Kirjoittaja Aihe: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin  (Luettu 24516 kertaa)

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #60 : 22.02.11 - klo:10.49 »
Hyvitysmaksu on mielestäni verrattavissa, vaikkapa tilanteeseen jossa joka jampalta perittäisiin auton käyttömaksu vaikkei autoa omistaisikaan.
Joku saa selittää oikein rautalangasta minulle miksi on oikein että käyttäjä joka säilöö vaikkapa omia valokuviaan muistikulle tai ulkoiselle kovalevylle joutuu maksamaan teostoveroa esim. Loirille?
Allekirjoittaneen älynlahjat eivät tähän veny. 

Niin, kuten tuolla edellä jo kirjoitin Loiri saa tämän veron perusteella rahaa, vaikka kukaan hänen kuuntelijoistaan ei edes osaa kopioida tai ripata mp3-tiedostoja, saati sitten lähettää niitä muille  :o ;D

Kun puhutaan "maksusta" tarkoitetaan suoritetta, jolla saa jonkun konkreettisen palvelun. Koska mitään kohdennettua palvelua ei tässä tapauksessa saa, on "maksusta" puhuminen ihmisten tarkoituksellista harhauttamista.

Kyseessä on kuluttajavero. Verojen oikeellisuutta ei valtiovallan tarvitse perustella - kiitos tsaarinaikaisten perinteidemme. Verojen oikeellisuus on muutoinkin hyvin suhteellista eivätkä verot sinänsä kohdennu välttämättä oikein eikä verovarojen jako ole välttämättä oikeudenmukaista. Verojen perintä ja maksaminen ei viime kädessä perustu mihinkään "yleiseen oikeudenmukaisuuuteen tai tasapuolisuuteen" - jotka ovat enemmänkin poliitikkojen vaalilauseita - vaan ne perustuvat eduskunnan säätämään lakiin - pidä niistä tai et, aivan sama sinänsä, maksat joka tapauksessa.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa veron kohdentuminen on hyvin mielivaltaista ja veron perintä on täysin mielivaltaista - mielestäni.

HifiTollo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 116
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #61 : 25.02.11 - klo:13.28 »
Kyllä kaikille ruutupapereille, vihkoille ja lehtiöille pitää säätää kasettimaksu.

Niihinhän on MAHDOLLISTA kirjoittaa vaikka tekijänoikeuksien alaisia tekstejä! Turha muistuttaa että niitä voi käyttää muuhunkin.

Ihmisen aivoillekin pitää säätää kasettimaksu, joku saattaa muistaa elokuvia ja biisejä ja tallettaa aivoihinsa näin tekijänoikeuksien alaista tietoa. Älkää väittäkö, että aivojenne päätarkoitus olisi joku muu, kyllä me mafiassa tiedämme!
----

Kaikille leipäveitsille pitää säätää rikosvero, niitä kun voi käyttää myös rikoksen tekemiseen...

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #62 : 25.02.11 - klo:17.33 »
Juurikin hyvitysmaksun ansiosta yksityinen kopiointi on sallittua että jokaisesta kopiosta saa korvauksen. Ilman hyvitysmaksua != oikeutta yksityiseen kopiointiin.

Vuonna 1961 tekijänoikeuslain §11 sanoi "Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityistä käyttöä varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1961/19610404

Hyvitysmaksujärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1984
Lähde: http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksu_suomessa.html

Yksityinen kopiointi oli siis sallittua jo vuosia ennen kuin mitään hyvitysmaksuja oltiin edes keksitty. Tuo puppu mitä suollat ei perustu mihinkään todelliseen, vaan se on puhtaasti puolueellisen etujärjestön markkinointitekstiä. "Hyvitysmaksu mahdollistaa yksityisen kopioinnin" on suoraan Teoston markkinointimateriaalista. Lakikirjasta sitä ei löydy, eikä mistään muualtakaan missä asiat esitetään todenmukaisesti.

Kannattaisi ehkä arvostaa lukemisen kykyä mikä sinullekkin on verorahoilla kalliilla kustannettu.

Vanha tekijänoikeuslaki on vuodelta 1961... kyllä... Mutta... sinulla ei taida olla ymmärrystä nyt kontekstista mistä puhutaan eli musiikin kopioimisesta.

Yleiset musiikin myymisen tavat 1900- ja 2000-luvulla. Vinyylilevy, C-kasetti, CD-ROM ja nyt MP3.

Vinyylilevyt ovat olleet pitkään jo käytössä, niistä yleisin 1949 kehitetty LP-levy jota edelleenkin moni käyttää ja monet levyt julkaistaan niillä (mm. Vesa-Matti Loirin uusin albumi oli vain LP-levyllä tuossa kuukausi sitten)
C-kasetti taas kehitettiin vasta 1964 ja se yleistyi musiikin jakeluun vasta 1966 jolloin sillä oli 49 albumia saatavilla (Yhdysvalloissa) ja vasta 1971 oli kehitetty kunnollinen nauha C-kasetille. Ota huomioon että nyt jo vanha 1961 vahvistettu/muutettu tekijänoikeuslaki oli ollut useamman vuoden valmisteilla 1950-luvun lopulla. Jolloin ei ollut mitään tietoa C-kasetista, CD-ROM levyistä tai MP3 tiedostoista...

C-kasetti yleistyi kunnolla vasta 1980-luvulla, Sony Walkmanin avulla (julkaistu 1979 japanissa). Sitä ennen sitä ei paljoa käytetty kotitalouksissa. Vasta 1980-luvun alussa se oli yleistynyt niin paljon että laiton kopiointi alkoi yleistymään. Tuolloin Suomessa tekijänoikeuslakiin lisättiin C-kasetin tuomat ongelmat 1984 tekijänoikeuslakiin... Jossa voidaan katsoa että lakimuutosta on jouduttu käsittelemään vähintään silloisen hallituskauden ajan (ainakin 1-2 vuotta).

Tiedätkö miksi 1961 ei tarvinnut Suomen tekijänoikeuslakiin kirjoittaa mitään teostomaksua? Koska vinyylilevyjen yksityinen kopiointi oli mahdotonta (todella harvinaista) että siitä ei tarvinnut välittää.
Vasta 1980 luvun vaihteessa kun C-kasettisoittimet alkoivat yleistymään kotitalouksiin että useimmilla oli varaa hankkia radionauhuri niin alkoi yksityinen kopiointi kasvamaan. Myös 1970-luvun lopulla ilmestyneet henkilökohtaiset tietokoneet kuten Commodore PET ja muut ajoivat C-kasettia eteenpäin. Commodore 64 räjäytti yksityisen kopioinnin tuomat ongelmat teosten tekijöiden kasvoille.

Voit vaikka kuinka selittää että 1961 laissa sallittiin yksityinen julkaistun teoksen kopiointi, mutta et ota huomioon että tekniikka, tavat ja mahdollisuudet olivat sellaiset että silloinen laki ei edes käsitellyt musiikin yksityistä kopiointia vaan melkein ainoastaan valokuvia, maalauksia, tekstiä ym. Ja musiikin yksityisen kopioinnin pitäminen laillisena mahdollistettiin teostomaksulla koska C-kasettien tuoman ongelman vuoksi ei haluttu/voitu poistaa monella muulla alalla tarvittavaa yksityisen kopinnin mahdollisuutta. C-kasetin kopiointikielto olisi ollut todella ongelmallinen asia lehdistölle, radiotoiminnalle ja monille muille jotka tarvitsivat helposti siirrettävää nauhuria. Joten tehtiin kompromissi musiikin yksityisen kopioinnin säilyttämiseksi hyvitysmaksulla.

Lain teksti tulee hyvin paljon jäljessä teknologiaa. Ja se myöskin melkein täytyy tulla koska tulevaisuutta ei voida ennustaa että mitä mahdollisuuksia teknologia tuo ja että miten niitä tullaan väärinkäyttämään harmailla lain alueilla.

Sinulta katosi täysin konteksti mikä teostomaksussa on idea ja miten lakia kirjoitetaan/täydennetään ja miten koko musiikkiteollisuus on kehittynyt ja miten yksityinen kopioinnin mahdollisuudet ovat muodostuneet teknologian kehittymisen myötä. 

Lainaus
Kirjoita lyhempiä kirjoituksia ja käytä säästynyt aika asioista selvää ottamiseen niin vältyt tällaisilta kiusallisilta kömmähdyksiltä.

Opettele lukemaan, etsimään tietoa ja ymmärtämään niin sinä välttyisit moisilta.
Paitsi jos pystyt todistamaan että joku 1959-1961 välisenä aikana toiminut 1961 tekijänoikeuslain laatija on voinut matkustaa ajassa eteenpäin huomiomaan C-kasettien yleistyminen, C-kasettisoittimien tarjoamat mahdollisuudet ja tietotekniikan ja monen muun osatekijän vaikutukset siihen että musiikkia alettiin kopioimaan kaveripiireissä ja muualla siinä määrin että se alkoi tuottamaan merkittäviä tappioita musiikin (pelien, ohjelmistojen ym tietotekniikan) tekijöille.

Sinä et edes käytä mitään aikaa ottamaan selvää mitä oikeasti on tapahtunut hyvitysmaksun osalta ja miksi se on otettu käyttöön vaan ryntäsit heti kirjoittamaan nopeasti kuinka 1961 laki käsittelisi yksityistä musiikin kopiointia vaikka sitä ei ollut...

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #63 : 25.02.11 - klo:18.23 »

Ymmärtääkseni oikeus yksityiseen kopiointiin on vanhempi kuin velvollisuus maksaa hyvitysmaksua, mutta tähän en löytänyt vahvistusta mistään.

Aikaisemmin on ollut oikeus mutta mahdollisuudet yksityiseen kopiointiin eivät olleet läheskään samanlaisia kuin mitä oli vasta myöhemmin 1980-luvun alkuvaiheen jälkeen.

Vanha tekijänoikeuslaki käsitteli silloista tilannetta ja melkein 20 vuotta myöhemmin C-kasettien tullessa markkinoille ja C-kasetteja käyttävien radionauhureiden yleistymisen myötä jouduttiin lakiin lisäämään hyvitysmaksu yksityisen kopioinnin aiheuttamista tappioista musiikin myynnille ettei jouduta kieltämään musiikin yksityistä kopiointia.

Lyhyesti sanottuna, hyvitysmaksu tuli jotta voitiin sallia yksityinen musiikin kopiointi.

Se että vanhassa tekijänoikeuslaissa sallittiin teoksen kopiointi, ei koskenut vain musiikkia vaan valokuvia, maalauksia, tekstiä, patsaita ym.
Nuotit ovat myös tekijänoikeudenalaisia. Ja vanha tekijänoikeuslaki tarjosi yksityisen kopioinnin joka tarkoitti että nuotit sai kopioida itselleen omaan yksityiseen käyttöön vaikka harrastuksen tai harjoittelun vuoksi.

Silloinen tekijänoikeuslaki oli käytössä kun LP-levyt olivat suosiossa. Niitä ei kotioloissa kopioitu. Ei myyty tyhjiä LP-levyjä ja "LP-kaivertajia" halvalla kotikäyttöön että sai halvalla kopioitua ostetun LP-levyn kaverilleen tai että pystyi tekemään LP-levystä varmuuskopion toiseen paikkaan.

C-kasetti 1980-luvulla muutti kaiken. Halpa, pieni ja helppokäyttöinen tallennusmedia jolle kuka tahansa pystyi itse nauhoittamaan toiselta medialta ääntä/dataa kunhan vain sai äänen sisään. LP-levyjä alettiin silloin kopioimaan C-kasetille itse. C-kasetteja kopioitiin kavereille ja musiikkia nauhoitettiin radiosta.
Tehtiin kaikkea sellaista mitä ei LP-levy koskaan tarjonnutkaan. Tekijänoikeuslakia piti muuttaa jotta pystyittiin säilyttämään yksityinen kopiointi (ei koskenut vain musiikkia....) ja silti korvaamaan yksityisestä kopioinnista aiheutuvat kustannukset tekijöille.

Kuinka moni muistaa CD-ROM levyjen muutoksen musiikkiin?

CD-ROM esiteltiin 1982 Sonyn toimesta.
CD-ROM levyillä musiikin myyminen alkoi hitaasti kasvamaan mutta yleistyi parin vuoden päästä.
Ensimmäinen kannettava CD-ROM soitin tuli Sonylta 1984 ja monilta muilta vasta parin vuoden sisällä Sonyn perässä. 1993 esiteltiin ensimmäinen tärinänesto kannettaviin CD-ROM soittimiin, sitä ennen musiikki pätki ja hyppi kun soitin tärisi. Siis 10 vuotta CD-ROM levyjen julkistamisen jälkeen ja 8 vuotta ensimmäisen kannettavan soittimen jälkeen!

Ensimmäiset kirjoittavat CD-ROM asemat kotitalouksien henkilökohtaisiin tietokoneisiin ilmestyi vasta 1995. Studioihin ja muihin tarkoitettuja kymmenien tuhansien dollareiden hintaisia pesukoneen kokoisia laitteita oli jo 1990 saatavilla. Mutta vasta HP:n valmistama CD-R asema mahdollisti yksityisen kopioinnin (epävarmaa vielä silloin) vaikka asema maksoi n. 1000-1500 dollaria ja yksi CD-R levy taas oli useiden kymmenien dollarien hintaisia. Kalliimpia kuin musiikki CD-levyt.

Ja kuinka moni muistaa kun CD-R myötä oli CD-R Data ja CD-R Audio?
Tuolloin Yhdysvaltojen RIAA vaati että tekijänoikeuksien vuoksi on oltava erillinen CD-R Audio levy jolle voi polttaa musiikkia ja CD-R data levylle ei. Ja CD-R Audio levyltä tuli rojaltit kun taas CD-R Data oli rojalti vapaa...
Itselläni on vieläkin hyllyssä CD-R Data ja CD-R Audio levyjä.

No... idea ihan kiva mutta musiikin kuunteleminen kun tietokoneilla yleistyi ja musiikin pakkaus muuttui paremmaksi niin oli turha pitää kahta eri levyä... Yritettiinhän samaa vielä DVD-R Audio -levylläkin.

Ehkä moni voisi olla iloinen jos myytäisiin musiikille ihan omat tallennusmediat... niin optiset kuin magneettiset ja ne jotka haluaa vain omia varmuuskopioita tehdä voisivat saada ne levyt ilman hyvitysmaksua koska eihän niihin mitään musiikkia voisi kopioida....

Ymmärtäkää että musiikkiteollisuus on kokenut valtavia muutoksia tietotekniikan vuoksi viimeisen 15 vuoden aikana. Jokin tekijänoikeuslaki vuodelta 1961 (Suomessa vielä) on niin iän kaikkisen vanha että se voisi ihan hyvin olla vuodelta 1890 kun verrataan vuoden 1984 tekijänoikeuslakiin.

Tietotekniikka on mahdollistanut informaation väärinkäyttöä niin räjähdysmaisesti että DRM on kuulostanut aikoinaan pelastukselta saada kontrolliin koko ongelma.
Ja koko ongelman aiheuttaa ne jotka eivät yksityistä kopiointia tee laillisesti vaan rikkovat lakia, koska se on niin helppoa ja oma ahneus sekä pelko ajaa siihen niin helposti. 
Hyvitysmaksujen alaisuudessa olevat mediat tarkastetaan sitä mukaan kun mahdollisuudet ja tavat tallentaa musiikkia niille tulee ajankohtaiseksi ja niille määritellään hyvitysmaksu niiden käytön mukaan.
Hyvitysmaksua ei tule sellaisille joita ei käytetä tai ei voida käyttää helposti musiikin yksityiseen kopioimiseen tai joita ei voida edes katsoa että ne yleisesti olisi käytettyjä yksityiseen kopiointiin.

Lukekaa nyt niitä lakeja, älkää vain pykäliä, tutkikaa tietotekniikan historiaa ja musiikin historiaa ja soveltakaa saamaanne koulutusta koulussa vertailemalla tietoa ja ymmärtämällä miksi, miten, milloin ja kuka on tehnyt mitäkin. Tulee hyvin selkeästi faktat eteen kun käyttää vaikka muutaman illan täyspainotteisesti tutkimukseen.


raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #64 : 25.02.11 - klo:18.40 »
Muutama vuosi sitten uutisoitiin, kai?, että nokian kännykkä maksaa keskimäärin 4 ekeä tehtaalla siinä vaiheessa kun se on paketoitu. Ja siinä hinnassa oli mukana kaikki henkilöstökulutkin.
Jos tuota nyt ajattelee ihan maalaisjärjellä niin siinä ei ole pätkääkään järkeä. Nokia ei todellakaan itse rakenna kaikkia osiaan, tuskin edes murto-osaa vaan ostaa ne muilta yrityksiltä ja mahdollisesti kokoaa itse puhelimensa. Täten Nokia, joutu maksamaan jo näytöstä älypuhelimien tapauksessa n. 20$, joka kumoaa tuon täysin. Tietenkin jos jollakin on linkkejä niin lukasen mielelläni.

No sinä voit aivan hyvin väittää että 20 dollaria per näyttö, mutta kun Nokia on kertonut itse virallisesti muutama vuosi sitten että muutaman dollarin maksaa kalliimpien puhelimien valmistaminen kustannuksineen niin voit uskoa analyytikkoja tai Nokiaa.

Se analyytikkojen käyttämä hinta on yksikköhinta bulk-myynnissä kuluttajille. Ei yrityksille sopimuksilla.

Nokialla on loistava massatuotanto.... Puhelimet on sikahalpoja ja komponentteja Nokia saa ihan omilta tehtailta ja raaka-aineet omilta kaivoksiltaan ja vain jotain tiettyjä komponentteja se joutuu hankkimaan muilta. Hinnat yksittäisillä komponenteilla pyörii senteissä, ei dollareissa. Yhden näytön hinta on muutamia kymmeniä senttejä kun lähdetään suoraan tehtaalta ostamaan kymmeniä miljoonia kappaleita.

Massamuistilaitteidenkin valmistaminen on oikeasti naurettavan halpaa.
Eikä ole kyse vain mistään teknologiasta vaan se on kaikessa massatuotannossa.

Nike ja Adidas maksaa yhdestä kenkäparista raaka-aineet ja valmistuksen alle dollarin. Se myy ne muutamilla kymmenillä dollareilla jälleenmyyjille. Ne taas iskevät heti 100-200 dollarin hintalaput.

Kaikki hinnat täytyy katsoa niin että hintoja voidaan pudottaa reippaasti ja myöhemmin voidaan vielä senkin jälkeen pistää myyntin reippaalla alennuksella jos myynti ei suju. Ja vaikka kuluttaja ostaa silloinkin sen tuotteen, kauppias tekee moninkertaisesti voittoa sillä pudotetulla+alennuksen summalla kustannuksien (varastoinnit, kuljetus, markkinointi, palkat...) jälkeen.

Ihan turha kuvitella että Nokia ja muut pelaa parin dollarin/euron katteilla puhelimista. Että joku N8 maksaisi valmistaa 200 dollaria ja se sitten myydään operaattoreille jollain 202 dollarilla tai vaikka 350 dollarilla jotta sitten operaattori myy sitä 400 dollarilla...

Musiikin myynnissäkin on aivan sama asia... Hinnat on ylös vedetty aivan väkisin vaikka halvemmalla pääsee.

Digitaalisuus mahdollistaa vielä paremmin rahan tekemisen ilmasta hyvin pienillä (olemattomilla) kustannuksilla. Valmistushinnat ovat pudonneet lähes kaikessa mitättömälle tasolle, mutta hinnat jatkaa nousuaan.

Jokainen raha mikä on liikkeessä, on raha+korko. Ja jokainen joka siihen rahaan koskee saa jollain tavalla velkaa tai aiheuttaa velkaa. Ja lopulta se velka alkaa painamaan niin paljon että nahkansa pelastaa ne jotka siihen kykenee eli rikkaat ja kieroimmat.

 

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #65 : 25.02.11 - klo:18.42 »
Niin ja raips pääsi samalla mun trolli listalle  ;)

Kylläpä sinulle pääsee trollaamattomatkin ihmiset trolli-listalle. Kerros vähän perusteita mikä sai sinut muodostamaan tuollaisen mielipiteen?
Kai kykenet oman mielipiteen perustelemaan kun trolliksi väität?

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #66 : 25.02.11 - klo:21.53 »
Muutama vuosi sitten uutisoitiin, kai?, että nokian kännykkä maksaa keskimäärin 4 ekeä tehtaalla siinä vaiheessa kun se on paketoitu. Ja siinä hinnassa oli mukana kaikki henkilöstökulutkin.
Jos tuota nyt ajattelee ihan maalaisjärjellä niin siinä ei ole pätkääkään järkeä. Nokia ei todellakaan itse rakenna kaikkia osiaan, tuskin edes murto-osaa vaan ostaa ne muilta yrityksiltä ja mahdollisesti kokoaa itse puhelimensa. Täten Nokia, joutu maksamaan jo näytöstä älypuhelimien tapauksessa n. 20$, joka kumoaa tuon täysin. Tietenkin jos jollakin on linkkejä niin lukasen mielelläni.

No sinä voit aivan hyvin väittää että 20 dollaria per näyttö, mutta kun Nokia on kertonut itse virallisesti muutama vuosi sitten että muutaman dollarin maksaa kalliimpien puhelimien valmistaminen kustannuksineen niin voit uskoa analyytikkoja tai Nokiaa.

Se analyytikkojen käyttämä hinta on yksikköhinta bulk-myynnissä kuluttajille. Ei yrityksille sopimuksilla.

--

Ihan turha kuvitella että Nokia ja muut pelaa parin dollarin/euron katteilla puhelimista. Että joku N8 maksaisi valmistaa 200 dollaria ja se sitten myydään operaattoreille jollain 202 dollarilla tai vaikka 350 dollarilla jotta sitten operaattori myy sitä 400 dollarilla...
Lähteet kiitos? Tuolla jauhamisella ei ole edes mitään näennäistä arvoa ellei sille ole jotain näyttöä.

Tommi S.

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #67 : 26.02.11 - klo:00.56 »
Sinä et edes käytä mitään aikaa ottamaan selvää mitä oikeasti on tapahtunut hyvitysmaksun osalta ja miksi se on otettu käyttöön vaan ryntäsit heti kirjoittamaan nopeasti kuinka 1961 laki käsittelisi yksityistä musiikin kopiointia vaikka sitä ei ollut...

Sinä siis esitit että sisällön kopioiminen kovalevylle oli laitonta ennen kuin kovalevyille asetettiin hyvitysmaksu, mikä siis on ihan selvää puppua.
Esitit myös että "kansalaisaktivistit" ajoivat hyvitysmaksujärjestelmän käyttöönottoa jotta yksityinen kopiointi saatiin laillistettua, mikä myös on selvää puppua, jonka huomaa esim. siitä että yksityinen kopiointi saatiin laillistettua vuosikymmeniä ennen kuin "kansalaisaktivistit" saivat hyvitysmaksujärjestelmän käyttöön.

Puppua, puppua, puppua.

Sinun kohdallasi näyttää menneen kallis yhteiskunnan maksama koulutus melkolailla hukkaan.

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #68 : 26.02.11 - klo:01.29 »
Lähteet kiitos? Tuolla jauhamisella ei ole edes mitään näennäistä arvoa ellei sille ole jotain näyttöä.

Helsingin-Sanomat. Kyseessä oli artikkeli Nokian tehtaiden toiminnasta ja kustannuksista, Nokian omia tilastoja,, vuosi taisi olla 2004 ja kesällä. Enkä ole ainoa joka artikkelin on lukenut. Oli myös Tekniikka&Talous lehdessä samasta aiheesta juttu. Samoihin aikoihin myös YLE:n toimittajat olivat Nokian kimpussa työntekijöiden huonosta olosuhteista, olivat esiintyneet Nokian sisäisinä tutkijoita jotta pääsivät haastattelemaan ihmisiä. Loppuvaiheessa kun tehtaiden johtajat saivat tietoon että Nokialla ei ole mitään sisäistä tutkimusta käynnissä niin syntyi ongelmia kun Nokian johtajat iskivät Suomessa kapuloita rattaisiin.

Tarkempaa tietoa ei ole tuosta hinnasta koska artikkelia ei tullut talteen laitettua, mutta tuolloin keskusteltiin paljon artikkelin sisällöstä osittain viittaavana siihen aiheeseen että miten jälleenmyyjät rahastavat. Niihin aikoihin moni matkapuhelinten jälleenmyyjänä esiintyneet henkilöt väittivät että heidän liikkeensä myy kaikki matkapuhelimet joko tappiolla tai parin euron katteella (ja puhuttiin satojen eurojen tai 50 euron puhelimista, eikä ollut silloin vielä kytkykauppaa tarjolla).

Ei sinun tarvitse tuota pureskelematta niellä. Nokialta itseltään tuollaista tietoa silloin annettiin (ja huom, silloin Nokia valmisti kommunikaattoreita ja monia muita kalliita puhelimia joiden valmistushinta ei ollut paria euroa enempää kuin halpojen) ja useampi lehti niistä kirjoitti.

Tommi S.

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 240
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #69 : 26.02.11 - klo:01.38 »
Lähteet kiitos? Tuolla jauhamisella ei ole edes mitään näennäistä arvoa ellei sille ole jotain näyttöä.

Helsingin-Sanomat. Kyseessä oli artikkeli Nokian tehtaiden toiminnasta ja kustannuksista, Nokian omia tilastoja,, vuosi taisi olla 2004 ja kesällä.

Puhutaanko tässä nyt siitä Nokian N8 puhelimesta, jonka valmistus sinun mukaasi maksaa 6€ (lähteenä HS 2004), ja joka kuitenkin tuli ilmeisesti myyntiin vasta vuonna 2010?

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #70 : 26.02.11 - klo:14.41 »
Ei sinun tarvitse tuota pureskelematta niellä. Nokialta itseltään tuollaista tietoa silloin annettiin (ja huom, silloin Nokia valmisti kommunikaattoreita ja monia muita kalliita puhelimia joiden valmistushinta ei ollut paria euroa enempää kuin halpojen) ja useampi lehti niistä kirjoitti.
Harva ala maailmassa on kokenut yhtä suurta mullistusta viimeisen 7 vuoden aikana kuin mobiili, Nokia ei yksinkertaisesti rakenna niitä osia enää itse.

1. Nokia ei omista kaivoksia, josta mineraalit kaivetaan.
2. Nokia ei omista firmoja, jotka kuljettaa materiaalit.
3. Nokia ei omista tehtaita, jossa mineraalit jalostetaan.
4. Nokia ei omista tehtaita, jossa rakennetaan yksinkertaiset osat.
5. Nokia ei omista tehtiata, jossa niistä rakennetaan moninmutkaisempia komponentteja. (Tässä vaiheessa poikkeuksia löytyy)

Yhden "älypuhelimen" rakentamiseen, markkinointiin ja myyntiin oletettavasti osallistuu satoja, ellei tuhansia yrityksiä. Nokia ei ota kärjistetyn esimerkkisi mukaisesti 2€ voittoa tuotteesta, muttei myöskään satoja euroja. En nyt jaksa etsiä selvitystä siitä miten tarkalleen puhelin päätyy hyllylle, mutta nykymaailmassa yksi yritys ei valmista valmista tuotetta alusta loppuun - koskaan.

« Viimeksi muokattu: 26.02.11 - klo:22.30 kirjoittanut Teho »

asuspoju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 640
  • Linux_Eki useissa verkkopeleissä, palveluissa jne.
    • Profiili
    • Youtube kanavani.
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #71 : 26.02.11 - klo:22.22 »
Niin ja raips pääsi samalla mun trolli listalle  ;)

Kylläpä sinulle pääsee trollaamattomatkin ihmiset trolli-listalle. Kerros vähän perusteita mikä sai sinut muodostamaan tuollaisen mielipiteen?
Kai kykenet oman mielipiteen perustelemaan kun trolliksi väität?
No sillä perusteella että täällä foorumilla puolustelet teostomaksua kiihkolla vaikka tosiasia on se että koko juttu on silkkaa ahneutta ja huijausta  >:(. Ehkä olen väärässä, ehkä en. Mutta ei siitä sen enempää. Häivyn ketjusta. Jatkakaa -->
http://www.youtube.com/user/LinuxEki
"Varkaat tulee ikkunoista"
http://tinyurl.com/ltspopin - Opinnäytetyöni LTSP-järjestelmästä

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #72 : 27.02.11 - klo:12.05 »
Ei sinun tarvitse tuota pureskelematta niellä. Nokialta itseltään tuollaista tietoa silloin annettiin (ja huom, silloin Nokia valmisti kommunikaattoreita ja monia muita kalliita puhelimia joiden valmistushinta ei ollut paria euroa enempää kuin halpojen) ja useampi lehti niistä kirjoitti.
Harva ala maailmassa on kokenut yhtä suurta mullistusta viimeisen 7 vuoden aikana kuin mobiili, Nokia ei yksinkertaisesti rakenna niitä osia enää itse.

1. Nokia ei omista kaivoksia, josta mineraalit kaivetaan.
2. Nokia ei omista firmoja, jotka kuljettaa materiaalit.
3. Nokia ei omista tehtaita, jossa mineraalit jalostetaan.
4. Nokia ei omista tehtaita, jossa rakennetaan yksinkertaiset osat.
5. Nokia ei omista tehtiata, jossa niistä rakennetaan moninmutkaisempia komponentteja. (Tässä vaiheessa poikkeuksia löytyy)

Miksi sitten juuri koko Nokian massatuotantoa on kehuttu että se omistaa mineraalien hankkimisesta aina kokoamislinjastolle kaiken tarvittavan? Perusteltu että Nokia pärjää koska sen koko valmistuslinjasto on kaiken kattava. Se juuri on Nokian erikoisuus että se kykenee siihen mihin muut eivät eli hyvin halpaan ja nopeaan valmistukseen. Nokian johto on ongelmana ollut. Koko prosessi on koossa mutta taitoa hyödyntää sitä ei ole.

Nyt yksinkertaisesti sanoit että Nokialla on vain salossa olevan tehtaan kaltaisia pari kokoamislinjastoa eri maissa missä lyödään akku puhelimeen, akkukansi ruuvataan/asetetaan kiinni ja lätkästään pakettiin ja "Made in Finland" tarra päälle.
Nokia tekee todella paljon muutakin kuin vain kokoaa puhelimen tai insinöörit pyörittelee 3D malleja tai ostaa kaiken muilta.

Lainaus
Yhden "älypuhelimen" rakentamiseen, markkinointiin ja myyntiin oletettavasti osallistuu satoja, ellei tuhansia yrityksiä. Nokia ei ota kärjistetyn esimerkkisi mukaisesti 2€ voittoa tuotteesta, muttei myöskään satoja euroja. En nyt jaksa etsiä selvitystä siitä miten tarkalleen puhelin päätyy hyllylle, mutta nykymaailmassa yksi yritys ei valmista valmista tuotetta alusta loppuun - koskaan.

Kuka puhui että Nokia ottaa satoja euroja voittoa? Nokia valmistaa muutamilla euroilla matkapuhelimen, myy sen muutamilla kympeillä jälleenmyyjille reippaalla voitolla ja sen jälkeen iskee jälleenmyyjät omat suuret katteet puhelimille myyntiin. Edelleenkin kun yksi tuotekappale on ollut varastossa vaikka yli vuoden ja se myydään reippaalla alennuksella niin jälleenmyyjä saa omansa takaisin ja voittoa päälle.

Kaikki voittoa tekevät yritykset vääntää niin hurjilla katteilla että se on oikeasti aivan naurettavaa. On hankittava/tuotettava halvalla, myytävä kalliilla ja saatava voittoa itselleen ja osakkeenomistajille ja sijoitettava lisää rahaa vielä tulevaisuuteen.

Eräs hyvä esimerkki vaikka tyypillisestä suuryrityksien toiminnasta on mm. Yhdysvalloissa asevalmistajat. Valtio maksaa asevalmistajille aseen X kehittelystä ja suunnittelusta sekä valmistamisesta. Mutta X:n hinta ei ole ollenkaan niin paljoa kuin mitä annetaan. Valtion rahat mitkä annetaan X:stä kattaa myös muiden seuraavien aseiden kehittelyt ja suunnittelut joita taas myydään ja saadaan rahaa jolla jatkaa taas.

Suuryritykset omistaa osakkuuksia useista eri yrityksistä. Sillä saadaan valmistushinnalla komponentteja eikä sillä mitä myydään ei-osakkaille. Silti se on suuryrityksen hallinnassa koko linjasto vaikka se ei omistaisi kaikista tehtaista/tuotantolaitoksista 100% osuutta.

Jo pelkästään Suomi maksaa satoja miljoonia/miljardeja kaikenlaisina tukina, verovähennyksinä, avustuksina, koulutuksena jne siitä että Suomalaiset saa ostettua Nokian puhelimia. Ja muutamat osakkeenomistajat vetävät rahaa ja johtajat suuria palkkoja ja palkkioita. Tietotaito lähtee ulkomaille eri patentteihin ja ideoihin ja raha siirtyy pois Suomesta enemmän kuin mitä tulee.

Nokian osaamattomuudeksi pidetään ohjelmistopuolta ja sen vuoksi lähdettiin ajamaan tuota Microsoft yhteenliittymääkin että saataisiin se puoli kuntoon. Mieti nyt sitäkin että Windows Phonen lisenssihinta on 15 dollaria per laite joka oli pelkkä lisäys siihen että lähes ilmaiseksi saatiin omasta talosta ohjelmistojärjestelmä... (vaikka eri lähteiden mukaan Microsoft vielä tällä hetkellä maksaa laitevalmistajille että ottavat Windows Phonen käyttöön).

Mutta tämä on oma aiheensa joten kannattaa siitä aloittaa oma ketju varmaankin.

raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #73 : 27.02.11 - klo:12.34 »
No sillä perusteella että täällä foorumilla puolustelet teostomaksua kiihkolla vaikka tosiasia on se että koko juttu on silkkaa ahneutta ja huijausta  >:(. Ehkä olen väärässä, ehkä en. Mutta ei siitä sen enempää. Häivyn ketjusta. Jatkakaa -->

Suosittelen että luet ajatuksella viestit... En ole tekijänoikeusyrityksien puolella, mutta en ole myöskään warettajien tai lainrikkojienkaan puolella. Kompromissi on täytynyt tehdä hyvitysmaksun kohdalla ja sitä ei ole voitu tehdä vapaaehtoiseksi että kuluttaja maksaa siitä silloin vapaaehtoisesti kun tekee kopioin yksityiseen käytöön lain mukaan koska sitä ei melkein kukaan tekisi. Siinä kyllä kärsii lopulta nekin jotka eivät yksityistä kopiointia tee ollenkaan, mutta niitä on niin pieni osa siitä mitkä sitä oikeasti tekee että hyvitysmaksu on perusteltua.

Itse kuulun ihan siihen osaan joka ei edes musiikkia tietokoneella säilytä tai oikeastaan musiikkia kuuntele kuin radiosta. En myöskään henkilökohtaisesti siedä yhtään mitenkään tekijänoikeusyrityksiä, mutta vielä enempää en siedä yhtäkään musiikin kopioijaa joka tekee sen lakia rikkomalla, tai yhtäkään warettajaa joka yrittää perustella mitä typerimmillä tavoilla miten tieto tahtoo olla vapaata ja kuinka kulttuuri kukoistaa kun kaikki saa kaiken ilmaiseksi yksityiskäyttöön jne. Jos kulttuuri on ihan oikeasti yksinkertaisesti varastaa muiden työtä niin en halua olla osallisena siinä kulttuurissa. Aivan samalla tavalla jokaiselle täytyy maksaa tehdystä työstä korvaus. Jokaisella luovan työn tekijällä täytyy olla oikeudet päättää miten he tekemäänsä työtä hyödyntävät. Jos he haluavat laittaa työnsä hinnaksi vaikka miljoona euroa kappale niin sen he saavat tehdä. Jos haluavat laittaa ilmaiseksi jakoon niin saavat tehdä senkin. Se on heidän päätöksensä siitä jos ovat eettisesti oikein työnsä tehneet (kopioimatta taas valtaosaa muilta).

Kyllä se on helppoa puolustella "vapaata kulttuuria" ja haukkua (ei vain kritisoida jota itse teen paljonkin) hyvitysmaksujärjestelmää kun ei ole omat työt kyseessä.

Hyvitysmaksun ollessa kysymyksessä ei voida vetää maahan viivaa ja sanoa että väki viivan molemmille puolille. Se ei ole niin helppo aihe että voi sanoa vain että se on joko tai... Kun täytyy ottaa huomioon tuhansia erilaisia tilanteita ja asioita koko tekijänoikeuslaissa niin sitä ei moni edes tule ajatelleeksaan mistä oikein onkaan kyse. Tekijänoikeuslaki ei ole täydellinen, muta on parempi saada 80% toimiva kuin 20% toimiva...
Hyvitysmaksu voitaisiin poistaa tekijänoikeuslaista helposti jos tahdottaisiin. Se vain tarkoittaisi että yksityinen kopiointikin poistetaan niiltä osin mihin hyvitysmaksu koskee.
Voidaan myös yksinkertaisesti tehdä tekninen muutos että mitään muiden tekijänoikeudenalaista materiaalia
ei voida kopioida kuin valtion toimipisteissä jossa jokainen sitten maksaa hyvitysmaksun. Eli tervetuloa täydellinen DRM... Olisi se kiva asia varmaan monelle kun saisi ostamansa levyn ja saajan kanssa jonottaa toimipisteeseen, vilauttaa kassakuittia että on ostanut sen, antaa oma levy, saajan DRM-avain ja maksaa hyvitysmaksu jonka jälkeen odottaa hetki että saa kopion takaisin joka toimii vain saajan DRM-avaimella.

Vain muutama kappale saisi olla tehtynä kopioita ja nekin vain parhaimmille ystäville tai perheenjäsenille. Ja sitten kerran vuodessa pitäisi käydä näyttämässä jokaista kopioimaansa levyä että ne on tallessa että ei etänä poisteta kopioiden toimivuutta.

5-10 euroa ulkoisesta levysta on oma hintansa oikeuksista. Se on kuin vero omalta osaltaan. Vaikka ei autoa omistaisi niin maksetuista verorahoista menee teiden ylläpitoon (no ei kyllä tosin enää paljoakaan). Vaikka vain yksityisissä sairaaloissa kävisi niin verorahoista menee julkisen terveydenhuollon ylläpitoon. Vaikka ei ole lapsia ja koulunsa on käynyt niin verorahoista menee osa koulutusjärjestelmään....

Me elämme yhteiskunnassa ja yhteiskunnassa on velvollisuuksia ja sääntöjä joita joudutaan noudattamaan ja tekemään jotta me voimme yhdessä toimia. Mitä useampi asuu samalla alueella niin sen enemmän sääntöjä täytyy olla. Mitä kaupallisemmaksi tahdotaan yhteiskunnan toiminnan siirtyä ja tukea vain suuria yrityksiä niin sen huonommaksi käy tavallisten, valtaosan ihmisten elämä. Mitä enemmän kilpailua on niin sen tiukemmaksi ja röyhkeämmäksi kaikki toiminta käy kunnes hyvän ja väärän raja on niin äärettömän häilyvä että vain rikkaat ja vaikutusvaltaiset pärjäävät ja silti hekin kärsivät monilla muilla tavoilla.

On hyvin helppoa vain istua laput silmillä kotona ajatellen "Nyt ne ***** taas pakottaa maksaa 5-10 euroa ulkoisen kiintolevyn hinnassa" ja huutaa tai raivota asiasta kuinka on nyt menty ylitse. Yhtään ajattelematta sitä 30 vuoden historiaa mitkä ovat vaikuttaneet siihen että niin on käynyt. Se kun ei ole vain että jokin yksityinen yritys jolla on valtion oikeus periä hyvitysmaksua päätti niin (vaikka naurettavaa onkin).


raips

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 76
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #74 : 27.02.11 - klo:13.00 »
Puhutaanko tässä nyt siitä Nokian N8 puhelimesta, jonka valmistus sinun mukaasi maksaa 6€ (lähteenä HS 2004), ja joka kuitenkin tuli ilmeisesti myyntiin vasta vuonna 2010?

Ei vaan yleisesti mikä on ollut Nokian kalliimman hintaluokan kommunikaattorien valmistuskustannukset silloin, joiden hinnat olleet samalla tasolla kuin nykyään kalliimman hintaluokan älypuhelimilla.
Nokian osaamista ja kykyä massatuotantoon, Nokian käyttämää vanhempaa teknologiaa nykyisissä puhelimissa verrattuna mitä kilpailijat tekevät ym. Meno ei ole paljoa muuttunut.

Pointti on, on vain naurettavaa sanoa että joku N8 valmistus maksaa kymmeniä tai satoja euroja.
Puhutaan vain muutamista euroista (ei tarkalleen 6 eurosta jos et vielä ymmärtänyt) valmistuskustannuksissa siitä kun tuote on myyty suurella voitolla jälleenmyyjille.

2004 jutussa oli mm. Nokian 9500 kommunikaattorin valmistushinnaksi kerrottu alle 10 euroa sekä Nokian omaksi myyntihinnaksi olleen 60 euron luokkaa ja puhelinta myytiin tuolloin yli 750 euron hinnalla liikkeissä. Ja tuolloin kellään muulla ei ollut oikein mitään vastaavaa Nokian 9500 kommunikaattorille.
Ymmärrätkö sitä suhdetta missä puhelimia valmistettiin ja myytiin tuolloinkin ja edelleen miten Nokian ihan peruspuhelimet (50-200 euron myyntihinnoilla olevat puhelimet) valmistetaan?

Voidaanko edes olettaa että valmistuskustannukset olisivat nousseet satoja/tuhansia prosentteja sinä aikana kun on siirretty tehtaita ja työntekijöitä halpamaihin ja hankittu lisää alihankkijoita ja osakkuuksia? Samaan aikaan kun osakkeet pudonneet ym?

Jo pelkän yli 6 miljardin euron T&K vuosittaisilla menoilla Nokian pitäisi saada miljardeja puhelimia myyntiin jos katteet olisi muutamia euroja... Unohtamatta henkilöstöä, markkinointia ym. Mutta onneksi Nokialla on hyvät patentit perustekniikoista joilla se voi kiristää muita.

Mutta tämä on toisen ketjun aihe eikä liity enää hyvitysmaksuihin.

Teho

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 477
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #75 : 27.02.11 - klo:13.40 »
Meno ei ole paljoa muuttunut.
Kyllä se on, en tiedä miten et sitä tajua. Voisit tehdä pienen todellisuustarkistuksen ennen kuin jatkat yhtään pidemmälle, jos olet "oppinut" jotain joskus, se ei tarkoita että tieto pitäisi paikkaansa lopun elämääsi tai edes silloin kun luit artikkelin. Toisekseen olisihan se nyt aivan järjettömän tyhmää bisnestä Nokialta, jos ne ottaisivat alle 1/10 voitosta =_=

Ja näistä sinun viestisi lukemisista, ei niitä kukaan kokonaan lue. Asioiden tiivistäminen on foorumikulttuurin normi, ja siitä poikkeaminen vain tarkoittaa että vietisi jää lukematta tai ne korkeintaan kelataan läpi. En tajua miten edes voit kuvitella, että ihmisillä on riittävästi kiinnostusta siihen mitä sinulla on sanottavaa, että ne lukisivat kymmeniä minuutteja sinun vastauksiasi, joissa faktat tuntuvat jäävän toissijaisiksi.
« Viimeksi muokattu: 27.02.11 - klo:15.55 kirjoittanut Teho »

kuutio

  • Vieras
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #76 : 27.02.11 - klo:14.12 »
Hyvitysmaksu voitaisiin poistaa tekijänoikeuslaista helposti jos tahdottaisiin. Se vain tarkoittaisi että yksityinen kopiointikin poistetaan niiltä osin mihin hyvitysmaksu koskee.
Tämä ei ole mikään joko-tai valinta, Aivan yhtä mahdollisia (ja perusteltavissa olevia) valintoja olisivat:
1. yksityisen kopioinnin kieltäminen ja hyvitysmaksun säilyttäminen
2. yksityisen kopioinnin salliminen ja hyvitysmaksun poistaminen

Vastaavasti esim. lainauskorvauksen poistaminen ei automaattisesti tarkoittaisi, että teosten lainaaminen kirjastoista kiellettäisiin. (Lainauskorvausta eivät maksa esim. tutkimuskirjastot, mutta ei niitä ole sen takia kielletty)

Lakia säädettäessäkään kyseessä ei ollut joko/tai valinta. Kysymys on erillisistä joskin toisiinsa liittyvistä valinnoista. Toisaalta pohdittiin, sallitaanko yksityinen kopiointi jatkossakin ja missä laajuudessa. Ja toisaalta, onko yksityistä kopiointia tarpeellista hyvittää tekijänoikeuksien haltijoille ja millä tavalla.

Lakiteknisesti tosin nykyään Eu:n tekijänoikeusdirektiivi rajoittaa Suomen lainsäätäjää, joten siinä mielessä kyseessä voi nykyään olla joko/tai valinta Suomen tasolla, mikään ei kuitenkaan estä direktiivin muuttamista EU-tasolla, jos tahtoa olisi.

Lainaus
C-kasetti 1980-luvulla muutti kaiken. Halpa, pieni ja helppokäyttöinen tallennusmedia jolle kuka tahansa pystyi itse nauhoittamaan toiselta medialta ääntä/dataa kunhan vain sai äänen sisään. LP-levyjä alettiin silloin kopioimaan C-kasetille itse. C-kasetteja kopioitiin kavereille ja musiikkia nauhoitettiin radiosta.
Näin 70-luvulla eläneenä täytyy todeta, että kasettinauhurit yleistyivät nopeasti jo 70-luvulla, 70-luvun alussa niitä Tekniikan Maailma jo vertaili ja Suosikki mainosti. 70-luvun lopussa niitä oli Suomessa jo enemmän kuin 1/talous. Ja kasettien nauhoittaminen oli kyllä hyvin yleistä jo tuolloin.

Useimmiten tosin "kopioitiin" musiikkia radiosta, harvemmin tallenteista. Sinänsä yksityinen kopiointi varmasti lisääntyi 80-luvullakin (korvalappustereot, parempia laitteita, enemmän musiikkitarjontaa jne.)
« Viimeksi muokattu: 27.02.11 - klo:14.33 kirjoittanut kuutio »

MoB

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 314
  • Debian Jessie, Ubuntu 12.04 LTS, Android-x86 2.3
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #77 : 01.03.11 - klo:15.02 »
Tulin vain ilmiantamaan itseni.
Katsoin juuri äsken Anttilan alelaarista ostamani DVD elokuvan Linuxillani. Olen siis rikollinen. Mursin levyn "vahvat" (köh köh!) kopiointisuojaukset kun soitto-ohjelma pärähti käyntiin. Viekää linnaan.
Omistan myös ison pinon tyhjiä DVD kiekkoja, joista en ole suorittanut ns. kasettimaksua lainkaan Teostolle vaikka olen niitä satamäärin kertaostoksina Saksan nettikaupoista ostellut. Viekää linnaan.
Registered Linux user #186837

Tomin

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä / moderaattori+
  • Viestejä: 11270
    • Profiili
    • Tomin kotisivut
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #78 : 01.03.11 - klo:15.52 »
Omistan myös ison pinon tyhjiä DVD kiekkoja, joista en ole suorittanut ns. kasettimaksua lainkaan Teostolle vaikka olen niitä satamäärin kertaostoksina Saksan nettikaupoista ostellut. Viekää linnaan.
Öö.. Mitäs laitonta tuossa on? Kertoisit nyt mitä olet niille polttanut (muutaman Linux-jakelun). Tietysti uusille kiekoille et varmaan mitään. :P
Automaattinen allekirjoitus:
Lisäisitkö [RATKAISTU] ketjun ensimmäisen viestin aiheeseen ongelman ratkettua, kiitos.

MoB

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 314
  • Debian Jessie, Ubuntu 12.04 LTS, Android-x86 2.3
    • Profiili
Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin
« Vastaus #79 : 01.03.11 - klo:16.07 »
Öö.. Mitäs laitonta tuossa on? Kertoisit nyt mitä olet niille polttanut (muutaman Linux-jakelun). Tietysti uusille kiekoille et varmaan mitään. :P

Valitettavasti mulla ei ole enää tallessa sähköposteja kun kävin keskustelua tästä asiasta Teoston hemmojen kanssa. Mutta näin lyhennettynä asia meni jokseenkin näin (vuonna 2003 siis!): "Noin 30 kappaleen hankkiminen kerralla katsotaan menevän omaan käyttöön ja tätä suuremmista eristä tulisi tilittää Teostolle kasettimaksu.. " jada jada. Ja toki sain ohjeet kuinka tämä asia tehdään jne. Keskustelu oli erittäin herkullinen ja olen sen aikanaan muutamille nörttifoorumeille postannutkin, mutta en nyt lähde tähän etsimään noin vanhoja kirjoituksia :D
Registered Linux user #186837