Vältettävät: Ei tule mieleen mitään erityistä vältettävää asiaa juuri Linux-käytössä. Yleisesti vältettävät asiat ovat mielestäni kaikkein halvimmat koneet - niiden laatu saattaa olla niin kamalaa, että niistä tulee vain harmia, monella eri tavalla. Näinhän asia on toki monen muunkin kaupallisen tuotteen kanssa.
Jos puhutaan vältettävistä komponenteista Linux-toimivuus -mielessä, niin nämä ovat yksittäisiä, harvoja komponentteja. Näitä kannattaa varmistaa ennen ostoa vaikkapa tällä Foorumilla.
Suorituskyky: Tuosta selvityksestäsi ei käy oikein ilmi, että minkälaista suorituskykyä kaipaat - voi olla, että mikä hyvänsä uusi pöytäkone kattaisi tarpeesi hyvin. Tai sitten ei. Seuraavassa kommentteja tällä varauksella.
Pääpiirteenä sanoisin, että tasapainoinen kokonaisuus on se juttu. Ei kannata valita mitään turhan kallista, josta ei kuitenkaan saa hyötyä eikä kannata pilata kokonaisuutta huonoilla valinnoilla. Tältä pohjalta saat rakennettua systeemin, jossa rahankäyttö on optimaalista ja suorituskyky on ennakoitua kaikissa tilanteissa.
Prosessori: Parhaan (pöytäkone) suorituskyvyn saa tänä päivänä Intel i3/5/7 sarjan prosessoreilla. Tilanteet vaihtuvat nopeasti sillä ennen vuotta 2011 AMD-prosessoritkin olivat samalla viivalla tai parempia. Näissä i-sarjan prosessoreissa on sekin etu, että ne tuottavat lämpöä vain vähän ja sikäli koneesta saa helposti hiljaisen - päinvastoin kuin aiemmin. Sähkölaskussakin jotakin näkyy tämän vuoksi. Käyttöösi voisi riittää i3, mutta jos haluat enemmän suorituskykyä niin i5 tai i7 ovat parempia (ja kalliimpia).
Se, että pidät monia ohjelmia auki, ei vielä vaadi prosessorilta mitään, mutta jos teet niillä oikeasti jotain eräajoja, tai vaikkapa kymmenien gigatavujen kopiointeja samaan aikaan, niin silloin i5 neljän coren kanssa jo alkaa olla hyödyllinen (lienee toki parempi muutenkin). i7-prosessorin kaikkea voimaa on vaikea saada käyttöön tuollaisessa käytössä (siis tuntematta sitä tarkemmin).
Emolevy: Tämä on "se kone". Kaikkea muuta voi hienosäätää jälkeenpäinkin, mutta tämän vaihtaminen on hankalahkoa ja tyypin vaihtaminen muuttaa suunnilleen kaiken. Noille Inteleille, kanta on LGA1155 - tämä määrittää jo monta asiaa. Piirisarjaksi hommaisin P67 tai nykyään Z68:n - emolevy vaikuttaa suorituskykyyn monella eri tavalla, joten en tässä lähtisi halpislinjalle, koska olisi sääli pilata nuo melko arvokkaat i-sarjan prosessorit huonolla emolla.
Itse olen käyttänyt Asus-emoja viime vuodet. Niissä tulee n. 150 euron hintaluokassa jo erittäin paljon funktionaalisuutta.
Levyt: Systeemilevy pitää olla erikseen ja datalevyt erikseen. En oikeastaan haluakaan ajatella muunlaista pöytäkonetta. Jos teet näin, kone on aina ihan OK, riippumatta levyistä, tuossa ilmaisemassasi käytössä.
SSD - Jos arvostat nopeita käynnistysaikoja ja nopeita ohjelman asennuksia, niin valitse SSD systeemilevyksi. Varsinaisten ohjelmien ajoon SSD ei vaikuta jos käytettävä data on kuitenkin jollakin muulla levyllä. Jokin Firefox voi raskaassa käytössä olla tällainen joka hyötyy SSD:stä, koska sen välimuisti on SSD:llä.
Toisaalta - jos käyttösi on sellaista, että saat datasi mahtumaan SSD-levylle tai budjettisi sallii sen, että ostat isompia SSD-levyjä datalle , niin ovathan ne erittäin hyviä. Esim. läppäri joka on varustettu isoilla SSD-levyillä, ajaa virtualisointia nopeammin kuin hyvä i7-työasema, jossa on Sata-III levyt ja ainoastaan SSD-systeemilevy (joka ei tähän suorituskykyyn vaikuta yhtään mitään).
Vielä - voit mahdollisesti käyttää jotakin dataa tilapäisesti SSD:llä ja siirtää sen sitten myöhemmin arkistoon tavanomaiselle kovalevylle - näinkin hyödyt SSD-levyn suorituskyvystä .... kaikki tämä siis jos asialla on jotakin väliä.
Kovalevyt - Näiden hinta pompsahti viime vuoden lopussa, enkä ole seurannut missä näissä on optimi tänä päivänä. Perinteisesti, Sata-II WD:n Green-sarjan, eli halvimman sarjan, levyt ovat nekin olleet kummallisen nopeita - siis kovalevyiksi. Tälle emolle kuitenkin menee myös Sata-III -levyt, mutta tästä uudesta, nopeammasta liitännästä ei välttämättä ole juurikaan hyötyä kovalevyillä, mutta voivathan uudet toki muuten olla nopeampia.
Vielä - kovalevyjen suorituskyvyn merkitystä ei kannata yliarvostaa Ubuntu-käytössä - jos se johtaa isompiin investointeihin. SSD-levyjen hypetys lehdistössä johtuu paljolti siitä, että vanhoissa Windows-järjestelmissä levyn vaihtaminen SSD:hen vaikuttaa todella paljon. Tämä johtuu siitä, että esim. XP on erittäin surkea ohjelmistojärjestelmä käytettynä ja monesti - käytännössä - tolkuttoman hidas. Samoin erittäin laajojen ohjelmien asentaminen Windows-järjestelmään voi hyötyä SSD:stä todella paljon. Ubuntu ei tyypillisesti ole pitkänkään käytön jälkeen huonosti toimiva ja siten SSD:tä ei välttämättä tarvita paikkaamaan itse järjestelmän huonoa toimintaa.
Mutta kuten edellä sanottu - virtualisoinnissa SSD on jopa parempi kuin paperilla ... joten riippuu ihan siitä mitä arvostat, minkä ohjelmien suorituskyvyllä on väliä ja mikä on kokonaisbudjetti. Jos ei edeltä tullut selväksi, niin jopa i7-läppärikin jossa on pelkästään kaksi SSD-levyä (niiden pitää olla käytössäni isoja), on mielestäni erittäin hyvä (ja kallis).
Muisti: Edellä mainitut emolevytyypit tukevat varsin nopeitakin DDR3 muisteja. Ehkäpä jokin 1600 MHz voi olla sellainen nopeus, jossa hinta ei vielä pompsahda. Huippukalliista muistista ei kannata käytössäsi maksaa. Muistille kannattaa ostovaiheessa ottaa yhteensopivuustakuu - kaikki eivät toimi kaikkien emojen kanssa. Esim. Kingston määrittää itse tuetut muistinsa per emolevy - kunnon kaupoista löytyy tieto tästä.
Tarvittavaa keskusmuistin määrää voin vain arvailla - kaikkeen tavanomaiseen riittää jo yksi 2 GB:n kampa. Nykyhinnoilla suosittelisin kuitenkin yhtä 4 GB:n kampaa, jolloin jää tyypillisesti 3 paikkaa vapaaksi. Jos tarvitaan lisää, niin voit - edullisesti - laajentaa aina 16 GB:hen asti. Uudet emot (joita edellä suosittelin) tukevat ainakin tätä muistimäärää.
Näytönohjain: Ilmoittamaasi käyttöön mikä hyvänsä muutaman kympin nVidia käy ihan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin. Valitsemalla sopivan mallin, saat myös HD-videoiden rautakiihdytyksen, jos sillä on väliä, edelleen siinä 50-70 euron hintaluokassa. Kalliimmista ohjaimista ei ole mitään hyötyä - haittaa voi olla koska pitävät meteliä ja vaativat powerilta enemmän. ATIlta löytyy vastaavia, mutta en osaa niitä kommentoida enempää koska en ole käyttänyt.
Ulkoiset liitännät: Käytännössä tuollaiset emot tuovat mukaanaan esim. Gbit LANin ja USB3 tuen. Tämä jälkimmäinen voi itse asiassa olla varsin hyvä, koska sillä saa esim. backuppien tekoa ulkoiselle medialle kiihdytettyä n. 2-3 kertaiseen vauhtiin verrattuna USB2:een. Käytöstä riippuen voi olla hyvä piirre.
Muuta: Ei liity suorituskykyyn, mutta halpispowereilla on tuhoutuessaan paha tapa rikkoa muitakin komponentteja.
Hyvä kotelo on aina miellyttävä hyvä kotelo ja vaimentaa ääntäkin, esim. Fractal Design Define R3 on varsin hyvää suunnittelua ja edullinen (varsin iso kotelo), mutta onhan niitä paljon muitakin maun ja budjetin mukaan.
Kokonaisuutena miellyttävä kone on suhteellista - edellä annoin yhden esimerkin. Kone jolla tätä kirjoitan on myös erittäin miellyttävä: vanha IDE-kovalevy systeemilevynä, Sata-II datoille, halpistavaraa kopan sisällä ja ikivanha koppa - mutta tässä on hyvä näyttö, hyvä hiiri&näppis, semi-pro-luokan äänikortti ja järjestelmä on hyvin hiljainen. Miellyttävyys tavanomaisessa käytössä lähtee minulle - tässä käytössä - näistä asioista eikä esim. boottiajasta, joka on Ubuntulla lyhyehkö joka tapauksessa enkä nopealla prosessorillakaan tee tässä käytössä mitään.
Aihe: Koneen ostajan tsekkauslista (Luettu 2912 kertaa)
