Kirjoittaja Aihe: Fedora 12  (Luettu 31423 kertaa)

glone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 35
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #40 : 18.11.09 - klo:17.17 »
No sitten se taitaa olla korruptoitunut.
jaa eli voiko olla että lataamani fedora 12 (x86_64 kde) on valmiiksi corruptoitunut vai rikkooko toi dd komento sen?
AMD 64 X2 3800+ | Asus HD 3450 512mt | 3gb ram | 750gb | Arch Linux KDEmod4 64bit & Win XP P.E |

mrl586

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4638
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #41 : 18.11.09 - klo:17.21 »
Kärvennä tuo ISO optiselle medialle ja katso, mitä tapahtuu.

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16428
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #42 : 18.11.09 - klo:17.25 »
jaa eli voiko olla että lataamani fedora 12 (x86_64 kde) on valmiiksi corruptoitunut vai rikkooko toi dd komento sen?

dd ei riko asioita tuolla tavalla. Se vain kopioi bittejä. Ennemmin olettaisin, että tämä hybrid-moodi ei toimi kunnolla kaikissa koneissa.

glone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 35
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #43 : 18.11.09 - klo:17.26 »
joo on menossa jo dvd kiekolle. toivotaan että toimis
AMD 64 X2 3800+ | Asus HD 3450 512mt | 3gb ram | 750gb | Arch Linux KDEmod4 64bit & Win XP P.E |

glone

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 35
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #44 : 18.11.09 - klo:19.22 »
onko jollain muulla ongelmia äänien kanssa tässä? äänikortti on kai Realtekin ALC888.

eli ei kai saa ohjainta tähän tai jotain , mitenhän vois saada toimii?
AMD 64 X2 3800+ | Asus HD 3450 512mt | 3gb ram | 750gb | Arch Linux KDEmod4 64bit & Win XP P.E |

odysseus

  • Vieras
Vs: Fedora 12
« Vastaus #45 : 19.11.09 - klo:13.57 »
OK, hyvä tietää että myös Mandriva tuollaista tarjoaa. Fedora tiputtaa kokonaan Live-CD:n pois ja siirtyy käyttämään 1G mediaa. CD on liian pieni, että saataisiin kaikki tarpeellinen mahtumaan.

Mistähän tuokin tieto on repäisty!

Kyllä tuolta Fedoran sivuilta saa Live-CD:n ihan kuten ennenkin.

vpv

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 185
  • 3 * Fedora + OpenWRT
    • Profiili
    • Fedora-sivuni
Vs: Fedora 12
« Vastaus #46 : 19.11.09 - klo:16.42 »
Fedora 13:n aikana suunnittelevat tuota live-CD:eiden jättämistä pois. Katsotaan toteutuuko.

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #47 : 19.11.09 - klo:22.05 »
Voiko tavallinen käyttäjä käyttää yum-komentoa ollenkaan?
Konsoli herjaa, että pitäisi olla kirjautuneena root-tunnuksilla, mutta esim. lisää/poista-sovelmaa käyttäessä mitään salasanoja ei kysytä, joka on mielestäni vähän outoa.
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

mrl586

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4638
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #48 : 19.11.09 - klo:22.08 »
Voiko tavallinen käyttäjä käyttää yum-komentoa ollenkaan?
Voi ainakin osaa tuon komennon toiminnoista (esim. yum search openttd).

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #49 : 19.11.09 - klo:22.31 »
Mutta asentaa ei siis voi?
Tuntuu oudolta, sillä eikös Lisää/poista-sovellus käytäkin yum:ia, eli siis on yum gui:lla?
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #50 : 20.11.09 - klo:06.05 »
Mutta asentaa ei siis voi?
Tuntuu oudolta, sillä eikös Lisää/poista-sovellus käytäkin yum:ia, eli siis on yum gui:lla?

Se lisää/poista on toinen sovellus. Periaatteessa menee niin että RPM on pakettijärjestelmä ja matalantason pakettihallinta (vastaa dpkg debianilla ja siitä johdetuilla distroilla). RPMää käyttää sitte YUM pakettihallinta joka on korkeantason pakettihallinta joka vain setvii riippuvuuksia ja mistä pakettilähteistä ne noudetaan käyttäen eri softia taas siihen noutamisee kute curl, wget tai jotain muuta. Ja sitten on oma softa joka tarjoaa tuon graafisen käyttöliittymä noiden softien käyttöön, piiloittaen niiden monimutkaisemman toiminnon.

Ja eri softille voidaan tarjota SELinuxissa (linux käyttiksen vahvistettu versio) eri tietoturvaluokituksia kuten myös vaihtoehtoisesti policykitillä tai apparmorilla, jotka on kaikki parempia kuin sudo. Tällöi voidaa antaa oikeus käynnistää softa X joka listaa pakettilähteet mutta ei voi asentaa/poistaa mitää. Mutta voidaa silti estää käyttäjää komentoriviltä edes listaamasta paketteja tai näkemästä asetuksia.

rpm pakettia vastaa deb paketti
rpm (matalantason) pakettihallintaa vastaa dpkg pakettihallinta
yum (korkeantason) pakettihallintaa vastaa apt

enkä nyt muista mikä graafine versio oli frontendinä yumille fedorassa, mutta se vastaa synaptic softaa taas debianissa ja siitä johdetuilla distroilla jotka nyt sitä haluaa käyttää. Graafisia softia voi olla vaikka kuinka paljo mutta kaikki on jotenki riippuvaisia alla olevista muista tasoista.

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #51 : 20.11.09 - klo:06.11 »
Ja se oikee dd komento fedoralle menee "dd if=/missä/on/levykuva of=/dev/mikä_on_kohde_levy_ilman_numeroa bs=1M" tällöi vältetää paremmi kirjoitusvirheiltä kun ei kirjoiteta ja lueta kuin mega kerralla. Ja kohdelevyn pitää olla siis ilman numeroa eli ei /dev/sdc1 vaan /dev/sdc. dd komento itsessää tuhoaa kaikki tiedostojärjestelmät kohdelevyltä, jote tarkistakaa ne levyjen kirjaimet!

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #52 : 20.11.09 - klo:17.25 »
Nyt olen kyllä sekaisin kuin... no en tierä.
Siis RPM on paketinhallintajärjestelmä, mutta ei osaa ratkoa riippuvuuksia.
Yum taas osaa ja PackageKit on sen edustaohjelma, eikös näin, vai menikö pieleen?

Mihin käytetään matalantason pakettienhallintaa? Eikös Yum/Apt hoida kaiken tarvittavan paketteihin liittyvän toiminnan?

Lainaus
Voiko tavallinen käyttäjä käyttää yum-komentoa ollenkaan?

Tuo ratkesikin, eli su-komennolla voi tehdä root-tason tehtäviä.

Miksi muuten Ubuntu heittää käyttäjän seitsemänteen virtuaalikonsoliin ja Fedora ensimmäiseen?
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

crope

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 817
  • Fedora 12
    • Profiili
    • http://palosaari.fi/
Vs: Fedora 12
« Vastaus #53 : 20.11.09 - klo:18.06 »
Mihin käytetään matalantason pakettienhallintaa? Eikös Yum/Apt hoida kaiken tarvittavan paketteihin liittyvän toiminnan?

Matalamman tason paketinhallinta vastaa yksittäisten pakettien hallinnasta. Korkeamman tason komennot taas hoitelevat riippuvuuksien ratkomista sekä automatisoitua pakettien latausta pakettilähteistä.

Antti

vpv

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 185
  • 3 * Fedora + OpenWRT
    • Profiili
    • Fedora-sivuni
Vs: Fedora 12
« Vastaus #54 : 21.11.09 - klo:00.15 »
Osaa asioista on käsitelty tuolla linux.fi-foorumin puolella myös, mutta kertaan tämän noin lyhyesti: PackageKit on sallinut Fedora 12:ssa paikalliselta konsolilta (siis ei etäkäyttönä) pakettien asentamisen repoista ilman rootin salasanaa. Tämä päätös on nyt peruttu ja siihen on päivitys tulossa.

Fedora taas pitää X:ää ensimmäisessä konsolissa, koska joku oli tutkinut, että se vaihto seiskaan vie oman aikansa, tämäkin liittyy käynnistyksen nopeuttamiseen.

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #55 : 21.11.09 - klo:01.58 »
Nyt olen kyllä sekaisin kuin... no en tierä.
Siis RPM on paketinhallintajärjestelmä, mutta ei osaa ratkoa riippuvuuksia.
Yum taas osaa ja PackageKit on sen edustaohjelma, eikös näin, vai menikö pieleen?
RPM osaa kertoa että paketti X tarvii paketit Y ja Z ja Z taas tarvii Ä ja Ö paketit. Mutta se ei osaa noutaa niitä mistää vaa käyttäjän pitää kertoo sille mistä ne löytyisi. RPM osaa asentaa X Y Z Ö ja Ä paketit jos käyttäjä kertoo mistä hakemistosta. RPM (kute DPKG) ei osaa verkkotoimintoja itse. Sitä varten on sitte korkeentason pakettihallinta Yum joka saa RPMlta tiedon mitä se tarvii ja Yum katsoo omasta pakettilähteide listasta että missä on ne paketit ja lataa ne ja tarjoaa oikein ne RPMlle. Ja jos haluat tehdä sen graafisesti nii sulla on juuri joku packagekit joka osaa käskyttää alempana olevia ja näyttää niide listaukset käyttäjälle nätisti listoina. Ne on kerroksittain jokainen softa ja jokainen tarvii alla olevan softan palveluita ja tarjoa omansa ylemmälle tasolle. Packagekit ja Yum eivät osaa asentaa mitää vaan sen hoitaa RPM. Kuten APT ei osaa asentaa mitää vaan sen hoitaa DPKG. Jokaiseen tehtävään on oma sovellus joka hoitaa vain niitä ja kun ne yhdistetään nii saadaan tahokkaat ohjelmistot joita käyttää. Perinteistä Unix ajattelutapaa missä pieniä sovelluksia putkitetaan ja niiden syötteitä ohjataan eri tavoin jolloi saadaa monimutkaiset toiminnot tehtyä yksinkertaisilla sovelluksilla jotka toimii vakaasti.

Lainaus
Mihin käytetään matalantason pakettienhallintaa? Eikös Yum/Apt hoida kaiken tarvittavan paketteihin liittyvän toiminnan?

Matalantason pakettihallinta on itse pakettijärjestelmä. Eli jokaine sovellus ja kirjasto kun on pilkottu paketteihin joissa on tiedot mitä ne tarvitsee ja mitä ne sisältää. Tekee RPM tai DPKG ainoostaan niiden asennuksen ja yksinkertaisen tarkistuksen että mitä muita paketteja pitää olla. Jos haluaa jonkin softan asentaa vaikka RPM avulla nii pitää ensin ladata kaikki paketit itse mitä kaikki paketit vaativat ja sen jälkee samasta hakemistosta käskyttää niide asennus oikeassa järjestyksessä tai sitte vain kaikki kerralla "rpm -Uvh *.rpm" jolloin se tajuaa että riippuvuudet on täyttynyt ja ne asennetaa. Mutta jotta päästää helpommalla riippuvuuksien osalta, nii käytetää korkeantason pakettihallintaa kuten yum, urpmi, zypperiä jotka saavat RPMlta listauksen mitä tarvitaan ja niillä on tieto pakettilähteistä joista ne tarkistaa missä onkaan tarvittavat paketit, lataavat ne muiden järjestelmäsovelluksien avulla ja sen jälkee ratkovat missä järjestyksessä pitää paketit asentaa ja käskyttävät matalantason pakettihallinnan asentamaan paketit oikeassa järjestyksessä.
Korkeantason pakettihallinta itsessään on erinomane ratkomaan riippuvuudet ja erilaiset yhtälöt mitä kaikkea tarvitaa, etsimää pakettilähteide listoista tiedostot mitä on ja käyttää taas matalantason pakettihallintaa listaamaa mitä on systeemiin asennettu ja mitä tiedostoja löytyy systeemistä jo.
Ja normaalisti nää kaikki on ihan komentorivijuttuja mutta sitä varten on omat sovellukset jotka käskyttää näitä sovelluksia ja ovat graafisia. Kuten synaptics tai rpmdrake. Ne vaan rakentaa listat eri tavoin mitä korkeantason pakettihallinta oikein tulostaa ja käyttäjän kliksutellessa käskyttää sitten alempaa.

Lainaus
Tuo ratkesikin, eli su-komennolla voi tehdä root-tason tehtäviä.

su (switch user) on todella tehokas komento. Pelkkä su komento vaihtaa rootiksi ja käyttää rootin muuttujia. Sitten taas kun sanoo "su käyttäjätunnus" voidaa vaihtaa käyttäjä toiseksi. Vaikka tommi haluaa kirjautua markona nii se sanoo "su marko" ja sitten kysytään markon salasana ja käytetään markon muuttujia ja asetuksia. Sitten on mahdollisuus vaihtaa käyttäjää mutta säilyttää omat muuttujat. Erilaisia asetuksia löytyy aina. Su myös tekee samat asiat mitä sudokin mutta komennolla su -c 'komento -jotain'. Tällöi pyydetää root salasana mutta käytetää käyttäjän muuttujia ja prosessi on rootin oikeuksilla kute sudollakin. Su -c on paljo turvallisempi kuin sudo kun on useampi salasana ja lupakin on vain tuolle prosessille että heti kun loppuu nii menee oikeudetki heti. noin siis oletuksena. Mutta su ja sudon välisestä asiasta tulee vielä korvaamaa policykit. Su ja sudon ongelma on että koko prosessi on sen käyttäjän oikeuksilla. Sudo kun on tietoturvan osalta vaarallinen rootin korvikkeena ja sitä ei saisi nii käyttää. Sudo pitäisi rajoittaa vain muutaman prosessin tai tiedoston hallintaa eri käyttäjille.
Policykit taas toimii site että prosessi itsessää toimii tavallisen käyttäjän oikeuksin mutta kun prosessin täytyy päästä käsiksi johonkin mikä vaatii rootin oikeuksia, saa se siihen oikeudet jos niin on policy säädetty. Missää vaiheessa ei itse prosessi pyöri rootin oikeuksilla jolloi mikään ei pysty kaappaamaan tai tekemää mitää muualle. SELinus taas on linux käyttiksen vahvistettu versio jossa on tarkemmat valvonnat prosesseille ja oikeuksille kuten Apparmorissakin. Apparmor tekee SELinuxin kanssa site että jokaine softa profiloidaa että mihi tiedostoihin ne saa päästä käsiksi. Mitä ne saa lukea, mitä kirjoittaa ja mitä suorittaa. Niillä voidaa vaikka määrätä että Open Office ei saa kirjoittaa mitään ulkoiselle medialle tai se ei voi avata mitää tiedostoa muualta kuin tietystä hakemistosta.

Lainaus
Miksi muuten Ubuntu heittää käyttäjän seitsemänteen virtuaalikonsoliin ja Fedora ensimmäiseen?

Normaali tapa on ollut laittaa X11 käynnistyy virtuaalikonsolissa seiskaan. Syy on ollut jotain että aikoinaa kun Xää ei käytetty niin paljon. On sen hyvä olla vähän kauempana kuin ensimmäisessä. X käynnistyksen voi itse kyllä määrätä mihin se käynnistyy jos haluaa kun se tehdää komentoriviltä kuten enne. Joskus 90 luvulla kun homma meni niin että käynnistit koneen ja systeemi boottasi loginterminaaliin ja siitä sitten komentoriville käyttäjän asetuksien mukaa. Sanotusti init 3 tasolle. Sitten jos tarvitsi nii sai Xn käyntiin vain sanomalla "startx" ja sitten käynnistyi X11 ja sen jälkee taas haluttu loginscreeni kuten XDM. Sen jälkee mentiikin graafisessa tilassa.

Fedorassa taas siirsivät tuon X käynnistyksen ykköseksi jolloin saivat jotain hyötyä niin että sen saa käynnistettyä nopeammin jolloin kirjautumisruutu on nopeammi esillä ja jotain tekemistä myös systeemin boottiscreenin kanssa että se on suoraa linux käyttiksen piirrettävissä eikä tarvi ulkoista softaa siihen käyttäjäpuolelta.

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #56 : 21.11.09 - klo:15.13 »
Nyt mina jummarta.
Oli sen verran tyhjentävä vastaus.

Eli ymmärsin sen nyt niin, että Yum/Apt, eli korkeantason pakettienhallinta ei voi tehdä yksinään mitään ilman matalantason järjestelmää RPM/DPKG. Josta sitten johtuu, että Yum/Apt ei voi hoidella kaikkea itsenäisesti.
Hyvä, että loppukäyttäjää varten on tehty korkeantason pakettienhallinta, muutenhan yksittäisten ohjelmien asennuksessa menisi hermot.
En tiedä kuinka moni teistä osaisi tyydyttää järjestelmän riippuvuudet, jos käytössä olisi vain matalantason pakettienhallinta, mutta itseltäni jäisi linuxin käyttö siinä pisteessä aika vähälle.
Itse ainakin olen erittäin tyytyväinen Linuxin tapaan asentaa ohjelmia, eli yleensä vain yksi komento päätteeseen ja a'vot!

Su-komennon olen itsekin huomannut varsin käteväksi, mutta en ole vielä keksinyt miten sillä saadaan ajettua yksittäisiä komentoja. Esim:
Koodia: [Valitse]
su -c yum install paketti
su: tunnusta install ei ole olemassa
Eikös sudo annakin pääkäyttäjän oikeudet vartin ajaksi? Voisihan sitä jo tietoturvariskinä pitää, mutta peruskäyttäjän tuskin tarvitsee liikaa stressata. Eikös jossain topicissa jo todettu, että tuollaiset asiat ovat pienin huolenaihe, jos joku koneelle fyysisesti pääsee.
Käytännön eroja sudoon en ole huomannut. Mielestäni kummatkin yhtä käteviä, mutta sudolla ei varmaankaan voi kirjautua "Tommina"  :D

Lainaus
Su -c on paljo turvallisempi kuin sudo kun on useampi salasana ja lupakin on vain tuolle prosessille että heti kun loppuu nii menee oikeudetki heti.


Lainaus
käynnistit koneen ja systeemi boottasi loginterminaaliin ja siitä sitten komentoriville käyttäjän asetuksien mukaa. Sanotusti init 3 tasolle. Sitten jos tarvitsi nii sai Xn käyntiin vain sanomalla "startx" ja sitten käynnistyi X11 ja sen jälkee taas haluttu loginscreeni kuten XDM. Sen jälkee mentiikin graafisessa tilassa.

Nyt meni oftopiciksi, mutta voiko niin tehdä, että kirjautuu tekstitilassa ja sieltä hyppää graafiselle puolelle suoraan työpöydälle?
Ihan sen takia vain, kun oma näytönohjain on niin peruna, että se heittää resoluutiot GDM:ssä kattoon. Gnomessa resoluutiot saa säädettyä ihan oikealle tasolle, mutta tosiaankin GDM:ssä väärät.
Tämä aihe vaatisi kyllä oman topicinsa, että ei sitä ei tässä tarvitse liikaa puida.

"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16428
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #57 : 21.11.09 - klo:20.44 »
Su-komennon olen itsekin huomannut varsin käteväksi, mutta en ole vielä keksinyt miten sillä saadaan ajettua yksittäisiä komentoja. Esim:
Koodia: [Valitse]
su -c yum install paketti
su: tunnusta install ei ole olemassa

Käytä lainausmerkkejä tai puolilainausmerkkejä:

su -c 'yum install paketti'


Lainaus
Käytännön eroja sudoon en ole huomannut. Mielestäni kummatkin yhtä käteviä, mutta sudolla ei varmaankaan voi kirjautua "Tommina"  :D

sudo -i -u Tommi

;)

Lainaus
Nyt meni oftopiciksi, mutta voiko niin tehdä, että kirjautuu tekstitilassa ja sieltä hyppää graafiselle puolelle suoraan työpöydälle?

startx:llä onnistunee, kun estät gdm:n käynnistymisen.

Lainaus
Ihan sen takia vain, kun oma näytönohjain on niin peruna, että se heittää resoluutiot GDM:ssä kattoon. Gnomessa resoluutiot saa säädettyä ihan oikealle tasolle, mutta tosiaankin GDM:ssä väärät.

Määrittele haluamasi näyttötila xorg.confin Screen-osassa:

Lainaus
Section "Screen"
    Identifier     "Screen0"
    Device         "Device0"
    Monitor        "Monitor0"
    DefaultDepth    24
    SubSection     "Display"
        Depth       24
        Modes       "1024x768"
    EndSubSection

EndSection
« Viimeksi muokattu: 21.11.09 - klo:20.53 kirjoittanut nm »

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #58 : 21.11.09 - klo:21.02 »
Lainausmerkit... jahas, olipas vaikeaa.
Kiitos nyt kuitenkin, itse pähkäilisin sitä vielä ensi vuonnakin.

Lainaus
Määrittele haluamasi näyttötila xorg.confin Screen-osassa

Sekä Constantine, että Koala jättävät xorg.confi:n luomatta koneellani. Mistäköhän johtuu?
No kuitenkin. Jauntyssä tein juuri näin, eli pistin oikeat resoluutiot xorg.conf-tiedostoon tapaan:
Koodia: [Valitse]
Section "Device"
Identifier "Configured Video Device"
EndSection

Section "Monitor"
Identifier "Configured Monitor"
EndSection

Section "Screen"
Identifier "Default Screen"
Monitor "Configured Monitor"
Device "Configured Video Device"
SubSection "Display"
Modes      "1280x800"
EndSubSection
EndSection

Josta muokattua osiota oli:
Koodia: [Valitse]
SubSection "Display"
Modes      "1280x800"

Tämä kuitenkin sai näytön sekoamaan tasaisin väliajoin, joten palautin alkuperäisen xorg.conf:n ja asetin GDM:n näyttäytymään pienenä ikkunana.
Uudessa GDM:ssä tämä ei taida onnistua.

"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #59 : 21.11.09 - klo:23.26 »

Hyvä, että loppukäyttäjää varten on tehty korkeantason pakettienhallinta, muutenhan yksittäisten ohjelmien asennuksessa menisi hermot.
En tiedä kuinka moni teistä osaisi tyydyttää järjestelmän riippuvuudet, jos käytössä olisi vain matalantason pakettienhallinta, mutta itseltäni jäisi linuxin käyttö siinä pisteessä aika vähälle.

No tuota varten pitäisi osata ensinnäkin käyttää sitä matalantason pakettihallintaa (oikeestaa siis pelkkää pakettisysteemiä) sen komennoilla että osaa poistaa, päivittää ja asentaa paketit sekä selvittää mitä riippuvuuksia jollain paketilla on. Sitte pitäisi osata FTP tai wget softan käyttö sekä tietää palvelimien osoitteet että pystyy lataa paketit mitä tarvitaa. Pääasias siis pitäisi osata listailla tiedostot ja greppailla tarvittavat. Osaava tyyppi vetää nopeammin tällä tavoi jo komentorivillä kuin perus pekka käyttäjä kliksuttelee hiirellä synapticin avulla. Sitte tulee vielä toiminnot itse omalla koneella.

Tätä varte meillä onkin jakelijat jotka tarjoavat meille pakettilähteet korkean tason pakettihallinnalle ja valmiiksi käännetyt binäärit että voidaan niitä käyttää. Ilman jakelijoita meidän pitäisi lataa jokaine riippuvuus tervapallona (tarball) ja kääntää lähdekoodeista. Jote meidä pitäs osata käyttää kääntäjää ja vääntää muuttujien kanssa ym. Tämä on se vanha tapa asennella linux systeemit kun eka haettiin käyttis kernel.orgista wgetillä ja sitte GNU kääntäjät jostain GNU palvelimelta, käännettii linux käyttis kuntoo ja sitte pala palalta käänneltii lähdekoodeista softat sitä mukaa mitä riippuvuuksia oli ja mitä haluttii. Tosi hankalaa ja aikaa vievää mutta tosi opettavaista ja systeemi oli tasantarkkaan sellaine kuin haluttii. Sitä varte juuri jakelijat on selkäranka kun ne tekee suuren työn tavalliselle käyttäjälle että sen tarvii oikeestaa vaa juuri hiirellä kliksutella listasta softat mitä haluaa ja systeemi hoitaa kaiken muun taustalla niide puolesta. Uskaltaiskohan sanoo että ubuntukäyttäjistä alle 0.1% jaksaisi koota oman systeemin ja oikeesti ylläpitää sitä itse, silloi olisivat enemmä guruja mitä tulevat koskaa olemaa ubuntun kanssa.

Lainaus
Itse ainakin olen erittäin tyytyväinen Linuxin tapaan asentaa ohjelmia, eli yleensä vain yksi komento päätteeseen ja a'vot!
No tarkalleeha sanottuna se ei ole linuxin tapa vaa se on distron tapa ja riippuu just käytetystä distrosta mikä pakettihallinta siinä on käytössä ja miten paljo jakelija paketoi softia distroonsa. Linux ydin on pelkkä käyttis eikä sen tehtävä ole mitää muuta kuin mahollistaa kaikkien muiden softien toiminta tietokoneel. Sille se on iha sama klikkaako hiirellä softan asentumaa vai kääntääkö sen ite lähdekoodista.

Lainaus
Eikös sudo annakin pääkäyttäjän oikeudet vartin ajaksi? Voisihan sitä jo tietoturvariskinä pitää, mutta peruskäyttäjän tuskin tarvitsee liikaa stressata. Eikös jossain topicissa jo todettu, että tuollaiset asiat ovat pienin huolenaihe, jos joku koneelle fyysisesti pääsee.
Käytännön eroja sudoon en ole huomannut. Mielestäni kummatkin yhtä käteviä, mutta sudolla ei varmaankaan voi kirjautua "Tommina"  :D
Tietoturva on aina nolla jos pääsee koneelle. Silloi on enää vai ajan kysymys koska saadaa tiedot ulos. Se riippuu sitte siitä onko tiedostot salattu ja kuinka hyvin. Sudo on kuitenki peruskäytössäkin turvattomampi kuin root tili kun käyttäjä oppii että yhdellä salasanalla hoidetaa hommat. Ja se yks salasana tuppaa olemaa aina sama kaikkialla aina sähköpostista pikaviestimee ja eri foorumeille. Tällöi käyttäjä luottaa liikaa eri foorumeihin mistä murtautuja löytää IP osotteet, salasanat ja kaike minkä avulla pääsee sitte lopulta käyttäjä koneelle etänäki ja kun on sudolla annettu tietoturvan osalt aiva väärin kaikki oikeudet nii koneessa on tietoturva paljo heikompi kuis olis jos käyttäjällä olisi eri salasana rootille. Oikeestaa pitäis säätää nii että olisi root jolla on kaikki oikeudet. Sitte vääntää monta eri käyttäjää eri tehtävii varten. Kute yks hoitamaa softien asennus. Toine hoitaa tulostinpalvelut ja kolmas hoitaa HTTP serverin ja neljäs on sitte peruskäyttäjä. Sitte peruskäyttäjä käyttää sudoa suorittaaksee eri käyttäjillä niide tehtävät eikä yhde salasana murtaminen tarkoita kuin yhden alueen vaarantumista eikä root salasanaa tarvi ottaa ulos kassakaapista kuin vain silloi kun pitää käyttäjiä lisätä tai poistaa. Mutta tää olisi paljo hankalampaa tavalliselle käyttäjälle mutta tietoturva olisi paljo parempi. Riittävä taso olisi aina viisaasti pitää root ja tavalline käyttäjä erillää ja rajoittaa sudon avulla käyttäjän oikeudet vaikka päivityksien ajamisee mutta muute pitää käyttää aina roottia.

Lainaus
Nyt meni oftopiciksi, mutta voiko niin tehdä, että kirjautuu tekstitilassa ja sieltä hyppää graafiselle puolelle suoraan työpöydälle?
Ihan sen takia vain, kun oma näytönohjain on niin peruna, että se heittää resoluutiot GDM:ssä kattoon.
Onnistuu. Sun pitää vaa säätää systeemi käynnistymään init 3 tasolle eikä init 5. Init 3 ja init 5 tasojen ero on pelkästää et init 5 tasolla käynnistetää X palvelin ja sillo käynnistyy GDM tai vastaava. Sitte kun haluu Xän käyntii nii käskyttää sen. Ubuntussa ei ole enää puhdasta SysV Inittiä vaan upstrat (vai mikä olikaa) jolla on omat komennot suoritustasoille. Se onpi vaa harmi että moni ei tiedä sitä suurta tehoa mikä tulee kun systeemiä käytetää komentoriviltä oikeesti. Se gnome-terminalin ajaminen kun on enemmä snobailua windows käyttäjie parissa kuin oikeesti komentorivin käyttämine päivittäisessä käytössä ilman Xää. SIlloi silti onnistuu myös videoiden katsomine nätisti ja nettisivujen selaamine graafisesti kun grafiikat piirretää linux käyttiksen omalla framebufferilla. Koko Xorgia ei tarvi pitää käynnissä. Mutta liia moni on vaa tottunu hiiren heiluttamiseen ja kuvittelee sen työpöydän olevan se käyttis.