Kirjoittaja Aihe: RAID1, toimivuus.[RATKAISTU]  (Luettu 3087 kertaa)

sampo74

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 14
    • Profiili
RAID1, toimivuus.[RATKAISTU]
« : 02.01.10 - klo:19.57 »
Tervehdys
Olen rakentamassa tiedosto- ja webpalvelinta meidän perhefirmalle. Käyttiksenä on ubuntu 9.10,koska en osaa käyttää sitä palvelindistroa, kun siinä ei ole graafistaliittymää. Asensin sinne Apachen, SSH.n ja Cups.n + muut tarvittavat (kai). Kaikki näyttäsi toimivan ihan hyvin, myös eri käyttäjät. Ongelma on se, että biosista laitoin RAID1 toimintaan ja tämä näkyy ihan hyvin Gparted-ohjelmalla. Ongelma on se, että miten saan säädettyä sen (RAID1) ottamaan sitä peilikuvaa sille toiselle levylle? Nyt näyttäisi siltä, että se ei ole sitä peilannut ollenkaan.  Onko ehdotuksia/apuja?

Kiitokset,

Sampo
« Viimeksi muokattu: 04.01.10 - klo:09.50 kirjoittanut sampo74 »

Happosade

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 26
    • Profiili
    • Verkkolog
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #1 : 02.01.10 - klo:20.40 »
Ei ole kokemusta, mutta hakusanoilla linux raid tuli ensimmäisenä tuloksena Linux.fi:n artikkeli, joka on suomeksi, ja missä näyttäisi olevan ohjeet.
http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID
Irkkihyypiö

sampo74

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 14
    • Profiili
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #2 : 02.01.10 - klo:23.33 »
En ihan tuota ymmärtänyt:(  Mulla kun näkyy jo ne levyt valmiiksi ja kaikki näyttäisi olevan kunnossa, vain se, että se ei peilaa sitä sille toiselle levylle tai milloin se sitten sen peilaa. Jos tuolla äsköisessä osoitteessa oli juuri tästä tietoa, niin se meni huti.

mk1970

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 213
    • Profiili
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #3 : 03.01.10 - klo:08.44 »
Katso http://kuparinen.org/martti/comp/ubuntu/fi/raid.html miten asia tehdään asennuksen aikana. Ja siis BIOS-asetuksilla (=suurella todennäköisyydellä ns. FakeRAID) ei ole mitään tekemistä tämän kanssa...

sampo74

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 14
    • Profiili
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #4 : 03.01.10 - klo:10.11 »
Kiitokset, tämä on hiukan selkeämpää, joskin vain hiukan, mutta lähden yrittämään.

Eli, jos ymmärsin oikein, niin mun kannattaa poistaa bios-raid ja asentaa ubuntu uudestaan, käyttäen tätä itseosiointi vaihetta?


Mistofelees

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 641
    • Profiili
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #5 : 03.01.10 - klo:21.05 »
Tervehdys
Ongelma on se, että biosista laitoin RAID1 toimintaan ja tämä näkyy ihan hyvin Gparted-ohjelmalla.  ei ole sitä peilannut ollenkaan.  Onko ehdotuksia/apuja?

Tämä nyt ei ole vastaus kysymykseen, vaan ehdotus.
Mietihän tuota RAID:a.
RAID turvaa järjestelmäsi levyrikolta, mutta ei käyttäjien tekemiltä virheiltä. Esimerkiksi tiedostojen poistamiselta, kopioimiselta toisten pääle tai datan muuttamiselta.
Omasta mielestäni paljon parempi systeemi on se, että datasta otetaan kopio myöhästettynä.
Yksi mahdollisuus on ottaa kopio vaikkapa öisin. Tällöin menetetään pahimmillaan päivän työt, mutta pystytään palauttamaan vanhemmat. Kaikkea ei kopioida joka kierroksella vaan ainoastaan muuttuneet.

Itselläni oli aiemmin kotiservereissä järjestelmä, joka teki 80GB levystä vuorotellen kahteen pinoon kerran viikossa. Tämä vaati 160 GB backup levyn, eikä mahdollistanut aiempien versioiden palautusta..
Uudempi järjestelmäni tekee kopion päivittäin vain yhteen pinoon, mutta siten, että muuttuneesta datasta on neljä peräkkäistä kopiota. Datasta on siis olemassa kaksi täydellistä vedosta (alkuperäinen ja varmuuskopio) sekä kolme 'snapshottia', eli päivittäistä kopiota muuttuneesta datasta. Jos pyörittäisin pientä firmaa, jonka laskutuksesta ja lähdetiedoista on pakko säilyttää kopio, tekisin datasta vielä toisen kopion toiselle serverille, jossa olisi samanlainen varmuuskopiojärjestelmä. Rautahan ei enää maksa mitään. Wanhaan PC-pönttöön pistetty Atom 330 -emokortti ja kaksi hyvää 500GB kovalevyä jäävät hinnaltaan alle 300Eur ja vuotuinen sähkönkulutuskin alle 60 Eur.
Kovalevyjen hankinnassa kannattaa kysyä hyviä, serverikäyttöön tehtyjä kovalevyjä. Ei missään tapauksessa mitään kannettavien minilevyjä. Hyvä kovalevy kestää käytttöä 10-15 vuotta, ehkä enemänkin. Kannettavan (tai halpakoneen) kovalevylle en veikkaisi enempää, kuin 3-5 v.
USB_kovalevy ei ole ratkaisu varmuuskopiointiin. Itsekin olen niitä heittänyt roskiin toistakymmentä. Ahtaassa kotelossa levy käy kuumana. Kevyt USB-levy pöydän kulmalla ei ole voittajan valinta.

Oma järjestelmäni on tietenkin optimoitu vain omaan järjestelmääni. Toivoisin tämän kuitenkin antavan ajattelemisen aihetta.Maailmalta löytyy varmasti valmiita järjestelmiä, jotka ovat fiksumpia, tehokkaampia, luotettavampia ja selkeämpiä, kuin tämä minun kehittelemäni.
On olemassa myös järjestelmiä, joissa kaikki toimiston/labran koneiden kovalevyt ovat yhteiskäytössä ja kopioivat toistensa datat. En ole noihin järjestelmiin perehtynyt, mutta niitäkin kehutaan.
Yksinkertaisimmillaan dataa voi kopioida työasemalta toiselle ja vaikkapa serveriltä työasemalle. Jos datasta on olemassa useita kopioita, voidaan osassa niistä käyttää tiedon pakkausta. MIssään tapauksessa en koskaan pakkaisi kaikkia vedoksia.
Tärkein sanomani onkin, että RAID on minusta tarkoitettu aivan muuhun käyttöön, kuin firman kattavaan varmuuskopiointiin.

Niin. Se varmuuskopioserveri kannattaa tietenkin sijoittaa lukittuun palosuojattuun perunakellariin vesirajan yläpuolelle.Koneen tuuuletusaukkojen päälle nailonsukat pölysuojiksi ja kaikki tuulettimet korvataan isommilla kuulalaakeroiduilla.

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #6 : 04.01.10 - klo:02.42 »
RAIDista on se ilo, että järjestelmän saa nopeammin ylös jos joku levy hajoaa. Tällöin ei tarvitse muiden käyttäjien odotella niin kauaa kun järjestelmää pystytetään. Kotikäytössä, jos niitä muita käyttäjiä ei oikeasti ole, niin tätäkään hyötyä ei ole olemassa.

Backup-tarkoituksissa RAIDista ei juurikaan ole hyötyä - kuten edellä osuvasti kuvattiin - ja jos kyseistä RAID-installaatiota ei osaa sujuvasti käyttää ongelmatilanteissa, niin ei mitään hyötyä.

Joten edelliset kommentit olivat mielestäni oikein hyviä.

USB-levyt kylläkin soveltuvat tilanpäiseen käyttöön ihan hyvin. Eihän niiden käyttötunteja paljoakaan kerro, jos niihin vain varmistetaan tiedostoja. Sitä paitsi niiden virransyöttyö tuntuu hajoavan nopeammin kuin itse levyt, jotka sinänsä voi sitten kiinnittää jonnekin muuallekin hätätapauksessa - jos tämä nyt lasketaan eduksi  :).

USB-levyjen hyvä puoli on se, että ne voi viedä aivan jonnekin muualle - mikä tapa tietysti kuuluu oleellisena asiana backup-järjestelmään. Kaikilla ei näet ole omaa perunakellaria eri palo-osastossa  :)

Se miten näitä tiedostoja saa varmistettua muualle, sujuu helposti komennoilla "rsync" (ja Windowsissa "robocopy.exe"), joiden avulla voi inkrementaalisti kopioida muuttuneet tiedot jonnekin. Tällöin kopiointi on hyvin nopeaa, koska eihän yhden päivän aikana varsinaista dataa yleensä paloakaan muutu (videoeditoinnit ja vastaavat ovat sitten oma lukunsa backup:ien suhteen). Nämä komennot on helppo sijoittaa scripteihin, joita sitten ajaa vaikkapa vain työpöydältä klikkaamalla. Tietysti jos rakentaa "järjestelmää", niin nämä pitäisi ajastaa ja valvoa ja logittaa, niin että nämä varmasti tulevat ajetuiksi. Kaikki tällainen on helppoa rakentaa ihan käyttiksien perusjutuilla - ei siihen mitään ulkopuolisia ohjelmia tarvita.

Kuten aiemmassa vastauksessa huomatutettiin, pelkkä kaikkien tiedostojen varmistaminen kertaalleen ei riitä, eli edellä kerrottu inkrementaalinen varmistus ei riitä, vaan määräajoin pitää varmistaa myös kaikki, esim. kerran viikossa.

Vielä lopuksi, backupin ajaminen sokeasti on sinänsä hyödytöntä jos taustalla ei ole ajatuksia:

- mitä varten backuppia tehdään, eli mitä tapahtumia vastaan suojaudutaan?
- miten paljon backupin tekemiseen menee resursseja suhteessa siihen mitä saatetaan menettää?
- miten backup aikuisten oikeasti palautetaan silloin kun sitä tarvitaan, erilaisissa tilanteissa?
- miten paljon menetetään kun backup palautetaan, erilaisissa tilanteissa?

sampo74

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 14
    • Profiili
Vs: RAID1, toimivuus.
« Vastaus #7 : 04.01.10 - klo:08.35 »
Kiitoksia näistä näkemyksistä. Sain lisää ja uusia näkökulmia.