Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Emithgih

Sivuja: 1 ... 6 7 [8]
141
Langaton toimii nyt. Kopioin tiedot Gnomen puolelta ja siirsin ne KDE-network manageriin. Salasanallekin löytyi lopulta paikka, kun muutin erästä asetusta. (Nyt on enää se omituinen fonttikysymys ratkaisematta, mutta siitä kirjoitin eri jutun.)

142
Suurin osa nykyisin myytävistä tietokoneista taitaa olla läppäreitä, joiden mukana tulee Windows, halusipa sitä tai. Valmiissa pöytäkoneissakin se tulee. Koska Windowsille on määritelty jokin rahallinen arvo (mitä ei tosin yksilöidä läppärin kokonaishinnassa), se kannattanee jättää koneeseen, vaikka asentaisikin Linuxin. Näin ainakin minä olen tehnyt kahdessa läppärissämme. Pöytäkoneet kasaan yleensä itse komponenteista.

Toinen edellä mainituista läppäreistä, Sony Vaio, on ostettu viime kesänä Saksasta, joten siinä on saksalainen Windows. Toinen, HP Pavilion DM1, on ostettu pari vuotta sitten Verkkokaupasta 50-60 euron ylihinnalla (koneen hinta kaikkialla muualla oli noin 380-390 euroa ja Verkkokaupassa 443,90 euroa, kunnes se sielläkin seuraavalla viikolla laski noin 380:een euroon). Vaikka olen äärimmäisen hintatietoinen ja vertaan hintoja aivan sairaalloisuuksiin asti eri liikkeiden välillä, sorruin tekemään järkyttävän huonon kaupan. Olin jo parin tunnin ajan vertaillut myymälässä läppäreitä, ja oli kuuma ja nälkä, kun päädyin lopulta HP-läppäriin, joka ei ollut alunperin vaihtoehtojen joukossa. Sen hintaa en ollut verrannut muiden liikkeiden hintoihin, joten otin tietoisesti riskin, että hinta voisi pahimmassa tapauksessa olla muutaman euron kalliimpi kuin jossakin muussa liikkeessä. En voinut kuvitellakaan, että Verkkokaupassa konetta myytiin Suomen kalleimmalla hinnalla, koska liikehän mainostaa olevansa "todennäköisesti aina halvempi". Tulin siis lahjoittaneeksi Verkkokaupalle noin 60 euroa.

Edellä mainituissa koneissa käytetään yli 90-prosenttisesti Ubuntua. Windowsin puolelle mennään ainoastaan joskus harvoin, esimerkiksi MTV:n Katsomon ohjelmia katsottaessa tai jotain äänihommaa tehtäessä. Äänen käsittelemisen olen huomannut yhdeksi Linuxin vaikeaksi alueeksi. On työn takana saada äänet toimimaan edes joten kuten. Toisessa koneessa olen saanut ääninauhurin nauhoittamaan netistä, mutta toisessa en.

Vaihtoehtoisia Linux-versioita olen kokeillut yhdessä vanhassa (Pentium 4 ) koneessa. Linuxit on asennettu omille kovalevyilleen ilman Windowsia. Toinen on Linux Mint 11 ja toinen Fedora 15. Jälkimmäisessä on kolme vaihtoehtoa, Gnome 3, KDE 4.7.4. ja Xfce 4.8. Fedora 15:n varsinainen KDE versio olisi ollut 4.6.3 mutta asensin 4.7.4:n erillisen ohjeen mukaan. Se on muuten asiallinen, mutta haluaisin, että alapalkki olisi samalla tavalla läpikuultava kuin Ubuntuun asentamassani KDE:ssä.

Suurin ”ongelma” tämän toisen koneen Linuxeissa on se, että en tarvitse niitä. Niiden käyttäminen on lähinnä kokeilua kokeilun vuoksi. Ääni on ongelmana näissäkin versioissa. Traverso -ohjelman ääntä esimerkiksi en ole saanut kuuluviin.

Fedoran asennettava vakiovaihtoehto video-ohjelmaksi oli Kdenliven versio 0.7.8 tai jotain, jolla ei tee mitään. Se kaatui saman tien, kun siihen latasi videon. Uusin Kdenlive 0.8.2.1 on aivan toista maata. Ohjelmassa on tapahtunut paljon kehitystä positiiviseen suntaan varsin lyhyenä aikana.

Asentaakseni koneeseen uuden version Kdenlivestä, latasin tiedostot rpm fusion sivulta, mutta ohjelman asentaminen näytti toivottomalta minun vaatimattomilla taidoillani. Se olisi pitänyt kääntää, compile. Komennoillahan sekin tehdään, joten jos ohjeet olisivat olleet tarpeeksi yksinkertaiset, kai sekin olisi onnistunut (en ymmärtänyt, missä kansiossa operaatio pitää tehdä ja miten). Jossakin vaiheessa löysin helpon ohjeen ohjelman lataamiseksi ja asentamiseksi lyhyellä terminaalin komennolla, ja homma oli sillä selvä. En edes tiedä, mistä ohjelma latautui. Kdenlive joka tapauksessa toimii. Sain jopa tehtyä teräväpiirtovideota sillä, vaikka kone itsessään on niin heikko, ettei teräväpiirto edes jaksa pyöriä siinä.

Jos nyt pitäisi asentaa uuteen läppäriin Linux, minkä asentaisin... siinäpä pulma. Fedora olisi kokeilujeni perusteella yksi vahva vaihtoehto. Järjestelmä vaikuttaa jämäkältä ja monipuoliselta. Mint olisi toinen vaihtoehto. Ubuntukin tietysti olisi, jos Unity-vaihtoehdon saisi helposti pois. Jokin siinä on tökkinyt alusta alkaen minun kohdallani. Ehkä sen ulkonäkö ei ole esteettisesti miellyttävä. Sivupalkki ei yksinkertaisesti ole kaunis. Mutta tämä on tietysti makuasia.

(Vaativin Linuxiin tekemäni asennus on ollut se, kun asensin aikoinaan Mandrake Linuxiin Nvidia näytönohjaimen terminaalin kautta - siihen meni kaksi viikkoa.)

143
Mistä voisi johtua, että fonttien ”renderöinnissä” tapahtui gnomen puolella jonkinlainen muutos, kun lisäsin koneeseen vaihtoehdoksi KDE-ympäristön. Asetukset näyttäisivät olevan ennallaan, mutta jotain on kuitenkin tapahtunut. 

Aikaisemmin kirjaimet olivat hyvän näköisiä kaikissa sovellutuksissa, ja tämä on ollut yksi niistä syistä, miksi olen pitänyt Ubuntusta verrattuna joihinkin toisiin Linux-versioihin.

Nyt kirjaimet ovat ennallaan enää Opera-selaimessa. Muissa selaimissa ne ovat muuttuneet ohuemmiksi. Tästä kuvaparista ero käy ilmi. Chromen teksti on heikompaa kuin Operan.

http://photoupload.org/uploads/13292800071.png

Asetuksissa fonttien koko on ”sans 10” paitsi ikkunoiden otsikoissa, joissa se on ”sans 10 bold”. Fixed width font on ”monospace 10”. Nämä asetukset ovat mielestäni olleet koko ajan samat.

Lisäasetuksissa rendering on säädetty arvoon ”subpixel smoothing (LCDs)” ja hinting arvoon ”slight” ja subpixel order arvoon ”rgb”. Pisteitä tuumalle arvo on 96.

Nämä taitavat kaikki olla oletusasetuksia tai ainakin lähellä niitä.

Pitäisikö arvojen olla samat KDE:n puolella, vai onko tällä merkitystä. Nyt ne eivät ole samat. KDE:ssä on käytössä oletusasetukset, jotka poikkeavat gnomen asetuksista.

144
Ei se suomen oikoluku pelitä LibreOfficessa jos se on asennettu 10.04:ään. Jos on pakko saada toimimaan ilman purkkavirityksiä päivitä (tai asenna puhtaalta pöydältä) Ubuntu uudempaan versioon.

Olisin pärjännyt Open Officella, mutta kyllästyin sen jatkuviin kaatuiluihin. En arvannut, että Voikko on riippuvainen Ubuntun versioista. Aion pitää tässä koneessa nykyisen version, joten Libre Office olkoon nyt sitten ilman suomenkieltä. Mistähän AbiWord saa suomenkielisen korjaustoiminnan. Siinä se nimittäin toimii. Käyttääkö sekin Voikko-oikolukua, joka on ladattu koneeseen. Abi Wordissa kieli palautuu aina oletusarvoisesti englanniksi, joten suomi pitää narrata esille erikseen, jos tekstin haluaa tarkastaa.

145
Ubuntu 10.04:ään asentamani Open Office kaatuili alusta alkaen (tiedostot sentään säilyivät recovery-toiminnalla) jatkuvasti, joten korvasin sen jokin aika sitten Libre Officella. Toisessa koneessa (Ubuntu 11.04.) Libre Office on ollut käytössä viime kesästä asti, ja Voikko-oikolukuohjelmakin toimii siinä moitteettomasti. Arvelin siis, että Libre Office oikolukuineen toimisi myös vanhemmassa Ubuntussa.

Mutta en ole saanut oikolukua toimimaan. Olen asentanut paketteja varmuuden vuoksi moneen kertaan (viimeksi hetki sitten tällä foorumilla olleen ohjeen mukaan), mutta oikoluku ei aktivoidu. Jopa Abi Wordissa ja Firefoxissa toimii suomenkielinen oikoluku, mutta ei Libre Officessa.

Valikoissa näkyy vain "Hunspell SellChecker". Extension manager näyttää Voikko Finnish Language Tools -paketin aivan kuin se olisi asennettu (Disable ja Remove -napit ovat näkyvissä). Kielivalikossa kuitenkin vain englannin kohdalla on vihreä ruksi ja kirjaimet ABC merkkinä siitä, että oikoluku tällä kielellä toimii.

146
Asensin koneeseen kdenetwork -ohjelman, mutta en tiedä mitä sillä tekee ja miten sen saa käyntiin.
Tarvitset "plasma-widget-networkmanagement " nimisen ohjelman.

kdenetwork ei ole ohjelma vaan meta-paketti, joka asentaa muutamia ohjelmia, joilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

Ohjelmavalikkoon näytti ilmestyneen KPPP (Internet Dial-Up Tool) ja ehkä muutakin tarpeetonta. Turha paketti siis.

Olin jo asentamaisillani "plasma-widget-networkmanagement" -ohjelman, mutta Synaptic pakettienhallinta ilmoitti seuraavaa:

CAUTION: plasma widget is not very usable at the moment. Consider using network-manager-kde instead.

Noudatin neuvoa ja asensin viimeksi mainitun. En tiedä, pääsinkö lähemmäksi langatonta yhteyttä, mutta ohjelman kuvake kuitenkin ilmestyi alapalkkiin, ja jonkinlainen yritys langattomaan pääsemiseksi tapahtui. Se jäi kuitenkin yritykseksi. Asetuksia selaamalla näyttäisi siltä, että ohjelma tunnistaa langattoman verkon, koska sen nimi näkyy. Signaalin voimakkuudeksi ilmoitetaan tosin 100%, mikä on epäilyttävän paljon. Verkon nimi sattuu lisäksi olemaan niin "perus", että nimi voi näkyä valikossa automaattisesti, vaikka se ei tarkoita meidän verkkoamme. Naapurin verkkoa ei nimittäin näy, vaikka senkin pitäisi ajoittain näkyä. On siis epäselvää, pääseekö tämä ohjelma edes niin  pitkälle, että se tunnistaisi toimivat verkot (mallikuva suurenee hiirellä).

http://www.mypicx.com/02132012/ubuntu/

Tästä asiasta löytyy paljon tietoa, kun googlailee, mutta kaikkiin tietoihin ei voi täysin luottaa. Yksi neuvo voi toimia yhdessä koneessa ja toinen neuvo toisessa. Olisi pitänyt kirjoittaa muistiin löydetyt vihjeet ja omat havainnot, mutta ei tullut kirjoitettua. Tarkoitus oli nimittäin saada verkko toiminaan tässä ja nyt eikä aloittaa väitöskirjan tekemistä aiheesta. Muistiinpanoja kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä jo kerran löytyneen tiedon etsiminen uudestaan on hidasta ja turhauttavaa.

Muutamia löytyneitä neuvoja:

Kannattaisi poistaa entiset ja vaihtaa wicd -manageriin.
Nm-applet pitää poistaa, jos KDE-puolelle asentaa vastaavan, koska ohjelmat riitelevät keskenään.
Langaton toimii KDE:ssä, kun nm-managerin panee käynnistymään autostartissa.

Monenlaisia muitakin neuvoja löytyy, mutta tuossa muutama mieleen jäänyt.

Itse olen huomannut (osittain neuvoja seuraillen), että jossakin käynnistymistiedostossa (en muista enää nimeä) on yhdellä rivillä maininta, että nm-aplett ei käynnisty KDE:ssä. Jos sen yrittää panna käynnistymään autostartissa, eikö käsky ole ristiriidassa edellä mainitun kanssa. Jossakin oli ohje, että tähän mainittuun käynnistymistiedostoon pitäisi lisätä rivi, joka estää gnome-managerin käynnistymisen KDE:ssä. Jokin tämän tyyppinen esto siinä kuitenkin jo oli.

Tärkeintä on se, että en haluaisi asennuksillani pilata hyvin toimivaa langatonta yhteyttä gnomen puolella. Toimivan ohjelman poistaminen ei siis houkuttele, vaikka sen saisi asennettua uudestaankin.

Päivitys 14.2.2012 klo. 08:48

En tehnyt mitään muutoksia, mutta tällä hetkellä kirjoitan tätä KDE:ssä naapurin verkon kautta. Oman verkon kautta nettiin pääseminen ei onnistunut, mutta toivottavasti sekin pian onnistuu.

Joskus systeemit näyttävät paranevan itsestään...

(lisäys: Verkkomanagerissa pitäisi olla ikkuna salasanalle, jonka meidän verkkomme vaatii. Naapurin verkko ei vaadi salasanaa, joten sinne sisälle pääseminen onnistuu.)

147
Kyllä KDE:kin valikosta löytyy prtscr-toiminto (ksnapshot)

Löytyi, kun asensin. Perus KDE:ssä ei tullut kovin paljon ohjelmia mukana. Niitä piti latailla jälkeen päin. Ensimmäinen ksnapshotilla otettu "snapshot".

http://aijaa.com/000079550679

KDE toimii nyt melko mukavasti. Jotkut vaaleat tekstit eivät kovin hyvin näy vaaleata taustaa vasten, ja jotain muita tällaisia pieniä epäkohtia vielä on. Fontteja säätäessä tapahtui Gnomen puolella outoja muutoksia, mutta tilanne onneksi palautui alkuperäiseksi. KDE on allekirjoittaneelle sen verran outo, että keksin vasta nyt, että käynnistysvalikon saa muutettua "classic meny" -tyyliseksi, jolloin ohjelmia ei tarvitse minuuttitolkulla etsiä. 

Ainoa pysyvä puute on se, että koneella pääsee nettiin vain lankaa pitkin. Wifi-ajuri ei lähde toimimaan, kun kirjaudutaan sisään. Gnomen puolella se lähtee, kun tein pienen lisäyksen modules tiedostoon (kiitos neuvosta). Asensin koneeseen kdenetwork -ohjelman, mutta en tiedä mitä sillä tekee ja miten sen saa käyntiin.



148
En kuvittelekaan pärjääväni yhdellä tietokoneella ja yhdellä käyttöjärjestelmällä. Yksi kone on auki yhdessä huoneessa ja toinen toisessa. Joskus pari kolme konetta eri pöydillä. Keittiössäkin on yksi, jolla parhaillaan kirjoitan tätä. Tietokoneriippuvuutta - ehkä.

Ellen sattumalta innostu pelkästään leikkimään tietokoneilla ajan kuluksi (kokeilemaan eri juttuja, tutkimaan, "virittelemään"), käytän niitä muutamaan perushommaan. 1. Nettisurffailuun sekä kirjoittamiseen foorumeille ja blogeihin ja muuallekin (mitä teen parhaillaan). 2. Valokuvien skannaamiseen (negat, diat, paperikuvat) ja parantelemiseen. 3. Videoiden käsittelemiseen (nauhoilta ja tiedostoista). 4. Äänen käsittelemiseen (nauhoilta, tiedostoista, videoista, netistä). 5. Piirtelemiseen ja suunnittelemiseen. 6. Tiedostojen siirtämiseen ja arkistoimiseen (erilaisille tallennusvälineille). 7. Satunnaisiin muihin tehtäviin.

Käyttöjärjestelmän nimi ei ole kynnyskysymys vaan se, että hommat onnistuvat.

Windowsia käytän kuvien, videoiden ja äänen käsittelemiseen. Vanhoja dioja skannatessa ei nimittäin ole Photoshopin ja SilverFastin voittanutta. Äänen käsittelemisessä ei myöskään ole Audition -ohjelman kelvollista vastinetta Linuxissa. Ja koska videot sisältävät paljon muokattua ääntä, on luontevaa tehdä nekin Windowsin puolella. Sama koskee piirtämistä. Tekemällä tiff-kuva Photoshopilla ja käyttämällä sitä välillä Paintissa, piirtäminen sujuu. Paintissa sen vuoksi, että siinä on taivutettava viiva.

Olen yrittänyt siirtää tehtäviä Linuxin puolelle niin paljon kuin mahdollista. Kirjoittaminen ja netissä surffailu tietenkin onnistuu. Gimpillä teen pieniä kuvanmuokkaushommia. Kdenlivellä teen videoita (syy on osittain se, että Linux-koneeni ovat tehokkaimpia ja jaksavat pyörittää HD:tä). Kdenlive on kehittynyt paljon viime aikoina, ja pidän sitä parhaana ilmaisena videoiden editointiohjelmana.  Lmms:lla teen efektejä. Ja jollakin muulla ohjelmalla jotain pientä. Suurimpana ongelmana Linuxin puolella on ollut äänten saaminen kuuluviin. Esimerkiksi kahdessa eri koneessa ja kolmessa eri Linux-versiossa kokeilemastani Traverso-ohjelmasta en ole saanut ulos vielä pihaustakaan.

Pidän toivottavana ominaisuutena tietokoneessa sitä, että vapaata työtilaa jää mahdollisimman paljon. Kaikenlaiset palkit ja kehikot ovat vain tiellä varsinkin jos tietokoneen ruutu on pieni. Ubuntun Unity -ympäristö on osoittautunut ongelmalliseksi mm. Kdenliven kanssa, koska kun vie kursorin ruudun vasempaan ylälaitaan vetääkseen sieltä klipin aikajanalle, sivupalkki pullahtaa esille ja on pelkkänä haittana. Käytänkin Ubuntua (11.04) perinteisessä muodossa. Päädyin vanhaan klassiseen muotoon jo silloin, kun ikkunoiden säätönapit vaihtoivat paikkaa edellisenä vuonna.

Merkittävin käytännön muutos, jonka näen 10.04 ja 11.04 versioiden välillä jälkimmäisen ollessa classic-tilassa on se, että jälkimmäinen ei näytä päivämäärää kellonajan yhteydessä. Tämä on kai sitä edistystä (Windowsissa päivämäärän näkee kun vie kursorin kellonajan päälle, 11.04:ssä on avattava kalenteri). Uudempia Ubuntun versioita en enää aio ottaa käyttöön vaan vilkuilen jo Mintin ja Fedoran suuntaan (kokeilumielessä ne on jo asennettu yhdelle koneelle). Niissä koneissa, joihin Ubuntu on asennettu (kolme konetta) aion käyttää sitä niin kauan kuin koneet ja kovalevyt kestävät.

En ole saanut ratkaistua, mikä mahdollisista Unityn vaihtoehdoista olisi paras. Gnome 3 on hienon näköinen, mutta ehkä vähän kömpelö ainakin hitaalla koneella. KDE:t näyttävät hyviltä, mutta valikkojen selaaminen on hidasta. Tuntuu, että niistä puuttuu jotakin. Xfce on vähän valju, aivan kuin riisuttu Gnome2. Mint on asiallinen (latasin 11-version muutama tunti ennen 12-version julkaisemista) ja toiminnoiltaan tuttu. En todellakaan osaa päättää.

149
Kysymykseni liittyy jossakin määrin tähän aiheeseen.

Yhtenä Ubuntun hyvistä puolista olen pitänyt sen siistiä tekstityyliä eli sitä, että kirjaimet eivät ole liian ohuet. Kun aloin touhuta KDE-asennuksen kanssa (joka sinänsä onnistui), tapahtui samaan aikaan omituinen muutos Gnome-puolella. Fontit muuttuivat tikkumaisiksi muissa selaimissa paitsi Ubuntussa, jossa ne ovat ennallaant. Tässä vertailua.

http://photoupload.org/uploads/13288671401.png

fonttiasetuksista on valittu "subpixel smoothing (LCDs)"

Haluaisin ehdottomasti, että fontit olisivat kaikissa ohjelmissa ja kaikilla sivuilla sellaiset kuin ne ovat tuossa kuvassa Operassa. Mikähän tämän muutoksen aiheutti?

150
Nyt sain ajurin latautumaan automaattisesti käynnistettäessä. Lisäsin wl tekstin (tiedoston) perään gksudo nautilus... gedit -menetelmällä.  Kiitos neuvoista. Paljon muutakin kysyttävää on mielessä, mutta jääköön seuraaviin kertoihin.

(KDE:n puolella ajuri ei lataudu, joten sillä ei pääse langattomasti nettiin.)

151
Kiitos neuvoista. En ole toistaiseksi tehnyt asiassa mitään, koska en ole edelleenkään löytänyt KDE:stä valikkoja, josta pääsee aktivoimaan ajurin. K-valikko -neuvoa en ymmärrä ollenkaan. Perus-Ubuntun puolella ajurin aktivoiminen menee näin...

(Toivottavasti tässä kirjoituksessani ei ole liian monta linkkiä print screen -kuviin. Niiden avulla vain on niin helppo esittää asiat. En tunne foorumipolitiikkaa tältä osin.)

http://photoupload.org/uploads/13288140421.png

Kun aktivoinnin tekee, langaton netti alkaa toimia (sen näkee vihreästä merkistä yläpalkissa), vaikka aktivoiminen ei ilmoituksen mukaan ole onnistunut.
 
http://photoupload.org/uploads/13288140422.png

Ohje tehdä modules -tiedostoon lisäys vaikuttaa toimivalta, mutta en vielä tehnyt sitä. Olen joskus tehnyt ohjeita seuraten muutoksia ja lisäyksiä joihinkin ”systeemitiedostoihin” paremmalla tai huonommalla menestyksellä, mutta en enää muista, miten asiassa edettiin. DOS-ympäristössä muokkasin aikoinaan autoexec.batia ja confic.sysiä ja mitä kaikkia niitä oli, mutta se olikin helpompaa.

Hieman ohjeita googlattuani pääsin jo näin pitkälle, mutta jos lisään tähän rivejä, miten ”tallennan” muutokset.

http://photoupload.org/uploads/13288191391.png

Toisessa tietokoneessa (Sony), jossa ajuri latautuu niin kuin pitää, modules -tiedostossa on seuraavat tiedot:

lp
rtc

rtc ilmeisesti viittaa langattoman netin ajuriin, koska komennolla lspci -v tietokone näyttää seuraavaa:

Kernel driver in use: rts_pstor
Kernel modules: rts_pstor


Jos tässä koneessa lisätään modules tiedostoon rivejä, mitä tarkasti kirjoitetaan?

wl

vai

wl, ssb

vai (eri riveille)

wl
ssb

http://photoupload.org/uploads/13288153641.png


Tässä tuli paljon tyhmiä kysymyksiä, mutta toivottavasti tämän asian käsittelemisestä on yleistä hyötyä.

P.S. Print Screenien ottamisesta (KDE:n puolella ne joutuu ottamaan terminal-komennolla, koska koneessa ei ole prtscr -nappia, mutta Gnomen puolella ne voi ottaa valikon kautta - mitä en muistanut) ja kuvien lataamisesta nettiin (Opera puolivalmiine kirjoituksineen kaatui, ja koneen joutui käynnistämään uudestaan, ja tällä välin ”Lataa kuva” -sivun suurin tiedostokoko oli pienentynyt 0,5 megatavuun, joten piti etsiä uusi sivu) voisi kertoa oman tarinansa (aikaa kului), mutta eiköhän tämä tiivistelmä riitä.

152
Gnome 2:ssa ajureiden aktivointilaatikkoon pääsee parissa sekunnissa (system->adminstration->hardware drivers). KDE:ssä en ole löytänyt ajureiden aktivointiasetuksia.

Asensin KDE:n kokeeksi Ubuntu 10.04:ään. HP Pavilion DM1 pikkuläppärissä langaton netti vaatii joka kerta erikseen wifi-ajurin aktivoimisen. Tällöinkin tulee ilmoitus, että "sorry, activation failed", mutta ajuri alkaa kuitenkin toimia. KDE:ssä tätä aktivointia en ole onnistunut tekemään, joten nettiin pääsee vain lankoja pitkin.

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni tälle foorumille, vaikka olen rekisteröitynyt tänne jo yli kolme vuotta sitten, kun olin aloittelemassa Ubuntun käyttöä. Tällä hetkellä Ubuntuja on käytössä kahdessa läppärissä ja yhdessä pöytäkoneessa (08.10 / 10.04 / 11.04). Sen lisäksi olen testailumielessä asentanut yhteen pöytäkoneeseen Linux Mintin (11) Fedoran (15) kahdelle eri kovalevylle. Myöskään Fedoran KDE:stä (joka on 4,7...ja jotain) en löytänyt asetuksia, joilla voisi vaikuttaa ajureihin. Yhden koneen ylimääräisellä kovalevyllä on vielä muinaisjäänteenä Mandrake Linux 2005 vuoden keväältä. Asensin HP Pavilion DM1 -koneeseen alunperin Mandriva Linuxin, mutta tulin asentaneeksi 64-bittisen version, joka ei toiminut kunnolla. Sen jälkeen asensin koneeseen Ubuntu 09.10 version, jonka päivitin 10.04 versioksi.

Sivuja: 1 ... 6 7 [8]