Kirjoittaja Aihe: Mitä olet oppinut Linuxia (Ubuntua) käyttäessä  (Luettu 1648 kertaa)

Sami Lehtinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 754
  • Techie
    • Profiili
    • Sami Lehtinen
Ainakin minä olen oppinut paljon erilaisita tavoista toteuttaa asioita ja varskin nähnyt  modulaarisuuden merkityksen käytännössä. Järjestelmä koostuu vaihdettavista itsenäisistä selkeistä paloista. Eikä kaikkea ole koodattu yhteen kamalaan sillisalaattiin jossa kaikki on sidoksissa kaikkeen muuhun.

Ohjelmistokehityksen ja ohjelmoinnin puolella puolella selkeän modulaarisuuden ymmärtäminen ja sisäistäminen jo lähtäkohtana on todella tärkeää. Aivan liian usein kuulee, että sitä sun tätä ei voi (muka) muuttaa kun se sidoksissa ihan kaikkeen ja rikkoisi asiat tai muutos vaatisi aivan kohtuuttomasti työtä. Syy tähän on tietysti se, että asiaan liittyvää koodia on ripoteltu sinne tänne ja selkeitä rajapintoja ei käytetä. Jos rakenne olisi alusta pitäen suunniteltu oikein modulaariseksi, voitaisiin mikä vaan järjestelmän komponentti varmasti vaihtaa kohtuullisella työllä.

mm. turvallisuuden liimaaminen jälkikäteen tuotteeseen jossa sitä ei ole ajateltu lähtökohtana on todella todella vaikeaa, koska reikiä tahtoo aina jäädä.

Tämä ei tarkoita sitä että Windows olisi sen huonommin tehty, mutta ainakaan normaalissa kehitys / käyttötyössä modulaarisuus ei vain tule niin selvästi esille.

Uskon monen oppivan myös komentorivin salat ainakin jossain määräin. Olen huomannut että 99% nykyisistä Windows käyttäjistä ei ymmärrä mitään konfigurointi tiedostoista. Usein yksinkertaisten komentorivi parametrienkin antaminen on suurta salatiedettä. Kunpa edes osaisivat pitää tiedoston perus struktuurin ehjänä niitä muokattaessa, mutta sekin on pelkkää unelmaa.

Eikä multi-boot taisteiluden tms. opetuksia kannata väheksyä. Ne on taatusti sellaisia asioita jotka alle promille koneiden käyttäjistä osaa. Onhan se joskus aika raskaasta jos kiireessä joutuu tappelemaan, mutta sen jonka on kerran oppinut osaa aina ja samalla voi syventää osaamistaan.

Mitä haluaisin osata paremmin? No ainakin nuo lukemattomat SSH:n päällä pyörimät viritykset ja niiden syvällisempi ymmärtäminen. Homma on varmasti aika selkeä kun siihen paneutuu, mutta tällä hetkellä tuntuu että tarpeellinen ymmärrys vielä puuttuu.  (sftp, git jne.) Haluaisin siis ymmärtää täsmälleen mikä prosessi on ja miten sitä kontrolloidaan. Yleensä jään todella tyytymättömäksi tilanteisiin jossa "asia toimii", mutta en ole sisäisesti ymmärtänyt miksi ja miten se toimii. Yleensä myös nuo ratkaisut joissa päädytään siihen tasoon että ratkaisu toimii, voivat jättää todella ammottavia tietoturva-aukkoja.

 - Kiitos
« Viimeksi muokattu: 09.07.12 - klo:20.48 kirjoittanut Sami Lehtinen »

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
Vs: Mitä olet oppinut Linuxia (Ubuntua) käyttämällä
« Vastaus #1 : 09.07.12 - klo:13.47 »
Olen ainkin oppinut, että avoimessa maailmassa asioihin voi todella vaikuttaa. Suljettujen järjestelmien kanssa on usein, niin että asiaan ei pysty vaikuttamaan mutta kuin äänestämällä jaloillaan/lompakollaan. Avoimissa järjestelmissä toimimattomiin osa-alueisiin pystyy todella itse vaikuttamaan joko ityöskentelemällä tse suoraan tai ottamalla yhteyttä kehittäjiin, jotka useimmiten suhtautuvat suopeasti järkeviin kehitys- / korjausehdotuksiin.

Myös Linux-seminaarit ovat vapauttavia, kun kukaan ei ole tyrkyttämässä mitään tarjoitua vastaan, vaan tasaveroisina kumppaneina opiskellaan, pohditaan ja kehitetään asioita ja samalla kehitetään verkostoa mahdollisia tulevia yhteistyötarpeita varten.
 
Olen myös oppinut sen, että tavallisille ihmisille, Linuxit ovat helppokäyttöisempiä kuin Win- tai Mac- järjestelmät ja on hyvin helppoa rakentaa systeemi, jossa käyttäjän tarvitsee vain käyttää hänen tarvitsemiaan sovelluksia, rasittamatta heitä softaähkyllä tai päivitys- ja tietoturvarumballa.

Meille ammattilaisille ja uteliaille amatööreille taas Linux tarjoaa haluttaessa hyvinkin laajat säätömahdollisuudet sen helppokäyttöisen pellin alla.
Eikä se suinkaan sitten ole Linuxin/Ubuntun vika, jos systeeminsä on saanut solmuun.
Olen minäkin pienen virittelyn seurauksena vääntänyt viisi tuntia käyttäjien oikeuksia kuntoon, kun olin hieman huolimaton chown-käskyn parametroinnissa  ;D

Komentorivi on ehdottomasti meikäläiselle linuxin suola, sillä saa tehokkaasti asioita aikaiseksi. samoin kuin c-kielissa. Ja molemmilla saa aikaiseksi myös tehokkaita virheitä  :P

Asiakkaiden koneissa joudun aivan tarpeeksi tutustumaan windows-helvettiin, eikä kaverreiden Macit tarjoa rajoituksineen minusta mitään, mitä en pystyisi Limuxilla toteuttamaan. Päinvastoin linuxilla pystyy toteuttamaan paljon sellaista, mihin suljetuilla systeemeillä ei pysty ja tekemään asioita tehokkaammin.

Modulaarisuus on periaaatteessa linuksissa hyvin totetutettu, mutta mielestäni on kauneusvirhe paketoinnissa, kun esimerkiksi Xubuntu repii K3B:n mukana puolet KDE-kirjastoista ja -ohjelmista, joita ainakaan nimen perusteella ei tarvita koskaan XFCE-ympäristössä. No ainoastaan massamuistitilaahan se vie, mutta silti asia jurppii pienilevyisessä kokoonpanossa. Kai siihenkin asiaan voisi vaikuttaa, jos jaksaisi. Siihenkin on vuosien saatossa oppinut, ettei kaikkea ehdi tekemään, vaikkas se olisi teoriassa mahdollista. Täytyy siis priorisoida ja/tai delegoida, mahdollisuuksien mukaan.

Eikä Ubuntu-linuxin myötä tullutut tutustuminen Ubuntu-filosifiaankaan ole ollut pahasta(lähde wikipedia):
Lainaus
Arkkipiispa Desmond Tutu tarjosi pidemmän määritelmän vuonna 1999 kirjoittamassaan kirjassaan:

Ubuntu-ihminen on avoin ja saatavilla toisille, toisten vahvistama, ei vaarannu toisten kyvyistä ja hyvyydestä, hänellä on kunnollinen itsetunto, joka tulee tiedosta, että hän kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ja heikentyy kun toisia nöyryytetään tai halvennetaan ja kun toisia kidutetaan tai sorretaan.

Nelson Mandela selitti Ubuntua seuraavasti:
Kun maiden läpi kulkeva matkustaja pysähtyy kylään, hänen ei tarvitse pyytää ruokaa ja vettä. Kun hän pysähtyy, kylän ihmiset antavat hänelle ruokaa ja viihdyttävät häntä. Tämä on yksi Ubuntun näkökohta, mutta sillä on muitakin näkökohtia. Ubuntu ei merkitse, että ihmiset eivät saisi rikastua. Siksi kysymys kuuluu: Aiotko tehdä niin mahdollistaaksesi ympäröivän yhteisösi kehittymisen?

K.I.S.S.

Ystävällisin terveisin

Jallu59
7,5 vuoden linux kokemuksella (80-90 lukujen vaihteen unixin pohjalta)
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Mitä olet oppinut Linuxia (Ubuntua) käyttämällä
« Vastaus #2 : 09.07.12 - klo:17.09 »
Hyvä kysymys. Jaottelisin opetukset näin:


Käytettävyysopetukset eli ymmärrys siitä mitä teknologialtaan paremmalla järjestelmällä, Linuxilla voi toteuttaa paremmin kuin vertailukelpoisilla Windows-versioilla:

- virtualisointi 64-bittisellä alustalla. Aivan ylivertaista 32-bittiseen XP:hen nähden

- räätälöidyt live-boottijärjestelmät, Puppy Linuxilla. Windowsissa mitään tällaista ei ole

- paremman suorituskyvyn järjestelmät, joskus kriittistä. XP meni helposti jumiin johtuen rekisterin kasvusta, virustorjunnasta ja kaikesta muustakin mitä siihen tuli SP1:en jälkeen

- pelkästä sovelluskeskeisestä ajattelusta luopuminen. Sellaiseen ei tarvita sovellusta minkä paremmalla teknologialla pystyy tekemään ilman varsinaista sovellusta (vrt massamuistien alustukset ja esim. ISO-imagen luominen CD/DVD.stä)

- paremman laitehallinnan tuomat periaattelisetkin erot. Ei tarvita jatkuvaa driver-rumbaa

- keskitetyn ohjelmistojärjestelmän edut verrattuna laissez-faire Windowsiin

- se, että tavanomainen tietokone "ei boottaa" ei ole yksiselitteinen määritelmä, ei vielä tarkoita paljoakaan eikä varsinkaan tarkoita juuri mitään datojen suhteen (vrt. tietämättömän Windows-käyttäjän paniikki tässä tilanteessa)



Filosofisempien erojen huomaaminen:

- kaupallisen maailman pahat rajoitukset avoimiin järjestelmiin nähden. Esim. Windows jakeluj/myyntijärjestelmä on erittäin paha rajoite kehitykselle ja helppokäyttöisyydellekin. Esim. aikoinaan hankittu Windows-jakelumedia ei toimi uusilla koneilla (tai toimii mutta ammattitaitoa vaaditaan aika paljon).

- OpenSource voi tuottaa parempaa tulosta kuin mitä alan johtavat yritykset pystyvät tuottamaan

- avoin ohjelma voi olla parempi kuin mikä tahansa kaupallinen ohjelma, varsinkin se voi olla parempi jossakin rajatussa käyttötarkoituksessa, ja ainahan käyttö on jotenkin rajallista.
« Viimeksi muokattu: 09.07.12 - klo:17.12 kirjoittanut Ganymedes »

Sami Lehtinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 754
  • Techie
    • Profiili
    • Sami Lehtinen
Vs: Mitä olet oppinut Linuxia (Ubuntua) käyttämällä
« Vastaus #3 : 09.07.12 - klo:20.50 »
Olen minäkin pienen virittelyn seurauksena vääntänyt viisi tuntia käyttäjien oikeuksia kuntoon, kun olin hieman huolimaton chown-käskyn parametroinnissa  ;D

Tunnustuksia, olen tehnyt saman kämmin NTFS:n kanssa. Mutta omapahan oli koneeni. ;)

- avoin ohjelma voi olla parempi kuin mikä tahansa kaupallinen ohjelma, varsinkin se voi olla parempi jossakin rajatussa käyttötarkoituksessa, ja ainahan käyttö on jotenkin rajallista.

Minua joskus harmittaa fragmentoituimen. Jonkun asian suorittamiseen on 20 softaa, mutta yksikään niistä ei ole välttämättä hyvä(tm). Vaan hyvän saisi lyömällä vaikka neljä parasta softaa yhteen.

Joskaan tämähän ei tietenkään rajoitu vain open source ohjelmiin. Mutta usein kaupallisella puolella tulee valittua joku hyvä tuote ja se yleensä sisältää juuri ne olennaisimmat asiat, koska muuten siitä ei kannata maksaa.
« Viimeksi muokattu: 09.07.12 - klo:20.56 kirjoittanut Sami Lehtinen »

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: Mitä olet oppinut Linuxia (Ubuntua) käyttämällä
« Vastaus #4 : 09.07.12 - klo:22.01 »
...

Minua joskus harmittaa fragmentoituimen. Jonkun asian suorittamiseen on 20 softaa, mutta yksikään niistä ei ole välttämättä hyvä(tm). Vaan hyvän saisi lyömällä vaikka neljä parasta softaa yhteen.

Totta, mutta evoluutiomielessä tuo on kuitenkin väistämätöntä, varsinkin kaupallisella puolella. Keskivertokuluttaja ei myöskään osaa arvostaa sitä "hyvää", vaan ostelee usein mitä sattuu muista kuin teknisistä lähtökohdista käsin. Silloin "hyvä" ei aina voita ja kuluttajat saavat lopulta sitä mitä ansaitsevat - huonohkon tuotteen, joka kuitenkin saa hyvän aseman markkinoilla. Tuosta on paljon esimerkkejä, klassinen esimerkki on VHS-järjestelmä. Tosin mini-esimerkkejä on softa puolella todennäköisesti pilvin pimein.

Lainaus
Mutta usein kaupallisella puolella tulee valittua joku hyvä tuote ja se yleensä sisältää juuri ne olennaisimmat asiat, koska muuten siitä ei kannata maksaa.

Totta. Onhan siinä vaan oma hommansa saada valittua ja valintaprosessin turhat kustannukset aina vähän harmittavat. Joskus tulee halu oikaista kun valinta alkaa kyllästyttämään ... silloin alkaa toimia kuten keskivertokuluttaja ja ostaa ensimmäisen "riittävän hyvän" kun ei jaksa loppuun asti tutkia, että mistä ihan oikeasti kannattaa maksaa ja mistä ei. Ympyrä sulkeutuu itse kullakin.