Viime yönä tuli nukuttua aika huonosti, ja omat yöuneni olivat pätkittäisiä lyhyitä torkkuhetkiä, mitä siitä puhutaan "koiranunta" -termillä.
En yleensä katso kovin varhain aamuisin televisiota, mutta tänään seurasin ennen Ylen Aamulähetystä uusintana lähetettyä Laika, Lada, Marx ja mä -tiededokumenttia, josta Yleisradio lähetti kyseisen sarjan kolmannen päätosjakson. En nähnyt ohjelmaa kokonaan, kun nukahdin alkupuoliskon aikana uudestaan, mutta pisti jotenkin korvaan kertojan maininta, "IBM on ihmisen historian merkttävin teknologiayritys. Ihmisen ensimmäisellä kuulennolla käytettiin IBM:n teknologiaa.". Tämä jotenkin särähti korvaan.
Noiden ainakin kotimaisten yleensä Yleisradion tiedetoimittajien taustatoimituksella laadittujen käsikirjoitukset niissä nyt yleensäkään, kuten ei ulomaalaisissakaan tiededokumenteissa nyt aivan täysiverisesti ihan juuritasolla puhuta ammattitermistollä asioista, vaan pikemminkin niissä yleensä tarjotaan se tiedemaailman esitys ja tutkimus ja jokin ilmio kerrottuna yleisolle enemmänkin kansan tajuisesti, että katsojalla ei välttämättä tarvitse olla itsellään sen kohteen oppialan sen syvempää koulusivistystä välttämättä hankittuna, että saisi dokumentista nyt jotain asiaa irti ja uutta mietintämyssyyn, ja tämänkaltainen viihteellisempi tieteen tiedottaminen ja esittäminen myos liittyy osittain tieteen popularisoimisen aihealueeseen jollain tavalla.
Jos esitän kysymyksen, mikä teknologiayritys on merkityksellisin läpi ihmisen historian näihin päiviin saakka, niin ei mielestäni IBM nyt niin yksioikoisesti ole mikään absoluuttinen totuus asiasta, vaikka tuossa Ylen dokumentissa asia esite
ttiinkin periaatteessa suurelle massalle siihen sävyyn, erityisestikään argumenttien olleen se, että IBM:n teknologiaa on käytetty ihmisen ensimmäisellä onnistuneella kuulennolla. On varmaan aivan totta, että on International Business Machines varmaankin yksi varteenotettava vaihtoehto ainakin kolmen merkittävimmän joukossa, ja sitten argumenteista riippuen voidaan päätyä erilaisiin lopputulemiin, niin melko loppujen lopuksi päätyy mielipidekysymykseen, johon nyt ei ole saatavillakaan mitään absoluuttista lopullista kiveen hakattua vastausta, asiantuntijoilta, ja muilta, keneltä asiaa kysyy, tosiaan voi argumenteista riippuen tulla eri teknologiayrityksiä vastauksena.
Mitä tuolla "Koneeni tullut tien päähän" joku oivaltavsti kommentoi siinä keskustelussa, että onhan muutaman kilotavun muistilla varustetula tietokoneella ihmisen kuulentokin onnistunut, ja on käyty kuussa, ja se nykyisin aivan läpikotaisin läpikäyty, ja mitä sain sen käsityksen, että se Apollo 11:n lennon muutaman kilotavun tietokone on jälkeenpäin emuloitu ja siihen voi tutustua myos netissä, ja sain sen käsityksen, että sillä olisi ollut jonkinlainen virstanpylväs-asema nykyaikaisten mikroprosessorien kehityskulussa, mitä nyt näissä nykyisissä laitteissa ja mikrotietetokoneissa on jokaisessa jokin prosessori.
Voisin kuvitella, että 1960-luvulla onnistuneen neitsytkuulennon onnistumisen edellytyksenä olevan teknologian kehittämiseen osallistui kymmenittäin tai satoja tuon ajan huippu-luonnontieteilijoita, tietojenkäsittelytieteilijoita ja insinoorejä sellaisia, jotka olivat länsimaihin ja Amerikkamyonteisiä edistämään ideologiansakin puolesta nimenomaan Yhdysvaltojen asiaa voittaa kuun valloitus Neuvostoliiton edeltä, ja sitten soen porukan aikaansaannoksena syntyi mm. tuo kuulennolla käytetty edistyksellinen milestone-kone, joka oli älyn riemuvoitto sen aikaisen uusimman tutkimustiedon valossa, vaikka siinä oli vain se muutama kilotavua sitä muistia.
Ei se nyt varmaan pelkästään IBM:n insinoorien ansiota ollut, ja sitä kautta argumentti IBM:n merkittävin ihmisen koskaan perustettu teknologiayritys vähän laihalta kuulostaa se, että sen takia se olisi sitä, että IBM:n teknologiaa käytettiin tuossa ensimmäisessä onnistuneessa kuulennossa. Vai olenko väärässä.
Jos nyt ajatellaan sitäkin, että tietokonejärjestelmä koostuu raudasta, ohjelmistosta, ja sitten yleensä koneessa on jokin käyttojärjestelmä, jotta sillä voisi tehdä ylipäätään mitään järjellistä noin yleisellä tasolla, ja IBM käsittääkseni on ainoastaan rautavalmistaja, tai oli tuolloin 1960-luvulla. Eihän itsessään pelkkä rauta aikaansaa oikein mitään tietokoneella suoritettavaa toimenpidettä.
Kolmen kärki itselläni, jos IBM on yksi niistä kolmesta, niin Intel ja Microsoft ovat ne kaksi muuta omassa rankingissani, joiden merkitys on ollut mittaamattoman huomattava sen eteen, että nämä tietokoneet nyt ovat ihan peruskäyttäjien käytettävissä siten, miten arkikäytossä ne tänä päivänä käsitetään, vaikka tietokonetta käyttävä ihminen ei tietäisi mitään tietokoneen tekniikasta sen enempää.
Uudemmista teknologiayhtioista jokin Alphabet, eli Googlen emoyhtio on ehkä se merkittävin, mikä nyt on IBM:n lisäksi mukana esimerkiksi kvanttitietokone-kehityksen kilpajuoksussa, ja muutoinkin Google on noussut ehkä merkittävämmäksi tiedon hallinnan ja ihmisten arjen sujuvuuden kannalta jopa Microsoftia tärkeämmäksi lopulta. Facebookkia en näe mitenkään teknologian positiivisen kehityssuunnan edistämisen kannalta kovinkaan merkittäväksi yhtioksi, tai siis Meta, miksi ne nyt muutti sen emoyhtion nimen, ja Amazoninkin juuret ovat kirjakaupassa, Amazonin suurin saavutus lienee liiketoimintamalli, ja sitten jotkin verkkokaupankäyntiin liittyvät algoritmit, joita sovelletaan muillakin aloilla, niin Amazon otti ensimmäisenä käyttoon joitain niistä.
Onko siis oikein valita IBM ihmisen historian merkittävimmäksi teknologiayritykseksi, jos argumentoi valintaa sillä, että ensimmäisellä kuulennolla käytettiin IBM:n teknologiaa. Sekin aika kaukaa haettu, jos nyt sitä miettii, että kansantajuisesti pitää saada lyhyesti IBM perusteltua merkittävimmäksi yhtioksi, mutta jotenkin jäi kaivelemaan tuon Ylen dokumentin taustatoimittajien käsikirjoituksen kohta.
Aihe: Laika, Lada, Marx ja mä -tiededokumentti Yle -havainto (Luettu 2379 kertaa)
