Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Emithgih

Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 8
61
Yleistä keskustelua / Vs: Yläpalkkien koko
« : 01.01.13 - klo:01.20 »
Jatkoin vielä kokeiluja. Huomasin (tai googlasin tiedon jostakin), että kun pienentää otsikkopalkkien tekstiä, itse palkkikin hieman pienenee.

Vertailin Windowsia, Mintiä, Ubuntua ja Deepiniä. Jälkimmäinen tuli mukaan siksi, että se sattui olemaan tikulla.

http://www.lataakuva.fi/di/9T5S/collectvertailu.jpg

Mukana on yksi sarjaan kuulumaton eli Windows autohide alapalkilla ja siinä Google Chrome. Tässä yhdistelmässä jää eniten työtilaa. Pitäisi kuitenkin verrata samaa ohjelmaa eli Firefoxia - johon myös saa lisukkeen, joka pienentää sen Chromen tyyppiseksi.

Jos Ubuntun sivupalkki toimisi yhtä sujuvasti autohide-tilassa kuin palkit yleensä, pitäisin Ubuntusta enemmän. Ikävä kyllä sivupalkin autohide-vaihtoehto ei (ilmeisesti jostakin ohjelmointiteknisestä syystä johtuen) toimi sujuvasti. Tästä syystä autohideä ei viitsi edes valita. Ja jos ruudulta tilaa vievästä sivupalkista ei pidä, vaihtoehdoksi ei taida jäädä muuta kuin valita jokin muu Linux-versio tai erilainen työpöytäversio.

Jos Unityn sivupalkki poistuisi ja ilmestyisi saman tyyppisellä kuuman nurkan hipaisulla, millä toiminnat tapahtuvat Gnome 3:ssa, se olisi OK. Kun palkkia tarvitsisi, sen saisi esille. Kun sitä ei tarvitsisi, sen saisi pois näkyvistä. Unityssäkin tapahtuu periaatteessa näin, mutta ei käytännössä. Monesti pitää hakata hiiren kursorilla ruudun sivureunaa ennen kuin palkkiin saa liikettä. Joskus palkki ikään kuin kurkkii reunan takana, mutta ei tule esille. Vähän vain varjoa pilkottaa.

Toinen Unityn epämiellyttävä piirre on vierityspalkki, jota ei saa aina helposti näkyviin. Tämän tyyppinen ominaisuus on pelkkä kiusa. Hide-toiminto pitäisi saa vierityspalkista kokonaan pois.

Käytin Ubuntun Unity-versioita erään hostellin koneella muutama viikko sitten parin päivän ajan ja jouduin toteamaan, että eipä ole mikään oleellinen muuttunut. Nyt olen kokeillut uusinta Ubuntua USB-tikulta. Sama juttu. En pysty pakottamaan itseäni pitämään nykyisestä Ubuntusta. Siinä on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta...

Onneksi on vaihtoehtoja.

Ykkösvaatimus käyttöjärjestelmälle tavallisen käyttäjän kannalta on se, että se on vakaa. Käyttöjärjestelmä ei saa kaatua tai jumiutua, koska silloin katoaa helposti tietoa. Tämän vaatimuksen jälkeen vasta tulevat muut vaatimukset eli hyvä käytettävyys ja toimintojen helppous ja mitä kukin arvostaa.

62
Yleistä keskustelua / Yläpalkkien koko
« : 25.12.12 - klo:15.51 »
Arvostan käyttöjärjestelmissä ja ohjelmissa sitä, että vapaata työtilaa jää mahdollisimman paljon, olipa kyseessä mikä ohjelma tahansa. Nykyajan näytöt ovat leveitä ja matalia, eikä korkeussuunnassa olisi enää oikein varaa tinkiä tilasta. Kokeilemissani Linux-versioissa on kaikissa se ongelma, että ohjelmien yläosassa tuhlataan tilaa. Kun haluan katsoa nettisivua, haluan katsoa nettisivua eikä harmaata "lankkua" sivun yläosassa. Gnome 3 ja siitä muokatut versiot näyttäisivät olevan pahimpia tässä suhteessa.

Otin esimerkin vuoksi ruutukaappaukset muutamista käyttöjärjestelmä- ja selainversioista. Kuvassa näkyy, miten Linux tuhlaa tilaa, ja miten harmaat yläpalkit ovat aika tylsän näköisiä. Vertailussa on tietenkin otettava huomioon myös alapalkki ja palkkien tai paneelien "autohide" -vaihtoehto. Sekin on otettava huomioon, että Firefoxiin saa palkinpienennyslisäosan. Mutta ei sitä kaikkiin ohjelmiin saa. Kuvassa olevassa Windowsin Firefoxissa tällainen lisäosa taitaakin olla käytössä.

Tiedän, että eräissä Linux-työpöytäympäristöissä on enemmän vapaata tilaa kuin kuvien esittämissä.

Selaimet:

http://www.lataakuva.fi/di/DZ3L/ruudutCmini.jpg

Tekstinkäsittely:

http://www.lataakuva.fi/di/IGXP/palkkivertailua.jpg

63
En aio luopua pääsääntöisesti minkään käytöstä, mutta erilaisia vaihtoehtoja on tullut mietittyä. Ubuntu 11.04 ilmoittelee, että versiota ei enää tueta, ja ehdottaa päivittämään 11.10 versioon. (Olen nyt eri koneella, joten en pysty tarkastamaan onko versio nimenomaan 11.10 - vai ehdottaako ohjelma päivittämistä johonkin uudempaan versioon.)

Jos päivittäisin 11.10 -versioon, senkin tukeminen loppuisi muutaman kuukauden päästä, joten hyöty jäisi lyhytaikaiseksi. Kaiken lisäksi menettäisin "Gnome 2 classic" -mahdollisuuden ja joutuisin käyttämään pakolla Unityä, mikä on pois suljettu vaihtoehto. Tai joutuisin virittelemään käyttöön jonkin muun työpöydän.  Ja kaikki tämä vaiva - minkä takia?

Vaihtoehdot ovat seuraavat:

Jatkan Ubuntu 11.04:n käyttämistä ja jätän "versiotasi enää tueta" ilmoitukset huomioimatta. Parempi olisi, ettei niitä tulisikaan (saako ne kytkettyä jotenkin pois).  Vanhassa Ubuntu 08.10:ssä ei enää ole tullut mitään ilmoituksia.

Toinen vaihtoehto on se, että asennan koneeseen Ubuntun tilalle Mintin viime keväänä ilmestyneen "long time support" -version. Olen testaillut Mintiä USB-tikulta, ja se on käyttövalmis heti sellaisenaan. Yhdessä pöytäkoneessani on kiinteästi asennettuna Mint 11 (asensin vuosi sitten), ja sekin toimii hyvin.

Todennäköisesti jatkan Ubuntu 11.04:n käyttämistä vanhentumisesta huolimatta, koska en jaksa alkaa isoon uudistamisoperaatioon. Mutta jos päätän siirtyä Mintiin, miten se kannattaa tehdä? Jos asennan Mintin kylmiltään, pyyhkiikö se formatoimalla Ubuntun käyttämän osion kaikkine tietoineen tyhjäksi ja asentuu Ubuntun paikalle, vai pitäisikö levyosio tyhjentää jollakin levytyökalulla ennen Mintin asentamista? Asentuuko Mintin "grup-loader" Ubuntun vastaavan tilalle itsestään, vai pitääkö asian suhteen tehdä jotain?

Tässä koneessa, millä parhaillaan kirjoitan, säilyy edelleen Ubuntu 10.04. Tämä on mielestäni Ubuntun paras versio ennen kuin kehitys alkoi mennä siihen suuntaan, mihin se on mennyt. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, enkä aio kiistellä asiasta. Monet ovat varmasti eri mieltä, eikä se haittaa.

64
Otsikko ei toistaiseksi päde kohdallani, sillä kolmessa koneessani on eri versiot Ubuntusta, ja käytän niitä päivittäin. Vanhinta niistä ei ole tosin tullut käynnistettyä viime aikoina johtuen käytännön syistä eli tilan puutteesta pöydillä.

Pitkän ajan kuluessa otsikko saattaa kuitenkin toteutua. Olenkin sen vuoksi jo viime talvesta saakka testaillut USB-tikuilta ja ylimääräisiltä kovalevyiltä erilaisia Linuxin versioita, joista jotkut ehkä myöhemmin korvaisivat vähitellen ja yksitellen Ubuntut. Korvaaminen tapahtuisi hitaasti, sillä jättäisin todennäköisesti vanhan Ubuntun joihinkin koneisiin siitä huolimatta, että käyttäisin muita Linux-versioita muissa koneissa. Lopputulos on luultavasti se, että en ole sitoutunut mihinkään tiettyyn merkkiin vaan eri koneissa on eri ohjelmia vaihtelun vuoksi.

Pääehdokas on Linux Mint, koska siinä on Ubuntun hyviä puolia. En vain ole osannut päättää, mikä Mintin versio olisi paras. Mint on hieman tylsän näköinen, mutta eihän käyttöjärjestelmän tarkoitus olekaan olla kaunis. Pääasia on, että se toimii huomaamattomasti taustalla. Kaikkein tärkein ominaisuus on mielestäni se, että järjestelmä ei saa kaatua ja tuhota tallentamattomia töitä. Lyhyellä USB-tikkukokeilulla Mintin vakaudesta ei ole pystynyt tekemään johtopäätöksiä.

Kirjoita tätä parhaillaan Fedora 17 / Gnome 3 -järjestelmässä. Fedora on asennettu yhden koneeni kovalevylle ainoaksi käyttöjärjestelmäksi (biosin kautta valitaan ”boottaus” toiselta kovalevyltä, jos halutaan käynnistää jokin muu järjestelmä). Gnome 3:n lisäksi työpöytävaihtoehtoja on ObenBox, Lxde, Xfce ja KDE. Fedora 17 on romahtanut täysin yllättäen Login-tilaan Gnome 3:sta, Xfce:stä ja Lxde:stä. Onneksi mitään kriittisiä tietoja ei ole menetetty, mutta tällainen kaatumisalttius ei ole hyvä asia. KDE näyttäisi vievän vähiten muistia, mutta siitä huolimatta se on nihkeä kuin mikäkin. Gnome 3 on osoittautunut pitkän päälle toimivimmaksi ja selkeimmäksi työpöytäympäristöksi. Sekin tuntuu kuitenkin vievän koneen tehoja tarpeettoman paljon.

Olen viritellyt Gnome 3:a ulkoasultaan ja toimivuudeltaan vähän miellyttävämmäksi erilaisilla lisukkeilla. Vieläkin voisi tehdä yhtä ja toista. Gnome 3:n perusvika on järjettömän iso ja tilaa vievä otsikkopalkki ohjelmissa, mutta onneksi sitä saa pienennettyä erilaisilla keinoilla.

Sain tänä syksynä uudistettua konekantaani eräillä "poistokoneilla" ja "poistonäytöillä" sekä Windowseilla, jotka tulivat kaupanpäällisinä. Tästä syystä Linuxin hyötykäyttö on hieman vähentynyt - jos nyt harrastelua voi pitää hyötykäyttönä.

Tein videot alun alkaen Windows-koneilla, mutta niiden jäätyä alitehoisiksi HD-videon korvattua DV-videon, siirryin käyttämään Linuxia ja Kdenliveä, koska tehokkaimmassa koneessamme videoiden muokkaaminen Windowsin puolella ei ole sattuneesta syystä ollut mahdollista.

Mutta nyt kun pöytäkoneessa on taas riittävästi tehoa, siirryin uudestaan Windowsin käyttäjäksi videoita tehdessäni. Käytännön syyt sanelivat. Kdenlive on Ok, ja siinä on paljon hyvää, mutta... Ehkä käytän sitä vielä satunnaisesti.

Uuden ”parhaan” Linux-version etsiminen on edelleen meneillään, kuten näkyy. Asennan seuraavaksi yhden ”uuden poistokoneemme” kakkoslevylle kiinteästi Mintin, jotta voin testailla sitä kunnolla. Yhdelle kovalevylle asensin Mintin noin vuosi sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä se edellyttää johtojen irrottelua (levyjä on yhdessä tietokoneessa kolme). Ilmeisesti Formatoin kyseisen levyn (taltioituani sieltä tiedot) ja käytän sitä uuden Mintin testailuun eri koneessa.

65

Jos käytössä on todella Open Office, kokeilisin ensimmäiseksi sen johdannaista Libre Office. On sen verran uudempi.

Teksti, jota käsittelin, olin kierrätetty osittain Googlen Docsin (taitaa olla nykyisin Drive) kautta. En tiedä, oliko sillä merkitystä. Muiden tekstien kohdalla kiinalaisia kirjaimia ei ole esiintynyt. Kyseinen kirjoitus on nyt siirtynyt eteenpäin blogiin, joten se ei enää kiusaa. Katsotaan, ilmeneekö ongelma joskus uudestaan.  

Käytössäni on eri koneissa erilaisia "office-ohjelmia". On Open Officea ja Libre Officea ja (tässä Ubuntu-koneessa) IBM:n Lotus Symphony. MS-Word taitaa myös löytyä jostakin vanhasta koneesta.


66
Muistaakseni päivitys-määrittelyistä voi jättää pois ehdotuksen jakelu-versio -päivityksen. Tuolloin ei moinen ehdotelma häiritse. Toki itse suosin manuaalista päivitystä (apt/aptitude), joten ko. ongelmat eivät vaivaa.

Täytyypä tutkia ja poistaa "upgrade" vaihtohto, jos se on mahdollista.

http://www.lataakuva.fi/di/1UC2/Screenshot-2.png

Tietokone ehdottaa "partial upgradea" (päivittää, kasvu, lisäys, ylentää, antaa ylennys korkeampaan asemaan, parantaa, kohentaa, laajentaa, päivitys, parannus), koska kaikkia "updateja" (päivitä, päivitys, päivittää, ajantasaistaa) ei voi asentaa. Kun Update Managerissa lukee samaan aikaan, että "Your system is up-to-date", siitä pitäisi tietenkin osata päätellä, että ehdotus todellakin koskee "upgradea" eikä "updatea", vaikka ilmoituksessa lukeekin, että kaikkia "updateja" ei voi asentaa. Mutta tämä on tilanne vasta sen jälkeen, kun päivitys on tehty. Alkutilanteessa pieni ilmoitustaulu ilmoittaa täsmälleen saman asian, mutta Update Managerissa lukee, että pitäisi asentaa "Important Security Updates". Kun pienessä taulussa samaan aikaan mainitaan sana "updates", ja että niitä ei voi kaikkia asentaa, tilanteen voi hätäisesti katsoen tulkita niin, että kaikkia tärkeitä turvallisuuspäivityksiä ei voi asentaa. Ja tällöin ajattelee, että asennetaan ne mitkä voidaan, ja painaa nappia, jossa lukee partial upgrade. Sana on väärä, mutta kun kaikkialla muualla "puhutaan" updateista, käyttäjä voi ajatella, että eihän tässä nyt mitään käyttöjärjestelmän uudistamista olla tekemässä. No, onneksi alkavan uudistuksen voi vielä perua.

Kun on kerran tai kahdesti aloittanut tahtomattaan upgrade-prosessin, niin kyllähän sitä vähitellen oppii välttämään.

67
Yhä harvempi tarvitsee suomenkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia siksi, että hän ei ymmärtäisi vierasta kieltä. Ikäluokat, joihon vielä kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet koulussa lainkaan vieraita kieliä, ovat  jo päälle viisikymppisiä. Onhan näitä pelkän kansakoulun käyneitä tietenkin vielä melko paljon, kun yhteiskunnan ikäjakauma on mikä on.

En tunne koulumaailmaa ja sen historiaa, joten en pysty sanomaan, onko mahdollisesti nuoremmissakin ikäluokissa joitakin, joilla oli koulussa muita ykkös- ja kakkoskieliä kuin englanti, joten viimeksi mainittu jäi opiskelematta...

Oli miten oli. 

En ole mikään kielinero, mutta silti käytän mieluimmin englanninkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia. Itse asiassa siksi juuri mielellään käytänkin, että en ole kielinero. Kun suomenkielinen Windows tai Linux ilmoittaa jostakin asiasta, joutuu monesti miettimään, että mitä jokin tietty keinotekoiselta kuulostava suomalainen sana oikein tarkoittaa. Eli mitä se on englanniksi. Siitä lähtien kun aloitin tietokoneen käyttämiseen 1980-luvun lopulla, käyttöjärjestelmäni ja ohjelmani ovat lähes poikkeuksetta olleet englanninkielisiä. Olen tottunut ajatukseen, että ne ovat, koska englanti nyt vain sattuu olemaan kansainvälinen tietokonekieli (tästä voi joku olla eri mieltä, ja saa minun puolestani ollakin). Yhdysvallat tuottaa merkittävän osan maailman tietokoneista (vaikka ne valmistetaankin Kiinassa) ja ohjelmista.

Yhden Ubuntun muutin puolivahingossa suomenkieliseksi enkä ole jaksanut muuttaa sitä takaisin englanninkieliseksi. Yksi suomenkielinen Windowskin löytyy, vai onko niitä kaksi. Yhdessä läppärissä on saksankielinen Windows, koska kone ostettiin saksasta. Onhan se hassu. Windows wird gestartet...

Jotkut sivut tunnistavat käyttöjärjestelmän kielen ja tarjoavat sisältöä tällä kielellä. IMDB esimerkiksi ilmoittaa englanninkielisen tekstin keskellä elokuvien suomalaiset käännösnimet. Eivät ne minua kiinnosta vaan elokuvan alkuperäiset nimet. Saksalaisessa Windowsissa elokuvien nimet näkyvät saksaksi.

68
Päivitykset ovat viime aikoina käyttäytyneet oudosti kummassakin Ubuntu-koneessani. Vanhemmassa (10.04) koneessa ohjelma ei erota kovin selvästi "updatea" ja "upgradea", joten olen ollut vähällä asentaa vahingossa uuden Ubuntun version koneeseeni, mitä en missään tapauksessa aio tehdä. Kone yrittää aivan kuin väkisin tunkea tuota "upgradea". Olisin ottanut "Print Screenin" malliksi, mutta ehdin juuri klikata upgrade-lätkän pois.

69
Kokemukseni Open Officesta ja sen johdannaisista ovat olleet vuosien varrella pääsääntöisesti hyviä. Nyt Open Officen Windows-versiossa on ilmennyt ensimmäisen kerran hieman ikävämpi piirre. Ohjelma korvaa ä:n ja konsonantin yhdistelmät ja ö:n ja konsonantin yhdistelmät sekä lainausmerkit ja ehkä jotain muutakin kiinalaisilla kirjaimilla. Se tapahtuu yhtäkkiä usein tallennuksen yhteydessä.

On iso työ korjata 30-sivuinen teksti, jossa yhtäkkiä tapahtuu tuolla tavalla. Korjaamisen jälkeen kiinalaiset merkit voivat ilmestyä milloin tahansa uudestaan.

Olen varmuuskopioinut tekstiä eri paikkoihin, mutta sekään ei tunnu auttavan. Samanlainen muutos tapahtui yhtäkkiä tekstissä, joka oli siirretty Word -ohjelmaan. Tieostomuoto on RTF.

Katsoin Googe Translatella, tarkoittavatko kiinalaiset merkit jotain, ja kyllä ne tarkoittavat. Ne ovat erilaisia sanoja. Tein muutamista sanoista luettelon, mutta valitettavasti se ei ole tällä koneella.

Saisiko tekstiä mitenkään siivottua, jotta kiinalaiset merkit pysyisivät pois?

70
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Skype katoaa
« : 04.10.12 - klo:09.16 »
Skype on siitä ihmeellinen, että sen "käyttöliittymä" näyttää ja tuntuu erilaiselta eri tietokoneissa ja eri käyttöjärjestelmissä. Tuntuu kuin olisi monta erilaista Skypeä. Jos osaa käyttää, ei välttämättä osaa käyttää toista.

HP DM1 -läppärissäni, jossa on Ubuntu 10.04. Skype toimii loistavasti. Äänenlaatu on hyvä molempiin suuntiin, samoin videokuva.

Uudemmassa Sony Vaio -läppärissä, jossa on Ubuntu 11.04, Skype on täysin käyttökelvoton. Toinen osapuoli ei kuule ääntä käytännössä lainkaan (jotain pihinää kuuluu), ja Skype kaiken lisäksi helposti häviää jonnekin "zombie-tilaan", jolloin sitä ei voi käyttää eikä sammuttaa, koska sitä ei näe. Eikä sitä myöskään voi käynnistää uudestaan, koska se on jo päällä. Systeemimonitorin avulla sen onneksi sammumaan.


71
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Vanhentuneet päivitystiedot
« : 19.09.12 - klo:08.02 »
Ubuntujen 10.4 ja 11.4 päivityksissä on viime aikoina ilmennyt edellä kuvattu tilanne. Se, mitä nimenomaisia päivityksiä ei voi asentaa, ei ole oikein selvinnyt minulle. Aikamoinen lista ohjelmia jää joka tapauksessa jäljelle, kun päivitysten hallinnan sulkee. Sen tiedän jo kokemuksesta, että kaksi "libav"- juttua on ruksattava pois 11.04:n päivityslistasta tai koko päivitys epäonnistuu. Ohjelma ilmoittaa noiden kohdalla epäluotettavista lähteistä.

Kerran oli vähällä tapahtua vahingossa koko Ubuntun version uusiminen, mutta onneksi huomasin virheen ajoissa ja keskeytin asennuksen. Tuntui, että kone olisi yrittänyt väkisin ujuttaa uutta versiota, mutta ehkä painoin vain väärää nappia. En halua luopua 10.04 -versiosta edes sitten, kun kaikki päivitykset siihen loppuvat. Tämä versio on osoittautunut omissa tietokoneissani kaikkein parhaimmaksi. Uuteen Ubuntuun en aio siirtyä, vaan sitten kun aika tulee, valitsen ehkä Mintin tai jonkin muun, mikä nyt silloin tuntuu sopivalta.

72
Tilanne on edelleen sama minkä mainitsen edellä olevassa kirjoituksessa. Operalla ja Chromella ei pääse lainkaan tälle foorumille. Firefoxilla (jolla parhaillaan kirjoitan) pääsee. Jos kahdella ensiksi mainitulla yrittää kirjautua, ei tapahdu mitään. Ruudulla säilyy virheestä ilmoittava teksti. Eroa selainten välillä on siinä, että Operassa mainitaan käyttäjätunnukseni, kun taas Chromessa lukee vain "vieras".

Opera:

Virhe!
 Emithgih, sinulta on estetty keskustelualueen käyttö.
Your IP-address or email address is being blocked. Join #ubuntu-fi-tiimit IRC channel at Freenode to fix this. http://wiki.ubuntu-fi.org/Postituslistat_ja_IRC

Chrome:

Virhe!
Vieras, sinulta on estetty keskustelualueen käyttö.
Your IP-address or email address is being blocked. Join #ubuntu-fi-tiimit IRC channel at Freenode to fix this. http://wiki.ubuntu-fi.org/Postituslistat_ja_IRC

73
Muutaman viikon ajan ehdin jo luulla, että foorumi on lakkautettu. Tämän enempää ei näkynyt keskusteluja Operalla eikä Chromella.

http://aijaa.com/0019010750265

http://aijaa.com/0013510750266

Lopulta huomasin, että Firefoxilla näkyy, ja sillä parhaillaan kirjoitan. Ongelma on siis ratkaistu, mutta aivan uteliaisuudesta olisi mielenkiintoista tietää, mistä on kyse.

74
Lainaus
Ohjelmat käynnistyvät paneelista tai openbox - menusta.


Miten ohjelman saa uudestaan näkyviin, jos sen on minimoinut miinusnapilla? Miten vaihdellaan ohjelmien välillä?

(Huomasin, että Fedora-systeemissäni oli vaihtoehtona myös Openbox -työpöytä. Kokeiluissa törmäsin heti edellä mainittuihin kysymyksiin.)


Poistettu wanhat jutut. -Storck

75
Ongelman varsinainen syy jäi hieman hämäräksi, mutta se korjaantui, kun siirsin videot eri USB-tikulle. En yleensä ole harrastanut videoiden koostamista ulkoisilta levyasemilta tai USB-tikuilta, mutta koska tietokoneen kovalevy täyttyy huolestuttavaa vauhtia, olen kokeillut tehdä joitakin vähäpätöisiä videoita sitten, että raakamateriaalia ei siirretä kovalevylle.

Kokeilut ovat onnistuneet siihen asti, kun tuli aiemmin mainittu "invalid"-ongelma.

Aloin ratkoa ongelmaa siten, että sekoitin videoon materiaalia kahdelta USB-tikulta, jolloin kävi ilmi, että toisella tikulla olevat aiheuttavat "invalid" -virheen, ja toisella tikulla olevat toimivat normaalisti. Kun siirsin ongelmavideot tälle toiselle tikulle (kokeilin myös kovalevyltä), ne toimivat normaalisti.

Vika on siis jollakin tasolla USB-tikussa tai sen tiedostorakenteessa tai kansion nimissä tai jossakin. Tikku on formatoitu Windowsilla, ja videot on kopioitu siihen myös Windowsilla. Toimiva tikku on muistaakseni edelleen ostohetken formatoinneissa.

Ongelma on siis ratkaistu, mutta syy siihen jäi epäselväksi. Tästä asiasta löytyy kirjoituksia netistä, eli "invalid" -tiedostoja on tullut muillekin.

 

76
Multimedia ja grafiikka / Kdenliven renderöintiongelma
« : 23.07.12 - klo:19.30 »
Jostakin syystä yksi erä videoitani ei toimi Kdenlivessä kunnolla. Valmiissa videossa ei ole kuvaa vaan suuri teksti "INVALID". Googlasin tätä asiaa, ja sama ongelma oli esiintynyt muillakin.

Videot ovat samanlaisia ja samalla kameralla kuvattuja kuin muutkin videotiedostoni, jotka toimivat Kdenlivessä ongelmitta. Siirsin raakavideoita uuteen paikkaan tietokoneessa ja sammutin välillä koneen ja kokeilin muitakin ratkaisuja. Mikään ei auta. Tiettynä päivänä kuvatut videot eivät toimi (en tiedä, onko päivällä mitään merkitystä, mutta videot vain sattuvat olemaan tiettynä päivänä kuvattuja). Open Shotilla videita voi renderöidä normaalisti, ja erilaiset "videoplayerit" toistavat niitä moitteettomasti. Kdenlivessä ne kuitenkin tökkivät.

Varsinainen ongelma on renderöinnissä, mutta jo editointivaiheessa saattaa esiintyä outoja ongelmia, kuten se, että videon ääniraidan äänet loppuvat otoksen puolivälissä, tai joku video on mykkä, tai joidenkin videoiden äänet eivät näy käyrinä audioraidalla. Lisäksi tallennettu tiedosto (kdenlive-projektitiedosto) avautuu jotenkin hitaasti (videot latautuvat ja ilmestyvät näkyviin hitaasti).

(täydennän tätä kirjoitusta, joten tähän tulee "muokattu" -maininta)


77
Google Chrome ei edelleenkään toimi Fedora 17:ssa, vaikka käyttöjärjestelmän päivittämisestä on kulunut jo yli puolitoista kuukautta. Kun Chromen käynnistää, se näkyy system monitorissa "sleep" ja "zombie" -tilassa (kaksi sleep-osaa ja yksi zombie).

Poistin Chromen ja asensin uudestaan "epävakaan" version siitä. Ei ollut vaikutusta. Fedora 16:ssa ennen päivitystä uudempaan versioon Chrome toimi normaalisti.


78

Työpöytien ”paremmuutta” voi verrata monella tavalla. Koska yksi kriteereistä on henkilökohtainen mieltymys, universaaliin yhteisymmärrykseen siitä, mikä työpöytä on paras, ei tulla koskaan pääsemään. Jollekin esteettiset seikat ovat tärkeitä. Joku toinen taas painottaa toimivuutta. Kunkin käyttäjän omaan ”käyttölogiikkaan” jokin tietty työpöytäympäristö sopii parhaiten. Silläkin on merkitystä, että joku muistaa helposti asiat ulkoa, kun taas joku toinen haluaa saada opastusta tekstien muodossa.

Testasin muutamia työpöytäympäristöjä siten, että käynnistin Gimp -kuvankäsittelyohjelman eri työpöytäympäristöissä ja kirjoitin selostuksen siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan ennen kuin Gimp on käynnissä. Toimenpiteeksi katsoin hiiren kursorin liikuttamisen näytöllä sekä hiiren klikkauksen. Näkymättömiä toimenpiteitä kuten kohteen etsimistä ruudulta tai miettimistä, mitä seuraavaksi pitää tehdä, en kirjannut ylös.

Testin toisessa osassa avasin kuvakansion ja kirjasin toimenpiteet. Testi olisi oikeastaan vaatinut vielä kolmannen osan eli asetusten avaamisen ja tekemisen, mutta en viitsinyt enää tehdä enää sitä. Tulokset olisivat todennäköisesti olleet saman tyyppiset kuin kahdessa tekemässäni testissä.

Sana ”testi” on tietysti hieman huono kuvaamaan tavallista ohjelman käynnistystä tai kansion avaamista, mutta sillä viitataankin työpöytäympäristöjen vertailuun eli ”testaamiseen”. Kokeilu oli jossakin määrin epäreilu tiettyjä työpöytäympäristöjä kohtaan, koska se toteutettiin täysin ”virittämättömillä” järjestelmillä perustilassaan eli suosikit -valikkoa ja työpöydän kuvakkeita ja paneelien pikakäynnistimiä ei käytetty. Näiden avulla tietenkin saadaan ohjelmat käynnistymään helpommin. Kuviteltakoon Gimpin tilalle jokin harvinaisempi ohjelma, joka ei ole suosikeissa eikä pikakuvakkeissa, jolloin se pitää erikseen etsiä ja hakea kaikissa työpöytäympäristöissä. Unityn kohdalla olin ehkä kaikkein epäreiluin eli tein ohjelman haun vaikeammalla mahdollisella tavalla. Mutta näinhän harvinainen ohjelma haetaan. Gimpiä ei ollut edes asennettu Ubuntun USB-tikkuversioon, jolla kokeilun tein.

Gimpin käynnistämisessä parhaiten pärjäsivät  Gnome 2,  Cinnamon ja Debian Mintin Xfce-versio.  Kansion avaamisessa parhaiten toimivat Gnome 2, Cinnamon sekä KDE.

Vertailusta puuttuu Lxde, koska minulla ei ollut siitä valmista USB-tikkuversiota. Olen kyllä kokeillut sitä. Se voisi menestyä aika hyvin, koska sen valikkorakenne on samalla tavalla yksinkertainen kuin Gnome 2:ssa.

On tietysti olemassa muitakin kriteerejä kuin ohjelmien käynnistämisen ja kansioiden avaamisen helppous. Yksi tärkeä ominaisuus on mielestäni se, miten paljon vapaata tilaa ruudulle jää varsinaisen sisällön (internet, tekstinkäsittely, videon editointi jne.) käyttöön. Tässä on suuria eroja. Esimerkiksi kun Libre Officen avaa, sivun ensimmäinen kirjoitettava rivi on jossakin työpöytäympäristöissä paljon ylempänä kuin jossakin toisessa. Huonoimpiin tässä suhteessa kuuluu Gnome 3, jossa kirjoittaminen alkaa vasta sivun puolivälin paikkeilta. Gnome 3 on tässä asiassa huono myös muiden ohjelmien kanssa. Esimerkiksi Operan massiiviset ”yläviritykset” (tilaa tuhlaava otsikkopalkki, jättimäiset Tab-lehdet jne.) tuhaalavat monta senttiä arvokasta ruututilaa verrattuna esimerkiksi Chromen maltilliseen tilankäyttöön. Firefoxin palkkeja saa pienennettyä erityisellä lisukkeella.

Myös ”autohiden” sujuva toimivuus ja työpöydän muokattavuus ovat asioita, joilla on merkitystä. Näitä asioita ”testissäni” ei selvitetty (paitsi autohiden nihkeyttä Unityssä).

Tein Unityä lukuun ottamatta kaikki vertailut yhdessä nipussa peräjälkeen, joten muistikuva edellisestä oli vielä hyvä. Näin kriteerit säilyivät koko ajan samoina. Kirjoitin tulokset toisella tietokoneella samalla kun koe jatkui toisessa. Osa järjestelmistä oli kiinteästi asennettuja, ja osa USB-tikulta toimivia.  

Vertailusta tuli niin pitkä, että viitsinyt postittaa sitä tänne vaan lähetin sen Suomi24 -foorumille, jonne en kirjoita kuin poikkeuksellisesti tämän tyyppisissä tapauksissa (eli teksti siellä ja linkki muualla).  

Jutun kolmas ja neljäs ja viides teksti, kirjoittaja ”Gimptesti”, ”Picturestesti” ja ”korjausedelliseen”. Viimeinen siksi, että totta kai virheenkin tein.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10431588

Tekstiin jäi luultavasti paljonkin virheitä. Kirjoitusvirheiden lisäksi pahimmassa tapauksessa virhe on sellainen, että oikea tarkoittaa vasenta ja vasen oikeaa (hiiren liikkeissä). Tai jotain tällaista.

79
Asensin Panel Dockletin sekä kellon siirron (edellisen tieltä hieman sivummalle) sekä sammutusvaihtoehdon valikkoon. Ja työpöytien numero- ja vaihtokatkaisinkin oli asennettuna. Aikaisemmin olin jo asentanut normaalit miinus- ym. napit ohjelmien oikeaan ylänurkkaan. Kellon siirto ja työpöytänappi lakkasivat valitettavasti toimimasta, kun siirryttin Gnome 3.2 versiosta 3.4 versioon.

Gnome 3 on kivan näköinen, mutta siinä joutuu hosumaan aika lailla hiiren kanssa.

80
Uteliaisuudesta kysyn vihjeitä seuraavaan asiaan.

Mistä johtuu, että Mint 11:n yhteydessä toimiva Kdenlive (joka päivittyi juuri 0.9.2 versioon) ei hyväksy teräväpiirtovideota (.mts) vaan kaatuu siinä silmänräpäyksessä, kun videon yrittää tuoda ohjelmaan. Tavallinen DV-perusvideo (.avi) ei kaada ohjelmaa. Mov-teräväpiirtovideota en ole tullut kokeilleeksi (muutamia pätkiä Canon 7D:llä kuvattua on arkistoissani).

Samassa tietokoneessa toiselta kovalevyltä toimiva Fedora ja siinä oleva Kdenlive ei kaadu teräväpiirtovideosta vaan hoitaa homman. Myöskään Ubuntu-koneissa oleva Kdenlive ei hylji teräväpiirtovideota. Sekä mov että mts kelpaavat. Mov pyörii kevyemmin.

Asialla ei ole sinänsä suurta merkitystä, koska en nykyisin juurikaan tee videoita sillä tietokoneella, jossa edellä mainittu Mint on asennettuna. Aivan uteliaisuudesta kiinnostaisi kuitenkin tietää. Onko kyse joistakin lisätiedostoista... kirjastoista...kodekeista... jotka mahdollisesti puuttuvat.

Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 8