Tuli sitten asennetuksi KDE...

[JaniAlander]

...Lucidiin Gnomen rinnalle. Täytyy myöntää että on kiintoisa tuttavuus, ei ehkä aivan niin hiotun oloinen joiltain toiminnoiltaan kuin Gnome, mutta toimii kyllä nätisti. Positiivisena yllätyksenä vaikuttaa toimivan ihan kiitettävällä nopeudella ei niin tehokkaassa pöytäkoneessani. Taustalla kokeiluun on itselläni ainakin ajatus vältellä Unityä ja Gnome3:stakaan en ole aivan niin innostunut...ainakaan kuvien perusteella.

[goofydog]

KDE:tä olen itsekin harkitsemassa.

Kunhan Lucid tahi tämä läppäri on elinkaarensa lopussa. 

[jake]

Minä kyllä käpistelen Sussuani (KDE openSUSE:ssa) kyllä mieluummin jo nuorenpana ...ennen elinkaarensa loppua... - you know

[Jallu59]

..., mutta toimii kyllä nätisti. Positiivisena yllätyksenä vaikuttaa toimivan ihan kiitettävällä nopeudella ei niin tehokkaassa pöytäkoneessani.

Minkälainen kone ? Kysyn siksi, että omassa vm2005 pöytäkoneessani Kubuntu(KDE) on ehdottomasti hitain käynnistyjä ja työpöydän piirryttyä menee vielä n.40 sekuntia, ennen kuin työpöytä vastaa hiireen. Mulla 2,8GHz+2GiB+ATI8400/64MiB ja epäilen näytönohjainta heikoimmaksi lenkiksi. Sama rauta käynnistyy (Gnome2)Ubuntulla:lla ja varsinkin (LXDE)Lubuntulla kohtuulisen reippaasti.

T:jallu59

[welmar]

Suosittelen Aptosid kokeilua jos KDE on mielessä.

[snifi]

Aijai, minulla on vielä 13 päivää odotettavana. Ja menen toiseen suuntaan, KDE:stä Gnomeen.

[Teho]

Minkälainen kone ? Kysyn siksi, että omassa vm2005 pöytäkoneessani Kubuntu(KDE) on ehdottomasti hitain käynnistyjä ja työpöydän piirryttyä menee vielä n.40 sekuntia, ennen kuin työpöytä vastaa hiireen

Aika yksinkertaisesti, joko distrossasi tai asetuksissasi on vikaa. Kubuntu nyt on kuuluisa sen huonosta KDE implentaatiostaan - itsellä tosin siitä ei ole kokemusta. Alle minuutin käynnistymiseen pitäsi päästä lähes millä tahansa koneella, kokemusta on mm. vuoden 2005 läppäristä. Uskoakseni ainoa osa jossa edes voi essintyä eroa eri työpöytäympäristöjen välillä on näytönohjain, tätä voi testata kokeilemalla esimerkiksi openboxia ikkunamanagerina. Toisin kuin Unity tai Gnome Shell, Plasma ei ole ikkunamanageri riippuvainen.

Kokeilemisen arvoisia distroja on mm. Chakra, Mageia Arch Linux ja openSUSE. Toisin kuin Ubuntussa, näissä KDE on yhden veratinen Gnomen kanssa (Chakrassa sitä tosin ei ole).

Suosittelen vilkaisemaan:
http://chakra-project.org/wiki/index.php/Plasma_Desktop_Basics
http://chakra-project.org/wiki/index.php/Advanced_Plasma_Desktop_Features
http://chakra-project.org/wiki/index.php/The_System_Settings_Dialog
Ohjeet ovat distro riippumattomia.

[JaniAlander]

..., mutta toimii kyllä nätisti. Positiivisena yllätyksenä vaikuttaa toimivan ihan kiitettävällä nopeudella ei niin tehokkaassa pöytäkoneessani.

Minkälainen kone ? Kysyn siksi, että omassa vm2005 pöytäkoneessani Kubuntu(KDE) on ehdottomasti hitain käynnistyjä ja työpöydän piirryttyä menee vielä n.40 sekuntia, ennen kuin työpöytä vastaa hiireen. Mulla 2,8GHz+2GiB+ATI8400/64MiB ja epäilen näytönohjainta heikoimmaksi lenkiksi. Sama rauta käynnistyy (Gnome2)Ubuntulla:lla ja varsinkin (LXDE)Lubuntulla kohtuulisen reippaasti.

T:jallu59

Tässä on joku 1,6 gigahertsinen halpis Core2 Duo, Nvidian gt220 512 megaa muistia, ja 2 gigaa keskusmuistia, kyllähän toi kde käynnistyy yhden hiukan hitaammin kuin Gnome. Käynnistymisaika jossain puolivälissä Windowsin työpöydän ja Gnomen välissä. Se sinällään ei minulle niin tärkeää ole, tärkeintä on ettei työpöytä töki sitten käytön aikana ja sitä tää ei tee.

[Jaer]

Hei Jani. Asensitko samaan distroon KDE:n vai kaksi eri asennusta? (Ubuntu ja Kubuntu)

ps. Tämä kysymys sillä kun Ultimate Edition distrossa voi kirjattumis ruudussa/ikkunassa valita haluamansa työpöydän. Siinä on kaikki valmiina (olettus on Gnome).

pss. Ultimate Editionia ei kannata asentaa 'mopo rautaan', sillä siinä on työpöytä efektit oletuksena päällä :-)

[JaniAlander]

Samaan distroon. Pakettien hallinnalla kde full ja sitten vaan kirjautumisruudusta valkkaa kumpaa käyttää.

[Jaer]

Ok. Kiitos.

Ps. Ultimaten päivitykset on hieman isompia, koska päivitys setti sisältää kaikki työpöydät ja asennetut ohjelmat ja niitä ohjelmia on oletuksena runsaasti. (tiedoksi jos jollakin on nettiliittymässään DataKatto). 

[kuutio]

Hieman vanhempiin koneisiin (miksei muihinkin) voi kokeilla "kubuntu-low-fat-settings" paketin asennusta, tuo karsii oletuksena käynnistettäviä palveluja ja muokkaa muitakin oletusasetuksia resurssipihimpään suuntaan (nopeuttaen samalla käynnistysaikoja).

http://dohbuoy.wordpress.com/2011/09/23/slim-it-down/

Kubuntu nyt on kuuluisa sen huonosta KDE implentaatiostaan

Itse käytän kubuntun lisäksi debiania, archia ja aptosidia, eikä KDE kubuntussa mitenkään olennaisesti huonompi ole (oletusasetuksissa toki löytyy eroja).

[Teho]

Itse käytän kubuntun lisäksi debiania, archia ja aptosidia, eikä KDE kubuntussa mitenkään olennaisesti huonompi ole (oletusasetuksissa toki löytyy eroja).

Kubuntun oletus asetukset ovat samat kuin upstream KDE:llä, hyvä niin. Ongelmat mitä olen kuullut Kubuntua käyttäneillä olleen liittyvät paketointiin. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon, että Ubuntua kehitetään Unity/Gnome silmissä eikä Kubuntun kehittelijillä ole paljoa kontrollia järjestelmästä. Ainakin ennen Kubuntua vaivasi järjetön muistinkulutus, joka kai johtui turhista palveluista ja hidas käynnistyminen. Esimerkki tilanteesta voisi olla, jossa järjestelmä vie 160Mt muistia käynnistyksen jälkeen Mandrivassa ja 500Mt+ Kubuntussa. Käsittääkseni KDE:n maine suurena muistikuluttajalla tulee nimenomaan Kubuntulta. Eihän ongelmia toki kaikilla ole, muttei Kubuntun maine ole tyhjästäkään temmattu.

Tuo Kubuntu low fat settings tulee olemaan päällä oletuksena 12.04 julkaisussa. Pienillä muutoksilla toki, esimerkiksi rautakiihdytyksen pois ottaminen järjestelmässä, jossa se toimii olisi järjetöntä.

[kuutio]

Kubuntun oletus asetukset ovat samat kuin upstream KDE:llä, hyvä niin.

Tämä ei pidä ihan täysin paikkaansa. Kubuntun upstreamista poikkeavat oletusasetukset löytyvät "kubuntu-default-settings"-paketista, jonka poistamalla päästään toki hyvin lähelle upstreamia. Ja kyllä kubuntu myös muiden jakeluiden tavoin käyttää jonkin verran omia patcheja (aikaisempaan verrattuna nykyään tosin patchit on lähinnä sellaisia, jotka ennemmin tai myöhemmin hyväksytään myös upstreamiin).

muttei Kubuntun maine ole tyhjästäkään temmattu.

Ei toki, mutta maine juontuu jo KDE3:n ajoista, jolloin kubuntu "paranteli" KDE:tä merkittävästi nykyistä enemmän. Näppituntumalta kubuntun huonoa mainetta korostavat nykyään yleisimmin ne, jotka eivät sitä ole aikoihin (tai koskaan) käyttäneet. (Tämä on tietysti ihan loogista niiden osalta, jotka ovat jostain hyvästä syystä kubuntusta aikoinaan luopuneet).

Muistin kulutuksessa varmasti on oletuksena eroja (tämä riippuu mm. "perusjärjestelmästä", asennetuista ja käynnistettävistä palveluista sekä KDE SC -versiosta). Mutta noilla distroilla, joita itse käytän, eroja ei juuri ole sen jälkeen kun olen muokannut ne mieleisikseni. (Toisiin jakeluihin täytyy lisäillä tavaraa, toisista poistaa, jne.)

[Teho]

[a kyllä kubuntu myös muiden jakeluiden tavoin käyttää jonkin verran omia patcheja (aikaisempaan verrattuna nykyään tosin patchit on lähinnä sellaisia, jotka ennemmin tai myöhemmin hyväksytään myös upstreamiin).

Onhan tuo on totta ja ehkä parasta Kubuntussa on juuri se, että kehittäjät tekevät käytännössä kaiken työn suoraan upstreamiin.

Ei toki, mutta maine juontuu jo KDE3:n ajoista, jolloin kubuntu "paranteli" KDE:tä merkittävästi nykyistä enemmän.

En meinneistä tiedä, mutta kritiikki mitä olen kuullut on kohdistunut juuri KDE4:ään, alkaen KDE 4.0 sisällyttämisestä Kubuntu 8.04 LTS:ään (toki KDE 3.5.x oli mukana). Ehkä merkittävimpänä epävakaus, josta on toivottavasti jo selvitty, syynä käsittääkseni oli riippuvuuksien virheellinen täyttäminen (väärä versio, ubuntu patchaus tjps).

Näppituntumalta kubuntun huonoa mainetta korostavat nykyään yleisimmin ne, jotka eivät sitä ole aikoihin (tai koskaan) käyttäneet.

Epäilemättä. Kuitenkin ongelmat, joita Kubuntun käyttäjillä kuulee esiintyvän ja joista itse ei kärsi on helppo laittaa distron vastuulle, ottaen huomioon että esimerkiksi Arch Linux ei todella taida patchailla mitään (ellei ole pakko, tällöin tosin kärsitään enemmän upstreamin virheistä kuin muualla esimerkiksi KDE 4.6.3:n väärät ikonit jne). Voi toki olla, että Kubuntun ongelmista kuulee niin usein sen suosion tai epäitsealotteisen käyttäjäkunnan takia.

Muistin kulutuksessa varmasti on oletuksena eroja (tämä riippuu mm. "perusjärjestelmästä", asennetuista ja käynnistettävistä palveluista sekä KDE SC -versiosta).

Järkevä palveluiden käynnistäminen on ehkä niitä tärkeimpiä päätöksiä, mitä distrbuutiolle tehdään. Esimerkiksi Pythonilla kirjoitetun printtaus appletin käynnistäminen järjestelmässä, jossa ei ole tulostinta on enemmän kuin vähän järjetöntä (~80Mt lisäämuistin kulutusta, melkee puolet siitä mitä KDE itsessään vaatii). Vastaavia puutteita on käsittääkseni monia, osa tosin varmaan johtuu Ubuntu Coresta. Esimerkiksi omalla koneellani bluetooth järjestelmä käynnistyy siinä vaiheessa kun adapterin kiinnittää (kiitos kai kuuluu systemd:lle), Ubuntussa se on päällä aina.

[kuutio]

[a kyllä kubuntu myös muiden jakeluiden tavoin käyttää jonkin verran omia patcheja (aikaisempaan verrattuna nykyään tosin patchit on lähinnä sellaisia, jotka ennemmin tai myöhemmin hyväksytään myös upstreamiin).

Onhan tuo on totta ja ehkä parasta Kubuntussa on juuri se, että kehittäjät tekevät käytännössä kaiken työn suoraan upstreamiin.

Tämä on ilman muuta hyvä kehityssuuntaus, mutta varmaan osittain "pakon sanelemaa". Pienehköllä kehittäjätiimillä ei kannata kovin laajoja omia muutoksia alkaa ylläpitää. (Tästä on aiempia huonoja kokemuksia).

Ei toki, mutta maine juontuu jo KDE3:n ajoista, jolloin kubuntu "paranteli" KDE:tä merkittävästi nykyistä enemmän.

En meinneistä tiedä, mutta kritiikki mitä olen kuullut on kohdistunut juuri KDE4:ään, alkaen KDE 4.0 sisällyttämisestä Kubuntu 8.04 LTS:ään (toki KDE 3.5.x oli mukana). Ehkä merkittävimpänä epävakaus, josta on toivottavasti jo selvitty, syynä käsittääkseni oli riippuvuuksien virheellinen täyttäminen (väärä versio, ubuntu patchaus tjps).

Siirtyminen neloseen oli toki kivulias, mutta 8.04 tuli kyllä oletuksena 3.5:lla. 4.0:a tarjottiin toki valinnaisena varoitusten kera, mutta eihän tuo tietenkään estänyt käyttäjiä luulemasta, että se soveltuisi päivittäiseen käyttöön. Ensimmäinen nelosversio, joka kubuntussa tuli oletuksena, oli 4.1.2 Intrepidissä (8.10), mikä ei kyllä sekään ollut vielä mikään "valmis" versio.

Näppituntumalta kubuntun huonoa mainetta korostavat nykyään yleisimmin ne, jotka eivät sitä ole aikoihin (tai koskaan) käyttäneet.

Epäilemättä. Kuitenkin ongelmat, joita Kubuntun käyttäjillä kuulee esiintyvän ja joista itse ei kärsi on helppo laittaa distron vastuulle, ottaen huomioon että esimerkiksi Arch Linux ei todella taida patchailla mitään (ellei ole pakko, tällöin tosin kärsitään enemmän upstreamin virheistä kuin muualla esimerkiksi KDE 4.6.3:n väärät ikonit jne). Voi toki olla, että Kubuntun ongelmista kuulee niin usein sen suosion tai epäitsealotteisen käyttäjäkunnan takia.

Onhan tietysti muistin kulutus ja bugit sellaisia asioita, jotka helposti osuvat silmiin (ensivaikutelma on usein aika merkitsevä, osa vaihtaa jakelua jo sen perusteella).

Kubuntuhan tarjoaa julkaisuissaan aina viimeisimmän julkaistun KDE-version (bugeja esiintyy usein enemmän kuin vähän vanhemmissa vakaissa versioissa, joihin kuukausittaisia bugikorjauspäivityksiä on ehtinyt kertyä enemmän) ja tuntuu pyrkivän sisällyttämään oletuksena lähes kaikki palvelut mitä käyttäjä voi tarvita (tämä tietysti helpottaa toimintojen löytämistä, muttei ole välttämättä paras vaihtoehto edistyneemmälle tee-se-itse-käyttäjälle tai vanhemmissa koneissa).

En siis sano, että kubuntu olisi muita parempi jakelu, mutta ei se noin yleisesti ole erityisesti huonompikaan. Riippuu lähinnä siitä, millaista jakelua käyttäjä haluaa. Toisille sopii yksi, toisille toinen.

Muistin kulutuksessa varmasti on oletuksena eroja (tämä riippuu mm. "perusjärjestelmästä", asennetuista ja käynnistettävistä palveluista sekä KDE SC -versiosta).

Järkevä palveluiden käynnistäminen on ehkä niitä tärkeimpiä päätöksiä, mitä distrbuutiolle tehdään. Esimerkiksi Pythonilla kirjoitetun printtaus appletin käynnistäminen järjestelmässä, jossa ei ole tulostinta on enemmän kuin vähän järjetöntä (~80Mt lisäämuistin kulutusta, melkee puolet siitä mitä KDE itsessään vaatii). Vastaavia puutteita on käsittääkseni monia, osa tosin varmaan johtuu Ubuntu Coresta. Esimerkiksi omalla koneellani bluetooth järjestelmä käynnistyy siinä vaiheessa kun adapterin kiinnittää (kiitos kai kuuluu systemd:lle), Ubuntussa se on päällä aina.

Tästä olen ihan samaa mieltä.

Printer-appletin poistaminen autostartista on niitä ensimmäisiä muutoksia, joita teen (tulostaminen toimii mainiosti ilmankin) ja bluetooth-palveluakin olen viritellyt käynnistymään ja sammumaan sen mukaan, onko läppärissä bluetooth päällä vai ei (olisi tietysti mainiota, jos tuo toimisi jo asennuksesta automaattisesti kubuntussakin).

[Teho]

Tämä on ilman muuta hyvä kehityssuuntaus, mutta varmaan osittain "pakon sanelemaa". Pienehköllä kehittäjätiimillä ei kannata kovin laajoja omia muutoksia alkaa ylläpitää. (Tästä on aiempia huonoja kokemuksia).

Totta, itseäni huvitti kuin tämä tuli Planet KDE:ssä vastaan.

For quite some years the Kubuntu team has made it their personal goal to do as much of their programming effort as part of KDE as possible, rather than making generally great software that is of no use to anyone but Kubuntu.
This went to such an extent that it has sometimes become difficult to decide whether a Kubuntu member is contributing enough to Kubuntu in order to become Kubuntu Member, because they were doing most of their work from within the KDE community. As much as this makes it difficult for the Kubuntu council to decide whether someone deserves to become Kubuntu member, I believe it is a truly great thing. Not only does it mean that we are doing a great job in achieving our “as much upstream as possible” target, but it also proves that one can be an integrated part of both the KDE and the Ubuntu Community; essentially this is what Kubuntu is about, bringing two amazing communities and their equally amazing products together and achieve a whole new level of awesome.

https://apachelog.wordpress.com/2011/05/30/to-kde-with-love/

[_Pete_]

Asiaan liittyen:

http://www.trinitydesktop.org/installation.php#ubuntu

Siis wanha hyvä KDE 3.5.13 nyt uusimmallekkin ubuntulle...

[jake]

Anteeksi nyt, mutt vuosien myötä kun oon seurannut tätä KDE - Kubuntussa -keskustelua, niin on kyll pakko todeta, ett openSusessa KDE-kälillä on paljon vähemmän ongelmia. Mä oon käyttänyt sitä 10 vuotta ja aina ihmetelly (K)Ubuntulaisten vaikeuksia. En kuitenkaan väitä tällä ett KDE olis kokonaan virheetön Sussussakaan, mutt ilo sitä on ollut käyttää. Joku näytönohjainhankaluus oli pari vuotta sitten ja joskus printteri piti asentaa uudelleen päivityksen jälkeen, mutt eipä just muuta tuu mieleen.

Eli erona taitaa olla se, ett openSuse on aktiivisemmin KDE-yhteistyössään ja Ubuntu touhuu enempi Gnomen kanssa...KO?