Tee-se-itse TV-antenni

[vellu@vmach]

Eli tarkoitus olisi saada mahdollisimman halvalla tv näkymään. Taloyhtiö kiskoo kuutta euroa kuukaudessa kaapelitelevisiosta, joten rakennan itse oman antennin. Youtubesta löytyi tällainen ohje : http://www.youtube.com/watch?v=EWQhlmJTMzw
Ehdin jo tehdä suunnitelman ja taitella kuparijohdosta valmiiksi pätkiä.

Itse kytkentä jäi epäselväksi. Nyt siinä on kaksi toisistaan eristettyä johdinta, mutta antennijohdossa on vain yksi (se uloin on kai vain suojaa häiriöiltä?). Itse tv-korttikin on vielä ostamatta, olisiko vinkkejä?

[Timo Virtanen]

Sisäkarva kiinni toiseen puoliskoon ja vaippa (se punotun näköinen) kiinni toiseen puoliskoon. TV:n päässä eli liittimessä sisäkarva kiinni "tappiin" ja vaippa puristuu kiinnikkeiden alle. Mielenkiintoisen näköinen laite. Toimii laajakaista dipolina, otaksun. Ei tuo nyt logperiodiselta näytä, terveisin Timo

edit. risteävät johdot eivät saa koskettaa toisiaan. Tuo on siinä hyvä antenni, koska vie vähän tilaa. Se tulee pystyyn. Vahvistusta saa lisää laittamalla heijastimen xx cm etäisyydelle viiksistä. Lisää infoa guuggelin haulla "vhf uhf bowtie antenna"

[vellu@vmach]

Sisäkarva kiinni toiseen puoliskoon ja vaippa (se punotun näköinen) kiinni toiseen puoliskoon. TV:n päässä eli liittimessä sisäkarva kiinni "tappiin" ja vaippa puristuu kiinnikkeiden alle. Mielenkiintoisen näköinen laite. Toimii laajakaista dipolina, otaksun. Ei tuo nyt logperiodiselta näytä, terveisin Timo

edit. risteävät johdot eivät saa koskettaa toisiaan. Tuo on siinä hyvä antenni, koska vie vähän tilaa. Se tulee pystyyn. Vahvistusta saa lisää laittamalla heijastimen xx cm etäisyydelle viiksistä. Lisää infoa guuggelin haulla "vhf uhf bowtie antenna"

Siinä olikin kaikki tärkeä tieto yhdessä paketissa
Antennin kasaus on aika helppoa, teippaan vain johtoa aaltopahville. Täysin littanana sen saa hyvin piiloon katseilta.

[timbba]

Tätä on kans kehuttu:
http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm

PS. en ole tosin itse kokeillut...

Ja tässä jotain kokemuksia:
http://murobbs.plaza.fi/elektroniikka-hw-modifiointi/464155-diy-digitv-antenni-3.html

[kamara]

Tätä on kans kehuttu:
http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm

Mä voin myydä omatekemäni lyhempi tikku 25,4 cm, pidempi tikku 27,4 cm tikkujen etäisyys 6,8 cm.

Toiminneen kohtuullisesti 550 MHz:n taajuudella.

Hintapyyntö on 5 euroa+postit.

Nyttemmin asun pohjakerroksessa ja kaapelitaloudessa, joten kyseinen antenni on tarpeeton.

Edit - muut arvot t1= 4,17 cm, t2 = 3,7 cm,  0b=0,92 cm (Tämä saattaakin olla myös toi 0,2 cm), 0d=0,2 cm

[Timo Virtanen]

Aika jolloin Kuopion TV3 testilähetykset alkoivat ... Piti saada antenni, jotta "oravannahkakulttuurissakin" pysyttäisiin ajan hermolla. Muori-vainaja etsi pari päivää lehtiharavaansa. Me junnut teimme haravan varteen oman yagin hitsipuikoista yms materiaalista. Tekeleen "pulttasimme" kuusenlatvaan, nokka kohti Kuopiota. Kuvaakin näkyi, ajoittain, kuusi nimittäin heilui tuulessa. Matkaa n 200km ...  terveisin Timo

[JaniAlander]

Digitelkkarin kanssa signaalin on sitten parasta olla hyvä, vähänkin huono laatu ja no kuvan tasainen saanti on sitten luojassaan. Kaipa tiesit myös että antennilähetys vaatii oman digiboksinsa, kaapelivastaanottoon sopiva ei osaa purkaa sitä. Jos otat lähetyksen vastaan ilman boksia (eli kunnon digi-tv), varmista että se toimii myös antenniverkossa.

[vellu@vmach]

Kaipa tiesit myös että antennilähetys vaatii oman digiboksinsa, kaapelivastaanottoon sopiva ei osaa purkaa sitä. Jos otat lähetyksen vastaan ilman boksia (eli kunnon digi-tv), varmista että se toimii myös antenniverkossa.

Joo, tiesin. Tarkoitus onkin heittää vanha boksi mäkeen ja ostaa koneeseen dvb-t-tikku/kortti. Ajattelin tuollaista halpaa "Hauppauge WinTV-NOVA-T-Stick" tikkua.

Mä voin myydä omatekemäni lyhempi tikku 25,4 cm, pidempi tikku 27,4 cm tikkujen etäisyys 6,8 cm.

Jos tuo suunnitelma toimii, niin en tarvi.

Tikun/kortin voisin ostaa, jos jollain on ylimääräinen.

[Proloque]

Tossahan on antenni.
Tätä konstia itsekkin aikoinaan koitin ja hyvinhän kuva näkyi.
Silloin tosin ei ollut vielä digi-tv lähetyksiä olemassa.
Ja telkkari oli perinteinen putkitoosa.

Kuparinen vaateripustin,siihen antennijohdon pää kiinni ja toinen pää telkkariin.
Vaateripustin verhotankoon roikkumaan ja avot.

http://www.saunalahti.fi/rick/digi/henkariantenni.html

[oh2ir]

Tätä on kans kehuttu:
http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm

PS. en ole tosin itse kokeillut...

Ja tässä jotain kokemuksia:
http://murobbs.plaza.fi/elektroniikka-hw-modifiointi/464155-diy-digitv-antenni-3.html

Olen käyttänyt 2 M:n (145 MHz) bandilla tuon tyyppistä antennia jopa autossa ajon aikana,
voin suositella. Ohjeiden mukaan tehtynä tulee pienikokoinen ja siisti antenni.

Iloista Wappua kaikille  --  tasapuolisesti

[Hajakenttä]

Tuo mitoitus vähän epäilyttää, mutta saattaa olla oikeinkin. Jos UHF alueen antenni pitäisi tehdä (tuon linkin tuubin mukaan) pitäisi jokaisen "viiksen" pituus olla 172 mm (7 tuumaa) ja samoin jokaisen "V" kiinnityskohdan väli tuo sama 172 mm. Ja kytkentähän tulee siihen haravan puoliväliin suorien parijohtimien keskelle. Sen impedanssi on 250 ohm, ja koaksiaalikaapelin 60 ohm, joten siihen tarvitaan impedanssisovitin 250/60. Muuten tulee iso epäsovitusvaimennus. Jos on tiedossa tärkein kanava ja sen taajuus, voidaan välttävä sovitin tehdä 1/8 aallonpituisesta parijohdon pätkästä. Aallonpituus taas saadaan jakamalla luku 300 kanavan taajuuden megahertsimäärällä. Se sitten vielä jaetaan 8lla. Jos taajuus on esim: 600 MHz, on vastaava sovituspätkä 63 mm pitkä. Siis 63 mm parijohtoa ja sitten koaksiaali siitä eteenpäin. Valitettavasti tällöin sovitus on kapeakaistainen ja toimii hyvin vain yhdellä kanavalla. Jos kanavavalikoima on kapea voidaan tehdä kompromissi johonkin puoliväliin. Sekin on parempi kuin ei sovitusta lainkaan. Kompromississa kannattaa suosia korkeinta taajuutta, koska sillä vaimennus ilmakehässä on suurin ja signaali muutenkin heikoin. Saahan noita sovittimia kyllä kaupasta.

Hauskaa vappuiltaa kaikille, ehkä pää alkaa jo parantua...

[vellu@vmach]

Tuo mitoitus vähän epäilyttää, mutta saattaa olla oikeinkin. Jos UHF alueen antenni pitäisi tehdä (tuon linkin tuubin mukaan) pitäisi jokaisen "viiksen" pituus olla 172 mm (7 tuumaa) ja samoin jokaisen "V" kiinnityskohdan väli tuo sama 172 mm. Ja kytkentähän tulee siihen haravan puoliväliin suorien parijohtimien keskelle. Sen impedanssi on 250 ohm, ja koaksiaalikaapelin 60 ohm, joten siihen tarvitaan impedanssisovitin 250/60. Muuten tulee iso epäsovitusvaimennus. Jos on tiedossa tärkein kanava ja sen taajuus, voidaan välttävä sovitin tehdä 1/8 aallonpituisesta parijohdon pätkästä. Aallonpituus taas saadaan jakamalla luku 300 kanavan taajuuden megahertsimäärällä. Se sitten vielä jaetaan 8lla. Jos taajuus on esim: 600 MHz, on vastaava sovituspätkä 63 mm pitkä. Siis 63 mm parijohtoa ja sitten koaksiaali siitä eteenpäin. Valitettavasti tällöin sovitus on kapeakaistainen ja toimii hyvin vain yhdellä kanavalla. Jos kanavavalikoima on kapea voidaan tehdä kompromissi johonkin puoliväliin. Sekin on parempi kuin ei sovitusta lainkaan. Kompromississa kannattaa suosia korkeinta taajuutta, koska sillä vaimennus ilmakehässä on suurin ja signaali muutenkin heikoin. Saahan noita sovittimia kyllä kaupasta.

Hauskaa vappuiltaa kaikille, ehkä pää alkaa jo parantua...

Ahaa. Olikin tuo v-haravoiden väli vähän epäselvä. Mistä muuten sait nuo impendanssit?

Olisiko tuo kuva nyt hyväksyttävissä? Toki valmistustoleranssit ovat ihan hirveät.

[Hajakenttä]

Mistä muuten sait nuo impendanssit?

Tuanoinnii... pistitpä pahan. Tottapuhuen käytin valistunutta arvausta  Kun selasin noita tuubin rakennusmanööverejä ja kuuntelin sitä jenkkiaksenttia moneen kertaan, tulin tuohon tulokseen. En siihen olisi niin huomiota pannutkaan, mutta transformerinhan ne pojat siinä tälläävät kytkentään. Kun sitä kuvaa suurentamallakaan en saanut selvää mustan palikan teksteistä, käytin vanhaa kokemusperäistä tietoa: Parijohto on tyypillisesti 200 - 300 ohm ja koaksiaali tyypillisesti 50 - 80 ohm. Tuossa kytkennässä on käytetty elemennttien väliseen siirtotiehen parijohtoa ilman mitään balun sovitinta, jollainen näkyy hassuna kytkentäpisteen sivuhyppynä tuossa edellä linkatussa HB9CV kaksoisdipolissa. Balunillahan saadaan impedanssi sovitetuksi melkein mihin vaan arvoon. (Ja impedanssihan tarkoitta tässä tapauksessa linjalla vaikuttavan suurtaajuisen jännitteen ja virran suhdetta: r=u/i .) Siitä ja rakennusvideoista päättelin tuon impedanssin. Mikäänhän ei estä kokeilemasta useita sovituksia (pätkän pituuksia) jos on telkkarissa signaalin voimakkuusmittari.

Yritin löytää selvää-selvää kyseisestä mielenkiintoisesta (kravatti)rusetti antennista, toistaiseksi huonolla menestyksellä. Radioamatöörit varmaan tuntevat asian paremmin. Jos dataa löytyy niin olisin kiinnostunut.

Olisiko tuo kuva nyt hyväksyttävissä?

Myös tuo mitoitus on kohdaltani täysin noiden videomallien varassa. Viiksien V-kulma näyttäisi olevan niin auki, että vierekkäisten elementtien viiksenkärjet tulevat parin sentin etäisyydelle toisistaan. Uskoisin (perimätietoon nojaten), että V-kulma vaikuttaa antennin kaistanleveyteen, siis ylimmän ja alimman käyttökelpoisen taajuuden väliin. Em. videoissa puhutaan vain UHF-antennista ja UHF-alue on tosi laaja 300  - 3000 MHz. Siis telkkarikäytössä kaksi ylintä kolmannesta turhia. Suurempi V-kulma luullakseni virittää juuri ne tarpeelliset meikäläiset telkkaritajuudet, samoin viiksien suuremmat pituudet. Tuumaa pitempi olisi jo VHF-alueella 30 - 300 MHz.

[Timo Virtanen]

Mistä muuten sait nuo impendanssit?

http://www.smrcc.org.uk/tools/OpenWire.htm

Ja tuossa "ruumiinavauksen käynyt" kaupallinen 1:4 sovitin (balun)
http://www.user.dccnet.com/jonleblanc/images/philips-balun3.jpg

Onko vanha herra Hajakenttä ollut joskus hamssi tai vastaava "radioaktiivi"? terveisin Timo

[Hajakenttä]

Mistä muuten sait nuo impendanssit?

http://www.smrcc.org.uk/tools/OpenWire.htm

Ja tuossa "ruumiinavauksen käynyt" kaupallinen 1:4 sovitin (balun)
http://www.user.dccnet.com/jonleblanc/images/philips-balun3.jpg

Onko vanha herra Hajakenttä ollut joskus hamssi tai vastaava "radioaktiivi"? terveisin Timo

Nuo johtimet kun ovat irti toisistaan vapaan ja paksuus ei ole tiedossa niin täytyy arvata: radius 1 mm ja spase 10 mm antaisi tuon tutun 250 ohm, kuten lapamatojohdossa. Aika rääpäleeltä näyttää tuo ferriittihelmellä tehty muuntaja, yäk! en käytä.

Hamssi en ole ollut, kun en 3. ErVK:ssa oppinut sähköttämään. Mutta ekan transistoriradioni rakensin 12 vuotisena koulupoikana. Radiotekniikka kiinnosti enemmän kuin koulu. Ja aina jotenkin on siinä ammattikunnassa tullut roikuttua. Viimeiset 10 v opetin desipelisulkeisia toisille, erikoisalana (lennonvarmennus) tutkajärjestelmät ja mikroaaltolaitteet. (Oppilaat antavat noita liikanimiä opettajilleen.) Nykyään olen jo eläkeläinen.

Hamsseja tunnen kyllä suuren joukon, ja tiedän näiden antennijuttujen olevan heille aivan triviaaleja.

[Timo Virtanen]

Hamssi en ole ollut, kun en 3. ErVK:ssa oppinut sähköttämään. Mutta ekan transistoriradioni rakensin 12 vuotisena koulupoikana. Radiotekniikka kiinnosti enemmän kuin koulu. Ja aina jotenkin on siinä ammattikunnassa tullut roikuttua. Viimeiset 10 v opetin desipelisulkeisia toisille, erikoisalana (lennonvarmennus) tutkajärjestelmät ja mikroaaltolaitteet. (Oppilaat antavat noita liikanimiä opettajilleen.) Nykyään olen jo eläkeläinen.

Rispecktiä, old timer!
Balun on lelun näköinen, myönnetään. Se on kuitenkin noissa rakennusvideoissa esiintynyt halpis vehje. vellu@vmach:n esittelemä antenni on kuitenkin toimiva laite. Toteutus vaatii hieman huolellisuutta toimiakseen 100%:sti.  Tuon voisi kenties skaalata WLAN ja 3G käyttöön ... terveisin Timo

[oh2ir]

Hamssi en ole ollut, kun en 3. ErVK:ssa oppinut sähköttämään. Mutta ekan transistoriradioni rakensin 12 vuotisena koulupoikana. Radiotekniikka kiinnosti enemmän kuin koulu. Ja aina jotenkin on siinä ammattikunnassa tullut roikuttua. Viimeiset 10 v opetin desipelisulkeisia toisille, erikoisalana (lennonvarmennus) tutkajärjestelmät ja mikroaaltolaitteet. (Oppilaat antavat noita liikanimiä opettajilleen.) Nykyään olen jo eläkeläinen.

Hamsseja tunnen kyllä suuren joukon, ja tiedän näiden antennijuttujen olevan heille aivan triviaaleja.

Minä suoritin 4 ErVK:ssa   I lk:n radioviestittäjän tutkinnon vuonna 1970, hamilupa on ollut vuodesta
1971 lähtien ja matkan varrella on tullut kokeiltua kaikenlaisia antennihärveleitä.

Jos ketjun aloittajalla on TV:n lähetysasema kaukana niin ehdottomasti kannattaa laittaa suunta-antenni
jolloin siihen saa gainia riittävästi ja keilan kapeammaksi. Tuo HB9CV on omien kokemusten perusteella
varsin hyvä tuollaiseen käyttöön, suuntakuviossa löytyy hyvin terävät "kuopat" sivuissa ja et- takasuhdekin on kohtuullinen.

Tuo Matin OH2BIO:n rakennusohje ja laskentaohje on erittäin hyvä ja varmasti toimiva. Itse en ole
nykyisessä asuinpaikassa viitsinyt ruveta rakentelemaan mitään parempaa antennia kun Clas Ohlsonilta ostettu sisä antenni on riittänyt mainiosti silloin kun on ollut siihen tarvetta. Viikinmäestä näkyy Kivenlahden masto. Normaalisti on Welhon kaapeli käytössä.

[Hajakenttä]

vellu@vmach:n esittelemä antenni on kuitenkin toimiva laite. Toteutus vaatii hieman huolellisuutta toimiakseen 100%:sti.  Tuon voisi kenties skaalata WLAN ja 3G käyttöön ... terveisin Timo

On se varmaan toimiva, en epäile sitä. 

Toimii 3g käytössä viritysalueensa puolesta tuollaisenaan. 3g:hän toimii käyttäen useita taajuuksia useassa ryhmässä ja ne kaikki sattuvat joten kuten tuolle alueelle. WLAN-käyttöön mielestäni sopisi paremmin tuo kaksoisdipoli HB9CV tarvittavan kaistan suhteellisen kapeuden takia, tulee parempi antennivahvistus. Se olisikin aika kiva pieni harava. Molemmilla olisi kyllä yksi vaikeus, joka on voitettavissa. Signaalin pitää kulkea molempiin suuntiin, lähetys ja vastaanotto. Jotta lähetys myös onnistuisi olisi antenniin syöttöjohdon rinnalle laitettava pieni säädettävä kondensaattori. Sen arvoa ei voi ennalta tietää, vaan se on labrassa säädettävä signaaligeneraattorin ja SWR-mittarin kanssa arvoon, jossa antenni "vetää". Muuten voi käydä niin, että vastaanotolla toimii hyvin, mutta lähetyksellä ei lähde pihaustakaan.

Minä suoritin 4 ErVK:ssa   I lk:n radioviestittäjän tutkinnon vuonna 1970,

Jos Hatlamminsuo on tuttu niin sitten on ehkä oltu samassa sateessa.

[qwertyy]

Mitenkäs mahtaa olla. Olisiko tuollaisesta passiiviantennista mitään hyötyä gsm kuuluvuuden suhteen? Jostain olen lukenut, että passiiviantennillakin voisi saada kenttään esim. kellariin, mutta en ole koskaan kokeillut kun en ole mitään oikeaa vahvistusta asialle koskaan löytänyt. Aktiiviantennit on käsittääkseni gsm-verkossa laittomia tai ainakin luvanvaraisia laitteita.

[Hajakenttä]

Mitenkäs mahtaa olla. Olisiko tuollaisesta passiiviantennista mitään hyötyä gsm kuuluvuuden suhteen? Jostain olen lukenut, että passiiviantennillakin voisi saada kenttään esim. kellariin, mutta en ole koskaan kokeillut kun en ole mitään oikeaa vahvistusta asialle koskaan löytänyt. Aktiiviantennit on käsittääkseni gsm-verkossa laittomia tai ainakin luvanvaraisia laitteita.

Kalliosuojissa, tunneleissa, täysmetallihalleissa, EMP-suojatuissa laitetiloissa ja paikoissa, joihin radioaallot eivät pääse kunnolla ja kuitenkin kannettavia radiolaitteita on voitava käyttää, on jo aikojen alusta käytetty passiivisiakin (aktiivisten ohella) antennilaitteita. Niissä on suurella antennivahvistuksella saatu signaalin parannus ulkopuolella ja ympärisäteilevä antenni tai vuotava kaapeli tilan sisällä. Tätäkin puheena olevaa rusettiantennia kannattaa ainakin kokeilla, jos johonkin kellaritilaan täytyy saada kenttää. Näillä taajuuksilla vaan on taipumus vaimentua siirtojohdossa kovasti, joten hyvä antenni ulos ja toinen sisään kellariin ja hyvänlaatuinen ja mahdollisimman lyhyt siirtojohto väliin. Arvaan, että toimii, jos ulkona on voimakas kenttä.

Kaapelin vaimennuksen kompensoimiseksi antennivahvistuksen on oltava sitä suurempi. Laajakaistaisella antennilla on vaikea saada suurta vahvistusta. Kun GSM käyttää 900 MHz:n aluetta aika kapeasti ja 1800 MHz:n aluetta myös aika kapeasti, olisi mahdollista tehdä kaksi erillistä niille kummallekin mitoitettua järjestelmää. Pystypolaroidut yagit katolle tukiasemaan suunnattuna, kaapelit alas ja viritetyt dipolit alas kellariin. Yagi anteni on mahdollista helposti rakentaa 20 dBi:n vahvistukselle. Se kompensoi siirtojohdon vaimennusta kymmeniä metrejä.