Alkuperäinen kirjoitus:
http://www.elisanet.fi/virtualdump/DSL_Linux.html[/size][/size][/color]
... jatkoa
5.1 Ongelma 1: Käynnistysvalikon oletuksella ei järjestelmä käynnisty
Kun DSLinux käynnistyy kovalevyltä antaa se käynnistysvalikon, jossa viisi vaihtoehtoa ja 15 sekunttia aikaa valita oikea. Oletuksena on pelkkä "DSL", jolla järjestelmä ei käynnisty vaan ihan käynnistyksen loppuvaiheessa tulee jokin virheilmoitus ettei pysty käynnistämään X -ikkunointijärjestelmään. Alla olevan 1+ ratkaisun aikana huomasin käynnistysvalikkoa muokatessa, että asennus oli laittanut oletuksana olevaan "DSL":ään molemmat vga=normal (eli Xvesa) ja tuon haluamani framebuffer (fb1024x768) moodin myös eli ongelma ilmeisesti aiheutuu noista kahdesta erilaisesta näyttömoodin asetuksesta.
Ratkaisu 1: Järjestelmä kuitenkin käynnistyy moitteetta kun valitsee valikosta vaihtoehdon "fb1024x768" (framebuffer moodi). Todennäköisesti tätä ongelmaa ei olisi jos laite tukisi Xvesa -näytönohjainta eikä em. framebuffer -moodin asetusta tarvitsis, jolloin saattaisi käynnistyä oikein heti tuolla oletusvaihtoehdolla.
Ratkaisu 1+: Kun järjestelmä on saatu käyntiin, voidaan käydä muokkaamassa käynnistysvalikko sellaiseksi, että oletuksena on haluttu oikea käynnistysvaihtoehto ja samalla lyhentää valikon 15 s mittainen odotteluaika esim. 3 sekunttiin, jotta Linux käynnistyy nopeammin. Tiedosto menu.lst, joka löytyy hakemistosta /mnt/hda1/boot/grub, pitää sisällä alussa näkyvän käynnistysvalikon. Tiedostoa ei kuitenkaan voi editoida ilman pääkäyttäjän oikeuksia. Siis terminaali-ikkuna auki ja siihen komento "sudo su" ja vielä toisella kommennolla avataan editori terminaalista käsin eli "beaver /mnt/hda1/boot/grub/menu.lst". Jos tiedosto ei tule em. komennolla editoriin, voi joutua vielä antamaan komennon "mount /dev/hda1" ja vasta sitten tuon editointikomennon. Itse muokkasin alkuperäisen rivin "default" 0 arvon tilalle 2, jotta käynnistyessä valitaan automaattisesti haluamani vaihtoehto. Muutin myös "timeout" arvoa 15 pienemmäksi eli arvoon 3. Nyt koneen voi käynnistää uudelleen ja kokeilla "handsfree" käynnistystä.
Huom! Samalla kannattaa korjata myös seuraavana esitelty väärän kellonajan ongelma, koska se vaatii muokkausta tähän samaan menu.lst tiedostoon.
5.2 Ongelma 2: Alapalkin kellonäyttö on väärässä aikavyöhykkeessä eikä siksi näytä oikeaa aikaa
Olen tätä testaillut asennuksessa tehdyn "tz" parametrin kanssa ja ilman. Jos tz parametria ei ole käytössä, ottaa järjestelmä ajan PC:n omasta kellosta ja aika on oikein jos PC:n kello on ajassa. Ilman tuota tz parametria ei saa kuitenkaan haettua netistä oikeaa tarkkaa aikaa käyttämällä DSL:n toimintoa valikosta Setup/Date Time Setup/Via Internet Time Server.
Ratkaisu 2a: Ongelman 1 yhteydessä esitetyllä tavalla avataan menu.lst tiedosto ja lisätään "kernel" riville "tz=Europe/Helsinki" asetuksen jälkeen vielä asetus "settime". Ilmeisesti tämän parametrin olisi voinut antaa asennuksen yhteydessäkin kohdassa 4.3 kun kysytään boot optioita, mutta koska "Ongelman 1" ratkaisu vaatii kuitenkin menu.lst tiedoston muokkaamista käsin, on tämäkin muokkaus sama tehdä tässä vaiheessa.
Ratkaisu 2b: Toinen vaihtoehto olisi lisätä käynnistystiedostoon /opt/bootlocal.sh komento " /usr/local/bin/gettime.lua", jolloin internetistä haetaan aina oikea aika käynnistyksen yhteydessä. Päädyin käyttämään tuota a) vaihtoehtoa.
5.3 Ongelma 3: Jenkkityylinen kello alapalkissa ärsyttää ja haluan esille 24h europpalaistyylisen näytön
Kellonäyttö alapalkissa on tämän Linux -jakelun käyttämän JWM -ikkunamanagerin (eli Joe's Window Manager) ominaisuus ja JWM:n kotisivuilta löytyy lisätietoa osoitteesta http://joewing.net/programs/jwm/
Ratkaisu 3: Avataan alapalkin Files -työkalulla kotihakemistosta alapalkin asetustiedosto .jwmrc-tray editoitavaksi ja muutetaan tiedoston lopussa oleva "Clock" -rivi seuraavaan muotoon:
<Clock format="%H:%M ">xclock</Clock>
Files -työkalu avaa heti oletuksena vasempaan ikkunaansa käyttäjän oman kotihakemiston missä tuo editoitava tiedostokin on eli hakemiston /ramdisk/home/dsl. Koska tiedosto on piilotettu ei se näy hakemistossa ennen kuin painaa ohjelman valikkoriviltä "H" -painiketta. Linuxia ei tarvitse käynnistää uudelleen muutoksen testaamiseksi, vaan riittää kun käynnistää tiedoston tallentamisen jälkeen ikkunamanagerin uudelleen. Siis vaikka esim. alapalkin DSL valikosta valitaan toiminto Exit/Restart Window Manager.
Huom! Vaikka tuon 24h näytön voi testata em. tavalla ikkunamanagerin uudelleen käyynistämisellä, on syytä ennen varsinaista koko koneen uudelleen käynnistämistä tai sammuttista syytä hoitaa vielä seuraava Ongelma 4:n korjaus, koska muuten tuo äsken tehty muokkaus ei jää voimaan .jwmc-tray -tiedostoon.
5.4 Ongelma 4: Linuxista poistuessa herjaa järjestelmä puuttuvasta tallennusasemasta
DSL Linuxissa on oletuksena Exit -valikossa ruksi "Backup", joka on syytä yleensä ollakin päällä, että omat lisäasennukset yms. tiedostot tallentuu kovalevylle järjestelmästä poistuessa. Tallennuspaikkaa ei kuitenkaan ole asennuksen yhteydessä asetettu ja Linux herjailee tästä sammutuksen yhteydessä.
Ratkaisu 4: Omat tiedostot ja asetukset talletetaan hda3 -osioon jos osiot tehty kuten tässä ohjeessa. Alalaidan "Panel" -ikonista (tai DSL valikon kautta System/Control Panel) avautuu ohjauspaneeli, josta valitaan toiminto "Backup/Restore" ja kirjoitetaan "Device" -riville osion nimi "hda3".
5.5 Ongelma 5: Miten saada pois aina käynnistyksessä automaattisesti aukeava Dillo -selainikkuna?
Asia kerrotaan aivan selaimeen aukeavan "Getting started" -sivun lopussa eli .xinitrc tiedostoa pitäisi editoida, mutta tyypilliseen ympäripyöreään tyyliin kuten melkein kaikki muutkin ohjeet mitä Linuxista nettiä selaamalla tahtoo eteen tulla, joita Linux -ummikko ei tietysti heti ymmärrä. Tuokin ohje jättää kertomatta mistä tiedosto löytyy ja vielä senkin, että tiedosto on piilotettu. Piilotiedosto ei ole ongelma jos on jo korjannut 5.3 stepin ongelman eli kaikki piste -alkuiset tiedosto on Linuxissa piilotettuja ja tiedosto on samassa paikkassa kuin 5.3:ssa editoidun alapalkin asetustiedostokin.
Ratkaisu 5: Siis alapalkista käynnistetään "Files" tiedostosovellus, jolla on helppo selata koneelta löytyviä tiedostoja editoitavaksi. Ohjelma avaa heti oletuksena vasempaan ikkunaansa käyttäjän oman kotihakemiston missä tuo editoitava tiedostokin on eli hakemiston /ramdisk/home/dsl. Koska tiedosto on piilotettu ei se näy hakemistossa ennen kuin painaa
ohjelman valikkoriviltä "H" -painiketta. Valitaan siis .xinitrc ja painetaan "Edit" -painiketta Beaver -selaimen käynnistämiseksi. Haetaan tiedostosta rivi, joka alkaa "dillo" -sanalla ja laitetaan ko. rivin eteen komenttimerkki eli "risuaita"
# dillo /usr/share/doc/dsl/getting_started.html &>/dev/null &
Tiedosto talteen ja eipä tule enää tuota aloitusikkunaa. Ennen tiedoston sulkemista kannattaa samantien korjata myös seuraava ongelma 6, koska samaa tiedostoa pitää senkin ratkaisemiseksi editoida.
5.6 Ongelma 6: Kaikki AltGr:n takaa löytyvät erikoismerkit kuten "@" eivät toimi
Ongelma liittyy skandinaaviseen näppäimistöön ja käynnistysskriptien tai asetusten toimintaan. Samassa .xinitrc -tiedostossa, jota editoitiin edellisen ongelman ratkaisemiseksi, on palanen tarkoitettu suoritettavaksi "us" -kielialueen ulkopuolella eli skriptin tekijä on tätä kyllä ajatellut, mutta syystä tai toisesta muuttuja "KEYTABLE" saa sisällöksi "us", vaikka näppäimistöksi on asennuksen yhteydessä määritelty "fi-latin9".
Aivan tiedoston alussa "KEYTABLE" arvo luetaan
KEYTABLE="$(getknoppixparam.lua KEYTABLE)"
Ja hieman myöhemmin tutkitaan KEYTABLE:n sisältöä
# For non-US Keyboards
if [ ${KEYTABLE:0:2} != "us" ]; then
xmodmap -e "clear Mod4" -e "add Mod5 = Mode_switch" &
fi
Tätä voi testata vaikka avaamalla terminaalin ja antamalla sinne käsin tuon komennon "getknoppixparam.lua KEYTABLE" johon järjestelmä näyttää vastaavan "us".
Ratkaisu 6: Linux -ummikkona en osaa niin hienoa ratkaisua tehdä, että saisin tuolle KEYTABLE:lle haettua oikean arvon, mutta itse ongelma eli näppäinten toimivuus on helppo ratkaista kopioimalla tuo if -lauseen sisällä oleva xmodmap rivi if -lauseen ulkopuolelle eli "fi" -rivin alle (ilman lopussa olevaa & -merkkiä), jolloin se varmasti aina tulee ajetuksi. Euron merkki ei ainakaan omassa koneessa kuitenkaan ala tälläkään toimimaan, mutta sen kanssa voinen elää.
5.7 Ongelma 7: XML parser error Firefox selaimessa joillakin sivuilla
DSL:n mukana tuleva Firefox -nettiselain on jo hieman vanha eikä osaa näyttää kaikkia sivuja oikein, vaan antaa monesti virhekoodin "XML parser error".
Tämä oli itselle tärkeä asia, koska juuri alussa asettamani tavoite oli päästä käyttämään tällä Linux Microsoftin Live -palvelun SkyDrivea, jota käytän valokuvien jakamiseen eikä se onnistunut DSL:n mukana tulleilla selaimilla.
Ratkaisu 7: Asennetaan DSL:n omasta MyDSL asennusvalikosta toimivampi Opera -nettiselain, joka toimii tämmöisessä retrokoneessa muutenkin paljon sutjakammin. Avataan siis DSL:n valikosta MyDSL/MyDSL Browser. Ensimmäistä kertaa käytettäessä sovellus pyytää tekemään tietokannan tarjolla olevista ohjelmista. Ikkunaan tulee lista kansioita ja unc:n alta löytyy 9.10 (ohjeen kirjoitushetkellä) versio Operasta, joka osoittautuu toimivaksi. Valitaan se ja "Install selected" komento yläpalkista asentaa uuden selaimen. Myös net -kansiossa on Opera, mutta hieman vanhempi 8.xx eikä se toimi yhtä hyvin kuin nyt valittu versio. Kaikki nämä jälkiasennetut ohjelmat asentuu MyDSL -kansioon.
5.8 Ongelma 8: Koneen käynnistymisen yhteydessä vilahtaa pari virheilmoitusta
Virheilmoitukset käynnistyksessä siis ..."Mounting unchecked filesystem. Running e2fsck recommended."
Asennuksen yhteydessä formatoidut levyosiot pitäisi tarkistaa "e2fsck" apuohjelmalla, mutta tarkistuksen aikana levyosiot eivät saa olla käytössä (mounted), joten e2fsck:n ajamista ei pitäisi tehdä tuosta vaan terminaalista käynnistämällä.
Ratkaisu 8: Helpoiten levyosioiden tarkistus onnistuu käynnistyksen yhteydessä DSL:n alkuvalikossa eli nyt sen 3s supistamaani odottelun aikana valitaan alkuvalikosta alimmainen vaihtoehto "Check filesystem". Tarkistuksen jälkeen Linux käynnistyy uudestaan ja näköjään virheilmoitukset ovat nyt poissa.
5.9 Ongelma 9: Olis kiva kun äänetkin kuulus, että vois vaikka soittaa CD -levyjäkin Linux -laptopilla
Tämä ei ollut itselle kovin tärkeä asia siinä käytössä mihin tätä vanhaa konetta olin virittämässä, mutta kun muut ongelmat oli jo ratkaistu, niin pitihän tätäkin yrittää. Eri koneissa on käytetty erilaisia äänipiirejä ja niihin vaadittavia ajureita, joten tämä ei välttämättä toimi kaikissa koneissa.
Ratkaisu 9: Nettiä surffaamalla löytyi ohje, että koneen BIOSin asetuksista pitää olla "Fast boot" -optio pois päältä. Sen lisäksi
/opt/bootlocal.sh -tiedostoon pitää lisätä seuraavat rivit:
modprobe sound
insmod ad1848
insmod uart401
insmod cs4232 io=0x530 irq=5 dma=1 dma2=0
Tällä oman koneeni äänet alkoivat pelata. Ratkaisu löytyi oheisesta keskustelusta, jossa muitakin korjausehdotuksia IBM 600 äänien asetuksiin
http://www.murga-linux.com/puppy/viewtopic.php?t=13699DSL:n mukana on CD -soitin ohjelma, joka löytyy Apps/Sound -valikosta. Tuon "X Multimedia System" -soittimen käyttöliittymä on hieman ankea, mutta silti toimiva. Soitto-ohjelma ei Windowsin tapaan käynnisty itsestään kun levyn laittaa asemaan, vaan pitää avata se valikoiden kautta. Eteen aukeaa CD -soittimessa olevan levyn raidat ja ikkunan alaosassa olevalla "Play" -napilla voi soittaa yksittäisiä raitoja. Jos haluaa soittaa koko levyn, pitää painaa "Add all files in directory" ja sen jälkeen ikkunan voi sulkea ja käynnistää levyn itse soittimen omista ohjaimista.
5.10 Avoimeksi jääneet ongelmat
Sain siis parin viikon DSL Linuxin tiedonhaulla kaikki itselleni olennaiset ongelmat jotakuinkin ratkaistua tähän nettikäyttöön riittävästi. Tämän ohjeen avulla luulisin, että DSL Linuxin pystyttää tähän pisteeseen tunnissa tai parissa.
Pari juttua jäi hampaan koloon. Flash -playeria en onnistunut saamaan toimimaan kummassakaan Opera tai Firefox selaimessa. Sen verran tietoa löysin Operan osalta, että uusin 10 -sarja Adobe Flash player vaatisi vähintään Operan 9.5 version, mutta niin tuoretta versiota ei ollut tarjolla DSL:n repositoryssa (siis MyDSL ohjelmien asennus -valikossa). Netissä oli joita ohjeita vanhemman 9 -sarjan Flash playerin asentamiseksi, mutta niissäkään en onnistunut. Tämän koneen vääntö ei nyt riittäisi muutenkaan ehkä mihinkään netin Flash -videoiden (kuten Youtube) katseluun, mutta jotkut sivut vaativat Flash -playeria toimiakseen ja siksi tuo olisi ollut kiva saada asennettua. Kuitenkin vähän "nice-to-have" -ominaisuus minulle.
Toinen pieni ongelma oli työpöydällä olevien ikonien poistaminen tai lisääminen, jota en osaa tehdä. Alapalkissa tai DSL:n menussa olevien ohjelmien tai niiden käynnistyskomentojen muokkaaminen onnistuu melko helposti muokkaamalla joko /ramdisk/home/dsl hakemiston .jwmrc tai .jwmrc-tray tekstimuotoisia XML -tiedostoja, mutta desktopilla olevat ikonit ovat asia erikseen.
6. DSL Linuxin käytöstä jotain pientä
Tarkoitus ei ole alkaa kertomaan miten Linuxia käytetään varsinkaan kun en sitä itsekään tunne juuri yhtään sen enempää kuin mitä tähän olen kirjoittanut ja netistä tonkinut. Kerron tähän nyt kuitenkin muutaman eniten itseä alussa Linux -ummikkona askarruttaneen asian.
Tältä se laptopin työpöytä nyt näyttää asennusprojektin päätteeksi
desktop
6.1 Levyasemat (tai massamuistit) ja hakemistot
Levyasemat (mm. asennuksessa tehdyt kovalevyosiot, CD -asema ja mahdollinen USB -muisti) näkyy Linuxissa hakemistoina ylimmän juurihakemiston alapuolella olevassa /mnt -kansiossa. Pääasiallinen kovalevyllä oleva omien tiedostojen talletuspaikka on tässä ohjeen asennuksessa /mnt/hda3/mydsl -hakemistossa. Oletuksena ei käyttäjällä näytä olevan edes kirjoitusoikeuksia juuri muualle kuin tuonne ja sitten keskusmuistissa pyörivään virtuaaliseen kotihakemistoon, jonne pääsee mm. työpöydän kotikuvakkeesta ja näkyy Files työkalussa hakemistona /ramdisk/home/dsl.
Ensin mainittuun kovalevyllä olevaan ../hda3/mydsl -kansioon tallentuu nuo jälkiasennetut ohjelmat ja tuohon kansioon olen myös tehnyt omia alikansioita Files työkalun MkDir -toiminnolla omia tiedostojani varten kuten esim. tämä tekstilogi DSL:n asennuksesta. Jälkimmäisessä ../ramdisk/home/dsl hakemistossa on suuri osa mm. asennuksen aikana muokatuista asetustiedostoista ja myös suuri osa ohjelmista käyttää tuota hakemistoa oletuksena tiedostojen tallentamiseen. Vaikka tämä virtuaalihakemisto pyörii vain keskusmuistissa, ei sinne talletut omat tiedostot tai asetuksiin tehdyt muutokset häviä sammutettaessa jos Backup (varmennus) -asema on määritelty kuten kerrottiin edellä kappaleessa 5.4. Sammutettaessa Linux tallentaa virtuaalihakemiston tiedostot kovalevylle /mnt/hda3 hakemiston tiedostoon backup.tar.gz ja vastaavasti käynnistettäess lukee em. tiedoston ja palauttaa siellä olevat tiedostot takaisin virtuaalihakemistoon. Ymmärtääkseni kuitenkin siis tuonne ramdiskin alle talletetut tiedostot syö keskusmuistia ja siksi en sinne omia tiedostojani halua tarpeettomasti tallentaa tässä koneessa, jonka muistin määrä on muutenkin hyvin rajallinen.
Yksi asia ihmetytti myös Windowsiin tottunutta Linux -ummikkoa eli USB -tikun käyttö. Tässä koneessa on vain yksi USB -portti ja siihen kun tikun työntää, niin tikun sisältö ei automaattisesti avaudu esille johonkin kansioon. Tikun kytkemisen jälkeen /mnt -hakemistoon tulee uusi alihakemisto "sda1", mutta sekin näyttää Files -työkalulla avaamalla tyhjälle. No USB -massamuist pitää ottaa käyttöön (eli mountata) alapalkissa löytyvän "Mount" -työkalun avulla. Klikkailemalla Mount -työkalun ylempää laiteriviä haetaan tuo USB -laite (esim. sda1) ja klikataan sitten alempaa riviä, jossa lukee "unmounted". Tekstiksi vaihtuu "mounted" ja sen jälkeen USB -tikun sisältö näkyy Files työkalulla sda1 -hakemistossa.
6.2 DSL -valikko ja desktopin kansiosta löytyvät sovellukset
Äkkipäätä vaikuttaisi, että DSL -valikko, jonka saa auki alapalkista tai klikkaamalla tyhjää työpöytää, sisältää samat toiminteet kuin avaamalla työpöydältä Apps -kansio. Ei kuitenkaan ihan, koska DSL:n valikossa ei ole kaikki pikakuvakkeita, joita on valmiina Apps kansiossa. Osa sovelluksista on myös eri kansioissa Apps:n alla kuin miten ne on ryhmitelty DSL -valikossa.
Esimerkiksi taustakuvan vaihto onnistuu työpöydän Apps -kansiosta löytyvästä "Backgrounds" kuvakkeesta. Kansion "Fetch" -toiminne hakee muutaman lisäkuvan jos kone on verkossa ja wallpaper.lua -ohjelmalla haluamaansa kuvaa voi kokeilla ja ottaa käyttöön. Em. kansioon voi tietysti laittaa minkä tahansa haluamansa kuvan omista valikoimista tai webbiselaimella netistä etsimällä ja tehdä siitä koneelle uuden taustakuvan.
Yksi hyödyllinen pikakuvake on myös punainen "/" -kansio, jolla voi selata ja availla koneen hakemistoja puumaista rakennetta käyttäen vähän samaan tapaan kuin Windowsin MyComputer ikkunasta käsin tekisi.
Mainitaan vielä sovelluksiin liittyen tuosta oletuksena olevasta Files työkalun kautta käynnistyvästä "Beaver" -tekstieditorista, että se ei näytä hallitsevan skandinaavisia merkkejä. Tätä logia kirjoitan toisella "Notepad" -sovelluksella, joka löytyy Editors -hakemistosta. Beaver käy hyvin asetustiedostojen muokkaukseen kun siellä ei juuri skandeille löydy käyttöä, mutta muuta käyttöä varten tein oman asetuksen Files -työkalun keskeltä löytyvän "Configure" painikkeen avulla avaamalla "User commands" -toiminteen ja sieltä "Add". Nimeksi laitoin "Open with Notepad" ja komennoksi "/usr/local/bin/editor %f". Nyt voin avata suoraan tekstitiedostoja hakemalla Files -työkalulla omasta hakemistosta haluamani tiedoston, valitsemalla sitten ensin vasemmalla hiiren näppäimellä ko. tiedoston ja lopuksi oikealla hiiren näppäimmellä tuon oman User komennon, joka avaa tiedoston Notepadiin Beaverin asemasta.
Siinäpä kaikki nyt tähän lähtöön. Jospa tämän värkkäyksen jälkeen voin ylentää itseni Linux -ummikosta vasta-alkajaksi."
-vaatimattomuus kaunistaa 
Aihe: Damn Small Linux asennus suomeksi, osat 1 ja 2 (Luettu 2843 kertaa)
