Kirjoittaja Aihe: Ubuntu pitkän tuen julkaisu, mitä tämä käytännössä tarkoittaa ??  (Luettu 2501 kertaa)

HannuTapio

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1264
  • OpenJDK + JavaScript testailuu ja säätelyy.
    • Profiili
    • Hannun netti internet sotaisa aihe lautapelejä.
Pitkän tuen julkaisut!

Tämä nykyinen U10.04 on taas pitkän tuen julkaisu, en itse tunne kovinkaan tarkkaan Ubuntu filosofiaa tuen suhteen, olen vain käyttöjärjestelmän käyttäjä.
Minä hieman ihmettelen tätä useita vuosia jatkuvaa tukea, esimerkiksi tuo U8.04 oli myös pitkän tuen julkaisu ja siinähän on tukea vieläkin jäljellä.
Kuitenkaan kaikkiin ohjelmiin ei enää tule päivityksiä, ei edes kaikkein avain ohjelmiin, itselläni mm. Inkscape, Firefox, Kaffeine.
Kaikki ovat U8.04 versiossa jääneet pahasti jälkeen vaikka U8.04 on pitkän tuen versio.

Millä tavalla Ubuntu yhteisö selittää syyn tähän että ohjelmiin ei tule päivityksiä vaikka ne ovat pitkän tuen Ubuntussa ??

Minusta tämä on sellainen seikka minkätakia koko pitkän tuen Ubuntu on minulle vain aivan tavallinen puoli vuotinen julkaisu ??

Onko jotain jota en ymmärrä oikein, en usko että olen ainoa joka ihmettelee ??

//.....

Kiitos..
Suomalainen Linux netti lautapelejä indie .. ( Gimp, Inkscape, Netbeans, Audacity ) ..
Blogi - [ https://lautapelimestari.com ]
Pelisivut - [ https://lautapelisivusto.com | https://hannunsankarit.com | https://lautapelikenraalit.com ]
--

Heikki Mäntysaari

  • Käyttäjä / tiedottaja
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Tuki tarkoittaa sitä, että ohjelmiin tulee (vain) tietoturvapäivityksiä. Uusia ominaisuuksia ei tule, jotta järjestelmä ei yllättäen muuttuisi eikä uusia ongelmia syntyisi.
Suomenkielinen Linux-wiki: Linux.fi - katso myös http://linux.fi/foorumi

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili

Onko jotain jota en ymmärrä oikein, en usko että olen ainoa joka ihmettelee ??

Olet kyllä ymmärtänyt aivan oikein mutta et silti vain vielä ymmärrä kokonaisuutta.

Canonical tarjoaa Ubuntusta tosiaan LTS version, jonka se kykenee tarjoamaan koska Canonical hankkii kaikki paketit Debianilta ja kahdesta sen haarasta, unstable ja testing. (menee Unstable -> Testing -> Stable).

Debian pyrkii yhteen asiaan, hyvin vakaaseen järjestelmään mitä käytetään tuotantokäytössä. Eli sellaisissa ympäristöissä joissa työntekijöitä ei pidä joutua kouluttamaan uudelleen tai ohjelmistoja korjaamaan koska ne kaatuilee tai että työaikaa menee ohjelmistojen sekoilun vuoksi.

Debian jakaa kaikki ohjelmistonsa siten että otetaan aina tietty versio halutusta ohjelmistosta, katsotaan miten sen kehitys menee ja ruvetaan sitten ylläpitämään sen pakettia. Kun ohjelmaan tulee korjauksia, niin Debian katsoo muutokset ja tekee ne muutokset niiden omaan versioon, joka on jo vanhempi kuin mitä upstreamissa on. (Upstream on se jotka/ketkä/kuka kehittää ohjelmistoa ja määrää sen kehityksestä. Päinvastoin Downstream on ohjelmiston jakelija, käyttäjä jne).

Joten Debianin vakaassa versiossa oleva ohjelma versio 1.5 ei olekkaan sama kuin ohjelman uusin 1.9 saati edes ohjelman alkuperänen 1.5 versio. Debianin 1.5 versiossa on koodia koko 1.5-1.9 version väliltä. Se on melkein ns. epäyhteensopiva upstreamin kanssa. Jokainen korjaus mitkä tuodaan uudesta versiosta vanhempaan versioon Debianin toimesta, tuo lisää mahdollisia ongelmia. Kaikkia korjauksia ei voida tuoda koska Debianin versio voi olla sellainen että siitä puuttuu sellaisia ominaisuuksia jotka on upstreamissa jo uudessa versiossa. Joten Debian joutuu tekemään kaiken työn kahteen kertaan. Ja Canonicalin salaisuus Ubuntulle on nimenomaan hyödyntää kaikkea sitä suurta työtä mitä Debian tekee. Canonicalin tarvitsee vain ottaa lähdekoodipaketit Debianilta ja kääntää ne uudelleen omilla kääntöasetuksilla ja omalla brändillä. 95% Ubuntusta tapahtuu Debianin toimesta.

Kun Canonical tarjoaa LTS version, se kokoaa sen niistä paketeista jotka on Debianin Testing haarassa ja ovat pääsemässä Debianilla Stable haaraan. Täten Canonical kykenee hyvin yksinkertaisesti vain seuraamaan Debiania ilman että joutuvat tekemään suuria töitä ja voivat keskittyä vain silmäkarkkiin, eli asennusohjelman pieneen säätelyyn, ulkoasuteemaan ja omiin palveluihin kuten Ubuntu One. Kaiken muun vaativan tekee Debian yhteisö.

Tavalliselle käyttäjälle 6kk jakelu on paras vaihtoehto. Nimittäin tiedostoja täytyy voida vaihtaa kavereiden ja yhteiskunnan eri jäsenten kanssa. Tietotekniikassa yksi vuosi on hyvin pitkä aika ja jos puhutaan viidestä, niin ollaan hyvin kaukana jo mistä lähdettiin. Vanhoilla ohjelmistoversioilla on hankala tehdä luovaa työtä, kun ei saa uusia työkaluja, ei saa parannuksia eikä yhteisö toimi lopulta kunnolla. Nimittäin käyttäjät eivät voi kertoa mielipidettään kehittäjille että mitä ohjelmistosta puuttuu. Jokainen bugiraportti joudutaan tarkistamaan useamman eri henkilön toimesta ennen kuin oikea syy löytyy, mitä ei taas tapahdu jos on aina uusinta versiota ohjelmistosta (tämä ei tarkoita että pitäisi olla kehitysversio, vaan että on viimeisin vakaa).

Ubuntun LTS versio kelpaa niille jotka eivät tarvitse mitään ominaisuuspäivityksiä. Eli jos pitää kuunnella musiikkia, katsoa niitä elokuvia ja kirjoittelee kirjaa. Mutta jo pelkästään web selain tuo ongelman että pari vuotta vanhalla selaimella ei uudet asiat toimikkaan niin hyvin. Kaikkia lisäosia ei saa asennettua (Flash ym) ja lopulta sitä putoaa siihen tilaan että jää paitsi palveluista jotka hyödyntää uusinta tekniikkaa.

Myös oppimiskynnys kasvaa LTS versioiden välillä. nimittäin muutos on paljon suurempi ja huomattavampi kuin mitä 6kk versioiden välillä. Joten 4-5 vuoden välein saa melkeinpä opiskella asioita uudelleen ja totutella asioihin vähän aikaa. 6kk versioissa käyttäjä taas oppii sitä mukaan kun parannukset tulee eli hyvin pientä jatkuvaa oppimista joka on helppo omaksua.

LTS versio täytyy myös julkaista vuotta ennen kuin edellisen tuki loppuu. Tällä varmistetaan että LTS käyttäjät voivat taas suorittaa testit ja valmistautua päivitykseen ennen kuin tuki lakkaa. Eli on vaikka muutama kuukausi aikaa tehdä päivitykset eikä muutama päivä.

Tavallisten käyttäjien kannattaa pysyä 6kk versiossa. Harrastelijoiden ja kehittäjien taas ihan kehitysversioissa. Ja erikoistapauksien taas LTS versiossa. 

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3993
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Tavalliselle käyttäjälle 6kk jakelu on paras vaihtoehto.

Vaikka muuten kirjoitat asiaa, tästä olen kyllä eri mieltä. Nimenomaan tavalliselle käyttäjälle – erotuksena nörtistä – pitkäaikaisversiot ovat erinomaisen sopivia. Jollei huvita kaiken aikaa olla asentamassa konetta vaan käyttää sitä, pitkäaikaisversio takaa miellyttävän, vähintään kahden vuoden käyttöajan. Tiedostot siirtyvät kyllä, koska valtaosa yrityksistä ja yhteisöistä käyttää joka tapauksessa vielä paljon vanhempia ohjelmia. Lähinnä vaikeuksia voi tulla uusimpien verkkopilipalien kanssa, jos semmoisista on kiinnostunut (= lapset).
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 13.2-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vaikka muuten kirjoitat asiaa, tästä olen kyllä eri mieltä. Nimenomaan tavalliselle käyttäjälle – erotuksena nörtistä – pitkäaikaisversiot ovat erinomaisen sopivia. Jollei huvita kaiken aikaa olla asentamassa konetta vaan käyttää sitä, pitkäaikaisversio takaa miellyttävän, vähintään kahden vuoden käyttöajan. Tiedostot siirtyvät kyllä, koska valtaosa yrityksistä ja yhteisöistä käyttää joka tapauksessa vielä paljon vanhempia ohjelmia. Lähinnä vaikeuksia voi tulla uusimpien verkkopilipalien kanssa, jos semmoisista on kiinnostunut (= lapset).
Olen samaa mieltä, noin yleisesti ottaen Linux-maailma ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi sellaisen käyttäjän kannalta, joka ei halua mitenkään huoltaa konettaan, ja siis on kiinnostunut asentamaan järjestelmän mieluiten 0 kertaa. LTS-tuki on 3 vuotta joka sekin on lyhyt aika verrattuna kaikkiin maailman XP-koneisiin, joille ei tehdä mitään ennen kuin on ihan pakko.

Toisaalta avointen formaattien tulisi taata se, että yhteensopivuus säilyy vanhojen ja uusien ohjelmien kanssa. Ideaalisesti mitään painetta käyttöjärjestelmään päivittämiseen (turvallisuuspäivitysten lisäksi) ei ole.

Taas toisaalta ohjelman päivittyminen ei saisi rikkoa mitään - ehken ymmärrä tarpeeksi softakehityksestä - mutten näe syytä, miksei distribuutiotasolla muut käyttäjät huomioon ottava kehittäjä pystyisi tekemään päivitettyä versiota ohjelmasta ilman, että mitään ongelmia tulee. Eli esim. miksei Lucidiin voisi päivittää vaikkapa firefox nelosta.

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3993
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
LTS-tuki on 3 vuotta joka sekin on lyhyt aika verrattuna kaikkiin maailman XP-koneisiin, joille ei tehdä mitään ennen kuin on ihan pakko.

Nimenomaan. Kolme vuotta on ainakin Suomessa oletusarvoinen tietokoneiden liisausaika, mutta koska iso yhteisö ei mitenkään voi siirtyä uuteen käyttisversioon testaamatta sitä ensin perusteellisesti (ja tekemättä sitten uuteen versioon perustuvia levykuvia asennusta varten jne.), tukikauden pitäisi olla selkeästi pidempi.

RHEL, SLED ja Debian lienevät (suorine seuraajineen kuten CentOS) ainoat Linux-jakelut, jotka tähän oikeasti kykenevät?
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 13.2-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11