Canonical ei kehitä Linuxia

[Fri13]

Jos Canonical alkaa tekemään isoja rahoja Linuxilla, ei ole epäilystäkään, etteikö Canonical osallistuisi Linuxin kehittämiseen aktiivisemmin.

Kuinka niin ei ole epäilystäkää? Mark päätti vetästä oman distron vaikka halusi rahoittaa avoimen koodin kehitystä. Kehitti oman loopin jossa kehittävät itse omia ongelmia joita omat käyttäjät kärsii upstreamin ongelmien lisäksi. Eivät palauta korjauksia upstreamiin mitä korjaavat vaan palvelevat vain omia asiakkaita. Vaikka canonical saisi lisää rahaa, se tuskin parantaisi kehitystahtia kun ei ole tähänkään asti yhtään parantaneet vaikka ovat kasvaneet. Pitäisikö canonicalin olla RH kokoinen että se alkaisi kasvattamaan määräänsä? No ei. Gentoo ja Slackwarekin tekee jo enemmän yhteistyötä. Puhumattakaa debianista jonka kellekkään kehittäjälle ei makseta senttiäkään! Yrityksen koko ja varallisuus ei takaa mitenkää aktiivisempaa kehitystä. Päinvastoin käy helposti ja canonical on hyvä todiste siitä!

Itse käsitän tämänhetkisen dilemman lähinnä "muna vai kana" -paradoksiksi. Jos Canonical olisi keskittynyt Linuxin kehittämiseen, Ubuntun sijaan, pitäisin hyvin mahdollisena ettei Ubuntu olisi saavuttanut nykyistä suosiotaan, ja ilman suosiota sitä kehitystukea on turha odottaa.

Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille. Lähdekoodi kun on saatavissa niin voivat korjata ongelmat upstreamiin ja ongelma korjaantuu. Ei ole tarvetta tehdä omaa distroa.

Ajattele asiaa vaikkapa myyntituotteen ketjuna tuotekehityksestä kuluttajalle. Autotehdas valmistaa autoja, ja ensimmäisenä tehdas päättää kehityssuunnan. Sen jälkeen tuotekehitys suunnittelee auton. Auto valmistetaan ja lopulta se päätyy myyntimiesten käsiin. Myyntimies myy sen kuluttajalle ja auto hajoaa kuluttajan käsissä.
Ongelmaksi paljastuu suunnitteluvirhe. Mitä myyntimiehen pitäisi tehdä tässä tapauksessa?
-Ilmoittaa asiakkaalle, että pistää palautetta tuotekehitykseen ja kunhan tuotekehitys on ratkaissut ongelman, saadaan auto korjattua?
-Ohjaa asiakkaan autoliikkeen omalle korjaamolle, jossa autoa sitten korjataan?

Nyt meni vikaan vaikka oikee suunta oli.
Yksi autotehdas > 500 eri myyntiliikettä > tuhansia kuluttajia. Pari kuluttajaa havaitsee virheen ja ilmoittaa myyntiliikkeelleen. Jos on vain yksi myyntiliike joka korjaa ongelman omassa huollossa. Ei vika korjaannu kellään muulla myyntiliikkeen asiakkaalla. Jos autotehdas saa tiedot ja suorittaa korjauksen uusiin autoihin ja jokainen myyntiliike korjauttaa olemassa olevat autot niin kaikkien autot korjaantuu.

Nyt on tilanne että Canonical ei kerro korjauksista autotehtaalle. Autotehdas jatkaa viallisen tuotteen julkistamista. Canonical saattaa myös aiheuttaa itse virheen tekemällä jotain muutoksia autoon ennen sen myyntiä, mitä ei autotehdas hyväksy koska se rikkoo auton toiminnallisuuden ja hankaloittaa asiakkaan asemaa kun se ei voi viedä autoa huoltoo mihin tahansa valtuutettuun autokorjaamoon vain kyseisen jälleenmyyjän varikolle. Huomaatko dilemman?

Vaikka ongelmat raportoitaisiin tuotekehitykseen, ei ole mitään takuita siitä, että ongelmaan tulisi korjaus, sillä vika saattaa esiintyä vain tietyissä olosuhteissa, ja/tai olla kokonaisuuteen nähden tilastollisesti niin marginaalinen ongelma, että sitä ei nähdä kannattavaksi korjata. Tästä hyvänä esimerkkinä Ford Mondeon ja Focuksen muutaman vuoden takaiset ongelmat vetonivelen suojakumin kanssa.

Oikeita autojen ongelmia ei kannata vetää ohjelmistokehitykseen. Sen vuoksi autoanalogiat ei toimi. On ihan eri asia vetää 100 000 henkilöautoa huoltoon. Kuin kirjoittaa korjaus parissa tunnissa ja painaa nappia jolloin sadat distribuutioden paketoijat nappaa päivitetyt versiot ja laittaa miljoonille käyttäjille saataville.

Kyse on avoimesta koodista missä ei tarvitse vain tehdä raporttia vaan voit tehdä myös patchin ihan ite. Laittaa sen postituslistalle ja kertoa ongelmat. Jos ei korjauksesi tuo lisää ongelmia ja se on laadukas (ei haittakoodia tai muuta) niin se otetaa ilomielin vastaan ja pistetään päivitys kaikille. Siinä ei tarvitse jäädä odottamaa yhtää ketään mistään. Suurin ongelma muodostuu sitte kun pitääkin saada päivitys heti eikä odottaa softan jakelijan seuraavaa versiota. Mutta sulla on lähdekoodi ja voit tehdä sen korjauksen heti. Ja ottaa sitten uusi versio normaalisti käyttöön. Sitten jos alkaisit jakamaan koodia muille käyttäjille niin sinusta tulisikin sen ylläpitäjä ja olisit vastuussa sen laadusta. Tuolloin muodostuu epäyhteensopivuus upstreamin ja sun patchin käyttäjien välillä.

Tää onkin ongelma debianin kanssa. Debianin idea on tarjota vakaa ja hitaasti päivittyvä systeemi jonka päivitystahti on 5-7 vuotta. Mutta upstreamissa bugit korjataan mahdollisimman nopeasti, samalla kun tulee uusia ominaisuuksia. Tietoturvareiät ja kaatumisbugit korjataa siinä missä uusia ominaisuuksiakin tuodaan. Käyttäjä ei joudu odottamaa uutta ominaisuutta tuota 5-7 vuotta mutta saa niitä yhtä nopeasti kuin muutkin korjaukset.

Debian taas ei tuo uusia ominaisuuksia 5-7 vuoden aikana. Mutta sepäs backporttaa kaikki kaatumis ja tietoturvabugit vanhaan versioon. Mutta mitä tapahtuu kun vanha korjaukset ei sovellu vanhaan versioon (kuten usein käy)?
No debian tulee vastuulliseksi sitten heidän paketoimasta versiosta. Ja kun niiden pakettien käyttäjä löytää virheen. Se ei voi raportoida sitä suoraan upstreamiin koska bugi voi johtua debianin tekemästä backportauksesta (kuten usein käy). Tällöin debian joutuu itse pohtimaan ongelmaan korjauksen joka sotkee lisää yhteensopivuuksia. Jos bugi onkin myös upstreamissa. Ei upstream välttämättä voi hyödyntää patchia jonka debian kehittää kun koodi ei ole yhteensopivaa. Joten kaksi tahoa joutuu tekemää omat patchit sen sijaan että tehtäisii yhdessä yksi.

Ubuntu onkin suora kopio hyvin pienillä käännösvaiheen muutoksilla debianista. Omalla brändillä ja teemalla tietenkin. Ja kun ubuntu käyttäjä kertoo virheen. Se ei voi kertoo sitä upstreamii vaan pitää kertoo se canonicalille. Se tarkistaa onko niiden paketoinnissa tai configuroinneissa vikaa. Jos ei ole canonicalilla niin sitten ne katsoo debianin puolta onko siellä vikaa mistä paketit pääsääntösesti otetaa. jos vika ei ole siellä. Raportoidaa se sitte upstreamii missä vika on. Siihe mennessä aikaa on voinut mennä useita päiviä, viikkoja ja useat miestyötunnit heitetty hukkaan kun jokainen joutuu tarkistaa onko omassa päässä vikaa vai ei. Jos koodi olisi suoraan upstreamista ilman muutoksia. Vika olisi tällöin joko omassa paketoinnissa tai upstreamissa. Arvaat varmaa kuinka helppoo on vain kirjottaa patchi ja lähettää se upstreamiin joka voi ottaa sen suoraan sellasenaan käyttöön ilman monimutkaisempia tarkistuksia.

Upstream suosii melkei aina aina distroja jotka on upstreamin kanssa lähellä. Koska se on paras etu yhteisölle mutta myös ehdottomasti paras etu jokaiselle käyttäjälle. Parantaa nopeutta, tarkkuutta ja vähentää turhan työn kehittymistä. Sen sijaa kun käyttää distroo joka on oma rinki (kuten Ubuntu) niin yhteisö ei saa oikein mitään takas ja käyttäjä on riippuvainen distron tekijästä joka voi aiheuttaa peräti vendor lock in tilanteen kun ei voida vaihtaa distroa tai softan paketoijaa tai kehittäjää kun configuroinnit tai muut on epäyhteensopivat upstreamin kanssa.

Aihe itsessään on toki hyvä tuoda esille ja pitää esillä - joten sikäli ihan tarpeellinen aihe. Mutta piti siitä tai ei, tuotteen menestys riippuu ainoastaan siitä, että kuinka paljon asiakkaita, tai tässä tapauksessa käyttäjiä, kyseinen tuote saa. Ja Ubuntun filosofia näyttää olevan uusien käyttäjien hankkiminen. Uusien käyttäjien hankkiminen edellyttää toimimista asiakkaan lähellä, johon Canonical nähtävästi pyrkii.

Canonical toimii uusien käyttäjien lähellä. Mutta se ei paranna, kehitä eikä tuota oikein mitää koko yhteisölle jonka tuotoksia se tarjoaa muille. Näkyvyyttä se hankkii markkinoimalla itseään kaiken kehittäjänä tai koordinaattorina ja tarjoajana. Luonut oman teeman ja saa yksilöllisen kannattajoukon sen avulla. Vaikka itse käyttää ihan muiden tekemiä paketteja. Jos 99% työstä tekee kaikki muut niin miksi pitäisi suurin osa kunniasta antaa sille joka tekee just minimin?

Tuotteen menestys ei riipu kuinka paljon on asiakkaita. Sen menestys riippuu siitä että mikä on sen saatavuus ja ennenkaikkee markkinointi. Tuote voi olla surkeakin mutta loistavasti markkinoitu. Täydelline tuote ei menesty jos sitä ei markkinoida. Käyttäjämäärä on vain seuraus markkinoinnista ja osittai tuottee laadusta (jos markkinointi on tasavertanen, parempi tuote voittaa).

Red Hat tekee selvästi enemmän työtä käyttäjien parissa kuin Canonical. Se korjaa ja parantelee ohjelmistoja sitä mukaan kun asiakkaat vaatii. Canonical taas ei pistä oikein mitään. Se tässä on nimenomaan kyse. Se väittää olevansa vastuussa parannuksista jotka RH on tehnyt. Se markkinoi mutta ei kehitä. Jos sä tekisit työn ja joku muu myisi sun tekemän työn omanaan niin sanoisit että peruna tyyppi. Mutta enpä usko että olet valmis sanomaa että canonical (ubuntu?) on peruna firma koska myy muiden tekemää työtä omanaan (ja nyt puhutaa puhtaasti RH tekemästä koodista joka tuo ominaisuuksia gnomeen ja joita canonical väittää tehneen käyttäjilleen)?

jos haluu olla OSS yhteisölle hyvä ja olla niiden softien hyvä käyttäjä joita käyttää. Vaihtaa siihen distroon joka on upstream ystävällinen. Lähettää kaikki kehitysideat suoraan upstreamiin eikä canonicalille. Sanomattakin selvää pitäisi jo olla että vikaraportteja ei oikein voi laittaa upstreamiin koska ne voi johtua canonicalista tai debianista eikä upstreamista. Ja upstream ja kaikki sen käyttäjät ei saa mitää vikaraportteja ennen kuin canonical ja debian on käynyt oman koodin läpi ja todenneet upstreamissa olevan ongelma ja mahollisesti laittavan sinne korjausehdotusta tai vikaraporttia.

Muodostuu vain byrokratiaa joka hidastaa koko kehitystä ja vain koska porukka haluaa käyttää hyvin markkinoitua distroa joka ei työskentele upstreamin (lue yhteisön!) kanssa rehellisesti ja kiltisti.  

[mikko_h]

Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille.

Mark Shuttleworth on nimenomaan todennut yhdeksi Ubuntu-hankkeen aloittamisen keskeisistä syistä olleen se, että hänen tavoitteensa olivat erilaisia kuin Debianin ja Debian ei organisaationa ollut kiinnostunut tekemään Shuttleworthin tavoittelemia muutoksia tai edes keskustelemaan asiasta. Ubuntu pyrkii helppokäyttöisyyteen ja suureen käyttäjäkuntaan, ja näiltä osin se on selvästi ollut menestys joka on muuttanut muillekin distroille asetettuja odotuksia helppokäyttöisyyden suhteen. Lienee aivan selvää, että esim. Debianiin panostamalla mitään Ubuntun kaltaista menestystä käyttäjämäärien suhteen ei olisi koskaan tapahtunut. Debianin hallinto istuu tukevasti happiletkun päällä, eikä sille porukalle tai tuskin millekään muullekaan distrolle Shuttleworth olisi ulkopuolelta tulevana rahamiehenä voinut mitään (Debianin sisällä on saatu aikaan suht järisyttäviä riitoja hyvin pienistäkin rahallisista palkkioista). Uuden distron perustaminen oli tapa ratkaista ongelma.

[vpv]

gregdek jatkaa: http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/30/its-not-about-tribalism-mark/

[Turbineair]

Tilastomatemaattisesti koko linux kehitysstrategia (on sosiaalisilta osin(kin)) tuhoon tuomittu. Helmet satavat aina "vieraisiin" laareihin. Eikä, ketään kiinnosta timantinhionta sudo/gui välillä, joka yleisesti ottaen tyssää joko/tai asetelmiin.
Simppelipää olisi jos porukka tappelisi rahasta, mutta kun fokus on mammonan sijasta henkilökohtaisessa kunniassa niin sinisten pillereiden lisäksi käytettäneen helposti myös muita "hengennostatus" keinoja. Kohtaanto ongelmia on monella tasolla...
Joten vedetään narusta ja nautitaan kesästä!

[Kunnollinen tullimies]

Kuinka niin ei ole epäilystäkää? Mark päätti vetästä oman distron vaikka halusi rahoittaa avoimen koodin kehitystä. Kehitti oman loopin jossa kehittävät itse omia ongelmia joita omat käyttäjät kärsii upstreamin ongelmien lisäksi. Eivät palauta korjauksia upstreamiin mitä korjaavat vaan palvelevat vain omia asiakkaita. Vaikka canonical saisi lisää rahaa, se tuskin parantaisi kehitystahtia kun ei ole tähänkään asti yhtään parantaneet vaikka ovat kasvaneet. Pitäisikö canonicalin olla RH kokoinen että se alkaisi kasvattamaan määräänsä? No ei. Gentoo ja Slackwarekin tekee jo enemmän yhteistyötä. Puhumattakaa debianista jonka kellekkään kehittäjälle ei makseta senttiäkään! Yrityksen koko ja varallisuus ei takaa mitenkää aktiivisempaa kehitystä. Päinvastoin käy helposti ja canonical on hyvä todiste siitä!

Tietääkös muuten kukaan, että tekeekö Canonical vieläkään voittoa, vai pyöriikö edelleen tappiolla?

Koko ja varallisuus ei takaa. Mutta se takaa, että yrityksen tuotteet riippuvat tästä koodista. Tästä samasta syystä länsimaat ovat rähmällään Kiinaan, koska Kiinassa on saatavilla niin paljon halpatyövoimaa kulutustavaran valmistamiseksi länsimaihin.

Ja ihan oikeasti, Canonical ja Red Hat (nykyisin) eivät ihan suoraan vertailukelpoisia ole, sillä Red Hat on henkilöstömäärältään kymmenen kertaa suurempi yritys ja se on kymmenen vuotta pidempään ehtinyt olla mukana Linux-kehitystyössä. Toisekseen, eikös Canonicalin toimintaa ole kuvailtu vastaavan Red Hatin toimintaa kymmenen vuotta aiemmin.

Shuttleworth varmaankin "vetäisi" oman distron siitä samasta syystä kuin kaikki muutkin: Olemassaolevat distrot eivät sopineet omaan visioon. Tuossa distro-pointissa ei oikein ole mitään pointtia, sikäli jos vertailukohtana on muut Linux-distrot.
Toisekseen, ehkäpä tuo asiakkaiden palvelu onkin ideana tuossa omassa distrossa.

Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille. Lähdekoodi kun on saatavissa niin voivat korjata ongelmat upstreamiin ja ongelma korjaantuu. Ei ole tarvetta tehdä omaa distroa.

Käsittääkseni Ubuntu on tällä hetkellä suosituin distro, joten vastaus on kyllä.

Kenellehän olisi parempi, että Canonical keskittyisi Linuxin kehittämiseen? Jos Ubuntu on onnistunut saamaan paljon uusia Linux-käyttäjiä, eiköhän tuo nyt ole ihan selvää, että Ubuntu on ollut hyvinkin hyödyllinen Linuxia ajatellen. Eihän tässä ole kyse kuin siitä, että mitä tarkoitusta varten Linuxia yleensäkin kenenkin mielestä kehitetään. Ymmärrän hyvin jos yhteisö näkee avoimen lähdekoodin kehittämisen tarkoituksen olevan koodin tuottaminen yhteisölle itselleen, mutta kaikki eivät välttämättä ajattele samoin.

Nyt meni vikaan vaikka oikee suunta oli.
Yksi autotehdas > 500 eri myyntiliikettä > tuhansia kuluttajia. Pari kuluttajaa havaitsee virheen ja ilmoittaa myyntiliikkeelleen. Jos on vain yksi myyntiliike joka korjaa ongelman omassa huollossa. Ei vika korjaannu kellään muulla myyntiliikkeen asiakkaalla. Jos autotehdas saa tiedot ja suorittaa korjauksen uusiin autoihin ja jokainen myyntiliike korjauttaa olemassa olevat autot niin kaikkien autot korjaantuu.

Ei näitä korjauksia tehdä vain parilla asiakkaalla esille tulleissa ongelmissa. Niin kauan kuin resurssit ovat rajatut, joudutaan, niin ohjelmistokehityksessä kuin autojen valmistuksessakin, tasapainottelemaan sen välillä, että minkä korjaamiseen resursseja ohjataan missäkin vaiheessa ketjua.

Nyt on tilanne että Canonical ei kerro korjauksista autotehtaalle. Autotehdas jatkaa viallisen tuotteen julkistamista. Canonical saattaa myös aiheuttaa itse virheen tekemällä jotain muutoksia autoon ennen sen myyntiä, mitä ei autotehdas hyväksy koska se rikkoo auton toiminnallisuuden ja hankaloittaa asiakkaan asemaa kun se ei voi viedä autoa huoltoo mihin tahansa valtuutettuun autokorjaamoon vain kyseisen jälleenmyyjän varikolle. Huomaatko dilemman?

Jäljempänä väität kuitenkin päinvastaista.

Oikeita autojen ongelmia ei kannata vetää ohjelmistokehitykseen. Sen vuoksi autoanalogiat ei toimi. On ihan eri asia vetää 100 000 henkilöautoa huoltoon. Kuin kirjoittaa korjaus parissa tunnissa ja painaa nappia jolloin sadat distribuutioden paketoijat nappaa päivitetyt versiot ja laittaa miljoonille käyttäjille saataville.

Korjaukseen. Kun jotain on rikki, saranoiden rasvaus ja öljynvaihto ei paljon asiaan auta.

Korjauksen kirjoittaminen saattaa sen pari tuntia viedä, mutta sen selvittäminen mistä vika johtuu vie aikaa. Virheraportit kuitenkin kertovat olosuhteen, laitteistokokoonpanon ja missä kohtaa koodia virhe tuli, eivät sitä mistä vika johtuu. Toisekseen, niitä raportteja tulee varmaankin runsaasti, joten näiden lukeminen ja yhtäläisyyksien löytäminen raporteista on varmasti aikaa vievää puuhaa.

Kyse on avoimesta koodista missä ei tarvitse vain tehdä raporttia vaan voit tehdä myös patchin ihan ite. Laittaa sen postituslistalle ja kertoa ongelmat. Jos ei korjauksesi tuo lisää ongelmia ja se on laadukas (ei haittakoodia tai muuta) niin se otetaa ilomielin vastaan ja pistetään päivitys kaikille. Siinä ei tarvitse jäädä odottamaa yhtää ketään mistään. Suurin ongelma muodostuu sitte kun pitääkin saada päivitys heti eikä odottaa softan jakelijan seuraavaa versiota. Mutta sulla on lähdekoodi ja voit tehdä sen korjauksen heti. Ja ottaa sitten uusi versio normaalisti käyttöön. Sitten jos alkaisit jakamaan koodia muille käyttäjille niin sinusta tulisikin sen ylläpitäjä ja olisit vastuussa sen laadusta. Tuolloin muodostuu epäyhteensopivuus upstreamin ja sun patchin käyttäjien välillä.

Nii-in. Käyttäjät kuitenkin odottavat bugikorjausta heti eikä myöhemmin. Ketä tässä siis oli tarkoitus miellyttää, käyttäjiä vai kehittäjiä?

Tää onkin ongelma debianin kanssa. Debianin idea on tarjota vakaa ja hitaasti päivittyvä systeemi jonka päivitystahti on 5-7 vuotta. Mutta upstreamissa bugit korjataan mahdollisimman nopeasti, samalla kun tulee uusia ominaisuuksia. Tietoturvareiät ja kaatumisbugit korjataa siinä missä uusia ominaisuuksiakin tuodaan. Käyttäjä ei joudu odottamaa uutta ominaisuutta tuota 5-7 vuotta mutta saa niitä yhtä nopeasti kuin muutkin korjaukset.

Debian taas ei tuo uusia ominaisuuksia 5-7 vuoden aikana. Mutta sepäs backporttaa kaikki kaatumis ja tietoturvabugit vanhaan versioon. Mutta mitä tapahtuu kun vanha korjaukset ei sovellu vanhaan versioon (kuten usein käy)?
No debian tulee vastuulliseksi sitten heidän paketoimasta versiosta. Ja kun niiden pakettien käyttäjä löytää virheen. Se ei voi raportoida sitä suoraan upstreamiin koska bugi voi johtua debianin tekemästä backportauksesta (kuten usein käy). Tällöin debian joutuu itse pohtimaan ongelmaan korjauksen joka sotkee lisää yhteensopivuuksia. Jos bugi onkin myös upstreamissa. Ei upstream välttämättä voi hyödyntää patchia jonka debian kehittää kun koodi ei ole yhteensopivaa. Joten kaksi tahoa joutuu tekemää omat patchit sen sijaan että tehtäisii yhdessä yksi.

Mitähän tässä oikein yritit sanoa? Pikkuisen väsymystä, joten saatoin sen vuoksi pudota kärryiltä.

Ubuntu onkin suora kopio hyvin pienillä käännösvaiheen muutoksilla debianista. Omalla brändillä ja teemalla tietenkin. Ja kun ubuntu käyttäjä kertoo virheen.

Se ei voi kertoo sitä upstreamii vaan pitää kertoo se canonicalille.

Se tarkistaa onko niiden paketoinnissa tai configuroinneissa vikaa.

Jos ei ole canonicalilla niin sitten ne katsoo debianin puolta onko siellä vikaa mistä paketit pääsääntösesti otetaa.

jos vika ei ole siellä. Raportoidaa se sitte upstreamii missä vika on.

Siihe mennessä aikaa on voinut mennä useita päiviä, viikkoja ja useat miestyötunnit heitetty hukkaan kun jokainen joutuu tarkistaa onko omassa päässä vikaa vai ei. Jos koodi olisi suoraan upstreamista ilman muutoksia. Vika olisi tällöin joko omassa paketoinnissa tai upstreamissa. Arvaat varmaa kuinka helppoo on vain kirjottaa patchi ja lähettää se upstreamiin joka voi ottaa sen suoraan sellasenaan käyttöön ilman monimutkaisempia tarkistuksia.

Tuo lihavointi on nyt erittäin tärkeä osa. Noinhan sen pitää toimiakin. Ensin tarkistetaan onko omassa päässä vikaa ja sen jälkeen viedään asia eteenpäin sille kenelle se kuuluu. Sitäpaitsi, jos raportit menisivät suoraan upstreamiin, pitäisi niistä silti selvittää, että kenen ongelmasta oikein on kyse, eikä aikaa (työaikana mitattuna ainakaan) kuluisi yhtään vähempää. Etuna tässä kuitenkin on se, että muita vaivaamatta pystytään omat ongelmat selvittämään nopeasti. Jos ongelma on vaikkapa ytimessä, niitä virheraportteja tulee kaikilta distroilta, joten Ubuntu ei varsinaisesti haittaakaan tätä prosessia.

Upstream suosii melkei aina aina distroja jotka on upstreamin kanssa lähellä. Koska se on paras etu yhteisölle mutta myös ehdottomasti paras etu jokaiselle käyttäjälle. Parantaa nopeutta, tarkkuutta ja vähentää turhan työn kehittymistä. Sen sijaa kun käyttää distroo joka on oma rinki (kuten Ubuntu) niin yhteisö ei saa oikein mitään takas ja käyttäjä on riippuvainen distron tekijästä joka voi aiheuttaa peräti vendor lock in tilanteen kun ei voida vaihtaa distroa tai softan paketoijaa tai kehittäjää kun configuroinnit tai muut on epäyhteensopivat upstreamin kanssa.

Kyseessä on kylläkin symbioosi upstreamin ja läheisten distrojen välillä. Mitä kauempana upstreamista olet, sitä vähemmän suorat raportit upstreamiin hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

Esimerkiksi nyt Ubuntun tapauksessa, joka ei ole upsteramin lähellä, käyttäjälle paras tilanne on se, että käyttäjää koskevat asiat tehdään käyttäjän lähellä. Ideana se, että käyttäjä voi lähettää palautetta suoraan pinkan pohjalle on kyllä hyvä, mutta ongelmallinen silloin jos käyttäjäpalaute ei suoraan ohjaa kehityssuuntaa. Tietenkin tämä johtaa siihen, että resursseja kuluu enemmän käyttäjän hyväksi kuin yhteisön hyväksi, mutta näillä keinoin pystytään rakentamaan menestystuote. Oikeastaan se on ainoa keino, jolla menestystuotteita on koskaan saatu aikaiseksi.

Canonical toimii uusien käyttäjien lähellä. Mutta se ei paranna, kehitä eikä tuota oikein mitää koko yhteisölle jonka tuotoksia se tarjoaa muille. Näkyvyyttä se hankkii markkinoimalla itseään kaiken kehittäjänä tai koordinaattorina ja tarjoajana. Luonut oman teeman ja saa yksilöllisen kannattajoukon sen avulla. Vaikka itse käyttää ihan muiden tekemiä paketteja. Jos 99% työstä tekee kaikki muut niin miksi pitäisi suurin osa kunniasta antaa sille joka tekee just minimin?

Ubuntun käyttäjille Canonical ONKIN kaiken tarjoaja. Tilannehan olisi täysin eri, jos Canonical väittäisi tarjoavansa vaikkapa Gentoon käyttäjille softan.

Katsos nyt, jos Ubuntu tekee uusia Linux-käyttäjiä, on Canonical tehnyt jotain sellaista oikein, mitä muut eivät ole tehneet. Mikseivät muut ota mallia Canonicalista ja hanki uusia käyttäjiä. Asiahan ei eroa mitenkään siitä, että itkisi ettei saa toosaa vaikka joku toinen saa. Kun syynä saamattomuuteen on, että itse ei ole tehnyt juuri mitään naisten iskemiseksi, vaan keskittynyt lähinnä kertomaan alatyylisiä vitsejä kavereiden viihdyttämiseksi.

Tuotteen menestys ei riipu kuinka paljon on asiakkaita. Sen menestys riippuu siitä että mikä on sen saatavuus ja ennenkaikkee markkinointi. Tuote voi olla surkeakin mutta loistavasti markkinoitu. Täydelline tuote ei menesty jos sitä ei markkinoida. Käyttäjämäärä on vain seuraus markkinoinnista ja osittai tuottee laadusta (jos markkinointi on tasavertanen, parempi tuote voittaa).

Oletan, ettet ole koskaan pyörittänyt yritystä. Tämä on ainoa menestyksen mittari.

Surkea tuote ei mene kaupaksi vaikka sitä kuinka markkinoitaisiin. Katsohan esimerkiki Mikkisoftaa, jolla ei ole yhtä ainuttakaan kuluttajamarkkinoilla menestynyttä tuotetta. Vaikka yhtiö kuluttaa hirveät summat rahaa markkinointiin. Lähimmäksi menestystä päässyt tuote on Xbox 360, johon on siihenkin uponnut rahaa järkyttävät summat.

Luonnollisesti, ilman markkinointia on toki hankala myydä tuotetta koska kukaan ei silloin tiedä tuotteen olemassaolosta. Oli tuote kuinka hyvä tahansa.

Red Hat tekee selvästi enemmän työtä käyttäjien parissa kuin Canonical. Se korjaa ja parantelee ohjelmistoja sitä mukaan kun asiakkaat vaatii. Canonical taas ei pistä oikein mitään. Se tässä on nimenomaan kyse. Se väittää olevansa vastuussa parannuksista jotka RH on tehnyt. Se markkinoi mutta ei kehitä. Jos sä tekisit työn ja joku muu myisi sun tekemän työn omanaan niin sanoisit että peruna tyyppi. Mutta enpä usko että olet valmis sanomaa että canonical (ubuntu?) on peruna firma koska myy muiden tekemää työtä omanaan (ja nyt puhutaa puhtaasti RH tekemästä koodista joka tuo ominaisuuksia gnomeen ja joita canonical väittää tehneen käyttäjilleen)?

Red Hatin asiakkaat ovatkin melkoisen rahakkaita asiakkaita. Palvelinympäristössä pyörii hieman suuremmat rahat yhtä käyttöjärjestelmää kohden kuin ilmaiseksi jaettavassa käyttöjärjestelmässä kotitietokoneisiin, joihin ei pääasiassa saa teknistä tukea myytyä.

Muuten, jokainen työnantajani on väittänyt kaikkea työaikana tekemääni omaksi tekemäkseen. Etuna tässä on se, että jos jotain menee vituralleen, työnantaja vastaa viasta ja kustannuksista asiakkaalle oman itseni sijaan.

jos haluu olla OSS yhteisölle hyvä ja olla niiden softien hyvä käyttäjä joita käyttää. Vaihtaa siihen distroon joka on upstream ystävällinen. Lähettää kaikki kehitysideat suoraan upstreamiin eikä canonicalille. Sanomattakin selvää pitäisi jo olla että vikaraportteja ei oikein voi laittaa upstreamiin koska ne voi johtua canonicalista tai debianista eikä upstreamista. Ja upstream ja kaikki sen käyttäjät ei saa mitää vikaraportteja ennen kuin canonical ja debian on käynyt oman koodin läpi ja todenneet upstreamissa olevan ongelma ja mahollisesti laittavan sinne korjausehdotusta tai vikaraporttia.

Toki näinkin. Vaikka nyt arvostankin todella paljon kaikkea sitä, mitä avoimen lähdekoodin kehittäjät (ja kehitystä rahoittaneet) ovat tehneet ilmaiseksi, käytettävyys ja toimivuus ovat minulle tärkeämpiä asioita. Sitäpaitsi, johan tuota itsekin kerroit, että vikarapotit kuitenkin menevät upstreamiin asti perille jos vika sieltä löytyy.

Muodostuu vain byrokratiaa joka hidastaa koko kehitystä ja vain koska porukka haluaa käyttää hyvin markkinoitua distroa joka ei työskentele upstreamin (lue yhteisön!) kanssa rehellisesti ja kiltisti.  

Kenen kannalta byrokratiaa? Kuten jo autoesimerkissä mainitsin, asiakas on kuitenkin se, joka haluaa toimivan ja itselleen sopivan tuotteen. Nopein tapa tarjota se on toimia asiakkaan lähellä. Esimerkiksi ytimen kehitystä ajatellen kyseessä on varmasti hitaampi tapa, mutta asiakassuhteen kehityksessä paljon nopeampi.

Ongelma minkä näen on se, että uusien käyttäjien saamiseksi yhteisön pitäisi muuttaa toimintatapaansa. Tämä vain ei ihan helposti tapahdu ja tällä hetkellä tehokkainta lienee "eri tasoilla" toimivat instanssit. Ilmaisista jakeluista taitaa Ubuntu olla ainoa jota kehitetään pääasiassa käyttäjä mielessä. Ja tähän vaikuttaa asiakaskokemus kokonaisuudessaan.

[Fri13]

http://www.neary-consulting.com/wp-content/uploads/2010/07/diagramme_inkscape_updated.png Tuossa näkee sitte mihin on oikein panostettu eri tahoilta. Canonicalilla Gnomen kuvaketeemaan ja gnomen laskimeen pistetty koodia.

Red Hat taas tehnyt kaikkee etäyhteyksiä, mediahallintaa, tiedostohallintaa, virranhallintaa, langattomia verkkoja, virtuaalitiedostojärjestelmiä, HTML renderöijiä, D-Busia, GTK+ itsessää ja Gnome kirjastoja, pakettihallintaa, ilmoitusjärjestelmää, fontteja, äänijärjestelmää. näytönsäästäjiä, sähköpostijärjestelmää. Listaa voi jatkaa.

Merkittäviä eroja kun katellaa mistä hyödytää eniten.

[khaosaming]

'Otetaa', 'raportoidaa upstreamii', 'kaikkee', 'katellaa', 'hyödytää'... listaa voi jatkaa. Nämä ovat puhekieltä, joka taipuu kirjoitetuksi kieleksi huonosti aiheuttaen viestin perillemenolle turhan esteen. Minä en jaksa lukea tällaista tekstiä kovin pitkään. Anteeksi off-topic.

[Fri13]

Tietääkös muuten kukaan, että tekeekö Canonical vieläkään voittoa, vai pyöriikö edelleen tappiolla?

Koska ei ole pörssiyritys niin tietoja ei ole saatavilla vaan pitää vain luottaa tietoihin mitä sanovat. Viimeksi sanoivat että ei tuota mutta muutaman vuoden kuluessa ehkä. Siihe mennessä just kun Mark pistää rahakirstut kiinni kun rahat loppuu.

Koko ja varallisuus ei takaa. Mutta se takaa, että yrityksen tuotteet riippuvat tästä koodista. Tästä samasta syystä länsimaat ovat rähmällään Kiinaan, koska Kiinassa on saatavilla niin paljon halpatyövoimaa kulutustavaran valmistamiseksi länsimaihin.

Ei sekää takaa avoimessa lähdekoodissa kun täydellistä lukittautumista ei voi tehdä. Mutta vendor lock in voidaa muodostaa silti estämää että muihin distroihin ei vaihdeta nii helposti jos ei distro ole upstreamin kanssa yhteensopiva ja tee tiukasti yhteistyötä niiden kanssa panostaen kaiken sinne eikä sooloile.

Ja ihan oikeasti, Canonical ja Red Hat (nykyisin) eivät ihan suoraan vertailukelpoisia ole, sillä Red Hat on henkilöstömäärältään kymmenen kertaa suurempi yritys ja se on kymmenen vuotta pidempään ehtinyt olla mukana Linux-kehitystyössä. Toisekseen, eikös Canonicalin toimintaa ole kuvailtu vastaavan Red Hatin toimintaa kymmenen vuotta aiemmin.

Ei vastaa mitenkää RH edes ensimmäisen vuoden toimintaa. Jo siihe aikaa RH teki ihan omaa distroa eikä vain hyödyntänyt muiden paketteja. Kehitti koodia enemmän kuin Canonical kehittää tälläkään hetkellä.

Shuttleworth varmaankin "vetäisi" oman distron siitä samasta syystä kuin kaikki muutkin: Olemassaolevat distrot eivät sopineet omaan visioon. Tuossa distro-pointissa ei oikein ole mitään pointtia, sikäli jos vertailukohtana on muut Linux-distrot.
Toisekseen, ehkäpä tuo asiakkaiden palvelu onkin ideana tuossa omassa distrossa.

Ubuntu ei eroa mitenkää merkittävästi muista jos ei sitten ollut niin närkästynyt omasta teemasta. Olet varmaa muutenkin kuullut sanonnan että Ubuntu on köyhän miehen Debian? Se mitä Mark halusi tehdä on perustaa oma firma, hankkia omat asiakkaat ja sitoa heidät heidän omiin palveluihin. Tienata rahaa siinä.
Jos haluaa olla hyväntekijä niin silloin lahjoittaa rahaa jonkin toimintaan. Ei sitä perusta kilpailevaa yritystä/järjestöä ja aja toisia pois markkinoilta.

Käsittääkseni Ubuntu on tällä hetkellä suosituin distro, joten vastaus on kyllä.

Mediaseksiikkyydessä joo. Mutta ei käyttäjämäärissä jotka muilla distroilla on aivan merkittävästi suurempia. Debianilla on varmaa jo yli 70 miljoonaa käyttäjää.

Kenellehän olisi parempi, että Canonical keskittyisi Linuxin kehittämiseen? Jos Ubuntu on onnistunut saamaan paljon uusia Linux-käyttäjiä, eiköhän tuo nyt ole ihan selvää, että Ubuntu on ollut hyvinkin hyödyllinen Linuxia ajatellen.

Tottakai se tuo tuo uusia käyttäjiä. Mutta canonicalin on aivan turha väittää panostavansa linuxin kehittämiseen kun ei koodia tule. Käyttäjien haaliminen ei ole sen kehittämistä. Sen on käyttäjien haalimista.
Ja haitallinen canonical on ollut linuxille. Etkö ole kuullut että Ubuntu ja Linux on eri käyttöjärjestelmiä? Canonical ajaa Ubuntua Linuxin tilalle. Väittävät että Ubuntu on käyttis eikä linux. Todellisuudessa ubuntu ei ole kuin yhden käyttiksen yksi distro monien joukosta

Eihän tässä ole kyse kuin siitä, että mitä tarkoitusta varten Linuxia yleensäkin kenenkin mielestä kehitetään. Ymmärrän hyvin jos yhteisö näkee avoimen lähdekoodin kehittämisen tarkoituksen olevan koodin tuottaminen yhteisölle itselleen, mutta kaikki eivät välttämättä ajattele samoin.

Idea on tehdä avointa koodia joka hyödyntää kaikkia mutta kukaan ei pääse repimään kunniaa itselleen muiden työstä tai varastamaan sitä koodia ja sulkemaan sitä. Idea on toimia yhdessä missä jokainen jakelija on samalla viivalla eikä aiheuteta käyttäjille tilannetta sitä että ne eivät pääse kertomaan kehitysideoita upstreamiin ja palauttamaan heidän saamansa hyöty jollain tavalla takaisin.

Ei näitä korjauksia tehdä vain parilla asiakkaalla esille tulleissa ongelmissa. Niin kauan kuin resurssit ovat rajatut, joudutaan, niin ohjelmistokehityksessä kuin autojen valmistuksessakin, tasapainottelemaan sen välillä, että minkä korjaamiseen resursseja ohjataan missäkin vaiheessa ketjua.

Kaikki bugit on tasa-arvoisia. Bugi on bugi eikä tietoturvabugilla tai lokalisointivirheellä ole eroa. Molemmat täytyy korjata ja mahdollisimman nopeasti. Sitä varten on kehityksessä eri kehittäjillä eri vastuualueet. Tietoturvabugeja korjaa useampi kuin lokalisointia.

Jäljempänä väität kuitenkin päinvastaista.

Missasitko tahallaa pointin vertauksesta ja koko commit tilastosta? Canonicalilta ei tule koodia (eikä taida raporttejakaan) upstreamiin. Hyvällä onnella joskus tulee mutta vain harvoin.

[Fri13]

Korjaukseen. Kun jotain on rikki, saranoiden rasvaus ja öljynvaihto ei paljon asiaan auta.

Korjauksen kirjoittaminen saattaa sen pari tuntia viedä, mutta sen selvittäminen mistä vika johtuu vie aikaa. Virheraportit kuitenkin kertovat olosuhteen, laitteistokokoonpanon ja missä kohtaa koodia virhe tuli, eivät sitä mistä vika johtuu. Toisekseen, niitä raportteja tulee varmaankin runsaasti, joten näiden lukeminen ja yhtäläisyyksien löytäminen raporteista on varmasti aikaa vievää puuhaa.

Melkoisen nopeaa kun katsoo miten kehittäjät oikeesti monimutkaisia ongelmia korjaa. Pahimmillaa ja todella harvoin menee pari päivää. Useimmiten menee pari tuntia että bugi löydetää ja korjataan ja gitistä voi ladata korjatun version testiin. Linuxin osalta ollaankin vähän monimutkaisemmassa tilanteessa kun käyttiksen toiminta on hyvin monimutkainen. Mutta nopeasti sielläkin korjataan bugeja heti kun vain saadaan hyvät raportit tai dumpit. Pelkästää joku vikaraportti "mun nappi ei toimi" ei auta ja varmana saa pähkäillä päiviä kun olettaa väärin mitä tarkotetaa.

Nii-in. Käyttäjät kuitenkin odottavat bugikorjausta heti eikä myöhemmin. Ketä tässä siis oli tarkoitus miellyttää, käyttäjiä vai kehittäjiä?

Käyttäjiä mutta se vaatii että miellytetää kehittäjiä jotka sen korjauksen tekee. Jos bugiraportti on surkea, ei voi odottaa että korjausta tulee niin helposti. Jos bugi onkin sellainen että sitä ei voi korjata heti kun rikkoo jotai muuta nii ei parane miellyttää käyttäjää rikkomalla jotain muuta vaan sitte käyttäjän täytyy odottaa että homma korjataa kunnolla pidemmällä aikavälillä tai sitten kun kehitysaikataulussa päästää sitä koodia koskevaan kehitysvaiheeseen. Koodarin miellyttäminen tulee aina ensimmäisenä ja käyttäjä hyötyy siitä.

Mitähän tässä oikein yritit sanoa? Pikkuisen väsymystä, joten saatoin sen vuoksi pudota kärryiltä.

Jokainen upstreamin ja käyttäjän välillä joutuu tarkistamaan koodin itsensä ja ylemmän tason kanssa että vika ei johdu heistä. Vian paljastuessa se pitäisi korjata ja pistää upstreamiin korjaus. Harvoin niin käy jos kyseessä on distro joka ei ole upstream ystävällinen kuten ubuntu. Käyttäjä voi saada eteensä bugeja joista suuri osa voi olla distron omien patchien tai virityksien aiheuttamia eikä upstreamin.

Tuo lihavointi on nyt erittäin tärkeä osa. Noinhan sen pitää toimiakin. Ensin tarkistetaan onko omassa päässä vikaa ja sen jälkeen viedään asia eteenpäin sille kenelle se kuuluu. Sitäpaitsi, jos raportit menisivät suoraan upstreamiin, pitäisi niistä silti selvittää, että kenen ongelmasta oikein on kyse, eikä aikaa (työaikana mitattuna ainakaan) kuluisi yhtään vähempää.

Aikaa kuluisi merkittävästi vähemmän kun kaikki olisi upstream ystävällisiä eivätkä vääntäisiä omia patcheja ja versioita. Tällöin kaikki voisivat keskittyä yhdessä kehitykseen eikä osa joutuisi tarkistamaan onko omassa päässä vikaa koodissa vai ei. Ja kun saa vikaraportin niin voisi tehdä suoraan patchin upstreamiin joka korjaisi ongelman jokaisessa distrossa. Työmäärä voisi vähentä jopa sadoilla prosenteilla.

Etuna tässä kuitenkin on se, että muita vaivaamatta pystytään omat ongelmat selvittämään nopeasti. Jos ongelma on vaikkapa ytimessä, niitä virheraportteja tulee kaikilta distroilta, joten Ubuntu ei varsinaisesti haittaakaan tätä prosessia.

Vika voi olla nimenomaan käyttiksen paketoinnissa (jos et ole vielä tajunnut niin linux on se käyttis ubunussa) ja kääntövaiheessa valituilla ominaisuuksilla ja laiteajureilla. Linux on vähintään se missä tulee tiettyjä ongelmia jotka on distrokohtaisia. Sovellukset ja kirjastot taas on sellaisia joissa on ihan distrokohtaisesti ongelmia riippuen onko upstream ystävällisiä vai ei. Esimerkiksi slackwaren bugit johtuu kaikki upstreamista. Se ei tee yhtään mitään muutosta koodiin joka upstreamissa on. Sen vuoksi slackware on kehittäjille paljon parempi vaihtoehto kuin ubuntu jos haluaa upstreamin kanssa tehdä töitä.

Kyseessä on kylläkin symbioosi upstreamin ja läheisten distrojen välillä. Mitä kauempana upstreamista olet, sitä vähemmän suorat raportit upstreamiin hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

Eli upstream ystävällinen. Ubuntu on kaukana. Se on kehittänyt ihan oman lenkin ja ympäristön missä sen käyttäjät ovat vankina. Jotta ubuntu kehittäjien koodin korjaukset hyödyntäisi kaikkia distroja, joutuisi koodi tekemään vaivalloisemman kiertokäynnin. Harvoin vaan mitään koodia canonicalilta tulee upstreamiin. Tuosta on videotakin linuxin osalta.

Tietenkin tämä johtaa siihen, että resursseja kuluu enemmän käyttäjän hyväksi kuin yhteisön hyväksi, mutta näillä keinoin pystytään rakentamaan menestystuote. Oikeastaan se on ainoa keino, jolla menestystuotteita on koskaan saatu aikaiseksi.

Ei siinä tule käyttäjälle mitää hyötyä. Päinvastoin. Suurempi taito ja osaaminen ohitetaa. Aivan kuten canonical on ohittanut kaikki käytettävyystutkimukset ja tehnyt haitallisempia toiminnallisuuksia käyttöliittymään. Rikkoen standardeja ja ajaen omia ideoita jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä hyviä ja joista upstream kärsii kun sitten sitä hyvää koodia ei voida hyödyntää niin helposti kun se ei ole upstream yhteensopivaa. Käyttäjät saavat erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia jotka sitoo käyttäjän siihen distroon. Upstream kyllä ottaa koodin vastaan jos sitä tarjotaa mutta canonical ei sitä tee. Ne ei edes tarjoa koodia vaikka Gnomelle että Gnome voisi sen hyväksyä. Canonicalia ei kiinnosta että _kaikki_ saisivat jotain vaan että vain heidän käyttäjänsä saisi jotain. Useinkaan se ei ole edes mitään sellaista mitä kannattaisi ottaa tai mitä muut ei jo voisi saada upstreamista eikä canonicalilta.

Jos haluaa toimia käyttäjän etujen mukaisesti. Toimitaan lähellä upstreamia. Toimitaan upstreamin kanssa yhdessä.
Tuodaan uusi koodi upstreamiin ja käytetään sitten sitäkin itse. Canonical ei ole käyttäjäystävällinen, se vain markkinoi itsensä sellaisena ja moni uskoo siihen valheeseen. Canonical ottaa kunniaa niistä kehityksistä mitä mm. RH tuo ja joista ubuntukäyttäjät hyötyy enemmän kuin Canonicalin saavutuksista.

Ubuntun käyttäjille Canonical ONKIN kaiken tarjoaja. Tilannehan olisi täysin eri, jos Canonical väittäisi tarjoavansa vaikkapa Gentoon käyttäjille softan.

Canonical on vain jakelija, se ei kehitä mitään merkittäviä ominaisuuksia mitä käyttäjät haluaisi tai tarvitsisi. Suurempaa työtä tekee RH jota Canonical hyödyntää ja esittelee ne siten että ubuntu käyttäjät kuvittelee että canonical tarjoaa kaiken eikä canonical edes yritä korjata tilannetta ja nyt ollaan siinä hulabaloossa taas siitä syystä.

Katsos nyt, jos Ubuntu tekee uusia Linux-käyttäjiä, on Canonical tehnyt jotain sellaista oikein, mitä muut eivät ole tehneet. Mikseivät muut ota mallia Canonicalista ja hanki uusia käyttäjiä. Asiahan ei eroa mitenkään siitä, että itkisi ettei saa toosaa vaikka joku toinen saa. Kun syynä saamattomuuteen on, että itse ei ole tehnyt juuri mitään naisten iskemiseksi, vaan keskittynyt lähinnä kertomaan alatyylisiä vitsejä kavereiden viihdyttämiseksi.

Ubuntu ei ole tehnyt mitään uusia käyttäjiä. Linuxin jakelijat on kaikki sen tehneet. Kaikki kehittää jollain tavalla (jotkut vähemmän ja jotkut enemmän) softia niin että ne paranee. Ubuntussa ei ole mitään sellaista merkittävää mitä ei muissa olisi. Vain markkinointi ja yhteisön fanaattisuus kehua vain ubuntua luullen sen tarjoavan kaiken kun sen tekee koko yhteisö ja Ubuntu on vain marginaalinen tekijä vaikka mediaseksikkäin. Se kellä on suurin markkinointi voittaa paremman tai yhtä hyvän tuotteen. Canonical varastaa muiden käyttäjät. Muut suuret distrot joutuu rahoittamaan itse itsensä. Mark tunkee miljoonia omasta takataskustaan ilman että Canonical joutuu edes tienaamaan niitä rahoja että se voisi hankkia laadulla käyttäjiä.

Tilanne on se että sinä valmistat puulusikoita. Kaadat puut omasta pienestä metsästä, sahaat ne itse, veistät ne itse ja myyt ne itse. Yksin sinulla ei ole aikaa niin paljoa ja hinnan joudut laittamaan sellaiseksi että se korvaa sinun aikasi ja materiaalit. Hinnan pitäisi olla sopiva suhteessa siihen että saat menot kustanettua ja pientä voittoa että voit jatkaa.
Naapurisi voitti lotossa. Se palkkaa 10 tyyppiä ja ostaa hehtaareittain metsää. Hankkii koneet ja alkaa tuottamaan puulusikoita ja puulautasia. Se pistää hinnan matalammaksi kuin mitä sulla on. Vetää kaikki asiakkaat sinulta kun mainostaa itseään radiossa, televisiossa ja paikallislehdessä kun et kykene kilpailemaan kun sulla ei ole satoja tuhansia ylimääräistä pistettävänä markkinointiin.

Canonical oli tuo naapurisi. Canonical on TAPPIOLLINEN yritys (niiden tietojen mukaan mitä viimeksi kerrottu) ja sen pitäisi kadota markkinoilta pois! Se vääristää markkinat! Se on epäreilu muita alan toimijoita vastaan! Mark tulee ja lyö miljoonia omaa rahaa että saa vain käyttäjiä markkinoinnilla kun ubuntussa ei ole mitään sellaista erikoisuutta mitä ei muissa distroissa olisi. Muut maksulliset distrot taas ovat riippuvaisia omista asiakkaistaan. Ja niillä lähtee menemää huonommin kun Canonical vetää käyttäjät itselleen. Vaikka muut kehittää koodia mitä Ubuntussa käytetään ja Canonical ei pistä takaisin. Niin muut eivät saa käyttäjiä vaan vain Canonical kun sillä on miljoonia pistää markkinointiin. Muut tekee työn, Ubuntu kerää käyttäjät. Onko se niin reilua ja oikein?

Oletan, ettet ole koskaan pyörittänyt yritystä. Tämä on ainoa menestyksen mittari.

Surkea tuote ei mene kaupaksi vaikka sitä kuinka markkinoitaisiin. Katsohan esimerkiki Mikkisoftaa, jolla ei ole yhtä ainuttakaan kuluttajamarkkinoilla menestynyttä tuotetta. Vaikka yhtiö kuluttaa hirveät summat rahaa markkinointiin. Lähimmäksi menestystä päässyt tuote on Xbox 360, johon on siihenkin uponnut rahaa järkyttävät summat.

Hah. Puhut että huono tuote (verrattuna kilpailijoihin tekniikaltaan ja toiminnallisuudeltaan) ei mene kaupaksi ja puhut windowsista. Katso Windows 7 myyntilukuja. Katso MS taktiikoita miten se hankki monopolin ja miten se ylläpiti määräävää markkinaasemaa ja kuinka se ohjasi markkinoita niin että se jäi lepäämään kuvitellen että kukaan ei uhkaa. Windowsin suosio johtuu aivan kaikesta muusta kuin tuotteen laadusta. Muistatko edes miten xbox tuli markkinoille? Se ei olisi ikinä päässyt markkinoille jos ei valmistaja olisi microsoft. PS3 ei olisi koskaan pysynyt markkinoilla jos ei olisi ollut Sony.

Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.
360 on eka konsoli mikä on MSlle voitollinen (sekin kuulemma vähän vain kun voitot tulee peleistä) ja siihen asti kaikki oli kustannettu myymällä windowsia ja officea. MS pelikonsoli oli niin huono että se ei olisi pärjännyt markkinoilla mutta kun on rahaa millä mätätä niin huononkin konsolin saa markkinoille. Kun on käyttäjämäärää on siten suurempi markkinointi ja surkeaakin tuotetta voi myydä.

Sony taas on myynyt PS3 konsolia tappiolla kaiken aikaa. Ihan vain tuloillaan mitä se saa televisoista, musiikista ja kodinkoneista.
Nintendo on ainoa joka on voinut tehdä pelikonsolin joka tuottaa rahaa ja myy itse itseään. Sillä on takanaan helvetin suuri vanha brandi ja innovaatiivinen liikeohjain. Vaikka pelit oli surkeita. Mutta markkinointi veti kotiin.

Jos nyt itse perustaisit pelikonsolifirman. Et saisi varmaa edes paria tuhatta myytyä ennen kuin olisit konkurssissa. Jos tilanne olisi se että sulla olisi pankkitilillä 5 miljardia niin tilanne olisi aivan eri. Ei olisi järin suurta merkitystä onko se konsoli hyvä vai huono. Aina saisit tarpeeksi hyvät markkinat.

Red Hatin asiakkaat ovatkin melkoisen rahakkaita asiakkaita. Palvelinympäristössä pyörii hieman suuremmat rahat yhtä käyttöjärjestelmää kohden kuin ilmaiseksi jaettavassa käyttöjärjestelmässä kotitietokoneisiin, joihin ei pääasiassa saa teknistä tukea myytyä.

Ihan sama käyttis se ilmaiseksi jaettavissa distroissa on kuin supertietokoneissa tai muissa kriittisissä palvelimissa. Ei se tukipalvelu muuta sitä käyttistä mihinkään toiseen. Teknine tuki saadaa myytyä ihan miten vain haluaa. Jos haluaa helpottaa itseää nii hidastaa sitte julkaisutahtia kuinka usein pistetää uutta koodia käyttäjille. Jos pystyy niin huolehtii että kaikilla on uusi versio ja hallinta on lähes yhtä helppoa kuin mikään ei muuttuisi.

Muuten, jokainen työnantajani on väittänyt kaikkea työaikana tekemääni omaksi tekemäkseen. Etuna tässä on se, että jos jotain menee vituralleen, työnantaja vastaa viasta ja kustannuksista asiakkaalle oman itseni sijaan.

Tuo on ihan työsopimuksesta kiinni. Tekemäsi työ työnantajalle on työnantajan. Mutta usein työsopimuksissa erotellaa että saat tehdä myös omia asioita työaikana ilman että se siirtyy työnantajan omistukseen. Työnantaja ei joudu maksamaa palkkaa vain siitä että teet jotain. Siihen riittää jo pelkästää se että olet työnantajan käytettävissä. Eli voisit vaikka kahdeksan tuntia istua persiillä toimistolla odottaen joidenkin muiden tekevän ensin oman osuuden ja palkka joudutaan siitä maksamaan. Samaan aikaan voit vaikka kirjottaa omia softia ja työnantaja ei saa niihin mitään oikeutta. Kyse on työehtosopimuksesta ja jotkut yrittää vääntää sitä että kaikki mitä teet on yrityksen. Eli et voi vaikka FOSS koodia koodata kun joudut odottamaa muita kun se on yrityksen omaisuutta. Tai et voi vaikka piirtää puhelimeen puhuessa paperille jotain hahmotelmaa kuvasta jonka tekisit kotona valmiiksi ja myisit kun se on yrityksen omaisuutta. Kaikki on kiinni työehtosopimuksista.

Toki näinkin. Vaikka nyt arvostankin todella paljon kaikkea sitä, mitä avoimen lähdekoodin kehittäjät (ja kehitystä rahoittaneet) ovat tehneet ilmaiseksi, käytettävyys ja toimivuus ovat minulle tärkeämpiä asioita. Sitäpaitsi, johan tuota itsekin kerroit, että vikarapotit kuitenkin menevät upstreamiin asti perille jos vika sieltä löytyy.

Menee lopulta mutta kun siihen voi kulua jopa kuukausia kun byrokratia iskee väliin kun jokainen distron tekijä joutuu tarkistamaa omassa aikataulussaan että onko vika heillä vai ei. Jos vika löytyy että raportti on validi. Tarkistavat sen ensin siihen koodiin mistä ottivat eli debianiin. Jos vika on debianilla niin sitten pistävät joko sinne ilmoituksen tai kuten joskus harvoin, kirjottavat patchin. Jotkut jaksaa vielä tarkistaa upstreamista vian ohittaen debianin ja pistää vikaraportin sinne tai patchin sinne (todella harvoin. Ubuntu kun ei ole upstream ystävällinen). Ja usein distro ei kykene tekemää korjausta kun upstreamissa ollaan jo ihan eri tilanteessa ja tällöin distron tekijä onkin ongelmissa. Mitä enemän niillä on omia patcheja ja koodia niin sen vaikeammaksi se ylläpito tulee. Tän vuoksi GIT onkin aivan mahtava kun kaikki koodi pidetää upstreamissa. Jokainen distro saa oman haaran ja kaikki kehitys tapahtuu todella helposti. Aivan eri luokkaa koko kehityksen helppus kuin jossain canonicalin systeemeissä.

Kenen kannalta byrokratiaa? Kuten jo autoesimerkissä mainitsin, asiakas on kuitenkin se, joka haluaa toimivan ja itselleen sopivan tuotteen. Nopein tapa tarjota se on toimia asiakkaan lähellä. Esimerkiksi ytimen kehitystä ajatellen kyseessä on varmasti hitaampi tapa, mutta asiakassuhteen kehityksessä paljon nopeampi.

Byrokratiaa joka hidastaa asiakkaan saamia etuja ja hidastaa koko kehityspolkua kun aina upstreamista käyttäjään asti joudutaa käymään läpi. Vain koska jotkut haluaa väännellä omia patcheja koodiin mitä ei upstreamissa ole. Canonical ei nopeuta mitenkää käyttäjän toimia. RH taas nopeuttaa kun se tekee muutokset suoraan upstreamin kanssa ja siitä hyötyy Ubuntulaisetkin enemmän kuin mitä Canonical tekee ikinä. Jos ubuntulainen haluaa jotain ominaisuutta. Toteutuu se varmemmin ja nopeammin kun tekeekin ideasta toiveen RH (tai vaikka Fedoralle) kuin että pistää sitä canonicalille.

Ongelma minkä näen on se, että uusien käyttäjien saamiseksi yhteisön pitäisi muuttaa toimintatapaansa. Tämä vain ei ihan helposti tapahdu ja tällä hetkellä tehokkainta lienee "eri tasoilla" toimivat instanssit. Ilmaisista jakeluista taitaa Ubuntu olla ainoa jota kehitetään pääasiassa käyttäjä mielessä. Ja tähän vaikuttaa asiakaskokemus kokonaisuudessaan.

Ubuntu ei todellakaa ole ainoa. Löytyy opensuse, mandriva, fedora (sitä sekin on vaikka harva nyt voisi uskoo), archlinux. Löytyy varmaa 20 muuta distroa jotka on ilmaisia ja nimenomaan omille käyttäjille suunnattu ja joiden kautta pistetään patcheja ja ideoita. Ubuntu ei ole mikään erikoinen ja ainutlaatuinen kuin mediaseksikkyydessä omalla teemallaan ja sitä ylläpitää ubuntu fanit eri foorumeilla. Jos asiakaslähtöisyyttä on kehittää kuvaketeemaa tai gnomen laskinta niin on aika matalalla kyllä sekin taso

[Kunnollinen tullimies]

http://www.neary-consulting.com/wp-content/uploads/2010/07/diagramme_inkscape_updated.png Tuossa näkee sitte mihin on oikein panostettu eri tahoilta. Canonicalilla Gnomen kuvaketeemaan ja gnomen laskimeen pistetty koodia.

Red Hat taas tehnyt kaikkee etäyhteyksiä, mediahallintaa, tiedostohallintaa, virranhallintaa, langattomia verkkoja, virtuaalitiedostojärjestelmiä, HTML renderöijiä, D-Busia, GTK+ itsessää ja Gnome kirjastoja, pakettihallintaa, ilmoitusjärjestelmää, fontteja, äänijärjestelmää. näytönsäästäjiä, sähköpostijärjestelmää. Listaa voi jatkaa.

Merkittäviä eroja kun katellaa mistä hyödytää eniten.

Ja Red Hat ei tietenkään ole kuin vasta kymmenen vuotta pidempään ollut kuvioissa mukana, ja yritys on kymmenen kertaa suurempi. Tämän lisäksi firma tekee voittoa ja tulot ovat pitkälti riippuvaisia avoimen lähdekoodin kehityksestä. Toisekseen, eiköhän Red Hat ole keskittynyt eniten siihen osa-alueeseen mikä sitä itseään hyödyttää eniten.

Katsohan nyt, tässä on kyseessä moraalinen argumentti reaalimaailmaa vastaan. Otetaan nyt esimerkiksi tämä. Siitä huolimatta, että

The Ubuntu brand machine is Canonical’s greatest strength, and a world-class model for others to follow.

ei Greg kuitenkaan viitsi pohtia kausaliteettia, vaan esittää asian pikemminkin deterministisenä. Muutoinkin ajatus "brändistä" jotenkin ilmaisena tuntuu hieman vieraalta ajatukselta.

Eli toisin sanoen, perustuuko Ubuntun suosio siihen, että Canonical on panostanut Ubuntun saamiseksi kuluttajien käsiin, vai perustuuko Ubuntun suosio siihen, että mitenkään muuten ei olisi voinut tapahtua.

Kuitenkin,

The Ubuntu community has obviously done ridiculous amounts of good work in the open source world for multiple years, and will continue to do so.  Ubuntu community members are great evangelists for open source.

The existence of Ubuntu has grown the pie for open source in general.

Nyt jää jäljelle enää se suuri kysymys: Mikä on avoimen lähdekoodin tarkoitus. Mentaliteetti yhteisön keskuudessa näyttäisi olevan, saa korjata jos olen väärässä, se, että avointa lähdekoodia kehitetään kehittäjältä kehittäjälle, kun Shuttleworth puolestaan näyttäisi olevan sitä mieltä, että sitä olisi kehitettävä mahdollisimman monen ihmisen hyödynnettäväksi.

Mutta, ei Greg DeKoeningsberg missään tapauksessa ole väärässä, ainakaan yksiselitteisesti. Sillä:

For unto whomsoever much is given, of him shall be much required: and to whom men have committed much, of him they will ask the more.

Canonical is supposed to be in a leadership position in the open source world, and leadership demands that you put your money where your mouth is.

[Kunnollinen tullimies]

Koska ei ole pörssiyritys niin tietoja ei ole saatavilla vaan pitää vain luottaa tietoihin mitä sanovat. Viimeksi sanoivat että ei tuota mutta muutaman vuoden kuluessa ehkä. Siihe mennessä just kun Mark pistää rahakirstut kiinni kun rahat loppuu.

Hienoa, että ymmärrät tämän asian. Avoimen lähdekoodin elinehto on kuin onkin, että sillä pystytään tekemään rahaa. Tämän vuoksi ensisijaisen tärkeää avoimen lähdekoodin yrityksille onkin ensin panostaa kassavirran luomiseen. Vasta kun toiminta on saatu vakaalle pohjalle, voidaan siirtää resursseja muihin toimintoihin.

Ei sekää takaa avoimessa lähdekoodissa kun täydellistä lukittautumista ei voi tehdä. Mutta vendor lock in voidaa muodostaa silti estämää että muihin distroihin ei vaihdeta nii helposti jos ei distro ole upstreamin kanssa yhteensopiva ja tee tiukasti yhteistyötä niiden kanssa panostaen kaiken sinne eikä sooloile.

Ubuntu tietääkseni on upstreamista riippuvainen siinä missä muutkin, ja tästähän se Canonicalista valittaminen kumpuaa.

Ei vastaa mitenkää RH edes ensimmäisen vuoden toimintaa. Jo siihe aikaa RH teki ihan omaa distroa eikä vain hyödyntänyt muiden paketteja. Kehitti koodia enemmän kuin Canonical kehittää tälläkään hetkellä.

Hyödynnettävää oli 90-luvun alkupuolella paljon vähemmän. Kuitenkin, tässä on nyt kyse samasta asiasta sikäli, että samaan lopputulokseen on tarkoitus pyrkiä. Investointien painopiste vain eri paikassa.

Ubuntu ei eroa mitenkää merkittävästi muista jos ei sitten ollut niin närkästynyt omasta teemasta. Olet varmaa muutenkin kuullut sanonnan että Ubuntu on köyhän miehen Debian? Se mitä Mark halusi tehdä on perustaa oma firma, hankkia omat asiakkaat ja sitoa heidät heidän omiin palveluihin. Tienata rahaa siinä.

Eroaa. Ubuntussa on keskitytty nimenomaan käyttöjärjestelmän saamiseksi ihmisten tietokoneisiin.

Jos haluaa olla hyväntekijä niin silloin lahjoittaa rahaa jonkin toimintaan. Ei sitä perusta kilpailevaa yritystä/järjestöä ja aja toisia pois markkinoilta.

Bill Gates kiittää ja kumartaa.

Mediaseksiikkyydessä joo. Mutta ei käyttäjämäärissä jotka muilla distroilla on aivan merkittävästi suurempia. Debianilla on varmaa jo yli 70 miljoonaa käyttäjää.

Sehän on noin 7 prosentin markkinaosuus siis. Hieno homma Debianille. Tähän muut Linuxit ja BSD, niin pääsemme varmaankin reilusti yli kymmenen prosentin.

Tottakai se tuo tuo uusia käyttäjiä. Mutta canonicalin on aivan turha väittää panostavansa linuxin kehittämiseen kun ei koodia tule. Käyttäjien haaliminen ei ole sen kehittämistä. Sen on käyttäjien haalimista.

Käyttäjien haaliminen ON tärkeää. Hieman kärjistäen: mitä jos Linuxilla ei olisi ainuttakaan käyttäjää?

Ja haitallinen canonical on ollut linuxille. Etkö ole kuullut että Ubuntu ja Linux on eri käyttöjärjestelmiä? Canonical ajaa Ubuntua Linuxin tilalle. Väittävät että Ubuntu on käyttis eikä linux. Todellisuudessa ubuntu ei ole kuin yhden käyttiksen yksi distro monien joukosta

Mistäs lähtien Linux on ollut käyttöjärjestelmä? Tietääkseni eri distrot ovat nimenomaan niitä käyttöjärjestelmiä ja Linux on se ydin jolle KO käyttöjärjestelmät pohjautuvat.

Idea on tehdä avointa koodia joka hyödyntää kaikkia mutta kukaan ei pääse repimään kunniaa itselleen muiden työstä tai varastamaan sitä koodia ja sulkemaan sitä. Idea on toimia yhdessä missä jokainen jakelija on samalla viivalla eikä aiheuteta käyttäjille tilannetta sitä että ne eivät pääse kertomaan kehitysideoita upstreamiin ja palauttamaan heidän saamansa hyöty jollain tavalla takaisin.

Varastamaan avointa koodia? Anteeksi, mutta nyt kyllä tunnut kirjoittavan aivan höpöjä.

Tiedätkös, nyt tuossa "jokainen jakelija samalla viivalla" ongelmana on se, että tämä edellyttäisi jokaisen jakelijan pomppimaan aina uusien ideoitten mukaan. Toisaalta, tässä nyt samalla väität, että eri distroja ei pitäisi lainkaan olla olemassa.

Kaikki bugit on tasa-arvoisia. Bugi on bugi eikä tietoturvabugilla tai lokalisointivirheellä ole eroa. Molemmat täytyy korjata ja mahdollisimman nopeasti. Sitä varten on kehityksessä eri kehittäjillä eri vastuualueet. Tietoturvabugeja korjaa useampi kuin lokalisointia.

Pelottavaa. Jopa Microsoftilla ymmärretään ero näiden tärkeydessä.

Missasitko tahallaa pointin vertauksesta ja koko commit tilastosta? Canonicalilta ei tule koodia (eikä taida raporttejakaan) upstreamiin. Hyvällä onnella joskus tulee mutta vain harvoin.

Kyse on siitä, että mihin niitä resursseja oikein ohjataan. Tappiollisessa toiminnassa oikea suunta on se, missä yritys saadaan käännettyä voitolliseksi.

[Kunnollinen tullimies]

Melkoisen nopeaa kun katsoo miten kehittäjät oikeesti monimutkaisia ongelmia korjaa. Pahimmillaa ja todella harvoin menee pari päivää. Useimmiten menee pari tuntia että bugi löydetää ja korjataan ja gitistä voi ladata korjatun version testiin. Linuxin osalta ollaankin vähän monimutkaisemmassa tilanteessa kun käyttiksen toiminta on hyvin monimutkainen. Mutta nopeasti sielläkin korjataan bugeja heti kun vain saadaan hyvät raportit tai dumpit. Pelkästää joku vikaraportti "mun nappi ei toimi" ei auta ja varmana saa pähkäillä päiviä kun olettaa väärin mitä tarkotetaa.

Niin. Samahan se on, että missä kohtaa niitä raportteja luetaan, jos aikaa tähän kuluu kuitenkin saman verran. Samalla tulet esittäneeksi, että Canonicalin pitäisi dumpata upstreamiin omat buginsa. Kuulkaas, poijjaat, korjatkaapas kerneliin tämä koodi, kun se ei toimi kunnolla meidän kirjoittaman softan kanssa.

Käyttäjiä mutta se vaatii että miellytetää kehittäjiä jotka sen korjauksen tekee. Jos bugiraportti on surkea, ei voi odottaa että korjausta tulee niin helposti. Jos bugi onkin sellainen että sitä ei voi korjata heti kun rikkoo jotai muuta nii ei parane miellyttää käyttäjää rikkomalla jotain muuta vaan sitte käyttäjän täytyy odottaa että homma korjataa kunnolla pidemmällä aikavälillä tai sitten kun kehitysaikataulussa päästää sitä koodia koskevaan kehitysvaiheeseen. Koodarin miellyttäminen tulee aina ensimmäisenä ja käyttäjä hyötyy siitä.

Sitä korjausta odotellessa on käyttäjä saattanut marssia tietokonekaupoille ja ostaa vaikkapa Windowsin.

Ja siis korjauksen saadakseen pitää miellyttää kehittäjää? Vai mikä pointti tuossa oikein oli. Ei helvetti mitä puhetta. Tuot kyllä tehokkaasti esille vapaaehtoisvoimin tuotetun avoimen lähdekoodin ongelmia.

Jokainen upstreamin ja käyttäjän välillä joutuu tarkistamaan koodin itsensä ja ylemmän tason kanssa että vika ei johdu heistä. Vian paljastuessa se pitäisi korjata ja pistää upstreamiin korjaus. Harvoin niin käy jos kyseessä on distro joka ei ole upstream ystävällinen kuten ubuntu. Käyttäjä voi saada eteensä bugeja joista suuri osa voi olla distron omien patchien tai virityksien aiheuttamia eikä upstreamin.

Ja sen takia distron julkaisijan pitäisikin korjata omat ongelmansa ihan itse.

Aikaa kuluisi merkittävästi vähemmän kun kaikki olisi upstream ystävällisiä eivätkä vääntäisiä omia patcheja ja versioita. Tällöin kaikki voisivat keskittyä yhdessä kehitykseen eikä osa joutuisi tarkistamaan onko omassa päässä vikaa koodissa vai ei. Ja kun saa vikaraportin niin voisi tehdä suoraan patchin upstreamiin joka korjaisi ongelman jokaisessa distrossa. Työmäärä voisi vähentä jopa sadoilla prosenteilla.

Entäs jos upstream ei ole käyttäjäystävällinen? Juurihan tuossa aiemmin mainitsit, että kehittäjiä pitää miellyttää. Tämä on kaukana siitä käyttäjäystävällisyydestä.

Vika voi olla nimenomaan käyttiksen paketoinnissa (jos et ole vielä tajunnut niin linux on se käyttis ubunussa) ja kääntövaiheessa valituilla ominaisuuksilla ja laiteajureilla.

En ole. Tieto on kieltämättä uutta ja mullistavaa itselleni.

Linux on vähintään se missä tulee tiettyjä ongelmia jotka on distrokohtaisia. Sovellukset ja kirjastot taas on sellaisia joissa on ihan distrokohtaisesti ongelmia riippuen onko upstream ystävällisiä vai ei. Esimerkiksi slackwaren bugit johtuu kaikki upstreamista. Se ei tee yhtään mitään muutosta koodiin joka upstreamissa on. Sen vuoksi slackware on kehittäjille paljon parempi vaihtoehto kuin ubuntu jos haluaa upstreamin kanssa tehdä töitä.

Ymmärrän. Tätähän tässä olen eilisestä lähtien kirjoitellut. Jospa se distron julkaisija ihan itse korjaisi nämä oman distronsa ongelmat, eikä dumppaisi niitä upstreamiin. Vai onko upstreamin tarkoituksena korjata nämä distrokohtaiset kirjasto- ja sovellusongelmatkin? Sehän se vasta hankalaa olisikin.

Eli upstream ystävällinen. Ubuntu on kaukana. Se on kehittänyt ihan oman lenkin ja ympäristön missä sen käyttäjät ovat vankina. Jotta ubuntu kehittäjien koodin korjaukset hyödyntäisi kaikkia distroja, joutuisi koodi tekemään vaivalloisemman kiertokäynnin. Harvoin vaan mitään koodia canonicalilta tulee upstreamiin. Tuosta on videotakin linuxin osalta.

Meillä nyt on kaksi vastakohtaa tässä kyseessä: upstreamystävällisyys ja käyttäjäystävällisyys. Siinä aloitusviestin videossa fläppitaululle tuotiin esiin upstreamprosessin ongelma. Eli korjaukset tehdään kehittäjärajapinnassa käyttäjärajapinnan sijasta. Tästä oli kyse siinä esittämässäni autoesimerkissä.

Tottakai upstreamprosessilla varmistetaan laatu yhteensopivuudessa ja koodin toiminnallisuudessa, mutta asiakaspalvelun kannalta kyse on huonosta vaihtoehdosta.

Ei siinä tule käyttäjälle mitää hyötyä. Päinvastoin. Suurempi taito ja osaaminen ohitetaa. Aivan kuten canonical on ohittanut kaikki käytettävyystutkimukset ja tehnyt haitallisempia toiminnallisuuksia käyttöliittymään. Rikkoen standardeja ja ajaen omia ideoita jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä hyviä ja joista upstream kärsii kun sitten sitä hyvää koodia ei voida hyödyntää niin helposti kun se ei ole upstream yhteensopivaa. Käyttäjät saavat erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia jotka sitoo käyttäjän siihen distroon. Upstream kyllä ottaa koodin vastaan jos sitä tarjotaa mutta canonical ei sitä tee. Ne ei edes tarjoa koodia vaikka Gnomelle että Gnome voisi sen hyväksyä. Canonicalia ei kiinnosta että _kaikki_ saisivat jotain vaan että vain heidän käyttäjänsä saisi jotain. Useinkaan se ei ole edes mitään sellaista mitä kannattaisi ottaa tai mitä muut ei jo voisi saada upstreamista eikä canonicalilta.

Jospa standardinomaisuus onkin ongelmana. Jos jokin ei toimi käyttäjien mielestä, siinä on selvästi jotain vikaa.

Eikös siinä kaaviossasi ollut, että Canonicalilta on ainakin kuvaketeema tullut Gnomeen. Ja kuten sanottu, kyse on nyt siitä, että mihin rajattuja resursseja ohjataan.

Jos haluaa toimia käyttäjän etujen mukaisesti. Toimitaan lähellä upstreamia. Toimitaan upstreamin kanssa yhdessä.

Silloin yksiselitteisesti toimitaan käyttäjän lähellä. Siitä ei pääse  mihinkään. Se mitä nyt ehdotat on sitä, mitä suuret firmat tuppaavat tekemään. Tuotteet menevät kaupaksi hyvien myyntimiesten ja myyjäliikkeiden asiakaspalvelun takia. Kuvittele asiaa niin, että Canonical on myyntiorganisaatio, joka kauppaa tuotetta asiakkaille ja muokkaa sitä asiakkaille sopiviksi, samalla kun taustalla toimiva organisaatio keskittyy tehokkuuteen, laatuun ja tuotantoprosesseihin. Upstream saattaisi toimia asiakkaan kannalta hyvin, jos sen lähtökohtana olisi ainoastaan asiakas.

Tuodaan uusi koodi upstreamiin ja käytetään sitten sitäkin itse. Canonical ei ole käyttäjäystävällinen, se vain markkinoi itsensä sellaisena ja moni uskoo siihen valheeseen. Canonical ottaa kunniaa niistä kehityksistä mitä mm. RH tuo ja joista ubuntukäyttäjät hyötyy enemmän kuin Canonicalin saavutuksista.

No mitä jos uusi koodi ei sovikaan upstreamille? Meillä on parempi idea.

Eiköhän ihan distrosta riippumatta jokaisen distron käyttäjä hyödy Red Hatin kehityksestä enemmän kuin muiden distrojen julkaisijoiden kehityksestä.

Canonical on vain jakelija, se ei kehitä mitään merkittäviä ominaisuuksia mitä käyttäjät haluaisi tai tarvitsisi. Suurempaa työtä tekee RH jota Canonical hyödyntää ja esittelee ne siten että ubuntu käyttäjät kuvittelee että canonical tarjoaa kaiken eikä canonical edes yritä korjata tilannetta ja nyt ollaan siinä hulabaloossa taas siitä syystä.

Eipä se paljoa tee. Canonical keskittyy tekemään distroa, joka olisi mahdollisimman helppo saada mahdollisimman monen käyttäjän tietokoneeseen.

Ja siis Canonicalhan tarjoaakin kaiken Ubuntu-käyttäjille. Asiahan ei eroa esim. Philipsistä tai Wurthistä, jotka toimivat pakkaajina muiden valmistamille tavaroille, mutta asiakkaille nämä toimivat tavaran toimittajina.

Ubuntu ei ole tehnyt mitään uusia käyttäjiä. Linuxin jakelijat on kaikki sen tehneet.

Kuten Canonical?

Kaikki kehittää jollain tavalla (jotkut vähemmän ja jotkut enemmän) softia niin että ne paranee. Ubuntussa ei ole mitään sellaista merkittävää mitä ei muissa olisi. Vain markkinointi ja yhteisön fanaattisuus kehua vain ubuntua luullen sen tarjoavan kaiken kun sen tekee koko yhteisö ja Ubuntu on vain marginaalinen tekijä vaikka mediaseksikkäin. Se kellä on suurin markkinointi voittaa paremman tai yhtä hyvän tuotteen. Canonical varastaa muiden käyttäjät. Muut suuret distrot joutuu rahoittamaan itse itsensä. Mark tunkee miljoonia omasta takataskustaan ilman että Canonical joutuu edes tienaamaan niitä rahoja että se voisi hankkia laadulla käyttäjiä.

Mikähän tässä nyt oikein on kantavana ajatuksena? Luulet ilmeisesti, että rahan kaataminen hornan tuuttiin on hauskaa touhua? Eiköhän tarkoitus ole kääntää toiminta kuitenkin voitolliseksi, ja jokainen yritys on joutunut joka tapauksessa tuottamaan tappiota ensialkuun. Eipä tainnut Red Hat olla sen enempää kultakaivos 90-luvun alussa, kuin mitä Canonical on tänä päivänä.

Huvittavaa koko "ne ei kehitä" -argumentissa tämän suhteen on se, että ensimmäisenä vaaditaan kaatamaan lisää rahaa ja toisena valitetaan siitä, että näin tapahtuu. Entäs jos jonain päivänä tapahtuu niin, että Canonical tuottaa rahaa ja näistä tuotoista ohjataan resursseja Linuxin kehittämiseen?

Tilanne on se että sinä valmistat puulusikoita. Kaadat puut omasta pienestä metsästä, sahaat ne itse, veistät ne itse ja myyt ne itse. Yksin sinulla ei ole aikaa niin paljoa ja hinnan joudut laittamaan sellaiseksi että se korvaa sinun aikasi ja materiaalit. Hinnan pitäisi olla sopiva suhteessa siihen että saat menot kustanettua ja pientä voittoa että voit jatkaa.
Naapurisi voitti lotossa. Se palkkaa 10 tyyppiä ja ostaa hehtaareittain metsää. Hankkii koneet ja alkaa tuottamaan puulusikoita ja puulautasia. Se pistää hinnan matalammaksi kuin mitä sulla on. Vetää kaikki asiakkaat sinulta kun mainostaa itseään radiossa, televisiossa ja paikallislehdessä kun et kykene kilpailemaan kun sulla ei ole satoja tuhansia ylimääräistä pistettävänä markkinointiin.

Tai sitten se naapuri ottaa sinut puulusikkatoimittajaksi, josta naapuri on riippuvainen. Analogiasi ei nyt oikein toimi. Mitäs kun alalla toimii puulusikkajättiläinen, jonka puulusikoita myydään joka kaupassa, ja sinulla on hankaluuksia ostaa ruokaa niin, että kyseisen jättiläisen puulusikoita ei tule mukana.

Canonical oli tuo naapurisi. Canonical on TAPPIOLLINEN yritys (niiden tietojen mukaan mitä viimeksi kerrottu) ja sen pitäisi kadota markkinoilta pois! Se vääristää markkinat! Se on epäreilu muita alan toimijoita vastaan! Mark tulee ja lyö miljoonia omaa rahaa että saa vain käyttäjiä markkinoinnilla kun ubuntussa ei ole mitään sellaista erikoisuutta mitä ei muissa distroissa olisi. Muut maksulliset distrot taas ovat riippuvaisia omista asiakkaistaan. Ja niillä lähtee menemää huonommin kun Canonical vetää käyttäjät itselleen. Vaikka muut kehittää koodia mitä Ubuntussa käytetään ja Canonical ei pistä takaisin. Niin muut eivät saa käyttäjiä vaan vain Canonical kun sillä on miljoonia pistää markkinointiin. Muut tekee työn, Ubuntu kerää käyttäjät. Onko se niin reilua ja oikein?

Tietääkseni eräs nimeltämainitsematon ikkunabisnestä pyörittävä puulaaki tekee 15 miljardia US dollaria voittoa vuodessa, joille markkinoille ei pääsääntöisesti kiilata ainakaan voittoa tekemällä.

Mitäpä jos esitänkin sellaisen hullun idean, että Ubuntun tarkoitus ei ole viedä muiden Linuxien käyttäjiä, vaan kiilata nimenomaan juuri tuolle em. markkinoille. Linux on hyvissä asemissa niin palvelimissa kuin mobiililaitteissakin ja toimistoissakin Linux on yleistynyt, mutta kotitietokoneissa osuus lähinnä marginaalinen. Tämän marginaalin tavoittelu on lähinnä typeryyttä silloin kun todelliset markkinat ovat paljon suuremmat.

Hah. Puhut että huono tuote (verrattuna kilpailijoihin tekniikaltaan ja toiminnallisuudeltaan) ei mene kaupaksi ja puhut windowsista. Katso Windows 7 myyntilukuja. Katso MS taktiikoita miten se hankki monopolin ja miten se ylläpiti määräävää markkinaasemaa ja kuinka se ohjasi markkinoita niin että se jäi lepäämään kuvitellen että kukaan ei uhkaa. Windowsin suosio johtuu aivan kaikesta muusta kuin tuotteen laadusta. Muistatko edes miten xbox tuli markkinoille? Se ei olisi ikinä päässyt markkinoille jos ei valmistaja olisi microsoft. PS3 ei olisi koskaan pysynyt markkinoilla jos ei olisi ollut Sony.

Hyvinhän se menee tietokonevalmistajille kaupaksi. Kuluttajan ensijaisena valintana en uskoisi Windowsin olevan jos alalla vallitsisi terve kilpailu. Tosin silloin Windows saattaisi olla parempi käyttöjärjestelmä.

Tilannehan on se, että Windows on tietokonevalmistajille hyvä valinta, koska Microsoft vastaa käyttöjärjestelmän tuotetuesta, firman rahavarat varmistavat, että tukea tulee riittämään, koneiden "vanhentuessa" niistä tulee hitaita jolloin asiakas ostaa uuden... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Linuxien tapauksessa taas pelkona on, että huonosti tuottavat firmat kaatuvat ja vastuu käyttöjärjestelmästä jää tietokonevalmistajalle. Jos tämä tapahtuu parin miljoonan koneen kanssa, ei konkurssi välttämättä ole kaukana.

[Kunnollinen tullimies]

Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.
360 on eka konsoli mikä on MSlle voitollinen (sekin kuulemma vähän vain kun voitot tulee peleistä) ja siihen asti kaikki oli kustannettu myymällä windowsia ja officea. MS pelikonsoli oli niin huono että se ei olisi pärjännyt markkinoilla mutta kun on rahaa millä mätätä niin huononkin konsolin saa markkinoille. Kun on käyttäjämäärää on siten suurempi markkinointi ja surkeaakin tuotetta voi myydä.

Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin.

Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.

Sony taas on myynyt PS3 konsolia tappiolla kaiken aikaa. Ihan vain tuloillaan mitä se saa televisoista, musiikista ja kodinkoneista.

PS3 onkin kaikkien aikojen eniten rahaa hukannut pelikonsoli.

Noilla kahdella ylläolevalla esitit ongelman noiden kahden yhtiön strategioissa. Samalla myös esitit sen miksi ne ovat vielä pystyssä, vaikka rahaa on hukkunut niin paljon. Tästä samasta syystä Red Hat pystyy kehittämään Linuxia, vaikka sen kehittäminen pelkkiä tuottaa kuluja. Mutta RH investoi kehittämiseen siksi, että RH on riippuvainen Linuxista.

Nintendo on ainoa joka on voinut tehdä pelikonsolin joka tuottaa rahaa ja myy itse itseään. Sillä on takanaan helvetin suuri vanha brandi ja innovaatiivinen liikeohjain. Vaikka pelit oli surkeita. Mutta markkinointi veti kotiin.

Paitsi, että Nintendo heitti brändin mäkeen Wiin julkaisussa. Erikoinen ratkaisu ottaen huomioon Nintendo DS:n menestyksen. Brändi ei kuitenkaan ole auttanut NES:in jälkeen vaikka NES muodostikin kyseisen brändin, jonka jälkeen Nintendon konsolimyynnit ovat menneet vain alamäkeen.

Kukaanhan ei estänyt Sonya ja Microsoftia tekemästä konsolia, jota myytäisiin voitolla. Kyllä tämän olisi kuka tahansa muukin voinut tehdä. Esimerkiki Zeebo tekee näin ja se firma mikä Megadrivea valmistaa nykyään.

Tiedätkös, että pelit ovat ainoa syy Wiin ostoon, kuten muidenkin konsoleiden, joten pelit eivät yksinkertaisesti voi olla huonoja. Ne eivät ehkä ole sinun makuusi, mutta kahdeksisenkymmentä miljoonaa konsolin ostajaa ovat kanssasi eri mieltä.

Siihen nähden kuinka paljon nämä suuret pelijulkaisijat ovat markkinoineet "blockbuster" pelejään, Wiin suosion tuskin voidaan kuvitella johtuvan markkinoinnista, sillä investoinnit markkinoitiin on kohdistettu lähinnä kilpailijoille.

Jos nyt itse perustaisit pelikonsolifirman. Et saisi varmaa edes paria tuhatta myytyä ennen kuin olisit konkurssissa. Jos tilanne olisi se että sulla olisi pankkitilillä 5 miljardia niin tilanne olisi aivan eri. Ei olisi järin suurta merkitystä onko se konsoli hyvä vai huono. Aina saisit tarpeeksi hyvät markkinat.

Puolet summasta menee laitteen kehitykseen jo kättelyssä. Siihen nähden, että Microsoft hukkasi Xboxiin sen 5 miljardia USD, kertoo lähinnä siitä, että viisi miljardia ei takaa "tarpeeksi hyviä markkinoita". Voiton tekeminen vaatii paljon muutakin kuin investoitavaa rahaa.

Ihan sama käyttis se ilmaiseksi jaettavissa distroissa on kuin supertietokoneissa tai muissa kriittisissä palvelimissa. Ei se tukipalvelu muuta sitä käyttistä mihinkään toiseen. Teknine tuki saadaa myytyä ihan miten vain haluaa. Jos haluaa helpottaa itseää nii hidastaa sitte julkaisutahtia kuinka usein pistetää uutta koodia käyttäjille. Jos pystyy niin huolehtii että kaikilla on uusi versio ja hallinta on lähes yhtä helppoa kuin mikään ei muuttuisi.

Ja Red Hat tekee rahaa sillä ilmaiseksi jaettavilla distroilla vai teknistä tukea myymällä?

Tuo on ihan työsopimuksesta kiinni. Tekemäsi työ työnantajalle on työnantajan. Mutta usein työsopimuksissa erotellaa että saat tehdä myös omia asioita työaikana ilman että se siirtyy työnantajan omistukseen.

Usein? Usein työsopimuksissa mainitaan, että vapaa-aikanasi tekemäsi työ kuuluu sekin työnantajalle. Ainakin jos työskentelet tuotekehityksessä. Tämän lisäksi on vielä kilpailukielto- ja vaitiolovelvollisuus sopimukset kaupan päälle.

Avoimen lähdekoodin kehityksessä on sellainen sopimusykälä, että tekemäsi työ on kaikkien hyödynnettävissä. Mutta vaikka kehittäisit avointa lähdekoodia, voit tehdä myös omia suljetun koodin projektejasi.

Työnantaja ei joudu maksamaa palkkaa vain siitä että teet jotain. Siihen riittää jo pelkästää se että olet työnantajan käytettävissä. Eli voisit vaikka kahdeksan tuntia istua persiillä toimistolla odottaen joidenkin muiden tekevän ensin oman osuuden ja palkka joudutaan siitä maksamaan. Samaan aikaan voit vaikka kirjottaa omia softia ja työnantaja ei saa niihin mitään oikeutta. Kyse on työehtosopimuksesta ja jotkut yrittää vääntää sitä että kaikki mitä teet on yrityksen. Eli et voi vaikka FOSS koodia koodata kun joudut odottamaa muita kun se on yrityksen omaisuutta. Tai et voi vaikka piirtää puhelimeen puhuessa paperille jotain hahmotelmaa kuvasta jonka tekisit kotona valmiiksi ja myisit kun se on yrityksen omaisuutta. Kaikki on kiinni työehtosopimuksista.

Näinhän se on avoimen lähdekoodin kehityksessäkin. Kaikki on kiinni sopimuksesta.

Menee lopulta mutta kun siihen voi kulua jopa kuukausia kun byrokratia iskee väliin kun jokainen distron tekijä joutuu tarkistamaa omassa aikataulussaan että onko vika heillä vai ei. Jos vika löytyy että raportti on validi. Tarkistavat sen ensin siihen koodiin mistä ottivat eli debianiin. Jos vika on debianilla niin sitten pistävät joko sinne ilmoituksen tai kuten joskus harvoin, kirjottavat patchin. Jotkut jaksaa vielä tarkistaa upstreamista vian ohittaen debianin ja pistää vikaraportin sinne tai patchin sinne (todella harvoin. Ubuntu kun ei ole upstream ystävällinen). Ja usein distro ei kykene tekemää korjausta kun upstreamissa ollaan jo ihan eri tilanteessa ja tällöin distron tekijä onkin ongelmissa. Mitä enemän niillä on omia patcheja ja koodia niin sen vaikeammaksi se ylläpito tulee. Tän vuoksi GIT onkin aivan mahtava kun kaikki koodi pidetää upstreamissa. Jokainen distro saa oman haaran ja kaikki kehitys tapahtuu todella helposti. Aivan eri luokkaa koko kehityksen helppus kuin jossain canonicalin systeemeissä.

Niin. Käyttäjäystävällisyydestähän olen kirjoittanutkin. Upstream puolestaan on kehittäjäystävällisyyttä. Jos otetaan nyt oikein ääriesimerkki, niin jokainenhan voi kirjoittaa omat koodinsa kernelistä lähtien, niin tulee sitten mieleinen käyttöjärjestelmä, ja ainostaan itse kun käyttää, niin saa varmasti tehtyä korjaukset ihan pohjalta asti.

Byrokratiaa joka hidastaa asiakkaan saamia etuja ja hidastaa koko kehityspolkua kun aina upstreamista käyttäjään asti joudutaa käymään läpi. Vain koska jotkut haluaa väännellä omia patcheja koodiin mitä ei upstreamissa ole. Canonical ei nopeuta mitenkää käyttäjän toimia. RH taas nopeuttaa kun se tekee muutokset suoraan upstreamin kanssa ja siitä hyötyy Ubuntulaisetkin enemmän kuin mitä Canonical tekee ikinä. Jos ubuntulainen haluaa jotain ominaisuutta. Toteutuu se varmemmin ja nopeammin kun tekeekin ideasta toiveen RH (tai vaikka Fedoralle) kuin että pistää sitä canonicalille.

Asiakkaan saamat edut on yhtä kuin asiakkaan saama palvelu. Canonicalin painopiste ei mitä ilmeisemminkään ole kehityksessä, vaan asiakkaassa. Tärkeämpää rajatuilla resursseilla on saada käyttöjärjestelmää asiakkaan tietokoneeseen kuin osallistua kehitystyöhön, jota tehdään joka tapauksessa, oli Canonical olemassa tai ei.

Ubuntu ei todellakaa ole ainoa. Löytyy opensuse, mandriva, fedora (sitä sekin on vaikka harva nyt voisi uskoo), archlinux. Löytyy varmaa 20 muuta distroa jotka on ilmaisia ja nimenomaan omille käyttäjille suunnattu ja joiden kautta pistetään patcheja ja ideoita. Ubuntu ei ole mikään erikoinen ja ainutlaatuinen kuin mediaseksikkyydessä omalla teemallaan ja sitä ylläpitää ubuntu fanit eri foorumeilla. Jos asiakaslähtöisyyttä on kehittää kuvaketeemaa tai gnomen laskinta niin on aika matalalla kyllä sekin taso

Tässähän se ongelman ydin onkin.

Ubuntu taitaapi olla ihmeellinen ja erikoinen siinä mielessä, että se yrittää olla suunnattu UUSILLE käyttäjille.

[mrl586]

Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.

Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin. Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.

En allekirjoita tätä väitettä, sillä en käytä omistamaani XBoxia pelaamiseen, vaan käytän sitä palvelimena.

[Kunnollinen tullimies]

Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.

Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin. Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.

En allekirjoita tätä väitettä, sillä en käytä omistamaani XBoxia pelaamiseen, vaan käytän sitä palvelimena.

Viittasin 360:aan. Xboxia ostettiinkin jonkin verran halpispalvelimeksi, mutta senkin tapauksessa pelit olivat ihmisille pääasiallinen syy ostaa laitetta.

[Fri13]

Ja Red Hat ei tietenkään ole kuin vasta kymmenen vuotta pidempään ollut kuvioissa mukana, ja yritys on kymmenen kertaa suurempi. Tämän lisäksi firma tekee voittoa ja tulot ovat pitkälti riippuvaisia avoimen lähdekoodin kehityksestä. Toisekseen, eiköhän Red Hat ole keskittynyt eniten siihen osa-alueeseen mikä sitä itseään hyödyttää eniten.

Ei ole merkitystä. Canonicalilla on Mark joka pystyy pistämään miljoonia täysin tappiolliseen (huom, tarkkoja tietoja ei ole!) yritykseen joka muuten katoaisi heti markkinoilta. Toisin kuin RedHat joka on onnistunut palvelemaan asiakkaitaan ja pitämään itsensä voitollisena ilman että yritys olisi tappiollinen ja jonkun pitäisi syytää miljoonia sen tekohengitykseen.

Eli toisin sanoen, perustuuko Ubuntun suosio siihen, että Canonical on panostanut Ubuntun saamiseksi kuluttajien käsiin, vai perustuuko Ubuntun suosio siihen, että mitenkään muuten ei olisi voinut tapahtua.

Ekaan. Mark pisti varmaa miljoonan Ubuntu CD levyjen jakeluun ympärimaailmaa ilmaiseksi. Ilman postikuluja ja muita. Siihen asti ja tänääkin pitää joko ostaa, ladata netistä tai kopioida. Kun yksi tarjosi kalliin postituksen ja painatuksen ilmaiseksi ympärimaailmaa, menestyy se paremmin kuin maksaa 5 euron hinnalla pelkät levyt kaupasta pahvikuorissa.

Ubuntu on myöskin tullut juuri siihen aikaan ulos kun Gnome ja muut oli saanut asiat kuntoon. Asennusohjelmat oli helppoja ja sovellusohjelmia löyty jolla pärjäsi. Hyvä mainostus ilmaisesta jakelusta, kuuluisalta avaruudessa käyneeltä miljonääriltä ja homma hoitu ihan sillä.

Nyt jää jäljelle enää se suuri kysymys: Mikä on avoimen lähdekoodin tarkoitus. Mentaliteetti yhteisön keskuudessa näyttäisi olevan, saa korjata jos olen väärässä, se, että avointa lähdekoodia kehitetään kehittäjältä kehittäjälle, kun Shuttleworth puolestaan näyttäisi olevan sitä mieltä, että sitä olisi kehitettävä mahdollisimman monen ihmisen hyödynnettäväksi.

Näköjää ubuntulaiset näkee että se on koodarilta koodarille. Mutta epäonnistuu että silloinkoin tarkoitetaa että se on koodarilta jokaiselle loppukäyttäjälle. Jokaine loppukäyttäjä on ohjelman kehittäjä vaikka ei osaisi koodata pätkääkään. Riittää että osaa muodostaa mielipiteen ohjelmiston heikkouksista, uusista ideoista ja raportoida ne kehittäjille. Muutenkin avoimen koodin tarkoitus on auttaa kaikkia tietotekniikan käyttäjiä ja etenkin sen koodin käyttäjiä että eivät ole lukittautuneet yhteen toimijaan (propietar)

Hienoa, että ymmärrät tämän asian. Avoimen lähdekoodin elinehto on kuin onkin, että sillä pystytään tekemään rahaa. Tämän vuoksi ensisijaisen tärkeää avoimen lähdekoodin yrityksille onkin ensin panostaa kassavirran luomiseen. Vasta kun toiminta on saatu vakaalle pohjalle, voidaan siirtää resursseja muihin toimintoihin.

Harmi että epäonnistut tajuamasta miksi Canonical vie kaikkea kehitystä taaksepäin.
Muut ovat ansainneet asemansa, ne pärjää myymällä ja kehittämällä distrojaan yhteistyössä. Kellään ei ole takana miestä joka syytäisi miljoonia täysin tappiolliseen yritykseen. Mandrivakin on kaksi kertaa noussut kriittisestä tilasta ja onnistunut tuomaan voittoa.

Markin ylläpitämä Canonical on epäreilu muita kohtaan. Se ei ole etu kellekkään jos Ubuntu saa enemmän käyttäjiä kuin muut. En tosin usko että sitä tajuat.

Ubuntu tietääkseni on upstreamista riippuvainen siinä missä muutkin, ja tästähän se Canonicalista valittaminen kumpuaa.

On se riippuvainen mutta kysymys on mitä se antaa takaisin ja ennen kaikkee miten se muuttaa koodia tai mitä se lisää ennen kuin se jakaa sen muille. Miten helposti pystyy distron käyttäjä vaihtaa toiseen ilman että menee asetukset uusiksi tai ei ole saatavilla jotain ominaisuuksia sovelluksiin mitä käyttävät jotka canonical on patchannut. Tai että ovatko patchanneet niin että siihen koodiin ei voida tehdä muutoksia kun se ei olisi enää upstream ystävällinen.

Nyt valitetaa siitä että canonical väittää että se on tuonut linuxin uusille käyttäjille ja se on johtava kehittäjä vaikka se ei tuo mitään (vai väitätkö että kuvaketeema ja laskin on ne merkittävät asiat?) yhteisölle tai käyttäjilleen siitä vastineeksi että väittää olevansa ykkönen ja sen fanit väittää sen olevan se uusien käyttäjien suurin välittäjä.

Hyödynnettävää oli 90-luvun alkupuolella paljon vähemmän. Kuitenkin, tässä on nyt kyse samasta asiasta sikäli, että samaan lopputulokseen on tarkoitus pyrkiä. Investointien painopiste vain eri paikassa.

Ei ollut valmista hyödynnettävää vaan piti tehdä itse. Ja tällä hetkellä kaikki hyödyntää toistensa työtä mutta vain hyvin harva uskaltaisi tehdä yhtä paksun väitteen kuin canonical että ne on muka se käyttäjien etuja ajavata taho ja vastaavat siitä että käyttäjiä kuunnellaan kun sitä tekee ihan muut. Canonical puhuu mutta sillä ei ole muuta kuin sanoja, ei koodia.

"Eroaa. Ubuntussa on keskitytty nimenomaan käyttöjärjestelmän saamiseksi ihmisten tietokoneisiin."

Ja miten se eroaa muista? Ei mitenkää. Jos et nyt tarkota ainoastaa sitä että se on mediaseksikkäin niin ei ole mitää mikä tekisi sen tuollaiseksi. Vuosia aikaisemmin ollut todella helppoja asennuksia. Helppoja tapoja saada koneet ja myyty jopa koneita niillä distroilla. Avustettu, kehitetty ja kuunneltu käyttäjiä. Panostettu käyttäjien tarpeisiin ja tehty yhteistyötä OEM valmistajien kanssa.
Olisiki hauska tietää mitä Ubuntussa on sellaista että Linux saadaa ihmisten tietokoneisiin mitä ei muissa distroissa ole?

Bill Gates kiittää ja kumartaa.

Bill ja Melinda gates säätiö on bisnesyritys jonka melkein puolet varoista menee luonnon tuhoamiseen, sairauksien levittämiseen tai kaikkeen muuhun joka on päinvastaista touhua mitä säätiön väitetään tekevän. Ja arvaas mitkä verohelpotukset saa niistä rahoista x)

Sehän on noin 7 prosentin markkinaosuus siis. Hieno homma Debianille. Tähän muut Linuxit ja BSD, niin pääsemme varmaankin reilusti yli kymmenen prosentin.

Linuxilla on jo varmana 10-15% markkinaosuus. Ei siinä eri distroja kannata alkaa erittelee kun yhdestä käyttiksestä kyse.

Käyttäjien haaliminen ON tärkeää. Hieman kärjistäen: mitä jos Linuxilla ei olisi ainuttakaan käyttäjää?

Pitäisikö sillä olla enemmän käyttäjiä että sä sitä käyttäisit? Ei kyse ole mistää markkinaosuuksista vaan siitä että saadaa toimivaa softaa joka ei sido käyttäjiään. Ubuntullekkin se on melko sama onko siinä Linux vai ei. Linux voidaan vaihtaa toiseen käyttikseen siinä. Ubuntulainen ei edes huomaisi eroa jos käyttis vaihtuisi.

Mistäs lähtien Linux on ollut käyttöjärjestelmä? Tietääkseni eri distrot ovat nimenomaan niitä käyttöjärjestelmiä ja Linux on se ydin jolle KO käyttöjärjestelmät pohjautuvat.

Siitä lähtien kun linus kirjoitti linuxiin käyttiksen toiminnallisuudet. 0.01 versiosta lähtien siis. Distro ei ole mikää synonyymi käyttikselle. Linux ydin on käyttöjärjestelmä. Mutta et taida tietää käyttiksien historiaa ja tekniikkaa miten ne toimivat ja miten ne rakentuvat.

Varastamaan avointa koodia? Anteeksi, mutta nyt kyllä tunnut kirjoittavan aivan höpöjä.

Et ole koskaa kuullut että koodia varastetaan? Avoimen koodin varastamista on se että se otetaan, tehdään muutoksia eikä kerrota että laite joka toimii sillä koodilla on avoimen koodin varaan rakennettu ja rikkovat lisenssiä. Älä edes väitä että et ole kuullut avoimen koodin varastamisesta kun eilen haastettiin neljätoista maailman suurimpia mediayrityksiä oikeuteen. Nimiä on kuten samsung, sony ja monia muita.

Tiedätkös, nyt tuossa "jokainen jakelija samalla viivalla" ongelmana on se, että tämä edellyttäisi jokaisen jakelijan pomppimaan aina uusien ideoitten mukaan. Toisaalta, tässä nyt samalla väität, että eri distroja ei pitäisi lainkaan olla olemassa.

En mitää tuollaista väität. Jokainen distron pitäisi panostaa upstreamiin. Se ei tarkoita että sitä koodia ei voida personalisoida tai sitä tapaa miten sitä hyödynnetään. Väitä itse että ei pitäisi olla kuin yksi systeemi, minä vastustan sitä koska useampi distro on linuxin vahvuus.

Pelottavaa. Jopa Microsoftilla ymmärretään ero näiden tärkeydessä.

http://news.cnet.com/Torvalds-attacks-IT-industry-security-circus/2100-1007_3-6243900.html

Et ole koskaa siis ajatellutkaan että bugi on bugi vaikka mikä olisi. Turha sitä on alkaa mainostamaa sitä tietoturvareikää tai keskittyä vain niihin. Tärkeää on saada kaikki bugit korjattua. Ehket tajua sitä.

Kyse on siitä, että mihin niitä resursseja oikein ohjataan. Tappiollisessa toiminnassa oikea suunta on se, missä yritys saadaan käännettyä voitolliseksi.

Älä puhu nyt yrityksen johtamisesta vaan siitä miten canonical ei tee yhteistyötä upstreamin kanssa vaikka väittää olevansa edelläkävijä ja muut väittää sen olevan keskittynyt käyttäjien tarpeisiin. Todisteet kertoo että RH on se joka kuuntelee käyttäjiä ja panostaa niiden vaatimien asioiden kehittämiseen siten että koko yhteisö hyötyy siitä.

Niin. Samahan se on, että missä kohtaa niitä raportteja luetaan, jos aikaa tähän kuluu kuitenkin saman verran. Samalla tulet esittäneeksi, että Canonicalin pitäisi dumpata upstreamiin omat buginsa. Kuulkaas, poijjaat, korjatkaapas kerneliin tämä koodi, kun se ei toimi kunnolla meidän kirjoittaman softan kanssa.

Ei ole sama missä kohtaa. Turha tehdä turhaa työtä (päällekkäistä työtä). Aikaa kuluu paljon enemmän. Oletko kuullut miestyötunneista tai miestyövuosista? Jos sulla on yksi työntekijä niin se ehtii tekemään X määrän tunteja viikossa. Jos sulla on kaksi työntekijää niin ne tekee 2*X tuntia töitä vaikka viikon tuntimäärä ei ole muuttunut. Pistä 50 työntekijää ja alat saamaa vielä enemmä tuloksia. Jos nyt niistä 49 tekee saman työn minkä yksi tekee mutta uusiksi vain niin menee 49 vuotta hukkaan yhden vuoden aikana.
Ja mitää tuollaista en esitä. Jos nyt lukisit mitä kirjotin niin voisit tajuta mutta en usko.

Sitä korjausta odotellessa on käyttäjä saattanut marssia tietokonekaupoille ja ostaa vaikkapa Windowsin.

No mitä tekee käyttäjä joka odottaa että canonical tekisi jotain mitä se ei voi tehdä kun käyttäjän pitäisi kertoa ongelmat upstreamiin?

Ja siis korjauksen saadakseen pitää miellyttää kehittäjää? Vai mikä pointti tuossa oikein oli. Ei helvetti mitä puhetta. Tuot kyllä tehokkaasti esille vapaaehtoisvoimin tuotetun avoimen lähdekoodin ongelmia.

Totta hitossa pitää miellyttää. Ei auta että menet suoraan huutaan päin naamaa että korjaa tai lisää jokin toiminnallisuus! Sun pitää olla ystävällinen kehittäjille ja pistää tarkat bugiraportit että ne pystyy korjaamaan. Perustella sun parannusehdotus että miksi se olisi tarpeen. Ne kehittäjät ei ole mitää työntekijöitä joille voit vain heittää memon käskynä ja sanoa että siinä on aikataulu. Tähänki asti vapaaehtoiset tekee suurinta osaa avoimesta koodista eikä yritykset. Maksamalla työnteosta ei luova työ (mitä koodaus on) nopeudu vaan päin vastoin hidastuu.

Ja sen takia distron julkaisijan pitäisikin korjata omat ongelmansa ihan itse.

Hyvä alat tajuamaan mitä kirjotin.

Entäs jos upstream ei ole käyttäjäystävällinen? Juurihan tuossa aiemmin mainitsit, että kehittäjiä pitää miellyttää. Tämä on kaukana siitä käyttäjäystävällisyydestä.

Juuri se onkin se avoimen koodin suurin hyöty. Et ole lukittu siihen yhteen kehittäjään ja voit tarvittaessa tehdä muutoksen itse jos haluat tai palkata jonkun tekemään sen. Johan tämän jo selitin. Mutta upstream on käyttäjälle ystävällinen jos sitä kohtaa on ystävällinen ja selittää. Patcheja ottetaa mielellää vastaan kunhan ne on tarpeeksi hyvin tehty.

Tätähän tässä olen eilisestä lähtien kirjoitellut. Jospa se distron julkaisija ihan itse korjaisi nämä oman distronsa ongelmat, eikä dumppaisi niitä upstreamiin. Vai onko upstreamin tarkoituksena korjata nämä distrokohtaiset kirjasto- ja sovellusongelmatkin? Sehän se vasta hankalaa olisikin.

Jokainen distro korjaa omat aiheuttamansa ongelmat. Niitä muodostuu helpommi mitä vähemmä halutaa olla upstreamin kanssa yhteistyössä. Paketointivirheet on usein distron omia, joskus paljastuu että vika onkin upstreamissa. Mutta koodia ei kannattaisi paljoa muuttaa jos ei ole valmis ylläpitämää sitä muutosta ja vastaamaa sen virheistä ja käyttäjilleen tuomista ongelmista.

Meillä nyt on kaksi vastakohtaa tässä kyseessä: upstreamystävällisyys ja käyttäjäystävällisyys. Siinä aloitusviestin videossa fläppitaululle tuotiin esiin upstreamprosessin ongelma. Eli korjaukset tehdään kehittäjärajapinnassa käyttäjärajapinnan sijasta. Tästä oli kyse siinä esittämässäni autoesimerkissä.

Upstream ystävällisyyden tekee distron kehittäjät. Pistämällä patchit upstreamiin ja toimimalla upstreamin kanssa yhteistyössä. Jos lokalisoit jotain niin pistä tekemäsi työ upstreamiin äläkä pidä omaa lokalisointia kun se tuottaa heti tuplatyön eli turhaa.

Kun korjaus tehdään upstreamissa, se tulee kaikille downstreamiin korjatuksi ja siten jokainen softan käyttäjä saa korjauksen. Jos korjaus tehdään vain distron osalta, jää kaikki downstreamit saamatta sitä korjausta ja jokainen voi joutua tekemään itse omat erilaiset korjaukset. Muodostuu turhaa työtä jotka aiheuttaa yhteensopimattomuuksia. Kun korjaus tehdään upstreamiin niin se on kaikilla ja se tarkoittaa myös jokaista käyttäjää oli se uusi tai vanha, koodari tai mummo.

[Fri13]

Tottakai upstreamprosessilla varmistetaan laatu yhteensopivuudessa ja koodin toiminnallisuudessa, mutta asiakaspalvelun kannalta kyse on huonosta vaihtoehdosta.

Se on paras vaihtoehto. Autat jokaista sen koodin käyttäjää että kellään ei ole sitä ongelmaa käytti ne mitä tahansa distroa. Et vain auta omia distron käyttäjiä sen softan käyttäjiä koko maailmassa. Canonical ei pistä korjauksia upstreamiin joten se ei edesauta muita distroja, sen softan käyttäjiä.
Jos on epäitsekäs niin sitä kehittää upstreamissa muiden kanssa kun takaisin maksuna siitäkin että saa jo muilta sen koodin.

Jospa standardinomaisuus onkin ongelmana. Jos jokin ei toimi käyttäjien mielestä, siinä on selvästi jotain vikaa.

No sitten kannattaisi kertoa se upstreamiin eikä sinne jollekkin yhdelle taholle. Jos jokin ei toimi niin siitä pitää raportoida. Se on koko jutun idea että niitä raportoidaan ja niitä äänestetää. Jokainen käyttäjä on kehittäjä!

Eikös siinä kaaviossasi ollut, että Canonicalilta on ainakin kuvaketeema tullut Gnomeen. Ja kuten sanottu, kyse on nyt siitä, että mihin rajattuja resursseja ohjataan.

Kyse on siitä että canonical väittää (ja sinä väität) että se ottaa käyttäjät huomioon ubuntussa ja kehittää sitä miten käyttäjät tahtoo. Todisteet taas kertoo että RH on se joka panostaa eniten niihin asioihin joilla on käyttäjille merkitystä. Tosin jos susta kuvakesetti ja laskin on ne tärkeimmät ja muut pienempiä niin tottakai canonical puhuu totta että se ottaa käyttäjät parhaiten huomioon!

Kuvittele asiaa niin, että Canonical on myyntiorganisaatio, joka kauppaa tuotetta asiakkaille ja muokkaa sitä asiakkaille sopiviksi, samalla kun taustalla toimiva organisaatio keskittyy tehokkuuteen, laatuun ja tuotantoprosesseihin. Upstream saattaisi toimia asiakkaan kannalta hyvin, jos sen lähtökohtana olisi ainoastaan asiakas.

Upstream toimii aina käyttäjän kannalta parhaiten. Ei olisi mitää ongelmaa jos canonical vain myisi. Mutta nyt tilanne on se että canonical väittää sen tekevän asiat käyttäjälle vaikka sen tekee muut.
Vertauksena voi sanoa että siwa väittää että se on valmistanut kaikki ruuat ja tehdäkseen sen se pakkaa kaikki ruuat omiin paketteihin. Kuka uskoisi siwaa kun paljastuisi että on pari sataa ruokavalmistajaa eikä siwa valmista yhtä ainuttakaan annosta?

No mitä jos uusi koodi ei sovikaan upstreamille? Meillä on parempi idea.

Eiköhän ihan distrosta riippumatta jokaisen distron käyttäjä hyödy Red Hatin kehityksestä enemmän kuin muiden distrojen julkaisijoiden kehityksestä.

No Se on juuri tilanne kun tehdään forkki tai parannellaa itse ja otetaa vastuu koodista. Mutta silloin ei parane tehdä kuten canonical että väitetää että se on suuri yhteistyöntekijä. Tuolloin puhuu politiikka ja pitää vain osata perustella ja näyttää toteen että jokin toimii.
Ja tottakai muut distrot hyötyy kaikesta mitä RH tekee. Sehän on upstreamin idea että kaikki mitä downstream palauttaa upstreamiin, hyötyy siitä kaikki downstreamissa. Mutta muut ei väitä että ne on suurimpia kehittäjiä tai takaavat parhaimmat edut käyttäjille.

Eipä se paljoa tee. Canonical keskittyy tekemään distroa, joka olisi mahdollisimman helppo saada mahdollisimman monen käyttäjän tietokoneeseen.

Millä tavalla se sen tekee? Lahjoittamalla CD levyjä ilmaisiksi on ainoa asia. Mitää muuta erikoista ei taida löytyä mitenkää. Asennusohjelmat, pakettilähteet, tukifoorumit, laitetuki ja muut on ihan samaa mitä muut ovat kehitelleet ja joita ubuntussa käytetään kanssa.

Ja siis Canonicalhan tarjoaakin kaiken Ubuntu-käyttäjille. Asiahan ei eroa esim. Philipsistä tai Wurthistä, jotka toimivat pakkaajina muiden valmistamille tavaroille, mutta asiakkaille nämä toimivat tavaran toimittajina.

Ero onkin että Canonical väittää että se tekee niitä softia kun se ei sitä tee. Muut ei väitä samaa millään tavoin samassa mitassa vaan tarjoavat kaiken käyttäjilleen. Ne puhuu olevansa yhteisössä kun ubuntu taas ei halua myöntää että ne vain on jakelijoita eivätkä kehittäjiä.

Kuten Canonical?

Väitätkö siis että Canonical on taas kehittänyt kaikki softat että muut voi niitä jakaa. Yhteisö tekee softat, yhteisö hankkii käyttäjät niillä. Jos käyttäjät valitsee käyttäjän sen vuoksi että canonical on mediaseksikkäin ja tunnetuin niin se ei tee canonicalia sellaiseksi että se on oikeasti järkännyt ne itsellee. Canonicalin fanittaminen sitä tekee joka johtuu ihan muista asioista kuin teknisistä ominaisuuksista tai toteutustavasta. Onhan se useimpien mielestä Windowsin turvallisin vaikka olisi miten reikiä täynnä koska eivät tiedä muista.

Luulet ilmeisesti, että rahan kaataminen hornan tuuttiin on hauskaa touhua? Eiköhän tarkoitus ole kääntää toiminta kuitenkin voitolliseksi, ja jokainen yritys on joutunut joka tapauksessa tuottamaan tappiota ensialkuun. Eipä tainnut Red Hat olla sen enempää kultakaivos 90-luvun alussa, kuin mitä Canonical on tänä päivänä.

En luule mutta etpä ajattelekkaan asiaa mitä Markin miljoonat oikein aiheuttaa. Muiden täytyy tuottaa voittoa nopeasti sijoittajille. Ei sijoittajat rahaa työnnä kaivoon koska se on hauskaa. Canonicalilla on kuudes vuosi putkeen tappiolla. Yksikään firma ei olisi selvinnyt siitä jos ei olisi Markin kaltaista tukijaa takana.

Entäs jos jonain päivänä tapahtuu niin, että Canonical tuottaa rahaa ja näistä tuotoista ohjataan resursseja Linuxin kehittämiseen?

No mihis niitä Canonicalin käyttämiä rahoja nyt oikein käytetään? Ei ainakaan linuxin kehittämiseen. Eikä edes Gnomen kehittämiseen. Kaksi ääripäätä on kehittämättä eli käyttis ja graafinen käyttöliittymä joka on näkyvä käyttäjälle ja jonka käyttö on se joka määrää suuren osan tietokoneen käyttökokemuksesta. Canonical on puolustautunut sitä että kun se ei kehitä linuxia sillä että se panostaa käyttäjän tarpeisiin. Mutta eipä se panosta edes gnomeen. Ubuntussa ei ole sellaista erikoisuutta joka tekisi sen teknisesti paremmaksi. Ei asennusohjelmasta, ei tietoturvasta, ei ohjelmistoista tai muustakaa. Ainoastaa se fanilauma on äänekkäämpi.

Tietääkseni eräs nimeltämainitsematon ikkunabisnestä pyörittävä puulaaki tekee 15 miljardia US dollaria voittoa vuodessa, joille markkinoille ei pääsääntöisesti kiilata ainakaan voittoa tekemällä.

Pitäisikö siinä olla heti samantien tekemässä miljardiluokan voittoa? Moni muu yritys on onnistunut alle parin vuoden tekemään voittoa ja päässyt markkinoille. Tietenkään MS omista teoista ne ei pääse suurille markkinoille nopeasti mutta pikkuhiljaa yhteistyössä usean distron tekijän toimesta. Kukaan ei silti ole ajamassa muita distroja pois sillä että vetäisi niiden mahdollisii käyttäjiä tekohengittämällä omaa distroa.

Mitäpä jos esitänkin sellaisen hullun idean, että Ubuntun tarkoitus ei ole viedä muiden Linuxien käyttäjiä, vaan kiilata nimenomaan juuri tuolle em. markkinoille.

Se tapahtuisi siten että Canonical velottaisi ubuntusta jotenkin niin että Markin ei pitäisi joutua laittamaan muutamataa tuhatta euroa enempää siihen. Niin että Canonical voisi toimia ihan omavaraisena. Nyt tekohengityksellä ja väittämällä olevansa suunnannäyttäjä ja käyttäjien toiveiden kehittäjä niin se ei ole mitää muuta kuin muiden hidasteena ja tuo site hyötyä MSlle. Ja muista että yksi distron tekijä on helppo raivata pois. Tuhat taas ei.

Linux on hyvissä asemissa niin palvelimissa kuin mobiililaitteissakin ja toimistoissakin Linux on yleistynyt, mutta kotitietokoneissa osuus lähinnä marginaalinen. Tämän marginaalin tavoittelu on lähinnä typeryyttä silloin kun todelliset markkinat ovat paljon suuremmat.

Marginaaliset? Väitätkö yli 10% osuutta marginaaliseksi (kattoen lukuja mitä linuxia ladataa ja myydää ja miten paljon PCtä myydää)? Ja mikä ihme on tavotella jotain todella suurta markkinaosuutta? Linuxilla on suurempi osuus kuin applella mäkeillään ja rahaa tehdään miljardeja vuodessa työpöydillä mutta kun ei ole yksi yritys tienaamassa tai tekemässä vaan sadat suuret ja pienet. Linuxin idea ei ole tuhota microsoftia, se on vain tahanton sivuvaikutus.

Hyvinhän se menee tietokonevalmistajille kaupaksi. Kuluttajan ensijaisena valintana en uskoisi Windowsin olevan jos alalla vallitsisi terve kilpailu. Tosin silloin Windows saattaisi olla parempi käyttöjärjestelmä.

No varmana menee kun MS kiristää.

Tilannehan on se, että Windows on tietokonevalmistajille hyvä valinta, koska Microsoft vastaa käyttöjärjestelmän tuotetuesta, firman rahavarat varmistavat, että tukea tulee riittämään, koneiden "vanhentuessa" niistä tulee hitaita jolloin asiakas ostaa uuden... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

OEM valmistajat saa halvemmalla lisenssin mutta ne vastaa tuetetuoesta ja bugitkin joutuu pitkälti itse setvimään että voivat neuvoa. Lähdekoodii eivät näe mutta ei se valtaosaa bugien ongelmia ratkontaa estä.
MS myös maksaa paljon erilaisia lahjuksia markkinoinnista ja kuuluttaa helpompaa ylläpidettävyyttä kun on yksi käyttis mitä tukea ja kaikkee muuta. Kellää ei ole varaa menettää MS etuuksia tai pahimmillaa oikeuksia ostaa niitä lisenssejä kun se olisi itsemurha. Joten kilpailijat pidetää poissa ihan omin voimin. Kato vaikka mitä Dellin Ubuntu sivustolle kävi kun MS suutahti kun dell mainosti Linuxin olevan tietoturvaltaan parempi ja Ubuntun olevan helppokäyttöisempi. Sivut pois ja nyt Ubuntu on vain avoimen koodin ohjelmoijille sopiva. Mukamas.

Linuxien tapauksessa taas pelkona on, että huonosti tuottavat firmat kaatuvat ja vastuu käyttöjärjestelmästä jää tietokonevalmistajalle. Jos tämä tapahtuu parin miljoonan koneen kanssa, ei konkurssi välttämättä ole kaukana.

Eikä jäisi. Kyse on avoimesta koodista ja aina voisi siirtää sopimusta muille tukijoille niin kauan kuin niillä on resursseja siihen. Tätä ongelmaa karttaa se että ollaan upstreamin kanssa ystävällisiä niin että kuka tahansa joka tuntee upstreamin voi antaa tukea ilman että pitää eka ottaa selvää jostain erikoisista alkuperäisen distron tekijän patcheista.

Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin.

MS kerto että XBox osasto tuli voitolliseksi viime vai toissa vuonna. Ja mähän jo sanoin että investointi ja alkuperäinen XBox on tappiollinen.

Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.

No tottakai pelien vuoksi. Mutta kun ei koko pelejä olisi sille tehnyt jos ei MS olisi tekohengittänyt koko osastoa. Jos sulla olisi pelikonsolin valmistus alussa niin et saisi mitenkää samaa hintaa jos yrittäisit kilpailla samoilla teknisillä ominaisuuksilla. Ja MS oli ässä hihassa ja se oli DirectX. PC ja XBox yhtä aikaa. Ensin XBoxin x86 prossulla tehty helppo konversio jolla saadaan pelintekijöitä ja muita ja sitten voidaan vaihtaa arkkitehtuuriakin jo helpommin kun saadaan sidottua tekijät omaan markkinaosuuteen.

Samalla myös esitit sen miksi ne ovat vielä pystyssä, vaikka rahaa on hukkunut niin paljon. Tästä samasta syystä Red Hat pystyy kehittämään Linuxia, vaikka sen kehittäminen pelkkiä tuottaa kuluja. Mutta RH investoi kehittämiseen siksi, että RH on riippuvainen Linuxista.

Enkä esittänyt. Linux tuottaa enemmän kuin mitä siihen kaadetaan. Sen vuoksi siihen kannattaa sijoittaa kun sillä saadaan hyötyä. Se ei ole pelkkää kulua tuottava kehitys. Kaukana siitä. Vai haluatko sanoa että Canonical haluaa heittää rahaa kaivoon koska se haluaa tulla riippuvaiseksi Linuxista?
Ei! Canonical haluaa sijoittaa rahaa Linuxin kehittämiseen (oikeastaan ei sijoita yhtään) tai sen hyödyntämiseen koska siinä on mahdollisuus tuottaa paljon enemmän voittoa! Canonical on voittoa tavoitteleva yritys. Ei hyväntekijä tai mikää voittoa tavoittelematon. Canonicalin idea on tehdä rahaa. Se vaan ei ole onnistunut vielä (toivottavasti) tekemään siitä toimivaa.

Tiedätkös, että pelit ovat ainoa syy Wiin ostoon, kuten muidenkin konsoleiden, joten pelit eivät yksinkertaisesti voi olla huonoja. Ne eivät ehkä ole sinun makuusi, mutta kahdeksisenkymmentä miljoonaa konsolin ostajaa ovat kanssasi eri mieltä.

Pelikonsolien määrä != pelienmäärä tai hyvien ostajien tae. Tiedän varmaan yli kaksikymmentä henkilöö jotka osti Wiin. Niistä sitä pelaa aktiivisesti vain kolme. Muut ostivat joko kilpailevan pelikonsolin jota käyttävät tai sitten jatkoivat PC käyttöä. Kukaan 360 tai PS3 ostaja ei ole laitettaa hylännyt. Pelit on parempia.

En edes itse tiedä oikein mitään Wii pelejä kun ei ole kiinnostanut. Tiedän vain melkein kaikkien tietämieni pelaajien sanovan tuota. 360 omistajat muuten ostaa eniten pelejä konsolilleen kuin mikään muu laite. Vaikka konsolia ei ole myyty yhtä paljoa kuin wiitä niin pelejä menee loistavasti.

Puolet summasta menee laitteen kehitykseen jo kättelyssä. Siihen nähden, että Microsoft hukkasi Xboxiin sen 5 miljardia USD, kertoo lähinnä siitä, että viisi miljardia ei takaa "tarpeeksi hyviä markkinoita".

Kyllä se olisi taannut markkinoinnin osalta mutta kun tuote oli jo niin paska että sen jo useimmat tajusi ostaessaan koneen ja ottaessaan käyttöön. Täyttä sekundaa et voi myydä kaikille vaikka miten markkinoisit. Mutta jos ei olisi ollut myyntikavania ja OEM valmistajia niin vista ei olisi lähtenyt mihinkään.

Ja Red Hat tekee rahaa sillä ilmaiseksi jaettavilla distroilla vai teknistä tukea myymällä?

Molemmilla.

Usein työsopimuksissa mainitaan, että vapaa-aikanasi tekemäsi työ kuuluu sekin työnantajalle. Ainakin jos työskentelet tuotekehityksessä.

Ei muuten satu menemää läpi suomen laissa. Kilpailukielto ja vaitolovelvollisuus sen sijaan meneekin. Mutta jos saat vapaa-aikanasi idean jotain samsungia näpellessä niin sitä ei nokia omistaisi vaikka kuinka työskentelisit nokian tuotekehityksessä. Saisit vapaasti erota nokialta ja mennä töihin samsungille ja kertoa uuden idean jos et ole sitä nokian maksaman työajan aikana keksinynyt mitä ei vapaa-aika ole.

Avoimen lähdekoodin kehityksessä on sellainen sopimusykälä, että tekemäsi työ on kaikkien hyödynnettävissä. Mutta vaikka kehittäisit avointa lähdekoodia, voit tehdä myös omia suljetun koodin projektejasi.

No ei se missää kehityksessä sellaista tule. Se on lisenssissässä itsessää. Ja saat myös myöhemmin muuttaa tekemäsi koodin lisenssin jos haluat mutta et takautuvasti.

Upstream puolestaan on kehittäjäystävällisyyttä.

Upstream on käyttäjäystävällisyyttä juuri kun on kyse käyttäjän mahdollisuuksista ja eduista pitkällä tähtäimellä.

Jos otetaan nyt oikein ääriesimerkki, niin jokainenhan voi kirjoittaa omat koodinsa kernelistä lähtien, niin tulee sitten mieleinen käyttöjärjestelmä, ja ainostaan itse kun käyttää, niin saa varmasti tehtyä korjaukset ihan pohjalta asti.

Joka olisi todella hidasta ja vaivalloista ja mahdotontakin kun yksi ei saisi kaikkia ideaoita.
Sen sijaa kun hajautetaa kehitys useisiin ja jokainen tekee yhteen paikkaan työtä (upstream) niin kaikki kehittäjät (eli käyttäjät myös) hyötyvät siitä. Samoin kaikki sen koodin jakelijoiden asiakkaat kun ne voisi palkata kenen tahansa tekemään koodin upstreamiin eikä vain jakelijaa ja saada sen sieltä itselleen.

Upstream ystävällisyys on aina käyttäjän paras etu.

Asiakkaan saamat edut on yhtä kuin asiakkaan saama palvelu. Canonicalin painopiste ei mitä ilmeisemminkään ole kehityksessä, vaan asiakkaassa.

Eli se ei ole asiakkaassa vaan markkinoinnissa, joka ei tuo käyttäjille yhteisölle vaan ubuntulle.

Tärkeämpää rajatuilla resursseilla on saada käyttöjärjestelmää asiakkaan tietokoneeseen kuin osallistua kehitystyöhön, jota tehdään joka tapauksessa, oli Canonical olemassa tai ei.

Tärkeämpää saada oma distro asiakkaan koneisiin joka sidotaan siihen ja jota markkinoidaan parempana kuin kilpailijoiden jotka tekee kaiken koodin ja jotka osallistuu kehitykseen ja parantaa koodia sitä mukaan kuin käyttäjät tahtoo?

Voisi samantien suositella Windowsia jokaisen uuden tietokoneen ostajan koneeseen koska siitä on melkein yhtä paljon hyötyä.

Tässähän se ongelman ydin onkin.

Ubuntu taitaapi olla ihmeellinen ja erikoinen siinä mielessä, että se yrittää olla suunnattu UUSILLE käyttäjille.

Oma ja uusi käyttäjä on samaa asiaa. Jokainen distro on erilaisille käyttäjille suunnattu. On uusia ja on edistyneitä. Valtadistrot kuten suse, mandriva, ubuntu ja muut on uusille käyttäjille suunnattuja. Ubuntu ei eroa mitenkää siitä. Oikeastaa suse ja mandriva on nimenomaan uusille niiden omien työkalujen takia. Sitte gentoo ja muut samanlaiset on taas omille erikoisimmille suunnattuja. Moni uusi käyttäjä ottaa archin tai gentoon koska haluaa oppia alusta alkaen kaiken kerralla kunnolla eikä vähitellen.

Jokainen distro suunnataan omille käyttäjille ja se ei laske pois uusia käyttäjiä mitenkään!

[Kunnollinen tullimies]

Noniin Fri, tiivistelen tässä hiukan. Ketjulla saattaa olla muitakin lukijoita kuin vain me kaksi.

Noista työsopimusasioista. Kyllä se vain niin on, että tutkimus ja tuotekehityshommissa työsopimuksissa useimmiten mainitaan työsuhteen aikana ja välittömästi sen jälkeen tekemiesi patenttien kuuluvan työnantajalle.

Sitten, jos olet kilpailukieltosopimuksen alainen, et todellakaan voi "noin vain" vaihtaa Nokialta Samsungille. Tai jos vaihdatkin, olet rikkonut kilpailukieltosopimusta.

Noista pelikonsoleista sitten. Kyllä se vain niin on, että myyntimäärät kertovat tuotteen kuin tuotteen paremmuudesta. Henkilökohtaisella tasolla paremmuus puolestaan on täysin subjektiivista.

Jos Wiit ovat pölyttymässä, niin sehän kertoo vain siitä, että näitä ihmisiä kiinnostavista peleistä on puutetta, ja jos Xbox 360 omistajat ostavat henkilöä kohden paljon pelejä, kertoo se siitä, että näitä ihmisiä kiinnostavia pelejä julkaistaan laitteelle paljon.

Sikäli nuo pelimyynnit henkilöä kohden ovat toissijaisia, sillä kokonaispelimyynneissä Wiillä näitä myydään kuitenkin enemmän.

Olikohan näin, että Microsoftin EDD tuotti kyseisenä vuonna voittoa vuositasolla. Ei niin, että se olisi tuottanut takaisin Xbox 360:n tai divisioonan kokonaistappiot.

Avoimen lähdekoodin kehityksessä ei ole kyse tietylle piirille kehittämisestä, vaan koodista, jota kenellä tahansa on oikeus hyödyntää. Jos Pekka kehittää avoimen lähdekoodin FreeDVD Burnerin, on Pekka osallistunut avoimen lähdekoodin kehittämiseen riippumatta siitä onko Pekka kirjoittanut riviäkään kerneliä tai käyttöliittymää. Esimerkiksi Ubuntu ei ole mikään päätepiste kehityksessä, vaan ketju jatkuu eteenpäin. Ymmärtääkseni Google hyödyntää Ubuntun koodia, kuten nähdään myös Mintissä tehtävän.

Huomioden, että mainitsin markkinaosuudessa myös BSD:n, ei voi kuin ihmetellä, että mikähän se "yksi käyttöjärjestelmä" mahtaa olla mistä kirjoitat? Jos lisäämme tähän "yhteen käyttöjärjestelmään" vielä Windowsin, pääsemme lähelle 100 prosentin osuutta markkinoilla.
Muutoinkin tuo 15% osuus oli vahvasti liioiteltua. 5% osuus Linux-pohjaisille käyttöjärjestelmille vaikuttaisi suhteellisen realistiselta. Tämäkin tekee jo viitisenkymmentä miljoonaa Linuxia ympäri maailman.
Jos "yhden käyttöjärjestelmän" mentaliteetilla mennään eteenpäin, mitä valittamista siinä on jos eri instanssit omilla tahoillaan yrittävät levittää tätä "yhtä käyttöjärjestelmää".

Katsohan, se, että tuote on teknisesti hyvä harvoin riittää menestykseen, vaan tuotteen saamiseksi asiakkaiden käsiin täytyy tehdä aktiivisesti työtä sen puolesta. Ilmaiset asennuslevyt ovat esimerkki tällaisesta toiminnasta, kuten brändääminenkin. Jos todellakin olet sitä mieltä, että Ubuntu menestyy markkinointinsa takia, mikseivät muut markkinoi sitten samalla tavalla? Rahan puute ei käy selitykseksi, sillä juurihan olet valittanut Shuttleworthin lahjoituksesta.

Brändääminen on täysin normaali keino myydä tavaraa. Mainitsin jo Philipsin ja Wurthin, ja Siwa-esimerkkisi innoittamana isken pöytään Pirkan ja Rainbown. HP:n kannettavaanikin myydään samalla tavoin.

Microsoft toki kiristää laitevalmistajia, mahdollisuuksien puitteissa tietenkin, mutta suurimmat syyt Windowsin valinnassa OEM-käyttöjärjestelmäksi ovat taloudellisia ja käytännöllisiä. Microsoftin tarjoamat päivitykset, näiden varmuus myös tulevaisuudessa ja Windowsin yhteensopivuus lähes kaiken kanssa ovat painavia syitä laitevalmistajille. Laitevalmistajien viimeaikainen kiinnostus Linuxia kohtaan johtuu lähinnä siitä, että sen jälkeen kun Linux-pohjainen miniläppäri alkoi keräämään markkinoita, on laitevalmistajien todellisena pelkona ollut joutua Windowsin verran alihinnoitelluksi markkinoilla.
Koska liike-elämä on arvaamatonta ja onni voi kääntyä nopeastikin, on yhteistyökumppaneiden vakavaraisuus tärkeä asia. Ei kukaan halua valita persaukisia toimitusketjunsa lenkiksi, ellei siitä ole selvää hyötyä tai ole pakko. Asiat muuttuvat,  CES 1983, ja kaikki olisivat pitäneet vitsinä sitä, että reilu 20 vuotta myöhemmin Apple myy IBM-klooneja.

Microsoftin ydinalueella kilpaillessa pitää lähteä siitä liikkeelle, että firma ei tule tuottamaan rahaa pitkiin aikoihin, ja ainoat tällä alueella kilpailussa menestyneet ovatkin yrityksiä joiden tulot eivät riipu kilpailevasta tuotteesta. Netscape, RealOne, Sony, Apple, IBM, ovat kaikki yrityksiä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin vähintään Microsoftin myötävaikutuksella. Nyt Firefox ja Google ovat saavuttaneet riittävän suosion siihen, että Microsoftin on hyvin vaikea tehdä näille yhtään mitään. Oikeastaan samaan asemaan on myös Red Hat päässyt, vaikka sekin on yritetty saada jyrän alle.
Linux-jakelijan ja kehittäjän on lähdettävä siitä ajatuksesta, että tuotteella ei tehdä rahaa pitkään aikaan.
Eräs huomoinarvoinen seikka on se, että Shuttleworthin lahjoitusta ei tietääkseni ole vielä käytetty kehittämisen rahoittamiseen, vaan kehitystä tehdään Canonicalin varoilla.

Maksullisen julkaisun ongelmana olisi se, että tämä tuskin saisi yleisöä olemassa olevien Linux-käyttäjien ulkopuolelta, sillä mahdollisten ja todelllisten yhteensopivuusongelmien vuoksi harva uskaltaa maksaa julkaisusta. Pelkona on rahojen menettäminen jos käyttöjärjestelmä ei omassa koneessa toimikaan. Ilmainen jakelu on aina käyttäjälle riskitön tapa hankkia käyttöjärjestelmä.
Kun itse vaihdoin Windowsista Linuxiin, etsiskelin ensin Red Hatia, jota serkkuni käytti joskus 90-luvun lopulla. Sitähän ei ilmaisena löytynyt, joten seuraavaksi vuorossa oli Mandriva. Mandriva oli hyvin raskas, ainakin XP:hen tottuneelle, ja kun asia tehtiin varsin selväksi, että ilmaisversion päivitykset ovat lähinnä "herran hallussa", päätin lopulta etsiä jonkin muun Linuxin. En muista syitä miksi päädyin juuri Ubuntuun, mutta Ubuntusta sai helposti vaikutelman, että nämä kaverit haluavat, että asennan heidän jakelunsa koneelleni. Ja tämän lisäksi jakelija ilmoitti toimittavansa päivityksiä käyttöjärjestelmään.

Upstreamprosessi on käyttäjälle paras vaihtoehto silloin, kun prosessin lähtökohtana on käyttäjä. Jos ei ole, on käyttäjälähtöisesti toimittava prosessista erillisenä. Upstreamprosessilla haetaan mahdollisimman hyvää teknistä laatua tuotteelle, mutta valitettavasti laatu ei ole asiakkaalle näkyvä asia - sen puute kylläkin on - ja tuotetta kaupatessa laatua tärkeämpää on se, miten mahdolliset ongelmat hoidetaan. Parhaimmillaan takaiskut saattavat lopulta kääntyä jopa eduksi. Hyvänä esimerkkinä on kaikille tuttu i-firma. Ongelmat asiakkaan kanssa hyvin hoitaneena on asiakastyytyväisyys ollut huippuluokkaa, mutta nyt "antennagaten" myötä näyttää ote lipsuvan. Sen sijaan, että oltaisiin kumarrettu asiakasta, meni Steve Jobs itkemään muissakin puhelimissa olevan samanlaisia vikoja ja kehoitti vetämään Apple-kortsun päälle suojaksi. Voi olla, että kohta Steve Jobsin on naama vihreänä todettava Meidän on aika ilmoittaa hallitukselle, että kykymme hallita todellisuudenvääristyskenttää (TM) on heikentynyt.

Tietoturvaongelmat on syytä korjata ihan ykkösprioriteettina. Vaikkei bugina kyseessä olisikaan sen kummempi kuin vaikka mediasoittimen sulkeutuminen puolen tunnin käytön jälkeen, kyseessä on riskienhallintakaavion (seuraukset x tapahtuman todennäköisyys) mukainen korkea riski seurausten perusteella, toki riippuen bugista.

Katsohan nyt, ketjussa esitetty objektiivisesti perusteltavissa oleva argumentti on, että "Canonicalin pitäisi osallistua upstream-kehitykseen koska se on reilua", ja tämä on se pätevä argumentti. Tätä vastaan kukaan tuskin alkaa väittämään, ainakaan ilman suljetun lähdekoodin puoltamista.

[Kunnollinen tullimies]

Eikös nuo yhtiöt eli Red Hat ja Canonical tehe rahaa palvelimillaan ja niihin systeemeihin liittyvillä jutuilla... ei näillä käyttiksillä. Shuttleworth teki aikonaan omaisuutensa etelä-afrikassa ja tuli sitten eurooppaan ja pisti canonicalin pystyyn. eikö se olis saanut tehdä tuota liikettään? käsittääkseni ihminen voi fyrkoillaan tehdä mitä haluaa...

Näin ne tekevät - tai Canonicalin voitollisuudesta ei ole kyllä vielä varmuutta, mutta Red Hat tekee ainakin. Ja Red Hat Enterprise Linux lisenssi, hinnat alkaen 80USD/vuosi (sisältää tuen netin välityksellä).

[ladoga]

http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Kiitos. Mielenkiintoista keskustelua (varsinkin kommenttien puolella).