Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Emithgih

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 8
41
Yleistä keskustelua / Vs: Kannetavan osto Saksasta
« : 13.03.13 - klo:17.45 »
Ostettiin toissa kesänä Berliinistä valkoinen Sony Vaio. Se oli muutaman kympin halvempi kuin Suomessa. Windows on tietenkin saksankielinen ja näppäimistössä on hieman eroja. Asensin kakkosjärjestelmäksi Ubuntun - tai oikeastaan kolmos-, koska koneessa on myös "pikaweb".

Koulussa huonosti lukemani saksa on valitettavasti päässyt unohtumaan, mutta sanakirjahan on aina käytössä, kun netti on käytössä. Eri kielisistä Windows -viesteistä löytyy kokoelmasivujakin. Enkä sitä paitsi käytä kovin paljon Windowsia tuossa koneessa.

Windows wird gestartet...

Tietokoneiden hinnassa ei taida kovin paljon säästää, jos koneet ostaa Saksasta, mutta kovalevyt (ilmeisesti suomalaisen Teosto-maksun takia) ovat selkeästi halvempia. Tyttäreni toi viime viikolla minulle 1 TB:n ulkoisen Toshiba levyn. Se maksoi 75 euroa. Halvin Verkkokaupassa myytävä ( Buffalo MiniStation 1 TB USB3 ) maksaa 109,90 euroa. 

42
En koskaan onnistunut siirtämään punaista viivaa, mutta se ei ole enää ajankohtainen asia. Kirjoitan tätä USB-tikulta käynnistetyssä Xubuntu 12.10:ssä, ja tässä edellä mainittua ongelmaa ei ole.

Hävitin alapaneelin ja siirsin yläpaneelin alas, koska Windows-tyyppinen asetelma tuntuu parhaalta. Tämä on tietysti makuasia.

Kysymykseni koskee Xfce työpöytää yleensä. Mitä eroa on lopputuloksessa, jos...

a) asentaa Ubuntun ja asentaa siihen jälkeen päin Xfce -työpöydän

tai...

b) asentaa Xubuntun

(c-vaihtoehtona voisi vielä kysyä, mitä oleellisia eroja on siinä, jos asentaa Mintin Xfce-työpöydällä.)

Tämä pohdiskelu on siinä mielessä ajankohtaista, että aion formatoida levyn, jossa pyöri yli vuoden ajan Fedora eri päivitysversioineen. Järjestelmä kerta kaikkiaan meni jumiin. Sen tilalle aion asentaa jonkin Ubuntu-johdannnaisen, mutta en vielä ole osannut päättää, minkä. Tärkein kriteeri on se, että käyttöjärjestelmän ja ohjelmien pitää olla mahdollisimman vakaita. Koska kone ei ole uusi, järjestelmän keveyskin on plussaa.

En kerta kaikkiaan pidä siitä, että ohjelmat kaatuvat tai että koko työpöytä tai käyttöjärjestelmä kaatuu. Fedoran kohdalla työpöydät romahtivat monta kertaa "Log In" -tilaan. Kaikki mitä olin ollut tekemässä, hävisi silmänräpäyksessä, ja lopulta koko järjestelmä meni jumiin.

Olen kokeillut yli kahtakymmentä Linux-versiota USB-tikuilta ja tullut siihen tulokseen, että Ubuntu ja sen sukulaiset ovat parhaita. Itse Ubuntua perusversiona en aio kuitenkaan käyttää.

On muitakin hyvältä vaikuttavia järjestelmiä, mutta niissä on ollut ongelmia. Viimeksi kokeilemani Manjaro Xfce esimerkiksi tuntuu käyttökelpoiselta. 

43
Levy on Western Digital. Analyysiohjelma ei löytänyt siitä vikoja. Tein ensin pikatestin ja sen jälkeen pidemmän testin.

http://kuvaton.com/k/YrrH.jpg

Koska mitään tietoja (paitsi ladattuja iso-tiedostoja, jotka saavatkin mennä) ei ole menetetty, ehkä formatoin levyn ja asennan siihen jotain. Täytyy vain vielä miettiä mitä. Kuten jo aikaisemmin totesin, kyseinen tietokone on ns, "B-kone" eli ei enää aktiivisessa käytössä. Voisihan siinä silti jokin toimiva järjestelmä olla, koska vaihtelu virkistää.

Kiitos neuvoista. WD-testiohjelma löytyi edellä suositellulta CD:ltä.

Kovalevyt ovat joskus hankalia. Digiboksissamme oli myös WD-levy, johon yhtäkkiä ei enää päässyt käsiksi. Levy antaa sen verran elonmerkkejä itsestään, että vika vaikuttaa enemmän tiedostojärjestelmävialta kuin mekaaniselta vialta (sellaisestakin on ikävä kyllä kokemuksia). No, ei sitä vielä varmasti tiedä. Täytynee testata tämä levy seuraavaksi. Se on edellä mainitun tietokoneen sisällä "varastossa".

44
Latasin tikulle ja kokeilin. En tehnyt Jolicloud-tiliä vaan kirjauduin Facebookin kautta, mistä johtuen Facebook-profiilikuva näkyy ruutukaappauksissa.

Järjestelmä on perustoiminnoissaan suorastaan hämmästyttävän nopea. Se on kuitenkin perinteiseen käyttöjärjestelmään tottuneelle hieman vaikea käyttää. Minulla ei ole älypuhelinta eikä tablettitietokonetta, joten Joli OS:n sovellutukset eivät tunnu millään tavalla tutuilta. Kuvittelen (sen perusteella, mitä liikkeessä olen joskus hieman tabletteja ja älypuhelimia sormeillut), että sovellutukset olisivat hieman saman tyyppisiä. Otin muutaman ruutukaappauksen ja kirjoitin joitakin pinnallisia havaintoja. Toivottavasti en riko foorumin mainostamissääntöjä antaessani taas linkin tähän hömppäblogiini, johon olen vuoden alusta lähtien kirjoitellut kokemuksiani eri Linux-versioiden USB-tikkukokeiluista. Teen blogia vain omaksi huvikseni, en lukijoita tavoitellakseni. Tarkoituksena on vertailla eri Linux -versioita, jotta osaisin itse lopulta valita niistä mieleisimmän omalle koneelle kiinteästi asennettavaksi. Erilaiset Ubuntu-variaatit ovat listan kärjessä, koska niissä on parhaat fontit. Joillakin muilla Linuxeilla aivan tavalliset internet-sivut ovat vaikeasti luettavia, koska teksti on ohutta ja pientä. Tämänhetkinen valintani saattaisi olla "Xubuntu", mutta vertailu jatkuu. Myös eräät Mintin versiot ovat kilpailussa kärkisijoilla.

http://zaktestit.blogspot.fi/2013/03/jolios.html

45
Fedora 18 sanoi sopimuksensa irti. Siinä on ollut erilaisia pieniä häiriötä jo pidemmän aikaa. Viimeisellä käyttökerralla lakkasi esimerkiksi Firefox toimimasta. Ei kai kovalevyssä ole jokin fyysinen vika...

http://kuvaton.com/k/Yr4H.jpg

Lähetin tämän esimerkkinä siitä, että näin voi käydä.

Fedora-tietokone ei ole ollut aktiivikäytössä vaan ainoastaan "B-luokan" koneena vaihtelun vuoksi. Järjestelmä asennettiin siihen syksyllä 2011, ja sitä on pari kertaa päivitetty. Kone on ollut niin hidas ja tukkoinen, että olen jo miettinyt, että pyyhin levyn tyhjäksi ja korvaan Fedoran jollakin muulla. Ehkä aika on tullut nyt.

Sain siirrettyä oleelliset tiedot talteen kovalevyltä, kun käynnistin CD-aseman kautta toisen Fedora-session (versio 15).

"Keräilyosista" kasatun tietokoneen ongelma on se, että sitä ei voi käynnistää USB-muistitikulta. CD-asema puolestaan vetelee viimeisiään, sillä juniori vaihtoi koneesta itselleen paremman aseman ja asensi tilalle jonkun pelikäytössä loppuun kuluneen romun. Asemia saa kaupasta uusia, joten ei tämä ole mikään ylipääsemätön ongelma. Jotkut Linuxit käynnistyvät  tällä asemalla CD:ltä, ja jotkut eivät. Esimerkiksi Mint ei, mutta Fedora kyllä.

Mietin vielä, mitä asentaisin...

(Ja miksi ihmeessä kone on ollut niin hidas ja nihkeä Fedoralla, mutta toisella kovalevyllä olevalla Windows XP:llä kone toimii sujuvasti. Kun Fedoraa käyttää, tuntuu että se hakee kovalevyltä joka ikisen asian. Pelkkä menussa ja valikoissa liikkuminen saa aikaan kovalevyn "jurskutusta". Ohjelmakuvakkeiden näkyviin tulemista saa odottaa useita sekunteja, kun hiiren vie "applications" -symbolin päälle.)

Lisäsin Fedoran otsikkoon -Storck

46
Olen joskus käytännön syistä ladannut joitakin Linux-tiedostoja toisella koneella ja siirtänyt ne tikun avulla toiseen koneeseen. Joskus tiedoston siirtyminen tikulle on kestänyt yhtä kauan kuin sen lataaminen internetistä. Halvat USB-tikut ovat siis varsin hitaita.

(”Käytännön syy” tiedoston siirtämiseen USB-tikun avulla voi olla esimerkiksi se, että toisessa koneessa ei ole ”torrent” -ohjelmaa, kun taas toisella koneella on paremmat valmiudet tehdä ”bootattava” USB-tikku. Ja verkkoyhteys koneiden välillä ei toimi.)

Tällä hetkellä minulla on seuraavat Linux-versiot asennettuina seuraaville tikuille (kokoelma muuttuu koko ajan, kun formatoin tikkuja ja kokeilen uusia Linuxeja).

SanDisk 4 GB - openSUSE gnome 64
HP 8 GB - Debian
Kingston 4GB - Xubuntu
Kingston 4GB G3 - Sabayon Mate
Verbatin 8GB - Mageia (beta)
PNY 8GB - Netrunner
Kingston DTSE9 4GB - Fedora Gnome
Transcend 4 GB - MintMaya Mate
Transcend 1GB - Mint

Tikut ovat halpoja tarjoustikkuja. Muutamat ovat aika vanhoja. Pienimmällä tikulla oleva Mint (mahdollisesti Debian-versio) ei toimi pöytäkoneessa ja Sony-läppärissä, joissa on 64bitin järjestelmä. 32bitin koneissa se toimii.

Olen huomannut, että tikulta käynnistetty Linux ei tee Pictures, Document ym. kansioita millekään fyysiselle levylle vaan ilmeisesti pelkästään tietokoneen muistiin. Näihin kansioihin tallennettu tieto häviää, kun Linux sammutetaan. Kun olen ottanut Print Screenejä tai kirjoittanut tekstejä tai tehnyt jotain muuta, olen tallentanut tiedostot tietokoneen kovalevylle. Linux-käynnistystiedostot sisältävälle USB-tikulle ei ole voinut tallentaa mitään, koska ohjelma on ilmoittanut, että tallentaminen ei ole sallittua.

On mahdollista, että olen ymmärtänyt nämä asiat täysin väärin. Tältä se kuitenkin on vaikuttanut ei-ammattilaisen silmin katsottuna. Ehkä joku voi kertoa täsmällisempää ja oikeampaa tietoa asioista.

Yksi käytännön neuvo: Ei kannata pitää ulkoista kovalevyä kiinni tietokoneessa, kun formatoi USB-tikkuja tai asentaa niihin ”bootattavia” Linuxeja. Tein erehdyksessä 1TB:n ulkoisesta kovalevystä openSUSE -USB-tikun. Tämän tyyppisiä erehdyksiä ei haluaisi kovin usein tehdä.

47
Ubuntu tietokoneissa / Vs: USB-tikun tyhjennys
« : 27.02.13 - klo:17.58 »
Valitsin Windowsissa vaihtoehdon "palauta laitteen alkuperäiset asetukset". Sen jälkeen Windows formatoi tikun täyteen kokoonsa. UDF-osio jäi, mutta en välitä siitä.

Kiitos neuvoista. USB-tikulla piilossa olevat roskakorit ovat aiheuttaneet joskus ongelmia, ja olen niitä jollakin tavalla ratkaissut eli saanut roskakorin tyhjäksi.

USB-tikkujen ongelma on siis ratkaistu. En ikävä kyllä jaksa olla asiasta kovin iloinen, koska tein heti perään yhden karmeimmista virheistä, mitä tietokoneella voi tehdä. Unohdin ulkoisen kovalevyn johdon toiseen USB-liittimeen asentaessani Open Suse tiedostot USB-tikulle - tai luullessani asentavani. Todellisuudessa ulkoisessa 1TB:n levystä tuli bootattava USB-tikku. Muutama sata gigatavua videoita ja valokuvia ja muuta materiaalia katosi yhdellä hiiren klikkauksella.

Ainakin osasta materiaalia pitäisi olla varmuuskopiot muualla, mutta koska hävinneistä tiedoista ei ole luetteloa (sellainen kannattaisi ottaa silloin tällöin vaikka PrtScr -napilla), on hankalaa etsiä, missä tietojen kopiot mahdollisesti ovat. Levyä oli käytetty videoiden muokkaamisessa "suoraan", joten videoeditorissa on hakupolut kyseiselle levylle ja siinä oleviin kansioihin.

Vaikka kaikki tiedostot löytyisivät kopioina jostakin (pelkään, että eivät löydy), tietoa on silti menetetty. Ylimääräistä työtä tämä tapaus joka tapauksessa teettää ja vieläpä aika paljon.

Minkä "en enää koskaan" -päätöksen tämän tapauksen opetuksena tekisin...

Kirjoitan tätä oikealta USB-tikulta käynnistetyssä OpenSUSEssa. Olen noin vuosi sitten kokeillut OpenSUSEa, mutta en enää muistanut yhtä asiaa. Nimittäin sitä, että OpenSUSE Studio Image Writer ei löydä iso-tiedostoa kansiosta, jos ohjelmaa ei hieman auta. Kun kirjoittaa sanan alkua hakuruutuun, loput tekstistä tulevat saman tien. Ehdin jo ladata uusia versioita iso-tiedostosta, kun luulin, että siinä on jotain vikaa, kun ImageWriter ei "näe" sitä.


48
Yksi kysymys.

Kun Xfce-paneelissa olevia kohteita (kello ym.) yrittää siirtää, väliin tulee punainen viiva, jonka yli mikään ei siirry. Paneeli olisi mukavamman näköinen, jos kaikki tavara ei olisi pakkaantuneena tiiviisi vasempaan reunaan. Onko tälle asialle tehtävissä mitään?

http://kuvaton.com/k/Yr9X.jpeg


49
Ubuntu tietokoneissa / USB-tikun tyhjennys
« : 26.02.13 - klo:22.09 »
Olen onnistunut saamaan kaksi USB-tikkua sellaiseen tilaan, että ne näyttävät olevan lähes täynnä mutta kuitenkin tyhjiä. Miten tikut saisi "resetoitua" lähelle alkuperäistä olemustaan? Kumpikin tikku on kooltaan 4GB.

Ensimmäisessä tikussa on Sabayon Mate Linux. Käyttöjärjestelmä käynnistyy tikulta normaalisti. Tikku näyttää kuitenkin tyhjältä, kun sitä katsoo Sabayonin tiedostojenhallinnan avulla. Myös Windows näyttää, että tikku on tyhjä. Tyhjää tilaa siinä ei kuitenkaan ole kuin 17.5 MB. Myös Fedora näyttää, että tikku on tyhjä, ja tilaa on 17.5 MB.

http://kuvaton.com/k/Yrm8.png

Jos tikun formatoi Windowsin avulla, ei tapahdu mitään muutoksia. Windows näyttää edelleenkin, että tikussa ei ole tiedostoja, ja tyhjää tilaa on 17.5 MB. Sabayon säilyy tikulla täysin piilossa, eikä formatointi vaikuta siihen. Tietokone käynnistyy tikulta formatoinnin jälkeen niin kuin ennenkin.

Haluaisin tikun oikeasti tyhjäksi ja Sabayonin pois sieltä.

Asiassa on yksi erikoinen piirre. Nimittäin se, että Ubuntu näyttää tikun salaisen sisällön eli myös Sabayonin tiedostot. Kannattaisiko tiedot siirtää roskikseen ja deletoida? Tulisiko Sabayonin sisältänyt osio sen kummemmin näkyviin tai käyttöön muissa järjestelmissä?

http://kuvaton.com/k/Yrmk.png

Harmikseni tein samat epäonniset operaatiot myös toiselle tikulle. Asensin tikulle Arch Linuxin, mutta kun huomasin, ettei tätä Linuxia voikaan samalla tavalla käyttää tuosta noin vain kuin monia muita, panin tikun uudestaan Windows-koneeseen. Tässä vaiheessa olisi pitänyt siirtää sisältö roskikseen, ja niin teinkin. Kun Windows ehdotti, että formatoidaanko, painoin ajattelemattomuuksissani nappia "kyllä", vaikka sitä ei ehkä olisi pitänyt painaa. Formatointi teki tikusta samanlaisen kuin edellä mainittu.

http://kuvaton.com/k/Yrmu.png

Nyt tikulla ei näy Arch Linuxin tietoja, koska poistin ne ennen formatoimista.

4 GB:n tikku on tyhjä, mutta vapaata tilaa on vain 491.7 MB.

Onko olemassa jokin "rescue" -ohjelma, jolla tikut saisin hallintaan, vai pitääkö ne katsoa menetetyiksi?

Yritin katsella tikkua partitiointiohjelmalla (Gparted), mutta en saanut oikein "tolkkua" siitä. En huomannut mitään piilevää osiota.

50
Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mageia
« : 20.02.13 - klo:08.45 »
Yhdessä koneessani on vieläkin tallella kiintolevylle keväällä 2005 asentamani Mandrake Linux. En koskaan käyttänyt sitä muuten kuin silloin tällöin kokeilumielessä. Muistan vieläkin, kuinka mielenkiintoinen ja aikaa vienyt projekti oli asentaa siihen näytönohjaimen ajuri terminalin kautta. Oli palkitsevaa, kun Nvidian logo lopulta ilmestyi näyttöön, kun koneen käynnisti. Mandrake oli kömpelö ja karu, joten siitä ei ollut ns. tosikäyttöön.

Seuraavan kerran yritin käyttää Mandraken seuraajaa Mandrivaa keväällä 2010 läppärissäni. Asensin järjestelmän kovalevylle, joten tarkoitus oli pitää se. Tein sen virheen, että käytin 64 bittistä versiota tietokoneessa, joka ei tue sitä. Linux käynnistyi, mutta juuri mikään ei toiminut. Formatoin levyosion ja asensin tilalle Ubuntun.

Seuraavan kerran yritin käyttää Mandrake/Mandriva johdannaista Mageiaa viime vuoden keväällä. Tein UBS-tikun Unetbootinilla, mutta ohjelma ei latautunut. Kokeilin vielä uudestaan Mageiaa toisessa koneessa, mutta tulos oli sama.

Jokin aika sitten otin käyttöön Windowsissa toimivan ”imagewriter” ohjelman. Sen avulla alkoivat myös aikaisemmin toimimattomat Linuxit toimia UBS-tikulta. Niinpä kokeilin taas uudestaan Mageiaa. Kokeilin sitä ensiksi pöytäkoneessa, ja kokeilen sitä juuri parhaillaan läppärissä. Kirjoitan tätä tekstiä siis USB-tikulta ladatussa Mageiassa. Versio on Mageia 3 beta. Yllättävää on se, että mistään ei voi käytännössä huomata, että kyse on beta-versiosta. Kaikki tuntuu toimivan täysin normaalisti. Yllättävää on myös se, miten valmista ja loppuun hiottua kaikki on.

Kun ohjelma käynnistyy, valitaan kieli. Valitsin pöytäkoneessa kieleksi englannin ja näppäimistön asetukseksi suomen. Mutta nyt kun kokeilen Mageiaa läppärissä, valitsin kokeilumielessä myös käyttökieleksi suomen. Sen jälkeen myös näppäimistön kieliasetus tuli oletusarvoisesti suomeksi ja aikavyöhykkeeksi tuli Helsinki.

Se tuntuu yllättävältä, (otan juuri nyt PrintScreenin, jonka linkki tulee olemaan lopussa) että kielivalinta vaikuttaa myös siten, että Libre Officessa on valmiina suomenkielen oikoluku, joka alkaa toimia saman tien kun kirjoittaa. Oikoluku toimii myös Firefoxin kirjoitusruuduissa. Ehkä tällainen ominaisuus on ollut myös joissakin muissa järjestelmissä, mutta en ole huomannut.

Mageia vaikuttaa ohjelmalta, jonka voi ottaa paketista ja alkaa käyttää saman tien. Uusimman FlashPlayerin joutuu lataamaan, jos katsoo Youtube-videoita. Siitä tulee huomautus. Koska käytän Mageiaa USB-tikulta, en tietenkään edes yritä asentaa siihen mitään playereitä. Osa Youtube-videoista näkyy ilman asennustakin, mutta videon ääni alkaa takerrella ja muuttua pätkittäiseksi loppua kohtia. En tiedä, liittyykö tämän jotenkin muistin käyttöön. Kiinteästi asennetussa Mageiasssa, johon on asennettu asianmukaiset playerit ja kodekit, tällaista ongelmaa tuskin on.

Pöytäkonetta käyttäessäni onnistuin nauhoittamaan musiikkia Youtubesta Audacity-ohjelmalla ja tallentamaan musiikin. Tämä on erikoista, koska tässä nimenomaisessa pöytäkoneessa tuollainen nauhoitus ei ole onnistunut edes Windowsin puolella, vaikka se yleensä tietokoneissa onnistuu. Olen ajatellut että syynä on erillisen äänikortin puute. Windows ei osaa täydellisesti hyödyntää integroitua äänikorttia. Mikserissä ei näy ollenkaan vaihtoehtoa ”sisäisestä” äänittämisestä. Mageiassa äänenvoimakkuuden säädöt olivat epämääräiset, mutta lopulta sain volyymit kohdalleen.

Lyhyen kokeilun jälkeen olen jossakin määrin positiivisesti yllättynyt Mageian toimivuudesta. En ole KDE:n ystävä, mutta sekin toimii tällä kerralla aika mutkattomasti. Käytän ”classic menua” eli ”vanhantyylistä valikkoa” niin kuin ohjelmassa tällä kerralla lukee.

Sovellutuksia on mukana kohtuullinen valikoima, ja kaikki mitä olen kokeillut, on toiminut erinomaisesti. Pienensin juuri Gimpillä muutamia valokuvia.

http://zaktestit.blogspot.fi/2013/02/mageia-3-beta.html

51
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kieliasetukset
« : 18.02.13 - klo:09.15 »
Ubuntuni oli alun perin englanninkielinen. Vaihdoin käyttökieleksi suomen, jolloin (ilmeisesti omasta valinnastani johtuen) järjestelmä teki uudet kansiot asiakirjoille, musiikille, kuville, videoille ja latauksille. Alkuperäiset "Documents", "Music", "Pictures", "Videos" ja "Downloads" kansiot säilyivät ja löytyvät "Home Folderin" kautta. 

Vaihdoin kieleksi suomen erään toisen henkilön tarpeita ajatellen, vaikka itse mieluummin käytän englanninkielistä versiota. Koska tämä toinen henkilö nykyisin käyttää enimmäkseen Windowsia eikä välitä koko Ubuntusta, olen ajatellut vaihtaa kielen takaisin englanniksi - ja itse asiassa teinkin juuri niin. Kysymykseni on seuraava.

Kun kieli vaihdetaan, ohjelma kysyy, haluanko myös edellä mainittujen kansioiden nimet muutettavan englanninkielisiksi. Vastasin äsken, että pidetään alkuperäiset nimet. Jos kuitenkin vastaisin, että muutetaan nimet englanninkielisiksi, mitä käytännössä tapahtuisi? Koneessahan on jo vanhat "Documents", "Music" etc. kansiot. Lähinnä huolestuttaa ajatus siitä, että ohjelma tuhoaisi olemassa olevat kansiot tietoineen ja tekisi niiden tilalle uudet tyhjät "Documents", "Music" etc. kansiot. Vai nostaako ohjelma vain nämä vanhat kansiot "Places" -valikon listaan ensimmäisiksi näkyviin, kun niissä nyt suomenkielisen vaiheen jälkeen näkyvät vielä "Asiakirjat", "Musiikki" etc. kansiot. Jäävätkö nämä suomenkieliset kansiot samalla tavalla "piiloon" kuin tällä hetkellä "Documents" etc. kansiot.

Kun kieli on englanti, haluaisin listassa näkyvän mieluummin "Documents", "Music" etc. kansiot kuin "Asiakirjat", "Musiikki" etc. kansiot. Olen koko ajan tallentanut tietoja "Documents" -kansioon enkä "Asiakirjat" -kansioon. Suomenkielisen vaiheen aikana se oli vähän hankalampaa, kun "Documents" -kansio piti kaivella joka kerran vierityspalkilla esille listan pohjalta.
   

52
Jatkoin Netrunnerin kokeilua eri tietokoneessa. Edellä mainittu "esteettinen" ominaisuus poistui, kun vaihdoin työpöydän tyyliasetuksia.

Viime kesänä "Dedoimedo" sivulla julkaistussa arvostelussa Netrunner sai lähes murskatuomion monien ongelmiensa takia.   

"Netrunner 4.2 Dryland is an extremely buggy distribution."

Kirjoittaja toivoi, että viat poistuisivat seuraavaan julkaisuun mennessä. Kokeilemani julkaisu on tämä seuraava, ja voi siinäkin olla vielä vikoja ja bugeja, vaikka lyhyessä USB-tikulta tapahtuneessa kokeilussa niitä ei ole tullut vastaan. Järjestelmä on sen sijaan hämmästyttänyt monipuolisuudellaan ja "heti valmis" -filosofiallaan. En ole tähän mennessä missään tietokoneessa saanut toimimaan työpöydän videonauhoitusta joko ollenkaan tai ei ainakaan niin hyvin, että jälki olisi katsomiskelpoista. Netrunnerissa homma toimi suoraan paketista. Ainoa ongelma oli se, että osannut sammuttaa nauhoitusta.

Netrunnerin valmispakettiin kuulunut Kdenlive toimi myös ilman ongelmia. Tarvittavia kodekkeja oli valmiina videon tekemiseen, joten tekaisin ja latasin Youtubeen (lyhennettynä) pätkän, joka tuli, kun käynnistin "RecordMyDesktop" -ohjelman. Videon lataaminen (ja vielä tämä kirjoituskin) mukaan lukien kaikki on  tehty Netrunnerissa.

Jos tietäisin, että Netrunner ei ole "extremely buggy distribution" antaisin sille lyhyen ja pintapuolisen USB-tikkukokeilun perusteella varsin korkeat pisteet. KDE on siinä mielestäni muokattu paremmaksi kuin alkuperäinen. Jos foorumin säännöissä kielletään Youtube-linkit, oheisen linkin ja koko tämän kirjoituksen voi tietysti poistaa. En halua erikoisoikeuksia sääntöjen rikkomisen suhteen.

http://youtu.be/y0gV5ZU3-KQ

53
Multimedia ja grafiikka / Vs: Näytä työpöytäsi
« : 27.01.13 - klo:10.01 »
Tässä on parhaillaan käytössäni olevan Sony Vaio VPCEH / Ubuntu 11.04 -läppärin työpöytä. Alapalkki on autohide -tilassa. Haluaisin, että kellonajan yhteydessä näkyisi myös päiväys kuten vuotta vanhemmassa 10.04 Ubuntussa. Asensin tähän kerran jonkin lisukkeen, jolla päiväyksen sai näkyviin, mutta se lakkasi toimimasta.



Huoneeni työpöytineen tahtoo olla sotkuinen ja epäjärjestyksessä, joten haluan että virtuaalisella työpöydällä on vähän väljempää. En yleensä pidä kuvakkeita työpöydällä. Jossakin harvemmin käyttämässäni (KDE- tai vastaavassa) työpöydässä on muutama "launcher" eniten käytetyille ohjelmille.

54
Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Netrunner
« : 27.01.13 - klo:09.03 »
Käyn silloin tällöin katsomassa DistroWatch -sivua ja lataan joskus jonkun siellä esitellyn ohjelman kokeiltavaksi. Jokin aika sitten siellä kerrottiin Netrunner -nimisen jakelun uudesta versiosta, joten päätin kokeilla sitä. Oikeastaan en heti päättänyt kokeilla sitä vaan lisäsin sen torrent-valikkoon vasta myöhemmin, kun odottelin varsinaisen lataukseni eli PCLinux KDE:n hidasta siirtymistä tietokoneeseeni. Netrunner tuli ensimmäisenä ladatuksi, joten päätin kokeilla sitä.

Joistakin Linux-versioista tulee jo heti alkuun jossakin määrin negatiivinen kuva, kun asiat eivät toimi, tai ne toimivat hankalasti. PCLinux Lxde -versio oli tällainen, Centos oli toinen. Netrunner sen sijaan tuntui toimivan alusta lähtien sujuvasti. Se latautui koneelle ilman ongelmia. Säätömahdollisuuksia on paljon. PrintScreen toimii saman nimisestä napista niin kuin pitääkin. Ohjelmavalikko on runsas. Jopa videoeditori Kdenlive on valmiiksi asennettuna.

http://www.lataakuva.fi/di/LQ55/netrunner6.png

Oikeastaan ainoa asia, mikä "esteettistä silmääni" hieman häiritsee (tämä on makuasia, joten joku voi pitää kyseisestä ominaisuudesta) on käynnissä olevan ohjelman valintapainikkeen alla oleva vaalea viiva. Yleensähän käyttöjärjestelmissä koko nappi on hieman vaaleampi kuin muut napit, silloin kun kyseinen ohjelma on aktiivinen. Macissa taitaa olla pieni merkki kuvakkeen alla. Netrunnerissakin on tavallaan "merkki", mutta se saisi olla hieman erilainen. Mutta kuten sanottu, tämä on makuasia.

Netrunnerin sukulaisuuden Ubuntuun/Kubuntuun huomaa selvästi. Netrunner kuuluu niihin distribuutiohin, jotka toimivat suoraan paketista. Kaikki tarvittava on valmiina peruskäyttöä varten, ja monet asiat on jopa säädetty tavallisen peruskäyttäjän oletetun maun mukaiseksi. Mozilla 18 näyttää hyvältä. Gimp 2.8:ssa ilmestyy oletusnäyttönä koko ikkunan asetelma.

Netrunnerin kiinteästä asennuksesta en osaa sanoa mitään, koska kokeilen järjestelmää (kirjoitan tätä parhaillaan sillä) USB-muistitikulta. Kuvittelisin, ettei kiinteä asennuskaan tule olemaan ongelma. Jos olisin kilpailun tuomaristossa, ja Netrunner pitäisi arvostella, antaisin sille aika hyvät pisteet. Tällaisen lyhyen kokeilun perusteella arviointi jää tietenkin pintapuoliseksi.

55
Miksi Mate on erilainen eri Linux-versioissa? Tai ehkä tämä on huono kysymys, koska tietysti siksi, että siitä on tehty erilainen. Mutta onko Matesta olemassa jokin perusmuoto, jollainen se on luonnostaan? Millainen tämä perusmuoto on, ja mitkä ovat siitä tehtyjä muokkauksia. Samanlaisia kysymyksiä voisi esittää eräistä muistakin työpöydistä kuten Xfce:stä. Siitäkin on liikkeellä monenlaisia versioita, ja sen saa muistuttamaan vanhaa Gnome 2:ta.

Olen kokeillut USB-muistitikulta Linux Mint Matea, ja se on eri näköinen kuin tässä ketjussa esitelty Ubuntuun liitettävä Mate, joka näyttää samalta kuin perinteinen Ubuntun Gnome2 -työpöytä. Päivitin yhdessä pöytäkoneessa (kokeilumielessä syksyllä 2011 asennetun) Fedoran uusimpaan versioon ja asensin siihen entisten työpöytien lisäksi Maten. Se on saman näköinen kuin tässä ketjussa esitelty Mate. Vaikuttaa toimivalta. Muutama kohta on hieman eri paikassa kun vanhassa työpöydässä, mutta käyttötuntuma on muuten sama.


56
Kokeilin uusinta Xubuntua muistitikulta ja yllätyin positiivisesti. Jos nyt pitäisi suositella jollekin, mikä Linux-jakelu kannattaa asentaa koneelle, Xubuntu ja Mint Xfce kilpailisivat kärkisijoista. En löytänyt Xubuntusta oikeastaan mitään epämukavia puolia, ja se on minun kaltaiselleni "kriitikolle" harvinaista. Erityisesti pidin Xubuntun helposta ja monipuolisesta muokattavuudesta.

Kun arvioin käyttöjärjestelmän sopivuutta itselleni, arvioin sitä tietenkin omien tarpeitteni ja käyttötapojeni kannalta. Vaatimukset Linuxille ja Windowsille ovat hieman erilaiset, koska hyväksyn sen tosiasian, että on olemassa joitakin asioita, joita ei voi tehdä Linuxilla yhtä hyvin kuin Windowsilla. Nämä hommat jätän suosiolla Windows-koneella tehtäväksi.

Käytän Linux-tietokonetta nettisivujen katselemiseen ja nettifoorumeille ja blogeihin kirjoittamiseen (tätäkin kirjoitan Ubuntulla). Tarvitsen siis sellaisen työpöydän ja selaimen yhdistelmän, jossa nettisivua näkyy mahdollisimman paljon ja työpöytää ja selainta mahdollisimman vähän. Videoiden ja muiden juttujen on tietenkin toimittava. Tekstinkäsittelyn pitää myös onnistua, koska kirjoitan joskus jutut tekstinkäsittelyohjelmassa sekä taltioin tekstejä sen avulla. Myös valokuvia pitää pystyä jonkin verran käsittelemään, koska blogeihin tulee myös kuvia. Ja tiedostojen käsittelemisen pitää tietenkin olla myös sujuvaa, mitä se onneksi Linuxissa onkin (paitsi muistitikun formatointi - jonka teen Windowsilla). Videoiden tekemisessä olen uudestaan siirtynyt käyttämään Windowsia käytettyäni välillä Kdenliveä (koneiden tehokysymyksistä johtuen). Haluan silti, että myös Linuxilla pitää pystyä tekemään tarvittaessa video.

Suurimmat ongelmat Linux-käyttöjärjestelmässä olen kohdannut äänen käsittelemisessä. Joku asia toimii, joku asia ei toimi. Joku asia toimii yhdessä koneessa, joku toisessa koneessa, joku ei missään koneessa. Esimerkiksi "Traverso" -nimisestä ohjelmasta en ole saanut tähän mennessä ulos pihaustakaan ääntä, vaikka ohjelmalla muistaakseni pitäisi olla jotain tekemistä äänen kanssa.

Käytettävyydeksi riittää se, että ohjelmat voi käynnistää helposti, ja niiden välillä voi siirtyä helposti, ja käyttäjä näkee, mitä ohjelmia hän parhaillaan käyttää. Ei tämän kummempaa. Minun mielestäni yksi paneeli riittää kaikkeen tähän. Siihen voi olla tallennettu muutaman "suosikkiohjelman" käynnistysnappi. Harvemmin käytettävät ehtii kyllä käynnistää menun kautta. Paneelista näkee, mikä ohjelma on päällä. Ja jos paneelissa vielä on kello sekä joitakin pieniä "launchereita" verkon säätämiseen ja työpöytien valitsemiseen, mitä muuta enää tarvitsee? Miksi työpöydällä pitäisi olla vielä toinen paneeli pomppimassa esille ruudun reunan alta tai jököttämässä pysyvästi pystyssä ruudun reunassa. Miksi yhdellä paneelilla ei pärjää?

Xubuntusta saa tehtyä tässä suhteessa lähes täydellisen. Ensiksi tarpeeton toinen paneeli pois häiritsemästä ja sen jälkeen toiseen paneeliin tarvittavat jutut, ja homma on siinä. Toimii hyvin ja näyttää hyvältä. Helppo ja yksinkertainen käyttää.

http://1.bp.blogspot.com/-Xs-bfaYgg0U/UPfYfAgbeVI/AAAAAAAAA-I/IYWaXjbsX2E/s1600/Screenshot+-+01172013+-+10:08:58+AM.png

Xubuntussa on ilmeisesti pääosa Ubuntun hyvistä puolista, joten se toiminee moitteettomasti. Kaikkein tärkein asia käyttöjärjestelmässä mielestäni on vakaus. Järjestelmä ei saa kaatua ja tuhota kaatuessaan käsiteltävänä olevia tietoja. Kun on kirjoittanut sivun tekstiä - ja hupsista - se häviää silmänräpäyksessä tallentamattomana, käyttöjärjestelmää ei tuolla hetkellä ainakaan kehu ja kiittele. En tiedä, miten vakaa Xubuntu on, mutta jos se yhtä vakaa kuin Ubuntu, aihetta huoleen ei taida olla. Ja tietenkin kirjoitukset pitää välillä tallentaa, mutta touhun ja tohinan keskellä tallennusnapin painaminen voi unohtua.

http://4.bp.blogspot.com/-SLajDUme6lA/UPfX8WXCOYI/AAAAAAAAA9w/ERJk61TZdI0/s1600/Screenshot+-+01172013+-+10:46:21+AM.png

57
Kokeilin USB-muistitikulta. Uusi versio ei lähtenyt käyntiin. Sivulla mainittiin, että "there is a problem with iso files".

Koska uutta ei voinut kokeilla, kokeilin 6.0 versiota. Se "crashasi" totaalisesti muutama minuutti käynnistymisen jälkeen niin, että koko tietokone sammui ja alkoi käynnistyä uudestaan. Tässä muutama ruutukaappaus ja (hyvin subjektiivisia) arvioita. Pear näyttää kohtalaisen hyvältä.

http://zaktestit.blogspot.fi/

Jos olisi absoluuttinen varmuus siitä, että Pear Linux on vakaa, se voisi hyväkin vaihtoehto. Windows 95 -tyyppinen romahdus ei saisi enää tapahtua nykyajan käyttöjärjestelmissä.


58
Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: GNOME 3.8
« : 14.01.13 - klo:08.16 »
Kun johonkin työpöytäympäristöön kehitetään erilaisia fallbackeja ja classic-moodeja ja tweak-tooleja, kertooko se siitä, että kaikki eivät ole täysin tyytyväisiä tuotteeseen.

Tutustuin lyhyesti Gnome 3.6 versioon kun kokeilin USB-tikulta Fedora 18:n betaversiota. Muutoksia aikaisempaan on tapahtunut, mutta ovatko kaikki muutokset tapahtuneet parempaan suuntaan, siitä voitaneen olla monta mieltä. Mihin suuntaan kehitys menee Gnome 3.8:n lopulliseen julkaisuun mennessä, se jää nähtäväksi.

Jokaisella on omat mielipiteensä, joista ei kannata kiistellä. Minä pidän nykyisen Gnomen epämukavimpana puolena sitä, että ohjelmaikkunoiden (esimerkiksi tämän Firefoxin, joka on nyt auki) yläreunan otsikkopalkit ovat korkeita ja vievät tilaa näytöltä. Nykyisissä laajakuvanäytöissä ei mielestäni ole varaa tinkiä tilasta korkeussuunnassa. Selaimen iso yläpalkki on kuin näytönpienennysohjelma. Kuka sellaista tarvitsee.

Luin jostakin, että palkki on sen vuoksi iso, että hiiri osuu siihen varmasti, kun ikkunaa vetää. Kuulun siihen vähemmistöön, joka ei käytä läppärissä olevaa "laattahiirtä". Yritän välttää edes hipaisemasta sitä. Perinteisellä hiirellä osuu kyllä pienempiinkin nappeihin ja palkkeihin. Jossakin kirjoitettiin, että Gnomen suunnittelussa on tähdätty tulevaisuudessa tapahtuvaan kosketusnäytön käyttöön. Palkkien on oltava isoja, jotta sormi osuu niihin.

Liian korkea yläpalkki on siis ongelma, ja tähänkin ongelmaan näyttää joku yrittäneen keksiä erilaisia "tweakeja". Mutta on Gnomessa muutakin outoa, ja näihin muihinkin outouksiin on keksitty jos jonkinlaisia virityksiä. Miksi esimerkiksi työpöydän jossakin kohdassa - vaikkapa mustassa yläpaneelissa, joka on lähes tyhjän panttina - ei voi olla jonkinlaisia symboleja, jotka näyttäisivät, mitä ohjelmia on auki. Tällaiset napithan ovat olleet Windowsin alapalkissa jo 1990-luvulta asti. Gnomeen saa epävirallisena lisukkeena tuollaiset symbolit/vaihtonapit, ja olen asentanutkin tällaisen lisukkeen Fedora 17/Gnomeen.

Otin pari ruutukaappausta, jotka valaisevat tätä otsikkopalkkiasiaa.

http://zaktestit.blogspot.fi/2013/01/fedora-18-pikakokeessa.html

Minua ei haittaa se, että joitakin muita eivät otsikkopalkit haittaa. Eräässä kodissa televisio oli osittain sohvan kyynärnojan takana, joten osa kuvasta jäi pimentoon. Ihmiset olivat kuitenkin vuosien varrella niin tottuneet tähän, ettei se ketään haitannut. Eräässä toisessa kodissa television värit oli säädetty maksimiin, niin että ihmisten kasvot olivat oranssin väriset, ja he muistuttivat enemmän piirrettyjä hahmoja kuin eläviä ihmisiä. Mutta ei se ketään haitannut, kun siihen oli totuttu. Ja sellaisiakin talouksia on, joissa televisiota katsotaan ilman ääntä. Mitä sillä äänellä tekee, kun on tottunut siihen, ettei sitä ole.

Jos tuollaisiin asioihin tottuu, niin varmaan tottuu siihenkin, että selainten palkit kasvavat uusien Gnome-versioiden myötä, ja internet-sivusta näkee aina vain matalamman siivun. Kaikkeen tottuu.

59
Kokeiltu eri työpöytiä.

http://zaktestit.blogspot.fi/

Yritin alustavasti päivittää näytönohjaimen ajurin, mutta ohjeiden tulkintaongelmien takia luovuin hankkeesta ainakin toistaiseksi. Kun "nörtti" tekee ohjeet, hän olettaa, että kaikki muutkin ymmärtävät, mikä osa hänen tekstissään on a) hänen foorumille kirjoittamaansa ohjetta, b) terminaaliin kirjoitettavaa tekstiä ja c) terminaaliin ilmestyvää tekstiä. Kun asioita tuntematon yrittää noudattaa ohjeita... tökkii, tökkii...


60
Miten "puhdas asennus" kannattaa teknisessä mielessä tehdä, jos kovalevyllä on myös Windows ja haluaa säilyttää sen. Kaikki Linux-osiossa olevat tarpeelliset tiedot ja tiedostot pitää tietenkin kopioida talteen, mutta mitä sen jälkeen. Jos asentaa uuden Linuxin, pyyhkiikö asennus kaikki entiset asennukset pois, vai pitäisikö Linux-osio tyhjentää jollakin levynhallintaohjelmalla ennen asennusta. Mitä tapahtuu vanhalle grub-loaderille. Korvautuuko se automaattisesti uudella, vai pitääkö sen suhteen tehdä jotain?

Juuri nyt en ole asentamassa mitään, mutta "versiosi ei ole enää tuettu" -ilmoitukset ehkä jossakin vaiheessa alkavat kyllästyttää, ja silloin on uudelleen asentaminen ajankohtainen. 10.04 Ubuntu on mukava, ja sen virittelyyn on käytetty paljon aikaa, joten taidan jatkaa sen käyttämistä vielä huhtikuun jälkeenkin. 11.04 versio menee ehkä ensimmäisenä vaihtoon. Miten saa lakkautettua sen, ettei ohjelma enää edes yritä hakea päivityksiä eikä siten myöskään huomauttele tuen loppumisesta ja ehdottele päivityksiä?


Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 8