Musiikintuotanto Linuxilla

[planetisti]

En käytä rumpukoneita, mutta joka pattern pitää määritellä size ominaisuudella, muuten default 4/4.

Joo mutta jos haluaisi tauon biisiin niin näköjään tyhjä kohta (harmaa ei-maalattu neliö songissa) on aina 4/4. No, itse asiassa se on loogista koska eihän hydrogen tiedä minkä patternin mukaan tauko pitäisi soittaa jos ne kerta kaikki on harmaina ja voivat olla eri mittaisia. Huonosti selitetty mutta anyway 12/8 tauko pitää tehdä omana patterninaan, joka jätetään tyhjäksi iskuista.

[Heikki Ketoharju]

Moi!

Toi editointien kasaaminen kannattaa hoitaa omalle raidalleen. Huom: *kaikissa* softissa *paitsi* logicissa homma on tehty niin. Toki voidaan ajatella, et Logic on tässä mielessä edistynyt, enkä täysin kiistä. Varma tapa kuitenkin saada editointi onnistumaan, on tehdä erillinen COMP-raita, jonne valmis editoinnin tulos kootaan. Jos siis on vaikka GTR-raita, jossa 24 ottoa, kannattaa tehdä uusi raita GTR_comp, johon kokoaa valmiin, leikellyn tuotoksen. Tätä varten on tietysti hyvä opetella huolella Ardourin editointityökalujen, modejen ja näppäinkomentojen käyttö, jotta homma sujuu.

Olen aiemminkin maininnut, mutta tosiaan Hydrogen+Ardour on aina ollut epävakaa. Osin kyse on Ardourin midi-ominaisuuden tuoreudesta (ja sitä kautta bugisuudesta), osin taas on kyse Hydrogenin transportin kehnosta vakaudesta. Etenkin Jack Transportin kautta ajettuna Hydrogen kaatuu usein. Looppauksessa on niin ikään ongelmia. Ylipäätään Transport ei oikein sovellu loopin soittamiseen.

Parhaiten Hydrogen toimii, kun sitä ohjaa midillä ulkopuolelta. Hyviä kokemuksia mulla on Seq24:n midisekvensoinnista, joka ohjataan Hydrogeniin, joka siis tavallaan toimii samplerina. Hydrogenista sitten reititys Ardouriin, jossa miksaus. Kaksi ongelmaa tässä on: ensinnäkin Seq24 on aika antiikkinen, ja hankalakäyttöinen midityöskentelyyn. Toisekseen Ardourin ja Hydrogenin välille ei tahdo saada kytkentöjä syntymään automaattisesti. Omissa testeissäni olen session palauttamisen jälkeen joutunut joka kerta tekemään Hydrogenin ja Ardourin väliset kytkennät. Syöhän se miestä.

[planetisti]

Toi editointien kasaaminen kannattaa hoitaa omalle raidalleen. Huom: *kaikissa* softissa *paitsi* logicissa homma on tehty niin. Toki voidaan ajatella, et Logic on tässä mielessä edistynyt, enkä täysin kiistä. Varma tapa kuitenkin saada editointi onnistumaan, on tehdä erillinen COMP-raita, jonne valmis editoinnin tulos kootaan. Jos siis on vaikka GTR-raita, jossa 24 ottoa, kannattaa tehdä uusi raita GTR_comp, johon kokoaa valmiin, leikellyn tuotoksen. Tätä varten on tietysti hyvä opetella huolella Ardourin editointityökalujen, modejen ja näppäinkomentojen käyttö, jotta homma sujuu.

OK, kuulostaa järkevältä ja pitää testata tähän tyyliin lisää.

Olen aiemminkin maininnut, mutta tosiaan Hydrogen+Ardour on aina ollut epävakaa. Osin kyse on Ardourin midi-ominaisuuden tuoreudesta (ja sitä kautta bugisuudesta), osin taas on kyse Hydrogenin transportin kehnosta vakaudesta. Etenkin Jack Transportin kautta ajettuna Hydrogen kaatuu usein. Looppauksessa on niin ikään ongelmia. Ylipäätään Transport ei oikein sovellu loopin soittamiseen.

Parhaiten Hydrogen toimii, kun sitä ohjaa midillä ulkopuolelta. Hyviä kokemuksia mulla on Seq24:n midisekvensoinnista, joka ohjataan Hydrogeniin, joka siis tavallaan toimii samplerina. Hydrogenista sitten reititys Ardouriin, jossa miksaus. Kaksi ongelmaa tässä on: ensinnäkin Seq24 on aika antiikkinen, ja hankalakäyttöinen midityöskentelyyn. Toisekseen Ardourin ja Hydrogenin välille ei tahdo saada kytkentöjä syntymään automaattisesti. Omissa testeissäni olen session palauttamisen jälkeen joutunut joka kerta tekemään Hydrogenin ja Ardourin väliset kytkennät. Syöhän se miestä.

Minulla on hydrogen-ardour-kytkennät toimineet kyllä OK ilman mitään ladish-juttuja. En aio käyttää Ardourin midiraitoja ennen kuin sen kehittäjät ovat kunnolla paneutuneet midi-vakauteen. Ilmeisesti tähän voi mennä pitkäänkin... Olen pettynyt kehityksen hitauteen. Ardourin pitäisi muuntua uuteen konseptiin, mutta se on hyvin vaikeata, ymmärrän sen.

[Heikki Ketoharju]

Minulla on hydrogen-ardour-kytkennät toimineet kyllä OK ilman mitään ladish-juttuja. En aio käyttää Ardourin midiraitoja ennen kuin sen kehittäjät ovat kunnolla paneutuneet midi-vakauteen. Ilmeisesti tähän voi mennä pitkäänkin... Olen pettynyt kehityksen hitauteen. Ardourin pitäisi muuntua uuteen konseptiin, mutta se on hyvin vaikeata, ymmärrän sen.

Myös kaupallisella softalla tuollainen vaihdos kestäisi pitkään. Esim. Pro Tools alkoi tukea midiä kai 8-versiossaan, mutta ei sitä tietääkseni vieläkään juuri Logicin rinnalle nosteta. Ardourilla homma on tietty vielä paljon hitaampaa, kun palkattuja kehittäjiä on nipin napin yksi.

Luulen, että tällä hetkellä realismia on joko ostaa kaupallinen sekvensseri (BW, Energy XT tms) tai sitten käyttää erillistä sekvensseriä (Qtractor toimii suht. vakaasti, ja saattaisi kiinnostaa. Samoin Non-sequencer tai joku muu. Periaatteessa jopa Hydrogen kykenisi melodiasekvensointiin!)

[koivukoski1]

Ardour 3.5.403 julkaistu, midi ja video parannuksia?

-Koivukoski1
Edit: Pieni testi, uusi versio xrunaa helpommin.
Kuorma A3.5.380 oli n. 45%, kun taas samalla projektilla A3.5.403 55%.
Ei kiva.

[koivukoski1]

Asentelin UbuntuStudio 14.10:n. Suolasin Harrison ja LinusDSP  plugareilla, Ladspatriggerkin varoiksi.
Lähinnä lookahead-gate ja hyvä mono eq hakusessa. Tulihan Harrisonilta noita character/body laitteita, monialue-compura, 3D-delay ja Rverb.

LinuxDSP:n dynamics taitaa jäädä Caff-gatelle 6-0, mutta nyt tuo Harrison käytössä.

Ardour3.5.403 käytössä, Harrisonit ja LinuxDSP vaativat vain lisensin kotikansioon toimiakseen.

Kokeiluprojektin miksasin, lookahead gateissa, limittereissä ja lisätrackeillä sidechain-compuroissa.

Ei yhtään kaatumista. joten näillä mennään. AVLinux 6.0.4 (hyvältä vaikuttaa tämäkin) varalla toisella ssd:llä.

-Koivukoski1       

[planetisti]

LinuxDSP on nykyään OvertoneDSP.
http://www.overtonedsp.co.uk/

[planetisti]

Osaako joku sanoa, mikä on ladspa/LV2/VST -plugareiden suositeltu äänentaso? Esim. LinuxDSP:n 500-sarjan kompressori ei tunnu toimivan mitenkään järkevästi -18dBfs -tasolla, joka kuitenkin on analogimaailmassa se perus. Riippuuko tämä täysin plugarista, vai onko sillä edes merkitystä digitaalimaailmassa?

[ajaaskel]

Kun äkkiä mietin niin valitut tulo/lähtötasot eivät sellaisenaan suoraan "näy" digitaalipuolelle, digitaalisesti "täydet=täydet ja loput siitä alaspäin" oli tuo täydet valittu sitten mille tasolle hyvänsä.   AD/DA-muuntimen asetuksissa valitaan tavalla tai toisella millä tasoilla toimitaan eli mikä sähköinen signaalitaso vastaa sitä "nolla db".   Itselläni esimerkiksi on Echo AudioFire 12-kanavainen moduli jossa ennen käyttöä modulin asetuksissa valitaan tasot. 
Kuvittelisin että jos kompressiokäyrä on lineaarinen ei tasolla pitäisi olla niin hirveän paljon merkitystä toimintaan.  Sen sijaan jos käyrää muotoillaan hieman limitterin tapaan niin taso on tärkeä.

[koivukoski1]

Kokeilin tuota LinuxDSP kompuraa ko. tasoilla. Toimi ihan hyvin? Toki piti kompuran input gainiä nostaa huomattavasti oletuksesta ja käyttää suht minimi thresholdia (-20).
Saatko kompuran mittariin näkymään "gain reduktiota"? Itse en oikein tykkää LinuxDSP ko. sarjan gatesta, mutta kompurahan tuntuu ihan ok laitteelta?

-Koivukoski1
ps. Robin Gareuksen mittaristo on aika vakuuttava? EBU...,True-Peak, Phase ym.

[planetisti]

Kokeilin tuota LinuxDSP kompuraa ko. tasoilla. Toimi ihan hyvin? Toki piti kompuran input gainiä nostaa huomattavasti oletuksesta ja käyttää suht minimi thresholdia (-20).
Saatko kompuran mittariin näkymään "gain reduktiota"? Itse en oikein tykkää LinuxDSP ko. sarjan gatesta, mutta kompurahan tuntuu ihan ok laitteelta?

Sitä tarkoitin, että signaali pitää joka tapauksessa plugarissa nostaa lähelle 0dbfs -tasoa, jotta se toimisi yhtään. Onko homma sama kaikilla kompuraplugareilla, yleisemmin plugareilla? Tuntuu ihmeelliseltä, saahan sen tason takaisin alas faderilla, mutta ilmeisesti DSP toimii säröttömästi vaikka liikutaankin ihan ylärajoilla? Eikö ole hyvä jättää headroomia?

Jos nyt vaikka nauhoittaisi basson linjaan aika pienellä tasolla, niin väliin tarvittaisiin jotain lisäplugaria ihan vain tasoa nostamaan, jotta homma toimisi... Miksei se plugari voisi hoitaa hommaansa suoraan sillä tasolla, mikä sisääntuleva taso on?

-Koivukoski1
ps. Robin Gareuksen mittaristo on aika vakuuttava? EBU...,True-Peak, Phase ym.

Kyllä vain! Varmaan ehkä parhaat mittarit missän DAWissa.

[koivukoski1]

Calf comp. threshold -60 dB ja jotkut lv2/ladspat -30dB, invada -36dB.

Oliko tuo -18dBfs mitattu Ardourin kanavamittarilla, ne on oletuksena peak mittareita. Voit vaihtaa, hiiri mittarialueelle, oikea klik ja esim peak/rms.
Olisiko tuo -18dBfs "vanha" VU-mitarille tarkoitettu ohjearvo, vu-mittari kun mittaa enemmänkin "avaragee".
Tällöin peak-arvot noin 10dB ylempänä?

Omilla laitteillani interface määrää tasot-> peak noin miinus 10-6 dB Ardourissa.

Nyky DAW:t 32bit-> on varaa jättää headroomia.

Harrisonilla hyvä video, erilaisista clippauksista.

-Koivukoski1 

[Heikki Ketoharju]

Kysymys siitä, eikö digitaalisesti äänitettäessä tarvitse jättää headroomia, on itse asiassa hieman päinvastainen. Käsittääkseni ainoa asia, johon headroomia tarvitaan, on yllättävät piikit. Digitaalinen äänihän ei säröydy, vaan ainoastaan klippaa. Jos sen sijaan ajatellaan, että nauhoittaisi signaalin niin, että jättäisi puolet headroomia, tarkoittaisi se 24-bittisesti nauhoitetussa äänessä, että vain ekat 12 bittiä käytettäisiin signaalin voimakkuudenvaihteluiden kuvaamiseen. Jos sitten myöhemmin tällaista signaalia vahvistetaan puolella, erottelutarkkuus ei kasva, vaan käy samoin kuin jos rasterikuvaa suurennetaan puolella: rakeisuus kasvaa. Siis esimerkkitapauksessa äänenvoimakkuuden vaihtelut kuvattaisiin tavallaan 12-bittisellä järjestelmällä, vaikka ne onkin taltioitu näennäisen 24-bittisenä.

Toki kokonaan toinen juttu on ulkoinen rauta, jonka analoginen puoli voi säröytyä ihan kuten analoginen järjestelmä nyt yleensäkin. Jossain tapauksessa äänikortin kanssa voi joutua olemaan tarkkana, ettei se säröydy. Asia toki riippuu paljon kortin etuasteesta ja miksei myös A/D-muuntimista.

[planetisti]

Calf comp. threshold -60 dB ja jotkut lv2/ladspat -30dB, invada -36dB.

Mitä lukuja nää on?

Olisiko tuo -18dBfs "vanha" VU-mitarille tarkoitettu ohjearvo, vu-mittari kun mittaa enemmänkin "avaragee".
Tällöin peak-arvot noin 10dB ylempänä?

Juu...

Mitä mieltä olette tästä artikkelista?
http://www.soundonsound.com/sos/sep13/articles/level-headed.htm

In practice, many people, including me, believe that the summing engines in different DAWs don't always produce the same results when summing lots of very high-level signals, and that these differences can be audible. The probable reason for this, to put it simply, is down to differences in how the 32- or 64-bit floating-point calculations are rounded to create the 24-bit audio part of the floating-point data.

More commonly, problems arise when you introduce plug-in effects and processors, because some are just not designed to operate well when presented with very hot signal levels. I'm not referring exclusively to cheap plug-ins, either: there are some fantastic-sounding plug-ins by the likes of Waves, Slate and Sonnox that audibly suffer if you overload them.

[planetisti]

Jos sen sijaan ajatellaan, että nauhoittaisi signaalin niin, että jättäisi puolet headroomia, tarkoittaisi se 24-bittisesti nauhoitetussa äänessä, että vain ekat 12 bittiä käytettäisiin signaalin voimakkuudenvaihteluiden kuvaamiseen.

Eikö "puolet headroomia" vastaa yhtä bittiä? Tämän takia onkin nykyään melko sama millä tasolla saat nauhoitettua mitä nauhoitatkaan, sillä bittejä jää silti vielä kuvaamaan hyvinkin suurta dynamiikkaa (jota aniharva tulee ikinä tarvitsemaan).

[Heikki Ketoharju]

Mitä mieltä olette tästä artikkelista?
http://www.soundonsound.com/sos/sep13/articles/level-headed.htm

In practice, many people, including me, believe that the summing engines in different DAWs don't always produce the same results when summing lots of very high-level signals, and that these differences can be audible. The probable reason for this, to put it simply, is down to differences in how the 32- or 64-bit floating-point calculations are rounded to create the 24-bit audio part of the floating-point data.

More commonly, problems arise when you introduce plug-in effects and processors, because some are just not designed to operate well when presented with very hot signal levels. I'm not referring exclusively to cheap plug-ins, either: there are some fantastic-sounding plug-ins by the likes of Waves, Slate and Sonnox that audibly suffer if you overload them.

Tuosta on ollut aina välillä puhetta, mutta koska puhe on yksi juttu ja käytäntö toinen, oli suomalaiset äänittäjä/tuottajat joitain vuosia sitten muistaakseni tehneet A/B-testejä summauksesta eri leveleillä, eikä mitään eroa ollut löytynyt. Kyseessä siis mitä ilmeisimminkin myytti.

Jos sen sijaan ajatellaan, että nauhoittaisi signaalin niin, että jättäisi puolet headroomia, tarkoittaisi se 24-bittisesti nauhoitetussa äänessä, että vain ekat 12 bittiä käytettäisiin signaalin voimakkuudenvaihteluiden kuvaamiseen.

Eikö "puolet headroomia" vastaa yhtä bittiä? Tämän takia onkin nykyään melko sama millä tasolla saat nauhoitettua mitä nauhoitatkaan, sillä bittejä jää silti vielä kuvaamaan hyvinkin suurta dynamiikkaa (jota aniharva tulee ikinä tarvitsemaan).

Joo, ihan totta! Mä olin tuossa täysin metsässä. Pahoittelut.

[koivukoski1]

Nuo luvut, min. thresholdia kuten ko. plugarit ilmoittaa.

Ei kai summaukset voi kuulostaa erilaisilta?

-Koivukoski1

[planetisti]

Tuosta on ollut aina välillä puhetta, mutta koska puhe on yksi juttu ja käytäntö toinen, oli suomalaiset äänittäjä/tuottajat joitain vuosia sitten muistaakseni tehneet A/B-testejä summauksesta eri leveleillä, eikä mitään eroa ollut löytynyt. Kyseessä siis mitä ilmeisimminkin myytti.

Jos raidat on kollektiivisesti liian suurella (vaikka olisivatkin kaikki alle 0dbfs), niin ihan varmasti summaus klippaa ja sen kuulee. Luulen, että tämä efekti voi olla myös todella hienovarainen, jolloin on järkevää jättää sitä headroomia tarpeeksi.

Edelleen ihmettelen, miksei kompurat toimi suoraan sisääntulotasolla. "Input gain" on ihan turha namikka. "Output gain" on tietysti järkevä kompensoija. Pitääpä testata noita muitakin plugareita...

[koivukoski1]

Luulisin, että signaalisi on sen verran matala, ettei kompura reakoi siihen.
Faderit on mixausta varten?
Toki clippausta ei saa tapahtua, mutta kun käytät low, high passeja ja compuroita kanavassa.
Signaali vaimenee ja ...
Luulisin, että kun vahtii kanava mittareita ja pluginien omia hälyjä ei clippejä tapahdu.
Eli summaus tapahtuu vasta fadereiden jälkeen, mahdollisesti joidenkin bus:n jälkeen?
Itse käytän kaikki bus:a. Pitäen signaali tiet symmetrisinä?
Kompensoin näin sidechainit. Busseissa on myös upsample limitterit.
Pidä kompuroiden atackit "pitkinä" ja sidechainit totteleee etuajassa tulevia ohjaus signaaleja?
Eli yritän vältää kytkentä ääniä.

-koivukoski1

[planetisti]

Ei mulla ole mitään ratkaisematonta ongelmaa, kunhan ihmettelen. Input gain on plugarikompurassa turha namikka ja tekee samaa mitä treshold.

Mullakin on signaalitie täynnä busseja. Pitää jättää ne kuitenkin säädylliselle tasolle analogilaitteistoa varten. Tällä tasolla ei LinuxDSP:n kompura toimi.

En muuten pysty tekemään analogisummausta, sillä ääneen tulee randomisti about aina joku häiriö jossain kohtaa biisiä. Ilmeisesti tämä on softaongelma koska eräs näistä artifakteista osui juuri samaan kohtaan, kun hiiren avulla paljastin XFCE:n yläpalkin.

En vaan jaksaisi näitä ainaisia ongelmia... Tää ja yks toinen projekti menee vielä Ardourilla, sitten vaihtuu systeemit (windowsiin).