Raspberry Pi

[meizirkki]

Perun hyvät puheeni Berrybootista. Mulla oli lähes päivittäista hidastelua ja epävakautta berrybootia käyttäessa, joka johti tiedostojärjestelmien korruptoitumiseen ja sitä kautta vaan pahempaan kaatuiluun.

Nyt on raspbiani ja siinä XBMC. Loppui kaatuilu ja sekoilu kertaheitolla

Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.

[Jaer]

minusta dd if=image of=/dev/rbpilevy on ihan kätevä. Turha moisen takia graafista kikkaretta asentaa. Samaa ohjelmaa se kuitenkin käyttää.

Kiitti vinkistä.

Puppu Linuxiin en osannut ajaa päivityksiä. Apt-get komento on tuntematon. Googlella pikahakuna ei löytynyt järkevää komentoa.

EDIT1:

Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja -  ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.

EDIT2:
Luttasin naapuri näytöltä niin 233 päivitystä, 3 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 5 päivittämätöntä.

[Postimies]

Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja -  ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.

Pitäisin ihan normaalina. Jos olisi enempi muistia niin päivitykset kannattaisi lukea & purkaa ram-levyllä muistissa. Jo rivi

Koodia: [Valitse]

tmpfs     /tmp            tmpfs      defaults        0 0 fstab tiedostossa voi auttaa.
Siitä on aikaa kun koetin ajaa Ubuntua tikulta. Oli sietämättömän hidas. Päivitykset kestivät koko päivän.
Itsellä OpenElec Rasberry Pi:ssä ja myös Atom Ion koneessa kokeilin sitä tikulta. Nopeudessa ei suurtakaan eroa kun asennusmedia on niin hidas. XBMC:stä on versio 12.1 ilmestynyt ja soittaa musaa tuossa taustalla. Biisien vaihdossa ritisee välillä. Jokaisessa soittimessa on omat omituisuutensa. Exaile voisi olla kokeilemisen arvoinen. Tai sitten ihan mpd.

[meizirkki]

Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja -  ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.

Tuollaista pätkimisongelmaa oli minulla lähinnä hitaan muistikortin kanssa.. Sitten samalla kertaa kun hankin nopeamman kortin laitoin myös noatime option /etc/fstabiin ja ylikellotin. En tiedä mikä noista sitten eniten vaikutti asiaan, mutta berrybootti oli edelleen käytössä joten siitä tuskin oli kiinni.

Pitäisin ihan normaalina. Jos olisi enempi muistia niin päivitykset kannattaisi lukea & purkaa ram-levyllä muistissa. Jo rivi

Koodia: [Valitse]

tmpfs     /tmp            tmpfs      defaults        0 0 fstab tiedostossa voi auttaa.

Tosiaan kuten sanoitkin, sitä muistia on vaan niin vähän ettei tätä kannata laittaa.

[Postimies]

Tuollaista pätkimisongelmaa oli minulla lähinnä hitaan muistikortin kanssa.. Sitten samalla kertaa kun hankin nopeamman kortin laitoin myös noatime option /etc/fstabiin ja ylikellotin. En tiedä mikä noista sitten eniten vaikutti asiaan, mutta berrybootti oli edelleen käytössä joten siitä tuskin oli kiinni.

noatime nopeuttaa kun tiedostojen aikaleimoja ei päivitetä jatkuvasti. Vanha kunnon Ext2 tai ext3 ilman journalointia auttaa myös. Muistikortin nopeus vaikutaa. Itsellä joku halpa kamerasta "lainassa" vuosien takaa. Ovat nuokin kehittyneet kovasti. /tmp tai vastaavan siirto muistiin ei kuitenkaan ole älytön ajatus. Riippuu käytöstä. "Pullonkaula" on kuitenkin kortille kirjoitus. kerneli kuitenkin pitää tiedostoja muistissa mahdollisuuksien mukaan.  Selviytyykö rasberry myös isoista tiedostoista? Kannattaako edes yrittää isompaa matroskaa siirtää ssh:lla?

[kamara]

Kannattaako edes yrittää isompaa matroskaa siirtää ssh:lla?

Itselläni toimii moitteetta 3 Teran kiintolevy USB2:ssa ja scp siirrolla siihen matroska leffoja.

Siirtyy siis nopeudella n. 4 Mt/s.

[Postimies]

Itselläni toimii moitteetta 3 Teran kiintolevy USB2:ssa ja scp siirrolla siihen matroska leffoja.

Siirtyy siis nopeudella n. 4 Mt/s.

Itse olen käyttänyt ihan konqueror & fish (eli ssh). Jostain minulle on jäänyt se käsitys, että
kun tuota salausta puretaan, niin se vaatisi levytilaa. Ja eihän sitä muistikortilla ole kun
OpenElec on pienellä osiolla. Siinä olisi puuhastelua jos saisi kaikki TV-tallenteet Rasberryllä
katsottavaan muotoon. 

[meizirkki]

Vanha kunnon Ext2 tai ext3 ilman journalointia auttaa myös

Tästä oli aikanaan vääntöä Maemo yhteisössä. ext2 kyllä auttaa nopeuteen, mutta on huomattavasti herkempi korruptoitumaan. Suosittelisin journaloinnin käyttämistä vaikka nopeus vähän kärsiikin.

/tmp tai vastaavan siirto muistiin ei kuitenkaan ole älytön ajatus. Riippuu käytöstä.

Joo. Itselläni sattuu olemaan tuo vanhempi revisio B mallista. Vain 256Mb muistia, joten kortilla on lightdm vie kymmenesosan (vei, ennenkuin sai kenkää )

[Postimies]

Joo. Itselläni sattuu olemaan tuo vanhempi revisio B mallista. Vain 256Mb muistia, joten kortilla on lightdm vie kymmenesosan (vei, ennenkuin sai kenkää )

Itsellä nyt slim käytössä.  Melko kevyt ja helppo konffata autologin ja pistää muutama ohjelma autostarttiin. Tosin kyllä startx käynnistää työpöydän siinä kuin joku gdm.

[Jaer]

Päivityksien asennus (214MB) kesti 1h40.

Edit1:

Hetkinen, tämä menee jo mielenkiintoiseksi.

Elikkäs tmpfs komentoa ei löydy, mutta Linux.fi tmpfs sivun mukaan Tmpfs-osio voidaan liittää automaattisesti käynnistyksen yhteydessä lisäämällä /etc/fstab-tiedostoon rivi. Pyydän vinkkejä miten se tehdään. Alla Debian Raspin tuloste.

Koodia: [Valitse]

mount | grep tmpfs
antaa tulosteen:

dev on /dev type devtmpfs (rw,relatime,size=179216k,nr_inodes=44804,mode=755)
tmpfs on /run type tmpfs (rw,nosuid,noexec,relatime,size=47716k,mode=755)
tmpfs on /run/lock type tmpfs (rw,nosuid,nodev,noexec,relatime,size=5120k)
tmpfs on /run/shm type tmpfs (rw,nosuid,nodev,noexec,relatime,size=95420k)


/etc/fstab  tuloste:

proc            /proc           proc    defaults          0       0

# Handled by Berryboot

#/dev/mmcblk0p1  /boot           vfat    defaults          0       2
#/dev/mmcblk0p2  /               ext4    defaults,noatime  0       1

Samalla olis kiva brassailla tuota notime säätöä ja kokeilla vaikutusta.

Edit2: Ylikellottaa en mielelläni rupea, mutta muutoin on kiva brassailla ja halu oppia uutta.

[Jaer]

Asensin tähän Debian berryyn tehtävienhallinnan lxtask rinnalle Ubuntusta tutun gnome-system-monitor ohjelman. Nyt saa paremmin selkoa, että mikä on Raspin tila. Tämän saman paketin asennan aina Xubuntun yhteydessäkin. Se on jotenkin niin kätevän selkeä.

Edit:
Asetuksista kun laittaa päivitysvälin 10 sek. niin ei syö kuin pikkuisen resurssia.

[Postimies]

Päivityksien asennus (214MB) kesti 1h40.
Hetkinen, tämä menee jo mielenkiintoiseksi.

Elikkäs tmpfs komentoa ei löydy, mutta Linux.fi tmpfs sivun mukaan Tmpfs-osio voidaan liittää automaattisesti käynnistyksen yhteydessä lisäämällä /etc/fstab-tiedostoon rivi. Pyydän vinkkejä miten se tehdään. Alla Debian Raspin tuloste.

tmpfs on kernelin optio. Yleensä käännetty mukaan. Jos oikein haluaa brassailla käännä oma kerneli.
tmpfs komentoa ei siis löydy. Sen sijaan voit mount -t tmpfs ...  ks man mount. Systeemin kansioita
ei kannata kopeloida jos ei tiedä mitä tekee. Siksi fstab on hyvä paikka. tmpfs on hyvä paikka jos joku
ohjelma kirjoittaa/lukee paljon levyltä. Esim. nettiselaimen välimuisti, c-ohjelman käännös.

Kun on vähän muistia paremman tulokseen saa kun siirtää/liittää esim. /var /tmp kansiot nopeammalle levylle. Muistikorttia tarvitaan vain käynnistykseen loput systeemistä voi olla muualla.

[Postimies]

Asensin tähän Debian berryyn tehtävienhallinnan lxtask rinnalle Ubuntusta tutun gnome-system-monitor ohjelman. Nyt saa paremmin selkoa, että mikä on Raspin tila. Tämän saman paketin asennan aina Xubuntun yhteydessäkin. Se on jotenkin niin kätevän selkeä.

Edit:
Asetuksista kun laittaa päivitysvälin 10 sek. niin ei syö kuin pikkuisen resurssia.

Miten olisi conky? Minulla oli tuollainen aikoinaan fluxbox työpöydällä. Olipa ainakin kevyt.

[Jaer]

Systeemin kansioita ei kannata kopeloida jos ei tiedä mitä tekee.

Miten olisi conky? Minulla oli tuollainen aikoinaan fluxbox työpöydällä. Olipa ainakin kevyt.

Joo, tiedän riskit ja ennen kaikkea tietoiset riskit. Jos jokin menee pieleen niin eikun uutta yritystä. Parhaat opit olen saanut yrityksen ja erehdyksen kautta. Itse asiassa tympäännyn kun kone toimii ja mielenkiinto alkaa kun on jotain brassailtavaa. 

Äsken kokeilin kieliposkessa synapticin asennusta ja yllätys. Toimii. Sen mukaan FireFoxia ei löydy, mutta sen kopio Iceweasel näyttää löytyvän.

Conky?  Yes. Uusi tuttavuus ja näyttäis olevan erittäin hyvä merkkipohjainen juttu. Kiitti vinkistä.

Edit1: Nyt alkaa ura aueta kun Synapticin kautta pystyy lunttaamaan paketti varastoa.

Edit2: Otetaampas komentoa takaisin. Kannattaa muistaa mikä työpöytä on kysessä. Itsellä on Gnome niin verissä, että aloin jo ihmettelemään, että miksi tökkii. Tässähän onkin LXDE työpöytä, joten KDE paketit kelpaa paremmin.

Piti poistaa Iceweasel ja nyt alan Konqueror selainta tunkemaan. Tarkoitus olisi saada Youtube ja Yle Areena näkyviin.

[Postimies]

Piti poistaa Iceweasel ja nyt alan Konqueror selainta tunkemaan. Tarkoitus olisi saada Youtube ja Yle Areena näkyviin.

Tein pienen keksinnön. Otin navigaattorista USB- mikro-USB piuhan. Pistin sen Telkkariin ja toiseen päähän Rasberryn. Sitten vielä HDMI ja verkkopiuha paikalleen. TV kun ei sisällä nettiominaisuuksia. Rasberryssä on OpenElec höystettynä Yle areena plugarilla.  Kun käynnisti TV:n, niin Rasberry sai virtaa ja starttasi. Jopa TV:n kaukosäädin toimii HDMI:n kautta ja pääsi katsomaan vaikka Hella Wuolijoesta kertovaa elokuvaa Arenasta.  Youtube toimii ja ties kuinka monta muuta palvelua....

Konqueror käyttää KDE ja Qt kirjastoja. Jättäisin väliin moisen. Midorin piruuttani käänsin lähdekoodista. Kesti 2 pv kun oli hidas muistikortti. Kovin oli hidas tuokin (LXDE työpöytä).

Kerneli kääntyy kuulemma n. 6 tuntia...

OpenElecissä XBMC päivittyi versioon 12.1 ja tuntui hitaammalta. Kauko-ohjain ei reakoinut enää niin nopeasti.

[L.General]

Olen tässä testaillut ja asennellut kaikenlaisia distroja.
http://elinux.org/RPi_Distributions

Kun olen saanut lupaavan distron asennettua ja asetukset kohdalleen, on näppärää tehdä muistikortista pöytäkoneelle tai läppärille imagefile.
Tähän tarkoitukseen olen käyttänyt komentoa:

Koodia: [Valitse]

sudo ddrescue /dev/sdX imagenimi.img logfile
sdX vastaa muistikortin laitetunnusta. (esim. sdc, sdd)

Hyvä puoli tässä on, että voin kokeilla muitakin distroja ja silti palauttaa samalle SD-kortille aina sen käyttiksen, joka on ollut mieluisin. Itsellänikään kun ei ole kuin yksi laadukas ja nopea SD-kortti, jota olen Raspberry Pi:ssä käyttänyt.

[Postimies]

ddrescue kai tarkoitettu lähinnä rikkinäisten levyjen pelastamiseen. Muistaakseni osaa myös pakata, niin siinä mielessä parempi kuin pelkkä dd

[L.General]

Koodia: [Valitse]

sudo dd if=/dev/sdd of=imagenimi.img
Tällä saisi ajettua varmaan saman asian, mutta tykkään käyttää ddrescueta, koska se näyttää missä mennään.

Viisaammat kertokoot onko väliä kumpaa käyttää.

[GyberSonic]

  Jos jotakuta kiinnostaa niin olen tehnyt ainakin 10 videota kokemuksista Raspberry Pi:n kanssa,


http://www.youtube.com/playlist?list=PLbzwUoHwB8BC8EpxrApLSKVJLZpjp6HFf

[Jiku]

Minä tein Raspberrystä (kännykän) selaimella toimivan nettitv-boksin:
http://pastebin.com/6eQvFWA3
En nyt vanno, että ohjeet olisi mitenkään täydelliset, kun kiireessä väsätessä en tehnyt mitään muistiinpanoja.

Idea on siis sellainen, että Raspberryllä on palvelin ja sitten selaimella pyydetään se avaamaan haluttu streami. Tämä sen vuoksi, että kaukosäätimiä on jo muutenkin tarpeeksi. Kännykkä nyt kuitenkin on aina käsillä niin käytän sitä ohjaamiseen.
Homma ei ole läheskään valmis, ihan kokeiluasteella vasta. Toimii muuten mutta joskus streamin avatessa koko boksi jämähtää niin, ettei auta kuin IVO-bootti
Ja tällaisenahan tuota ei kannata laittaa toimimaan kuin lähiverkossa, koskapa komento.php ei tarkasta lainkaan mitä komentoja selaimella syötetään..
Halusin vain simppelin systeemin, joissa kanavien lisääminen tapahtuu suoraan  index.php:tä muokkaamalla. Jotain graafista ilmettähän tuolle voisi kanavalogojen muodossa antaa, sitten kun jaksaa ja viitsii.

Tuossa index.php:n viimeisessä komennossa ei oikeasti kuuluisi olla sudoa, sen kanssa se ei toimikaan ellei visudolla kikkaile sudon salasanakyselyä pois joka ei ole taas kovin suositeltava tapa.

Nyt sitten näkyy Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron kanavia sekä muutama muu. Noita streamejahan löytyy netistä etsimällä tuhansia.

edit: se unohtui mainita, että Raspbianin päälle rakennettu systeemi