Verkko hitailee.

[Linesa]

Tämä nyt voi olla laiteongelmakin, mutta.

Sähelsin läppiksen uudelleenasennukuntoon.. Ennen uudelleenasennusta siirsin tietysti home-hakemistot parempaan talteen verkon läpi toiselle koneelle.

Pelastussiirto sujui vauhdikkaasti, noin 10 Mt/s vauhtia. Palautus sen sijaan matelee kymmenesosalla tästä.

Verkko oli pelastusvaiheessa tällainen

Pöytäkone <==> WLAN <=reititin=>RJ45<==läppis

Tämä siksi, että pelastuskone on paikassa johon piuha ei yllä., ja rescue tilassa läppiksen wlan ei ole päällä.

Palautusksessa verkko oli muuten samanlainen, mutta rj45-letkun  lisäksi läppiksen wlan on toiminnassa.

Tuo käytetty RJ45-kaapeli on pitkänsorttinen, ja epäilin sen kuntoa, joten käänsin kaapelin toisin päin. Ei vaikutusta. Loppujen lopuksi huomasin, että siirto läppiksen wlanin kautta sujuu edes hieman nopsammin. (Nopein mahdollinen langaton yhteys on kai jotain 56 Mb/s, mutta tästä menee tietenkin osa hukkaan IP-siirron saitko/sain-kyselyillä. Kuvittelisin, että verkkokaapeli olisi nopeuttanut toimintaa huomattavasti, mutta se tekikin sen vain toiseen suuntaan...

Tietenkin olisin voiniut siirtää läppiksen pöytäkoneen lähelle, ja kytkeä ne suoraan verkkopiuhalla toisiinsa.

Pitää kai investoida ulkoiseen levyasemaan. Ei ne enää mansikoita maksa.

Eli miksi verkon toiminnassa on näin pirunmoinen ero?

[Ganymedes]

Suunta voi vaikuttaa, imho, ainoastaan jos läppärissä on super-hidas levy kirjoituksessa. Jotain sinnepäin on mahdollista, mutta tuskin tämä siitä johtuu. Tarkoitan siis tapausta, jossa sinulla on RJ-45-liittimiä, piuhaa ja kytkin/hubi - ei niissä ole mitään yksisuuntaista.

Olen huomannut, että Samba menee joskus todella hitaaksi päivitysten jälkeen. Tämä on johtunut siitä, että versiot ovat olleet "liian kaukana toisistaan" - ainakin siltä se on vaikuttanut. Tarkoitan sitä, että Ubuntu-serverillä ja työasemlla on ollut eri versio (esim. 8.10 ja 9.04), mutta vain toinen on päivitetty uudempaan Sambaan. On tähän mennessä aina korjaantunut sillä, että olen päivittänyt toiseenkin päähän uudemmman Samban, nehän sinänsä tulevat saataville suunnilleen samoihin aikoihin.

[Linesa]

Olen huomannut, että Samba menee joskus todella hitaaksi päivitysten jälkeen. Tämä on johtunut siitä, että versiot ovat olleet "liian kaukana toisistaan" - ainakin siltä se on vaikuttanut. Tarkoitan sitä, että Ubuntu-serverillä ja työasemlla on ollut eri versio (esim. 8.10 ja 9.04), mutta vain toinen on päivitetty uudempaan Sambaan. On tähän mennessä aina korjaantunut sillä, että olen päivittänyt toiseenkin päähän uudemmman Samban, nehän sinänsä tulevat saataville suunnilleen samoihin aikoihin.

Pitäisikös pistää Samba-jako päälle, ja kokeilla sillä? Nyt jyystän ssh-siiroolla.

ftp olisi kai hiukkasen nopeampi kuin ssh, mutta en viitsinyt asentaa ftp-palvelinta.

[Ganymedes]

No joo, ssh:n teoriasta ja käytännöstä minulla ei ole tietoa.

[Tha-Fox]

Itse pääsen 54 megan langattomalla sisäverkolla ssh-protokollalla noin 800 kt/s - 1,2 Mt/s siirtonopeuksiin. Siihen verrattuna tuohan on aika linjassaan.

[Linesa]

Itse pääsen 54 megan langattomalla sisäverkolla ssh-protokollalla noin 800 kt/s - 1,2 Mt/s siirtonopeuksiin. Siihen verrattuna tuohan on aika linjassaan.

Äsh...

Meni siis tavut ja bitit sekaisin. Joka tapauksessa sisäverkon pitäisi olla nopeampi kuin ulkoverkko. EI ole ihan linjassa, että yksin toimiessaan kumpi tahansa kone. ulkoa tuleva datasiirto vaihtelee 600-1000 kb/s välillä ja lähiverkon sisällä 100-200 kb/s...  Ulkolinjan nopeus siis 10 MB/s.

[Ganymedes]

Tästä varmaan syntyy taas laaja polemiikki, mutta seuraava on Wikipediasta:

IEEE 1541 and Metric-Interchange-Format specify B as the symbol for byte (e.g., MB means megabyte), while IEC 60027 seems silent on the subject. Unfortunately, B is also used for bel, another unit used in the same field. The use of B to stand for bel is consistent with the metric system convention that capitalized symbols are for units named after a person (in this case Alexander Graham Bell); usage of a capital B to stand for byte is not consistent with this convention. However, there is little danger of confusion because the decibel (dB) is used almost exclusively for bel measurements, while the decibyte (1/10 of a byte) is never used.

The unit symbol KB is commonly used for kilobyte, but is often confused with the use of kb to mean kilobit. IEEE 1541 specifies b as the symbol for bit, however, the IEC 60027 and Metric-Interchange-Format specify bit (e.g., Mbit for megabit) for the symbol, achieving maximum disambiguation from byte.

Itse olen tottunut siihen, että:
b = byte
bit = bit
t = ei käytetä, mutta olisi sikäli hyvä, että t on varmastikin sitten tavu.

Tällöin ei tule sekaannuksia, mutta kuten yllä on sanottu, niin jotkut käyttävät juuri toisella tavalla, tai oikeastaan hölmö IEEE 1541 tekee vain näin.

Siis ulos on sinulla 10 Mbit/s, luulisin, tuskin 8 kertaa nopeampi? Langaton on teoriassa 54 Mbit/s. Normaali lankasisäverkko on 100 Mbit/s tai jopa 1 Gbit/s.

Joten siis kymmeniin Mbit/s nopeuksiin pitäisi päästä kaapelilla ja kyllä Samballa pääseekin. Jos nopeus on vain jotain 5 Mbit/s, niin eihän sillä mitään tee, edes kotonakaan - ongelmia tulee 

Joten Tha-Foxin arvion mukaan yhdistelmän langaton-ssh nopeuden kuuluukin olla huono  - osta pitkempi kaapeli.

[Jallu59]

Kokeilepa ottaa läppäristä wlan pois päältä, jos se jotenkin jumittaa yhteydenottoyrityksillään.

Jos siirron kohde on läppärissä muistitikku, niin se voipi hidastuttaa siirtoa, etenkin jos USB on versiota 1.1.

T:Jallu59

[Linesa]

Mitähän mäkin taas kirjoittelin.

No, joka tapauksessa.

1. Ulkoverkko toimii normaalisti molemmille koneille (n. 1 Mt/s kaistaleveyden ollessa 10 Mb/s (huom mittayksikköero.))
2. Normaaliasetuksissa verkko on tällainen: Läppis <-> WLAN-keskitin <-> pöytäkone. WLANIN hitain komponentti lienee 56 Mb/s
2a: Verkkoyhteys läppikseltä pöytäkoneelle noin 500 kt/s (Testivaiheessa vähäistä mutta jatkuvaa muuta liikennettä, eli radiostreami. Ilman tätä olisi varmaan ollut jotain 800-900 kt.)
2b: Verkkoyhteys pöytäkoneelta läppärille noin 80 kt/s.

Lienee normaalia, että wlanin nopeus karkeasti puolittuu, koska sillä samalla 56 megalla on hoidettava yhteys molemmille koneilta keskittimeltä katsoen. Sitten siihen väliin tulee vielä verkon pakettikuittausliikennettä.

Molemmat koneet siis vastaanottavat internetistä dataa maksiminopeudella, mutta yhteys toiseen suuntaan sisäverkossa on HIDAS. Tulee mieleen, että kulkisiko toisen koneen lähettämä data ISPn kautta... Mahdollista, mutta en kyllä löytänyt asetuksista mitään viitettä, että se käyttäisi jonkin sortin cachea.

[Linesa]

Kokeilepa ottaa läppäristä wlan pois päältä, jos se jotenkin jumittaa yhteydenottoyrityksillään.

Jos siirron kohde on läppärissä muistitikku, niin se voipi hidastuttaa siirtoa, etenkin jos USB on versiota 1.1.

T:Jallu59

Molemmissa tapauksissa kohde (ja lähde) on kiintolevyasema.

[Ganymedes]

Tarkoitit siis että nopeus on 80 kt/s toiseen suuntaan. Minun lähtökohtani oli taas se että nopeus 800 kt/s on verkoksi armottoman hidas - onneksi on tullut aikoinaan vedeltyä kaapeleita.

Se miksi WLAN on näin tolkuttoman hidas, en osaa sanoa. Tulee mieleen koneiden WLAN-puolen konffaus, mutta en osaa sanoa missä vaiheessa ne oikeastaan voi konffata väärin - tai miten purkin voi konffata, ikäänkuin pois normaalista "full-duplex" -tyyppisestä tiedonsiirrosta. Mielestäni mikään ei ole lähtökohtaisesti yksisuuntaista ja näkemäsi toiminta on yksiselitteisesti väärin.

Ei kai Ethernetissä mikään mene pidemmän kautta jos lyhyempi reitti löytyy - eikä varsinkaan ISP:n kautta. Eikös sinulla ole NAT -käytössä tämän WLANin yhteydessä, kaikkihan tapahtuu tällöin tämän aliverkon avaruudessa.

Tietysti sellainen teoreettinen asia tulee mieleen, tästä NATista ja yksi/kaksisuuntaisuudesta ... Nimen tunnistus on toki yksisuuntaista. Eli pöytäkoneen pitää tunnistaa läppäri (tosin monesti, jotta yhteys toimii pitää löytyä toiseenkin suuntaan), joka on siis tavallaan yksisuuntainen toimenpide. Onko varmaa että tämä nimen tunnistus toimii aina ja pätkimättä? Jos ei toimi, niin ehkä voisi selittää tätä, siis suuri ehkä sittenkin - mutta jokuhan tässä nyt on.

Tätä voit kokeilla sillä, että älä käytä tiedonsiirrossa koneen nimeä vaan käytä suoraan tcp/ip-osoitetta - tällöin nimipalvelua ei tarvita. Toimiiko näin nopeammin? Hyvin kaukaa haettua, mutta onhan tämä helppoa kokeilla ja sikäli eliminoida tämä virhemahdollisuus.

Tämän ongelman voit eliminoida kun teet molempien koneiden hosts - tiedostoon toisen koneen IP-nimi vastaavuuden. Tätä hosts tiedostoa editoidaan ihan Ubuntun verkkoyhteyksien käyttöliittymästä (Windowsissa tekstieditorilla).

[Tha-Fox]

Voisiko läppärin wlan-ajuri olla jotenkin vajavainen? Broadcomin kortteihin tarkoitetulla ajurilla oli joskus Gutsyn tai Feistyn aikoihin 11 Mb/s. Jos tuossa olisi jotain samanlaista...

Edit: Tarkemmin ajatellen, ei tuon pitäisi aiheuttaa ongelmaa vain toiseen suuntaan, unohtakaa.

[Linesa]

Tarvitseeko AdHoc-"verkkoa" varten tehdä muuta kuin vaihtaa verkkotyyppi "Infrastruktuurista" => AdHoc? Kuvittelisin, että koneille ainakin pitää määritellä kiinteät IP-osoitteet?

Voisi kokeilla mitä tapahtuu, kun tukiasema tiputetaan välistä pois.

Ajureista sen verran, että pöytämikron usb-portissa on A-Linkin tikku. Tämän pitäisi olla hyvin tuettu. Läppiksen sis. rak. Atheros sen sijaan... no jaa.. toimii. Nykyisin sentään on jo vapaa ajuri. Tukiasema on sitä Wippiesin aikanaan ilmaiseksi jaettua yhteiskäyttömallia. (Saahan sitä vieläkin, mutta ei enää ilmaiseksi). Toimii kyllä, mutta olisi ehkä syytä hankkia parempi.

[Linesa]

Se miksi WLAN on näin tolkuttoman hidas, en osaa sanoa. Tulee mieleen koneiden WLAN-puolen konffaus, mutta en osaa sanoa missä vaiheessa ne oikeastaan voi konffata väärin - tai miten purkin voi konffata, ikäänkuin pois normaalista "full-duplex" -tyyppisestä tiedonsiirrosta. Mielestäni mikään ei ole lähtökohtaisesti yksisuuntaista ja näkemäsi toiminta on yksiselitteisesti väärin.

Jos verkko olisi tasaisen hidas, niin ymmärtäisin. Koska vika vaikuttaa vain toiseen suuntaan... ei tajua. Ja kuten on tullut todettua, NAT ja DHCP päällä, eli liikenteen ei pitäisi käydä yhtään missään.

Tietysti sellainen teoreettinen asia tulee mieleen, tästä NATista ja yksi/kaksisuuntaisuudesta ... Nimen tunnistus on toki yksisuuntaista. Eli pöytäkoneen pitää tunnistaa läppäri (tosin monesti, jotta yhteys toimii pitää löytyä toiseenkin suuntaan), joka on siis tavallaan yksisuuntainen toimenpide. Onko varmaa että tämä nimen tunnistus toimii aina ja pätkimättä? Jos ei toimi, niin ehkä voisi selittää tätä, siis suuri ehkä sittenkin - mutta jokuhan tässä nyt on.

Tätä voit kokeilla sillä, että älä käytä tiedonsiirrossa koneen nimeä vaan käytä suoraan tcp/ip-osoitetta - tällöin nimipalvelua ei tarvita. Toimiiko näin nopeammin? Hyvin kaukaa haettua, mutta onhan tämä helppoa kokeilla ja sikäli eliminoida tämä virhemahdollisuus.

Koneilla ei ole nimiä, pelkät IP-numerot (no, tietenkin Samba nimeää koneet, mutta lienee eri juttu,) Kolmen koneen verkossa ei ole järkeä moiseen. (Se kolmas on tulostinpalvelimena toimiva "vanhus".

Tämän ongelman voit eliminoida kun teet molempien koneiden hosts - tiedostoon toisen koneen IP-nimi vastaavuuden. Tätä hosts tiedostoa editoidaan ihan Ubuntun verkkoyhteyksien käyttöliittymästä (Windowsissa tekstieditorilla).

[Ganymedes]

Tarvitseeko AdHoc-"verkkoa" varten tehdä muuta kuin vaihtaa verkkotyyppi "Infrastruktuurista" => AdHoc? Kuvittelisin, että koneille ainakin pitää määritellä kiinteät IP-osoitteet?

Voisi kokeilla mitä tapahtuu, kun tukiasema tiputetaan välistä pois.

Ajureista sen verran, että pöytämikron usb-portissa on A-Linkin tikku. Tämän pitäisi olla hyvin tuettu. Läppiksen sis. rak. Atheros sen sijaan... no jaa.. toimii. Nykyisin sentään on jo vapaa ajuri. Tukiasema on sitä Wippiesin aikanaan ilmaiseksi jaettua yhteiskäyttömallia. (Saahan sitä vieläkin, mutta ei enää ilmaiseksi). Toimii kyllä, mutta olisi ehkä syytä hankkia parempi.

No joo, en tiedä noista ajureista, voihan ne hyvinkin olla viallisia.

En tiedä näistä Wippies jutuista mitään, mutta eikö siinä ole RJ-45 reikiä ... niihin kun tökkää molemmat koneet kiinni, niin sittenhän ne saavat saman aliverkon osoitteet ja homma toimii?

Jos siinä ei ole mitään tällaista, niin sitten joku uusi 100 Mbit/s kytkin (/hubi), molemmat koneet siihen kiinni, ja molempiin saman aliverkon osoite (esim. viimeinen numero eri, netmaskissa viimeinen numero 0) ja homman pitäisi pelata. Jos yhdistät käyttäen tcp/ip-osoitetta niin ei tarvitse huolehtia koneiden löytymisestä sen kummemmin. Sinänsä, antaahan joku ikivanha 10 Mbit/s hubikin paremman tuloksen kuin mitä sinulla on nyt.

EDIT:
Jokuhan tässä on, joten taas yksi kaukaa haettu ajatus - koneilla ei ole nimiä? En tunne verkkoja tarpeeksi, mutta onko tämä oikeasti sallittua ... eikö joku nimi pitäisi kuitenkin olla, vaikka sitä ei käyttäisikään? Onko tilanne se, että molemmat koneet ovat nyt nimeltään "  " tai jotain tällaista ... eli ne ovat "oikeasti" samannimisiä? En ainakaan itse ole koskaan tehnyt tällaista verkkoa ...

[Linesa]

Tarvitseeko AdHoc-"verkkoa" varten tehdä muuta kuin vaihtaa verkkotyyppi "Infrastruktuurista" => AdHoc? Kuvittelisin, että koneille ainakin pitää määritellä kiinteät IP-osoitteet?

Voisi kokeilla mitä tapahtuu, kun tukiasema tiputetaan välistä pois.

Ajureista sen verran, että pöytämikron usb-portissa on A-Linkin tikku. Tämän pitäisi olla hyvin tuettu. Läppiksen sis. rak. Atheros sen sijaan... no jaa.. toimii. Nykyisin sentään on jo vapaa ajuri. Tukiasema on sitä Wippiesin aikanaan ilmaiseksi jaettua yhteiskäyttömallia. (Saahan sitä vieläkin, mutta ei enää ilmaiseksi). Toimii kyllä, mutta olisi ehkä syytä hankkia parempi.

No joo, en tiedä noista ajureista, voihan ne hyvinkin olla viallisia.

En tiedä näistä Wippies jutuista mitään, mutta eikö siinä ole RJ-45 reikiä ... niihin kun tökkää molemmat koneet kiinni, niin sittenhän ne saavat saman aliverkon osoitteet ja homma toimii?

Toki löytyy 4 porttia lähiverkkoon ja 1 adsl-motukan suuntaan.

Kuten aiemmin kirjoittelin, käytännön syistä en saa molempia koneita siihen johdolla kiinni. Läppärin VOISIN viedä pöytäkoneen viereen, ja sikäli kun muistan, näin tehden nopeus on sen kaapelin periksi antaman 100 megan tasoa.