisi äkkisilmäyksellä aika helpolta käyttää ja myös ohjelmoida.  Samoin datajohdoksi kelpaa noin alhaisilla nopeuksilla melkein mikä vain.   Tuon kiinalaisen mittarin esitteen loppupuolella oli kerrottu neljä komentoa jotka tuo ainakin osaa. Tuon pitäisi antaa lukemansa numeerisena ulos milloin vain lähetät sille lukukomennon.  Hieman kalliimmissa kWh-mittareissa löytyy jos sitten dataominaisuuksia enemmän kuin ikänä tarvitset kuten linjan puhtausanalyysit ja dataloggaus.  
Netistä löytyy helposti kaikki tarvittava tieto ohjelmointiesimerkkeineen RS485: n hyödyntämiseksi. En tiedä miten valmistajakohtaisia itse datarakenteet ovat (esim. AEG Modbus). Kun mittarin käyttämistä ohjauskoodeista on tiedot niin sanoisin että helppo juttu tehdä oma ohjelma.

Tuon RS485 liitännän saa kotikoneeseen monella tavalla, en ole tutkinut mikä olisi edullisin/paras.

[Ripa]

RS 422 ja RS845

Ei minullakssa ole "Läppärissä" edes RS232 liitäntää, sen olen hankkinut ulkoisella mokkulalla, joka liitetä USB -väylään.

Samallaisia mokkuloita saa siten, etää lähtö on joko RS422 tai RS485 (joissain malleissa valittavissa)
Sitten on mokkuloita, jotka muuttaa RS232 liitännän joko RS485 tai RS422 liitännäksi.

Kaikki nuo edellämainitut on ihan tavallisia sarjaväyliä. Ainut ero niissä on väylässä (piuhassa) käytetyt jännitetasot.
Kaikkien ohjaaminen / ohjelmointi on siis ihan samanlaista.

Miksi on sitten joku ihmeen RS422 tai RS485 väylä.
Niiden sähköinen toteutustapa on paljon fiksumi jolloin
- saavutetaan suurempia tiedonsiirtetäisyyksiä (jopa 1 200 metriä)
- saavutetaa suurempia tiedonsiirtonopeuksia
- väylä ei ole niin herkkä ulkoisille häiriöille ( johtuen fiksummasta toteutuksesta)
- samaan väylään voidaan liittä useita laitteita (antureita, mittareita) riipuen toteutuksesta 32 tai jopa 128 laitetta

Edit:
Jos RS422, RS485 väylän ohjelmointi tuntuu vaikealta, tee ohjelmisto käyttämän tavalliata sarjaporttia
( eli COM1:eli RS232) ja hanki muunnin (mokkuka) joka muuttaa RS232 jännitetasot joko RS422 tai RS 485 muotoisiksi.

[Ripa]

Noita kehittelyprojekteihin sopivia 3-vaihe kWh-mittareita näyttäisi olevan erilaisilla sisäänrakennetuilla dataliitännöillä. Eikä aina hirveän kalliitakaan ainakaan Kiinassa (löytyy useita valmistajia/malleja)
Väittävät tarkkuudeksi 1 % ja tuossa näyttäisi olevan RS-485 datalähtö.

Hyvä että tekivät fiksumman liitännän kuin S0 mutta softan harrastamista tarvii myös tuo RS-485. Joku yksinkertainen ohjelma pitää itse koodata liittyvään laitteeseen. Eikä ainakaan minulla löydy mistään purkista suoraan RS-485 liitäntää joten HW rakenteluakin tarvittaisi.

S0 liitännän pulssit voi lukea helposti Arduinon tms. INT nastan kautta ja muuttaa teholukemiksi.

Markkinoilla on paljon Arduino kortteja joissa sarjalähtö on TTL- tasoinen (5V, ei käy sellaisenaan edes perus PC:lle).
Tuohon perään kun liittää MAX1487 piirin niin siinnä on sitten tarvittava sarjaliitäntä (RS422, RS485)

RS-485 liitännästä kiinnostaa onko siinä tehotieto tarjolla yhtä kehnosti kuin S0-liitännässä. Ongelmahan on se että "lukeman" saa usein kun teho on iso. Mutta kun teho on pieni, S0 ei anna pitkään aikaan yhtään pulssia ja tehoakaan ei voi laskea.  Se on luonteeltaan energiamittari, ei tehomittari.

Sen sijaan pistorasiaan laitettavat halvat 1-vaihe mittarit toimivat periaatteessa paremmin. Ne näyttävät tasaiseen tahtiin ( noin 5 s) teholukemia myös pienillä tehoilla. Harmi vain kun niissä ei ole mitään sähköistä liitäntää.

Edellisessä kWh- mittarissa liitäntä oli 1000 imp / kWh,
nykyisessä Televent mittarissa 100 imp / kWh
Pieni taulukko miten pulsseja tulee eri kulutuksilla: (100 imp / kWh)

Kulutus       imp/h   Imp väli sek
1   w      0,1            36000
10   w      1               3600
100   w      10              360
1000 w      100            36
10000 w  1000            3,6
15000w   1500               2,4

Pahoittelen en jaksanut tehdä "oikeata taulukkoa"

Jos kulutus on vaikka 200W (pakkasvahti, tai vesijohdon sulanapito) saa impulssin joka 5 min.
Jos kulutus on 15 000 W saa impulsin 2,4 sek välein

Tuo 15 000 wattia vastaisi kolmivaiheisessa liitännässä noin 21- 22A vaihevirtaa.
Tuo 3 x 25A lienee yleisin liitäntä sähköverkkoon.

Tuo S0 liitäntä (S0 on tyhmä pulssilähtö) on oikeastaan fiksu.
Jos ei tule pulsseja, niin se ei oikeastaan haitta, sillä silloin tiedetään että kulutus on alhainen, joten ei väliä.

Heti kun kulutus nousee alka pulsseja tulla.
Jos pulsseja tulee harvemmin kun 3 min välei (mittarissa jossa 100 imp / kWh) on jotain pahasti pielessä.
Sillä silloin kulutus on jostain syystä liian alhainen.

Mittarilla jossa 1000 imp /kWh tuo aika on sitten vain 18 sek 200 W kuormalla.

[ditl]

Tuo S0 liitäntä (S0 on tyhmä pulssilähtö) on oikeastaan fiksu.
Jos ei tule pulsseja, niin se ei oikeastaan haitta, sillä silloin tiedetään että kulutus on alhainen, joten ei väliä.

Ei vaan S0 on tyhmä liitäntä. Olen käyttänyt sitä ilmalämpöpumpun tehon seurantaan. Pienimmät tehot on alle 100 W ja nekin kiinnostaa.

Fiksu olisi sellainen mittari joka antaa teholukeman digitaalisesta portista esim. 5 s välein riippumatta
siitä onko teho pieni vai iso.

[Ripa]

Tuo S0 liitäntä (S0 on tyhmä pulssilähtö) on oikeastaan fiksu.
Jos ei tule pulsseja, niin se ei oikeastaan haitta, sillä silloin tiedetään että kulutus on alhainen, joten ei väliä.

Ei vaan S0 on tyhmä liitäntä. Olen käyttänyt sitä ilmalämpöpumpun tehon seurantaan. Pienimmät tehot on alle 100 W ja nekin kiinnostaa.

Fiksu olisi sellainen mittari joka antaa teholukeman digitaalisesta portista esim. 5 s välein riippumatta
siitä onko teho pieni vai iso.

Tuo on tietenkin kiinni siitä, mitä tuolla tiedolla aikoo tehdä.
Jos tietoa käytetään tehonohjaukseen, kuormantasaukseen on tuo S0 riitävän fiksu.

Jos haluaa seurata pieniä kulutuksia (esim ilmalämpäpumppu) ei se onnistu pelkästän kiinteisön päämittarista, sillä siinnä on mukana muukin kulutus.

Kun kuitenkin joutuu hankkimaan erillisen mittarin niin hankkii sitten sellaisen jossa tuo pulssisuhde on vaikka 1000 imp / kWh. Silloin 100 W kuormalla saa 100 imp/ h eli moin 1 imp /min (36sek).

Jos tiedot tallentaa tietokantaan 10 min välein silloin pienelläkin kuormalla saa 17 pulssia mittausjaksoa kohden.
Virhe mittausjaksoa kohden on siis maks 100/17 = ~6% / mittajakso.

Tuo virhe poistuu pitemmällä mittausjaksolla / ajalla tai suuremmalla kuormalla.
(se "kadonnut" pulssin osa tulee seuraavaan 10 min mittajaksoon, joten huomioidaan kyllä kokonaiskulutuksessa.)

Vuorokauden kulutuksessa tilastollinen virhe on jo paljon pienempi, kuin mittarin takkuus.
Joten ei minusta haittaa.

Edit:
Kun kuitenkin joutuu hankkimaan se mittarin, niin silloin tietenkin on tuohontarkoitukseen järkevää hankkia tuollainen sarjaportilla (RS232 tai RS422, 485) varustettu mittari kuten itsekkin ehdoitit josta saa tiedon niin usein ulos kuin viitsii lukea, vaikka joka sekuntti .

[Ripa]

Vielä tuosta S0 liitännästä ja tehon seurannasta:

Tehdään joukko oletuksia:
- Mittari antaa 1000 imp / kWh
- ilmalämpöpumpun kulutus on aina yli 30w/h, jos se on päällä.
- seutaraan tarkka kulutusta 2 min välein.

Tehdän ohjelma joka käynnistää mittauksen joka toinen minuutti.
-  Odotetaan pulssi ja käynnistetään laskuri, kun tulee seuraava pulssi pysäytetään laskuri.
- Lasketaan kahden pulssin välinn aika. = kulutus watteina

Ohjelma on juuri niin tarkka, kun ajanotto susteemi on.
Koska PC ei ole lähellekkään reaaliaikain järjestelmä on aika mitattava jollain muulla laitteistolla.

Esin Olimex AVR-MT128 (34€)
Näin saat tarkan kulutustiedon 2 min välein (siis todellatarkan, tarkkus riippu nyt kWh- mittarista)
tuo samaine Olimexin mokkula osaa sitten laskea myös tuntikulutuksen.
- Laittessa on ihan perus RS232 väylä tiedonsiirtoa varten. (Oikeasti laitteesa on 2 sarjaväylää)
- 2 x 16 merkin näyttö
- 5 nainonappia joilla voi tehdä kaikkea kivaa ja lisäksi rele jolla voi ohjata jotain, jos haluaa.
- lisäksi laittessa on 4 kpl AD- muuntimia mihin voi kytkä sisä ja ulkolämpöantureita
- Dallas 1-Wireväylä, johon saa melkein mitävaan releitä, lämpöantureita yms.