Viestit

121

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Operan asennus (Ratkaistu)

« : 22.03.12 - klo:10.36 »

Selailu tuntuu "soljuvalta", mutta videot ovat lakanneet näkymästä. Pyydetään asentamaan uusi Flash Player. Adoben sivulta käy ilmi, että Opera käyttää versiota 10,0,45,2.  Chromessa versio on 11,1,102,63. Firefoxissa versio näyttää (huomasin  tämän vasta nyt) olevan myös 10,0,45,2 - eivätkä kaikki videot näy.

Ubuntu dokumenttisivulla neuvotaan seuraavaa: "You will probably want to change the font types in Opera to fit those in Gnome."

Miten tämä liittyy Operan FlashPlayeriin? Siten, että en halua tehdä Operaan sellaisia "täysasennuksia", jotka saisivat aikaan fonttien muuttumisen "Gnome-tyyliseksi". Opera on nimittäin nykyisin ainoa ympäristö, jossa fontit vielä näkyvät selkeinä ja riittävän tummina eli "Ubuntu-tyylisinä". Kaikkialta muualta "Ubuntu-renderöinti" hävisi, kun tein KDE-puolella virityksiä. 

122

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?

« : 20.03.12 - klo:15.32 »

Kun sain USB-tikut toimimaan, testailin Mint 12 -versiota. Siitä jäi hieman levoton vaikutelma, koska järjestelmä ei oikein osaa päättää, haluaako se olla perinteisen näköinen Windowsia muistuttava vai sellainen, millaisena Gnome 3 näyttäytyy esimerkiksi Fedorassa. Alhaalta valikot avaava Windows-tyyli näyttää olevan se varsinainen, koska tämä tyyli palautuu aina kun hiirellä koskee työpöytää "Gnome-tilassa" oltaessa.

USB-Mint on tietenkin karsittu versio, mutta sai siitä jonkinlaisen ajatuksen. Minulla on yhdellä kovalevyllä asennettuna Mint 11, joten näitä kahta versiota voi verrata. Latasin ja asensin vanhan version muutamaa tuntia ennen kuin 12-versio julkaistiin.

Ehkä käyttöliittymä ei olekaan ratkaiseva peruste Linux-version valitsemisessa vaan muut asiat kuten järjestelmän päivityksen jatkuvuus (Ubuntussa hyvä), käytön helppous/vaikeus ja muut tämän tyyppiset asiat.

Lisäys (23.3.)

Innostuin kokeilemaan muitakin Linux-versioita, kun USB-tikkujen tekeminen osoittautui niin helpoksi. Debian oli vähällä asentua koneen kovalevylle mikä ei ollut tarkoitus. Sammutin koneen ennen kuin mitään peruuttamatonta ehti tapahtua. Debian lienee kuitenkin "tuttu" siinä mielessä, että se muistuttaa perinteistä Ubuntua. Ehkä kokeilu ei olisi tuonut mitään uutta.

Centos toimi ja vaikutti hyvin jämäkältä ja asialliselta ja perinteiseltä. Mageia juuttui alkuruutuunsa yrittäessään käynnistyä. En saanut kokeiltua sitä.

Hankalinta oli tehdä USB-tikku Open Suselle. Tarvittiin Windowsia. Mutta kun homma oli lopulta valmis, itse Open Suse (kokeilin gnome-versiota) osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Kokeilu on vielä hieman kesken (eli ohjelma on auki toisessa koneessa). Joka tapauksessa kaikki toimi suoraan USB-tikulta. Youtube-blugista vilahti huomautus, mutta Firefox ohitti ongelman automaattisesti ja video alkoi näkyä. Libre Officen käynnistyessä tuli ilmoitus puuttuvasta Java-ympäristöstä, mutta tämäkin ongelma ratkesi saman tien,  ja Libre Office käynnistyi. Koneen kiinteä verkko ja langaton verkko toimivat heti. Oikeastaan vain hitaasta USB-tikun toiminasta huomasi, että käyttöjärjestelmä ei ole kovalevyllä. Kaikki tuntui valmiilta.

Työpöytäympäristöjä vertaillessani mielipiteeni on vaihdellut, enkä ole oikein osannut päättää. Jossakin vaiheessa tulin siihen tulokseen, että kyllä Ubuntu on sittenkin paras. Niinpä yritin suorastaan pakottaa itseni pitämään Unity-työpöydästä. Ajattelin, että ehkä en vain tajua sen nerokkuutta. Netistähän löytyy kirjoituksia, joissa kirjoittaja on ensiksi inhonnut Unityä, mutta nyt rakastaa sitä. Versio, jota minulla on tilaisuus kokeilla, on viime keväältä. Jostakin olen lukenut, että syksyn versio on jo parempi. Mutta jokin siinä vain tökkii. Sivupalkki on mielestäni ruma eikä sovi yhteen yläpalkin kanssa. Sen toiminta (ainakin tässä vanhassa versiossa) on epävarmaa. Palkki piileksi välillä puoliksi näkyvissä osaamatta päättää, tullako esille vai ei. Ja Kdenlive -videoeditoria käytettäessä palkki pomppaa aina esille, kun vetää hiirellä "clipin" aikajanalle, vaikka hiiri ei käy lähelläkään kohtaa, josta palkin pitäisi ilmestyä.

Originaalin Gnome 3:n kassa oli myös vaikeuksia. Välillä se oli olevinaan hyvä, ja välillä ei. Minua alkoi inhottaa se, että siinä piti käyttää osittain näppäimiä ja niiden yhdistelmiä ohjelmien vaihtamiseksi ja esille saamiseksi. Sekin ärsytti, että kun hiiren vei vahingossa ylänurkkaan, ohjelma pieneni. Tämä "ongelma" kuitenkin osoittautui lopulta g3:n pelastukseksi arvoasteikollani. Huomasin nimittäin vasta tässä vaiheessa, että hiiren käyttäminen nurkassa on toimenpide, jolla työpöydän saa näkyviin, ja ohjelmat on helppo vaihtaa. Nurkan merkitystä symboloidaan säteilevillä "aalloilla". Ei siis tarvitakaan mitään sormiakrobatiaa, vaikka napeillakin ohjelmia saa vaihdetuksi. Ja kun tämän "nurkkajutun" keksi, g3 alkoikin näyttäytyä aivan uudessa valossa. Siinä on erittäin nopea vaihtaa ohjelmasta toiseen. Yksi pieni hiiren heilautus vain ja ehkä napsautus halutusta ohjelmasta. Näinhän täytyy tehdä myös g2:ssa. Jos alapalkki on autohide-muodossa, päällä olevia ohjelmia ei näe kuten ei näe g3:ssakaan.

Jossakin vaiheessa yritin totutella myös xfce-työpöytään, mutta en oikein ollut tyytyväinen. Palkkien toiminta oli epävarmaa, eikä esimerkiksi yläpalkki tullut aina näkyviin niin kuin pitäisi, ja selaimen yläreuna meni jotenkin palkin päälle... tai jotain tällaista sekoilua tapahtui. Pieni valikko on myös hieman hitaan puoleinen etsiä ohjelmia.

”Ihannetyöpöydän” ja ”ihannelinuxin” etsintä jatkuu vielä toistaiseksi. Ehkä sellaista ei koskaan löydykään. Yhdessä on jotain hyvää ja jotain huonoa, ja toisessa jotain muuta hyvää ja muuta huonoa.

123

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?

« : 14.03.12 - klo:21.45 »

... ja toinen Fedora 15. Jälkimmäisessä on kolme vaihtoehtoa, Gnome 3, KDE 4.7.4. ja Xfce 4.8. Fedora 15:n varsinainen KDE versio olisi ollut 4.6.3 mutta asensin 4.7.4:n erillisen ohjeen mukaan. Se on muuten asiallinen,

Apua. Ei noin, jos et halua rikkoa jakelua. Kuten todennäköisesti teitkin kun Kdelive ei toiminutkaan KDELive on nimenomaan KDE:hen perustuva sovellutus, ja asentaessasi liiaan uuden KDE:n rikoit yhteensopivuuden.

Otan neuvot huomioon vastaisen varalle. Kone, mihin näitä olen asentanut, ei ole pääasiallinen käyttökoneeni vaan testailukone, jossa voi ottaa riskejä. Jos järjestelmä menee tarpeeksi solmuun, niin formatoidaan kovalevy ja aloitetaan alusta. Ei siinä sen kummempaa. Mitä Kdenliveen tulee, niin kirjoitin, että se toimii, ja tein sillä kokeeksi teräväpiirtovideotakin. Asentaminen vain ei meinannut alussa onnistua. Kone on joka tapauksessa niin heikko, että en (joitakin kokeiluja lukuun ottamatta) tee sillä videoita. Asensin Kdenliven vain kokeeksi. Asentamassani Linux Mintissä Kdenlive kaatuu heti ja on tästä syystä käyttökelvoton. Mintiin en ole tehnyt mitään virityksiä.

Jos palataan otsikkoon, niin aion käyttää Ubuntua (ainakin kolmessa koneessa) vielä pitkään. Sen rinnalle voi tosin tulla muita Linux-versioita muihin koneisiin. Näistä muista Fedora alkaa olla vähitellen suosikkini. Kun Gnome kolmoseen tottuttelee, se on aika kätevä.

124

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 11.04 ei boottaa usb-tikulta

« : 14.03.12 - klo:21.33 »

Kiitos neuvoista. Vaikka en niitä varsinaisesti noudattanutkaan, sain niistä "uskonvahvistusta" ja paneuduin uudestaan asiaan. Onnistuin lopulta tekemään toimivan toimivan USB-tikun "Unetbootin" -ohjelmalla, jonka asensin Fedoraan. Olin aikaisemmin kokeillut samaa ohjelmaa Windowsissa mutta huonoin tuloksi.

Sain USB-Fedoran avulla tiedot kopioitua Windows-koneesta niin kuin oli tarkoitus. Käyttöjärjestelmä toimii todella ripeästi USB-tikulta. Kone toimii kuin raketti, kun sitä vertaa laahaavaan Windows XP -toimintaan. Se on aivan kuin eri kone.

125

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 11.04 ei boottaa usb-tikulta

« : 14.03.12 - klo:01.27 »

Pitäisi tehdä maailman yksinkertaisin asia eli kopioida tiedostoja Windows-läppäristä toiselle. Valitettavasti toisessa läppärissä on ollut vuosien ajan outoja ongelmia. Verkko koneiden välillä ei toimi (osittain ehkä siksi, että koneet työpaikkakoneita, joissa ties mitä rajoituksia ja salailuja). USB-tikulle ei voi tallentaa. Jos yrittää, kone menee jumiin. Ainoa tapa ratkaista ongelma on bootata "ränkempi" kone CD:llä Ubuntulle ja tehdä tiedostojen siirrot Ubuntun avulla. Näin on ennen tehty.

Nyt kuitenkaan jostakin syystä CD:ltä käynnistäminen ei enää onnistu. Vaikka Biosissa on säädetty CD-asema käynnistysasemaksi, kone käynnistää väkisin Windowsin. USB-tikulta käynnistäminen onnistuisi ainakin siinä mielessä, että kone yrittää ladata käyttäöjärjestelmää sieltä. Lataus kuitenkin loppuu ilmoitukseen, että käyttöjärjestelmää ei löydy.

Olen yrittänyt tehdä ladattavia USB-tikkuja Fedoran "liveusb-creator" -ohjelmalla sekä Windowsiin asennetulla "Unetbootin" -ohjelmalla. Olen kokeillut Fedoraa, ja Mintin eri versioita. Ubuntua olen kokeillut CD:ltä. Tikkujen tekeminen näyttää onnistuvan ohjelman mukaan, mutta ne eivät toimi. Olen testannut niitä kolmessa eri tietokoneessa. Tulos on aina se, että käyttöjärjestelmää ei löydy. Tikulla on kyllä paljon tavaraa, ja tiedostoja katsellessa se näyttää aivan asennustikulta. Mutta jotain on kuitenkin pielessä. Aivan ensimmäisillä kerroilla tuli hieman erilinen ilmoitus puuttuvasta "boot-sektorista" tai jotain tällaista. Tällöin olin käyttänyt liian pientä (4gb) tikkua, joten ilmeisesti kaikki tarvittava ei mahtunut siihen. Tikun tiedostojen koko ei ollu kuin muutamia kymmeniä megbittejä, joten asennus oli epäonnistunut. Mutta kun vaihdoin isompaan USB-tikkuun, tiedostojen yhteinen koko kasvoi niin suureksi kuin sen voi olettaa olevan tällaisella tikulla. Välillä formatoin tikun tyhjäksi ennen kuin aloin taas rakentaa siitä "asennustikkua" joillakin hieman eri säädöillä.

Tästä aiheesta on olemassa paljon ohjeita, ja olen niitä lukenutkin. En vain oikein keksi, mitä pitäisi tehdä. Ehkä on poltettava tiedot DVD-levyille ja siirrettävä ne niiden avulla. Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista saada USB-tikku toimimaan.

126

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: "Melkein" kaikkea kokeiltu

« : 13.03.12 - klo:07.58 »

Kiitos neuvoista. Valitettavasti yhtään niistä en osaa toteuttaa. Järjestelmäasetuksista (system settings) olen löytänyt vaihtoehdot Look and Feel, Advanced User Settings, Personal, System, Network & Connectivity ja Computer Adminstration. Niiden jälkeen avautuu uusia vaihtoehtoja, mutta en ole löytänyt sellaista, joita ohjeessa neuvotaan. Lähimmäksi pääsin Look & Feel valikon kautta (erään Youtube-ohjeen avulla). Desktop Effects valikosta löytyi vaihtoehto Taskbar Thumbnails. Kun sen ruksasi pois päältä, pikkukuvakkeet pienenivät eivätkä näyttäneet enää aktiivista sisältöä. Mutta silti ne pompahtelevat esille, kun hiiren vie vahingossa alapaneeliin kiinni (esimerkiksi kirjoitustilanteessa se on aika epämukavaa, jos on parhaillaan kirjoittamassa sivun alalaidassa).

Fancy Tasks, Smooth Tasks ym. tuntuvat niminä tutuilta niin kuin olisin nähnyt ne jossakin, mutta ei tunnu nyt löytyvän.

Uskon kyllä, että KDE:tä pystyy konfiguroimaan paljonkin. Tarvitaan vain tietoa ja taitoa.

Lisäys: Mainitsemassani Youtube-videossa näytetään, miten pienoiskuvakkeet saa pois. Valitaan valikosta "Tooltips" vaihtoehto "Do no show". Tämä kohta on valikossa Desktop Effect System Settings ja sen jälkeen olevassa Icon only Task Manager Settings valikossa. Ovatko nämä joitakin erikoisvalikkoja, joita ei ole kaikissa KDE vaihtoehdoissa? Omasta koneestani löytyy kyllä Tooltips, mutta vaihtoehtoina ei ole "pois päältä" vaan pari erilaista tyyliä.
 

127

Yleistä keskustelua / Vs: Näytä tietokonenurkkasi

« : 11.03.12 - klo:13.48 »

Pitäisi uskoa vanhaa viisautta, eikä esitellä liikaa kamojaan...

Kelanauhuri on tyyppiä GX-625.

Olen luonteeltani enemmän romun kerääjä kuin sen hävittäjä (onhan yksi näytöistänikin peräisin roskankeruupaikalta), joten kuvassa näkyvää kelanauhuria (kumpaakaan) en missään tapauksessa aio myydä jo aivan käytännön syistä. Hallussani on kelanauhoja aina 1960-luvun alusta asti, ja tarvitsen nauhureita materiaalin siirtämiseksi tietokoneille. Aivan viime aikoina en ole ollut asiassa kovin aktiivinen, mutta tarkoitus on jatkaa materiaalin kopioimista.

Nauhuri on ostettu vuonna 1986 Jyväskylästä ”Joken Radio” -nimisestä liikkeestä. Se oli ilmeisesti ollut liikkeessä kauan myymättä oli pantu lopulta ”poistomyyntiin”. Huomasin sen ikkunassa ja ajattelin, että nyt jos koskaan... Vieressä oleva Dux on ostettu samasta liikkeestä kolme vuotta aikaisemmin.

Tällaisessa käytössä nauhurit olivat vuonna 1988.

http://photoupload.org/images/73643736585597908080.jpg

Erilainen äänen kanssa pelaaminen on allekirjottaneella jo vanha harrastus, ja tietokoneiltakin odotan, että ääni toimii. Valitettavasti Linux-ympäristö on ollut tässä suhteessa pettymys (eli liian vaikea vaatimattomille taidoilleni). Ainoastaan yhdessä koneessa olen saanut sisäisen nauhoituksen toimimaan, eli esimerkiksi netistä voi nauhoittaa. Äänen kanssa puuhaaminen liittyy nykyisin enimmäkseen videoihin. Hyvänä lisänä tässä on pieni Olympus -ääninauhuri, jonka eräs aikakauslehti lähetti minulle aivan yllättäen ilmaiseksi. Paketti oli ilmestynyt taloni portaille, ja ihmettelin, että mikäs tämä nyt on. No, oli siinä vaadittu vähän videon väsäämistä, ja äänellä taisi olla ratkaiseva merkitys.

Mitä tietokoneisiin tulee, niin tarkoituksenani on uudistaa kalustoa hankkimalla esimerkiksi Intel Core i7 -tasoinen prosessori tietokoneen ytimeksi. Tavoite on, että HD video pyörii sujuvasti editorissa. i3:lla se ei pyöri (Mov kyllä, mutta AVCHD ei). 

128

Yleistä keskustelua / Vs: Näytä tietokonenurkkasi

« : 10.03.12 - klo:23.49 »

Allekirjoittaneen koneet ovat enimmäkseen museotavaraa tai aivan halvimman pään kalustoa. Ei ole oikein varaa investoida.

Ensiksi hämäräkuva...

http://photoupload.org/images/03233358941062117845.jpg

Kun sytyttää valot, kaikki sotku ja epäjärjestys paljastuu. Mutta sytytän nyt kuitenkin valot niin, että voin esitellä koneita tarkemmin. Kaikilla koneilla on... tai no melkein kaikilla... nimet, jotka juontuvat mistä juontuvat eivätkä kerro koneiden nykyisestä käyttötarkoituksesta.

http://photoupload.org/images/47701288844872659166.jpg

Niin naurettavaa kuin tämä onkin, niin vasemmalla takarivissä oleva kone tärkein käyttökoneeni, jolla teen valokuvat ja väsään videoita jne. Naurettavuus johtuu siitä, että kone on tietokoneeksi antiikkia. Sen verkkonimi on "Serveri". Näyttö on ostettu käytettynä 15 eurolla muutama vuosi sitten, ja siinä on jo vähän värivirhettä. Valokuvien kanssa puuhatessa kuvaputkinäyttö on kuitenkin parempi kuin halpa litteä näyttö. Tekniikka on tosin kehittynyt, joten nyt alkaa saada jo valokuvanäyttöjäkin kohtuulliseen hintaan. Prosessori on Pentium 4, 3000 Mhz. Se on liian heikko teräväpiirtovideoiden käsittelemiseen, joten uusi tehokkaampi kone on hankintalistalla. Muistiakaan tässä ei ole kuin pari gigaa.

Seuraava kone vasemmalta takarivissä on nimeltään "Blackbox. Sen prosessori on Pentium 4, 2400 Mhz. Koneessa on päällä Fedora 15. Koneen toisella levyllä on Windows, ja kun johtoja vaihtaa, niin löytyy myös Mint. Tämä kone on tullut vähitellen osina taloon eli se on kasattu ylijäämäosista vuosien varrella. Sitä ei ole siis koskaan varsinaisesti ostettu, kuten ei ole ostettu "Serveriäkään". "Blackboxin" näyttö on löydetty erään roskiksen vierestä Espoon Matinkylästä (toivottavasti kukaan ei tunnista omakseen). Se oli jo vähän ruosteessa, koska se oli lojunut muutaman viikon lumisateessa. Pientä tinailua ja hokkuspokkus. Näyttö toimii. Samasta roskiksen kasasta löytyi muutama tietokonekin. Parhaalla niistä pääsi suoraan nettiin, kun iski johdot kiinni. Loput olivat enemmän tai vähemmän "projektitasoa".

Pieni läppäri takarivissä on pari vuotta vanha HP DM1, jolla parhaillaan kirjoitan tätä keittiön pöydän ääressä eli eri huoneessa (kone oli kuvauksen takia hetken yläkerran huoneessani). Tässä on järjestelmänä Ubuntu 10.04. ja varalla Windows 7 (jota todella harvoin käytetään). 

Pieni epämääräisen näköinen "läppäri" takarivissä on 22 vuotta sitten ostettu Toshiba 1000. Käytin sitä pitkälle 2000-luvulle eräänlaisena "matkakirjoituskoneena", koska minulla ei ollut muuta läppäriä. Nyt en enää käytä sitä, mutta kokeilin toimiiko se vielä. Näytti toimivan. Se on kuvassa päällä, ja käyttöjärjestelmä on DOS 2.2. Käytin koneessa kirjoitusohjelmana Tekoa ja WP:tä. Tekon tekstit ovat työläitä siirtää nykyjärjestelmille, mutta WP:n teksti aukeaa sellaisenaan ja on muutettavissa nykyformaatteihin. Kaapissa on vieläkin vanhempi Toshiba 1200, mikä on talon vanhin kone, valmistettu joskus vuoden 1988 paikkeilla. Ostin sen käytettynä 1990-luvulla ja kirjoitin sillä monet jutut vuosien varrella. Ehkä se toimii vieläkin, mutta en jaksanut kaivaa sitä esille. Vaikka eihän vanhoista koneista koskaan tiedä.

Oikeanpuoleinen takarivin kone on nimeltään "Vanhakone". Se on ostettu syksyllä 2000. Prosessori on Pentium 3, 800 Mhz. Vaikka tämä kone on jo täysin museotavaraa, käytän sitä vielä paperikuvien skannaamiseen (tietenkin skanneri skannaa) ja pieneen kirjoitteluun ja muuhun tämän tyyppiseen. Kone on vähän hidas, mutta jos käyttöjärjestelmän asentaisi uudestaan, kone nopeutuisi ja olisi vielä aivan nettikelpoinen. Videoita sillä ei kannata yrittää katsoa. Perus Youtube-video kuitenkin näkyy jollakin tavalla.

Etupöydällä on pöytäkone jostakin 2004 tai 2005 vuoden paikkeilta. Siinä auki Ubuntu 08.10. Toisella kovalevyllä on keväällä 2005 asennettu Mandrake Linux ja Windows. Jälkimmäinen on niin täynnä viruksia, että virustorjuntaohjelmat menevät tukkoon, kun konetta yrittää puhdistaa. Mutta ei se käyttöä haittaa.

Etupöydän läppäri on viime kesänä Saksasta ostettu Sony Vaio. Valitettavasti sekin on liian heikko kunnolliseen teräväpiirtovideon editoimiseen, vaikka sillä näitä videoita olen editoinut. Siinä on päällä Ubuntu 11.04.

Lopuksi vielä pieni vilaus takapöydälle.

http://photoupload.org/images/97401561576737739130.jpg

Vasemmalla on vanha ilmaiseksi saatu Pentium, jolla muutan vanhoja Teko-tekstejä nykymuotoon. Tämä homma ei nimittäin onnistu Windows 95:ää uudemmilla Windowseilla. Pääsee tällä koneella nettiinkin, mutta en käytä sitä. Näyttö on vuonna 2000 ostettu Belinea. Himmeä ja surkea, mutta ajaa asiansa. Kone on ehkä jostakin vuoden 1997 paikkeilta.

Keskimmäinen kone on ensimmäinen Windows-koneemme eli "486". Ostimme sen eräästä firmasta jäännöskappaleena ja periaatteessa uutena kesäkuussa 1997, jolloin kauppojen uudet koneet olivat jo Windowseja. Tällä koneella aloitin aikoinaan nettisurffailutkin. Kone toimii, mutta näyttö ei yllättäen toiminut, joten se on kuvassa pimeänä. Täytyneen siirtää tilalle jokin muu vanha näyttö. Tätä "neljäkasikutosta" ei enää juurikaan käytetä. Se on vain muisto menneestä.

Pöydän oikeassa laidassa on jostakin vuoden 1990 paikkeilta oleva "386", jonka ostimme vaimon työpaikalta joskus 1990-luvun lopussa nimelliseen hintaan käytännössä leluksi ja kokeiluja varten. Koneessa oli pyöritetty vain DOS-ohjelmia. Lisäsin muistia ja asensin koneeseen työryhmä Windowsin ja pari tekstinkäsittelyohjelmaa. Muuta 40 megatavun kovalevylle ei juuri mahtunutkaan. Kuvassa on auki WP 6. En käytä tätä konetta, mutta kirjoitan joskus aivan huvikseni pätkän eräänlaiseen jatkokertomukseen, jonka olen aloittanut joskus vuoden 2003 paikkeilla. Jos kovalevyllä olisi tilaa uusille ohjelmille, olisi mielenkiintoista asentaa koneeseen alkeellinen nettiselain ja kokeilla pääseekö sillä nettiin. Siinä on verkkokortti, joten periaatteessa sillä pitäisi päästä. Asennukset ja virittelyt ovat luultavasti aika vaikeita.

Kuvissa näkyvien koneiden lisäksi allekirjoittaneella on vielä joitakin epämääräisiä vanhoja koneen romuja, joista jotkut ehkä toimivat kokonaan tai osittain, ja jotkut eivät toimi. Erikoisimpia hankintoja oli Cruz Brokersista ilmaiseksi saatu 1980-luvun Sanyo-kone, joka oli alkuperäisessä avaamattomassa tehtaan paketissa. Kokeilin konetta, mutta eihän siitä miksikään käyttökoneeksi ollut. Hyödynsin näppäimistön. Se on edelleenkin käytössä. 1980-luvun ja 1990-luvun tietokoneen osat olivat paljon laadukkaampia kuin nykyiset.

(Loma-aikona talon konemäärä lisääntyy, kun "lomalaiset" tuovat Maccinsa ja mitä kaikkia heillä on.) Parhaimmillaan taitaa olla yli kymmenen konetta, jolla pääsee nettiin.)

129

Yleistä keskustelua / Outoja asioita

« : 08.03.12 - klo:10.49 »

Tämä ei ehkä kuulu nimenomaan Ubuntun asiohin, joten ehkä "yleinen keskustelu" käy.

1. Libre Officessa eiintyi eilen outo ilmiö. Teksti alkoi tulla parin merkin päähän vasemmalle siitä kohdasta, johon kirjoitin. Jos esimerkiksi siirsin kursorin hiirellä jonkin sanan loppuun ja lisäsin siihen kirjaimen, kirjain ilmestyikin sanan keskelle (esimerkk  + i  on normaalisti esimerkki, mutta tässä tapauksessa siitä tuli esimerikk). Kaikki muutkin toiminnat, esimerkiksi delete-napin ja takasin nuoli napin käyttäminen, tapahtuivat samalla tavalla väärässä paikassa. Pelastin sekaisin menneen tekstin kierrättämällä sen kwriten kautta AbiWordiin, jossa sanat pystyi korjaamaan. Kai ne olisi pystynyt korjaamaan Libre Officessakin, mutta väärään paikkaan tulevat kirjaimet ovat aika hämääviä.

Kun Libre Officen asiakirjan sulki ja avasi uuden asiakirjan, ongelma oli poistunut.

2. Yotube-sivun ollessa auki kuulokkeista alkoi kuulua saman tyyppistä ääntä, mikä aiheutuu näppäimistöstä, kun kirjoitetaan. Luulin alussa, että Skype on auki, ja sitä kautta kuuluu keskustelukumppanin kirjoittamisen ääni. Mutta ei Skype ollut päällä. Youtube-videokaan ei näkynyt, mutta sivu vain oli auki. Etsin, oliko sivulla mahdollisesti jokin mainosbanneri, josta ääni kuuluisi, mutta ei sellaistakaan löytynyt, eikä Youtube taida niitä käyttääkään.

Pieni HP DM1 tietokoneeni on ainoa Linux-koneeni, jossa äänen nauhoittaminen toimii (tähän asiaan voisin palata toisessa yhteydessä). Satuin käyttämään sitä, joten käynnistin Audacityn ja nauhoitin hieman ääntä. Tässä ääni on sijoitettu videon taustaääneksi (video on pelkkää rekvisiittaa, jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, mutta pitäähän Youtube-videossa jokin kuva olla). Naputusten väliä on tiivistetty. Lyhimmillään väli oli noin viisi sekuntia, mutta välillä meni puolikin minuuttia, ettei ääntä kuulunut. Ääni oli aina samanlainen.

http://youtu.be/MidgO5NLC6Y

Huomasin, että olen tehnyt muutama viikko sitten videon myös Ubuntun hyytymisestä Sony läppärissä. Samassa videossa esittelen allussa alle kolmen vuoden ikäisenä särkynyttä Sony videokameraa. Ohjelmani on jonkin verran Sony-kriittinen, mutta voisin silti ehkä vielä tulevaisuudessakin ostaa Sonyn (joiden laadusta, kun asiaa nyt mietin vähän pidemmältä ajalta, en ole kyllä saanut kovin hyvää kuvaa).

Ilmeisesti kaikki nykyinen elektroniikka on laadultaan roskaa. Laitteilta ei edes odoteta kuin parin kolmen vuoden käyttöikää. Jopa laatumerkkinä pidetty Apple on vain tavallinen tietokone, joka särkyy aivan yhtä helposti ellei helpomminkin kuin muut merkit. Tästä esimerkkinä iBook G4, jonka emolevy kirjaimellisesti kärähti alle viiden vuoden käytön jälkeen. Koneen tarina päättyi niin voimakkaaseen savun katkuun, että huonetta piti tuulettaa.

Netistä olen lukenut, että eräässä valkoisen Macbookin valmistuserässä oli vika, jossa erään komponentin tinaukset murtuivat irti emolevystä. Tanskalaiset yrittivät jopa haastaa Applen maksamaan korvauksia koneista, jotka särkyivät vähän aikaa sen jälkeen, kun takuuaika oli mennyt umpeen. Kone saattoi toimia, kun sen puristi ruuvipuristimella pöytään kiinni. Kun muovikuori painui kasaan, se painoi löysällä olevaa komponenttia kiinnni emolevyyn. Jotkut yrittivät korjata vian panemalla emolevyn hellan uuniin, jolloin tinaukset komponentin alla sulivat ja tarttuivat uudestaan kiinni.

Yhdestä perhepiirissämme olevasta MacBookista särkyi levyhiiri reilun parin vuoden käytön jälkeen. Hiiri alkoi mennä jumiin, jos sitä painoi. Kone meni aivan sekaisin. Koneessa on käytettävä ulkoista hiirtä. Levyhiireen ei voi edes koskea. Myös MacBook Pro 17:ssa (vm. 2009) on ollut teknisiä ongelmia. Kun näitä kaikkia tapahtuneita asioita mietin (ja muistelen, mitä kaikkea netistä olen lukenut), en millään voi antaa Maceille kovin korkeita laatupisteitä.

http://youtu.be/EzARu4HlJC4

130

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: "Melkein" kaikkea kokeiltu

« : 06.03.12 - klo:14.41 »

En ole kokeillut kaikkea enkä edes melkein kaikkea. Niistä työpöytäympäristöistä, joita olen kokeillut, muutama sana.

Ensiksi yleisiä havaintoja.

Nykyisten laajakulmanäyttöjen aikana tilaa on vaatimattomasti pystysuunnassa. Näin ollen käyttöjärjestelmä ja ohjelmien ylävalikot eivät saisi lohkaista tästä tilasta (esimerkiksi nettisivusta) kovin paljoa. Siis mitä vähemmän tilaa vieviä palkkeja, sitä parempi.


Gnome 2

Yläpalkki on pieni ja kätevä. Applications, Places ja System -osioiden eritteleminen jo palkissa selkeyttää asioiden hakemisen. Systeemiin liittyvä äänenvoimakkuus, verkko ja kalenteri ovat myös kätevästi yläpalkissa.

Alapalkki voi olla ongelma matalalla näytöllä, koska se vie tilaa. Sen voi säätää "autohide" -tilaan, mutta tällöin palkki putkahtelee häiritsevästi esille tilanteissa, joissa sitä ei tarvittaisi eli ohjelmissa, joissa on omia valikoita lähellä ruudun alareunaa.  Esimerkiksi Kdenlivessä. Alapalkin voi siirtää myös sivuille, mutta sielläkin se tahtoo olla jonkin toiminnan tiellä. Alapalkki on sinänsä hyvä olemassa, koska siitä näkee käynnissä olevat ohjelmat, joita voi vaihdella yhdellä hiiren napautuksella.

Gnome 2:n hyviä puolia on se, että ohjelmat ja asiat löytyvät helposti loogisesti järjestellyistä valikoista, ja päällä olevat ohjelmat näkee koko ajan, ja niiden välillä vaihteleminen on nopeaa.


Gnome 3

Olen yrittänyt pakottaa itseni pitämään Gnome 3:sta, joka on hienon näköinen. Ohjelmien käynnistäminen suosikeista on nopeaa, mutta niiden etsiminen valikoista ei ole niin nopeaa. Hitaassa koneessa siirtyminen “aplications” valikkoon kestää pitkään. Ohjelmista toiseen vaihtamista en ole saanut tapahtumaan yhdellä hiiren napsautuksella kuten Gnome 2:ssa, koska päällä olevista ohjelmista näkee suoraan vain sen, mikä on päällä. Windows-napilla saa ohjelmat näkymään pieninä ruutuina, joista voi hiirellä valita haluamansa. Tämä on hitaampaa kuin ohjelmien vaihtaminen Gnome 2:ssa. Myös Alt+Tab -yhdistelmällä voi vaihdella ohjelmien välillä, mutta tämä vaatii totuttelua ja tuntuu joka tapauksessa työläämmältä kuin yksi hiiren napsautus. Erilaisia näppäinyhdistelmiä joutuu käyttämään muutenkin, esimerkiksi konetta sammutettaessa. Jos ohjelmat eivät ole täyden ruudun kokoisia, huolimaton hiiren heilautus ruudun reunan suuntaan hävittää koko ohjelman näkyvistä kesken kaiken. Tällöin joutuu napsauttamaan uudestaan pientä ohjelmaruutua.  Ohjelman suurennus- ja pienennysnapit puuttuvat useimmissa ohjelmissa ruudun yläreunasta, joten toiminta on tehtävä hitaammin napsauttamalla yläpalkkia ja valitsemalla minimise ja... mitä ne vaihtoehdot nyt olivat.


KDE

KDE:ssä lähes kaikki tapahtuu yhden perusnapin kautta, mikä tekee avautuvista valikoista väistämättä massiivisia ja työläitä navigoida. Jos valitsee perinteisemmän näköisen valikkovaihtoehdon, asiat löytyvät kuten vanhassa Windowsissa. Tavaraa on paljon ja tekstiruudut ovat pieniä, mutta kaikki tarvittava löytyy, kun on hiiren kanssa tarkkana. Jos valitsee toisen valikkovaihtoehdon, saa silloinkin olla hiiren kanssa tarkkana, sillä isot valikkoryhmät pomppivat esille hiirellä liikkuessa. Kun hiiri lipsahtaa, ollaan taas tilanteessa astetta taaksepäin. Ohjelmien käynnistäminen tai edes löytäminen ei ole kovin nopeaa. Suosikit vaihtoehto auttaa, mutta vain suosikkien kohdalla. Ja työpöydällekin voi tallentaa käynnistimiä.

KDE:ssä palkit eivät vie työpöydältä paljon tilaa, mutta käynnistysnapin yläpuolelle joka kerta ilmestyvä iso tekstiruutu häiritsee ja on tarpeeton. Kaikkein ärsyttävimpiä ovat auki olevien ohjelmien pienoiskuvat, jotka pomppivat esille alapalkista, kun sinne  vie vahingossa hiiren. En tiedä, saako näitä toimintoja pois.

Kaiken kaikkiaan KDE:n valikkoviidakossa liikkuminen ja asioiden löytäminen sieltä on hidasta. Eilen tapahtui niin, että KDE-ympäristössä kone jumiintui täysin Operaa käytettäessä. Taas auttoi vain virtanappi. En tiedä, mikä oli tällä kerralla syynä. Kyseessä ei ollut Ubuntu-kone vaan pöytäkone, jossa on Fedora 15.


Xfce

On kuin riisuttu ja muokattu Gnome 2. Esteettisesti aika vaatimaton. Todennäköisesti sitä voi kuitenkin “tuunata" hienommaksi. Se vie onneksi vähän resursseja, joten se toimii ripeästi vanhassakin tietokoneessa. Paneelit saa autohide -muotoon, jolloin vapaa työpöytä on ohjelmia käytettäessä mahdollisimman suuri. Alapalkki jää pilkistämään (ainakin minun tietokoneessani)  osittain näkyviin ruudun reunan takaa, vaikka sen säätää “autohide” muotoon. Saisi mennä piiloon kokonaan.  

Xfce on ehkä järkikäyttäjän työpöytäympäristö. Se ei prameile, mutta hoitaa hommat asiallisesti. Se on selkeä, looginen ja helppo käyttää.


Jätän arvioimatta Linux Mintin, koska en viitsi kytkeä kovalevyn johtoja (järjestelmä on tietokoneen kolmannella kovalevyllä). Versioni on Mint 11. Uusimman Gnome 3:a hyödyntävän Mint 12:n olen nähnyt vain nettisivuilla, joten siitä en osaa sanoa mitään. Unityä en myöskään arvioi sen kummemmin, joska minun koneessani on ensimmäinen versio siitä, ja netissä olevien tietojen mukaan se olisi kehittynyt ja parantunut. Totean Unitystä vain lyhesti sen, että en näe rumassa isossa sivupalkissa mitään sellaista lisäarvoa, mitä ilman ei voisi olla. Oman koneeni Unity-versissa sivupalkki tulee esille joka kerta, kun Kdenlive-ohjelmassa vetää hiirellä clipin aikajanalle, vaikka hiiri ei käy niin lähellä ruudun sivureunaa, että sen vielä pitäisi vaikuttaa sivupalkkiin. Onneksi Ubuntun 11.04 versiossa voi vielä käyttää klassista työpöytää (ilman päivämäärää osoittavaa kalenteria).  

Jossakin ohjelmassa ohjelmien (esimerkiksi Kdenliven) ylävalikot ovat piilossa ja tulevat näkyviin vasta, kun hiiren vie ruudun yläreunaan. Normaalisti valikon tilalla on jotain muuta. En erityisesti pidä tästä ominaisuudesta.

131

Ubuntu tietokoneissa / Vs: 11.04 64bit ubuntu: Kone kaatuu, toisinsanoen jää luuppiin

« : 04.03.12 - klo:18.18 »

Tänään se teki sen taas. Nyt olin katsomassa Xinellä videota verkon kautta, kun kone meni jumiin. Järjestelin nimittäin hieman tiedostoja, ja piti välillä vilkaista mitä jokin video esittää. Video oli juuri alkanut näkyä, kun jumiintuminen tapahtui.

Varmuuden vuoksi sammutin ensiksi Windows-koneen ja sitten vasta virtanappia käyttäen Ubuntun. Kun käynnistin koneet uudelleen, Ubuntu ei enää Yhdistynyt Windows-koneeseen. Verkon toiminta on muutenkin täysin sattumanvaraista. Joskus Ubuntu näyttää verkossa olevat Windows-koneet, ja niistä voi kopioida tietoa. Joskus Ubuntu näyttää pelkästään "Windows-verkon", ja tällöin verkkoon ei pääse. Ubuntu kysyy verkon salasanaa, ja vaikka kirjoittaisi minkä salasanan, yhteys ei onnistu. Tulee vain jokin häiriöilmoitus tai kone pyytää aina vain uutta salasanaa. Mitä ihmeen salasana tässä on kyseessä?

En ole tehnyt mitään muutoksia asetuksiin, enkä ylipäätänsä ole tainnut tehdä edes juuri mitään asetuksia. Toimii, ei toimi, toimii, ei toimi näyttää olevan tyypillistä tietokoneympäristössä.

Tietokonemaailman ulkopuolisessa maailmassa logiikka on se, että jos jokin menetelmä ei tuota tulosta, valitaan jokin muu menetelmä, joka tuottaa tulosta. Tietokonemaailmassa sen sijaan toistetaan alkuperäistä menetelmää kuin apina kerta toisensa jälkeen ja päivä toisensa jälkeen ja viikko toisensa jälkeen kunnes se yhtäkkiä kaikkien suureksi hämmästykseksi toimii. Miksi se toimii, ja miksi se ei alunperin toiminut, sitä ei tiedä kukaan, eikä se ketään enää kiinnostakaan, kun systeemi kerran toimii.

132

Ubuntu tietokoneissa / Vs: 11.04 64bit ubuntu: Kone kaatuu, toisinsanoen jää luuppiin

« : 03.03.12 - klo:10.49 »

Täsmälleen sama vika minunkin koneessani (Sony Vaio + Ubuntu 11.04.). Käytän "klassista" ympäristöä, joten Unity ei liene syynä. Jotenkin ongelma ehkä liittyy Flashiin, koska kone on hyytynyt Yle Areenaa katsottaessa tai MTV:n Sudokua pelattaessa (en pelaa itse) tai jossakin muussa tämän tyyppisessä tilanteessa. Videon ollessa päällä, kuva on pysähtynyt, ja sekunnin äänipätkä on jäänyt pyörimään "loopina". Tietokone on muuttunut täysin reagoimattomaksi, jolloin vain virtanappi on auttanut. Vaikka tietokone ei ole reagoinut, koneessa tapahtuva toiminta (esimerkiksi lataus tms.) on jatkunut.

Ubuntu on asennettu viime elokuussa, ja hyytymisiä on tapahtunut noin 5-10 kertaa. Ei kymmentä kertaa sentään, mutta ehkä 6-7. En ole laskenut. Kuukausi sitten niitä tuli oikein sarjana, mutta nyt kone ei ole hyyttynyt muutamaan viikkoon. Luulin alussa, että ongelma liittyi Opera-selaimeen, koska hyytymiset tapahtuivat sitä käytettäessä. Mutta kun sama vika alkoi esiintyä myös Chromessa, päättelin, ettei Opera olekaan syyllinen.

Ubuntu 08.10 pöytäkoneessa ja Ubuntu 10.04 HP-pikkuläppärissä eivät ole jumiintuneet kertaakaan.

133

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Palautetta ja kysymyksiä LibreOfficesta

« : 29.02.12 - klo:22.50 »

3.5.0 on myös minun versioni. Ulkoasu muuttui viimeisessä päivityksessä mm. siten, että "tallenna" nappi kuvaa nyt "arkistokaappia."

Libre Office on ollut vakaa, ja olen ollut siihen tyytyväinen. Uudemmassa Ubuntussa oikolukukin toimii. Siinä en ole huomannut tapahtuneen viime aikoina päivitystä, jossa ulkoasu muuttuisi.

(Print Screenit mainitsemistani asioista)

http://photoupload.org/uploads/13305482781.png

http://photoupload.org/uploads/13305482782.png

134

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Palautetta ja kysymyksiä LibreOfficesta

« : 29.02.12 - klo:13.31 »

Taas tuli päivitys Libre Officeen.

Nyt asiakirjan kulmiin on ilmestynyt neliöt, joiden lähelle on hankala kirjoittaa, koska neliöiden kohdalle ilmestyy kirjoitettaessa katkoviiva ja teksti Header (Defalult) + ja Footer (Default) +.

Toinen uudistus on se, että "Recent Documents" antaa aina tulokseksi "No Documents".

Tässähän odottaa jo jännittyneenä mitä uudistuksia seuraavaksi tulee...

135

Multimedia ja grafiikka / Vs: Valokuvien negatiivien digitointi Ubuntulla

« : 29.02.12 - klo:01.21 »

Miten nopsasti ne DVD tai CD-levyt hajoavat jos ovat säilytyskoteloissaan. Meinaten että magneettiset korput ja lerputkin voivat kestää hyvinkin 20-30 vuotta. Itsellä on iso läjä edelleen toimivia Amigan DD-korppuja jostain 80-luvun loppupuolelta. Ja kaverin kanssa kokeiltiin tässä taannoin hänen C-64:staan. Siinä oli klassinen 1541-lerppuasema ja kas kummaa sadasta levystä kaksi oli korruptoitunut. Ja levyt parhaasta päästä vuodelta 1985-1990. Ja magneettilevy jos mikä on herkkä vaurioitumaan väärissä oloissa.

Magneettinauha säilyy kymmeniä vuosia, joten samaa tekniikkaa edustavat lerput ja korputkin voivat säilyä. CD ja DVD-levyillä informaatio on mikroskooppisina painanteina muovissa (karkeasti ja epätarkasti ilmaistuna), joten se voi hävitä muovin muuttaessa muotoaan tai kemiallisen reaktion seurauksena. En osaa sanoa, kuinka kauan levyt säilyvät, koska tästä asiasta on niin monenlaista tietoa liikkeellä. Ilmeisesti levymerkillä on väliä. Itseltäni ovat tuhoutuneet Fuji... (en jaksa käydä katsomassa, mikä on sanan loppu) RW-levyt. Jostakin syystä levylle polttovaiheessa annettu nimi näkyy, mutta mitään muuta sisältöä levyillä ei ole. Koteloissa on kuitenkin itse tekemäni sisällysluettelo, joten kyllä levyllä on ollut poltettuja tiedostoja, lähinnä valokuvia. Tiedän, että RW-levyt ovat kaikkein riskialttiimpia enkä enää käytä niitä.

Levy voi myös korruptoitua, jolloin tiedostojärjestelmä menee sekaisin.

Käytin aikoinaan jonkin verran DVD-Ram levyjä, koska niille on luvattu melko pitkä säilyvyysaika. Niitä voi käyttää kuten muistitikkuja jatkuvaan taltiointiin. Kokemukseni näistä levyistä olivat hyviä, mutta....

Niissä oli muutamia ongelmia.

Kun uuden tietokoneen kasasi ja asensi siihen DVD:lle polttavan LG-aseman (joka tukee Ram-levyjä), kaikki sujui puoli vuotta hienosti. Kun asemaan pani tyhjän Ram-levyn, se formatoitiin UDF-järjestelmään.

Noin puolen vuoden päästä alkoivat ongelmat. Tämä sama kehityskulku tapahtui monessa eri tietokoneissa suunnilleen samalla tavalla. Ensimmäinen ongelma oli se, että formatoiminen UDF-järjestelmään ei enää yhtäkkiä onnistunutkaan. En muista enää, mitä muut ongelmat tarkasti olivat, mutta ennemmin tai myöhemmin Ram-levyjä ei enää pystynyt käyttämään asemassa. Kerran annoin tietokoneen formatoida levyn FAT32 -järjestelmään, koska UDF:n formatoiminen ei enää onnistunut. Fat-levylle pystyi tallentamaan tietoa jonkin aikaa, mutta tallentaminen ja lukeminen alkoi muuttua nihkeämmäksi, ja jossakin vaiheessa levy muuttui lukukelvottomaksi (kaikki tieto sisällään). Netistä ladatulla ohjelmalla (Demo-versio) tiedon sai näkyviin, mutta olisi pitänyt maksaa ohjelmasta, jotta tiedon olisi saanut kopioitua.

Ram-levyt olisivat olleet muuten hyvä systeemi, mutta edellä mainittujen ongelmien takia lopetin niiden käytön. Joskus ostin koteloituja RAM-levyjä ja hajotin kotelot. Sisällä olevan levyn molemmat puolet pystyi formatoimaan UDF-järjestelmään ja käyttämään levyä tallennuksiin kuin kovalevyä. Jossakin vaiheessa tapahtui kuitenkin niin, että asema ei enää tunnistanut kotelosta irrottamani levyä lainkaan (ja olin tietysti ostanut niitä ison pinon poistomyynnistä).

En pidä tämän tyyppisistä "toimii, ei toimi, toimii, ei toimi sittenkään häh häh hää" -asioista varsinkaan kun tiedoston taltioimisesta on kyse. 

136

Multimedia ja grafiikka / Vs: Valokuvien negatiivien digitointi Ubuntulla

« : 28.02.12 - klo:20.18 »

Kannattaa varmistaa "digitoitujen" kuvien säilyvyys, niin että skannaamiseen käytetty työ ei mene hukkaan. CD:lle ja DVD:lle poltetut kuvat häviävät levyjen muuttuessa lukukelvottomiksi. On ihme, jos kahdenkymmenen vuoden päästä on vielä jotain kuvia jäljellä. Kovalevyille tallennetut kuvat häviävät levyjen särkyessä. Tämä tapahtuu todennäköisesti enemmin kuin myöhemmin.

Allekirjoittanut on menettänyt tietoja kolmen kovalevyn särkymisessä. Kaikki levyt ovat olleet kohtalaisen uusia. Lisäksi perhepiirissä on ollut läheltä piti -tilanteita, kun läppäreiden kovalevyt ovat alkaneet oireilla. Tiedot on ehditty kopioida. Kerran särkyi itse läppäri korjauskelvottomaksi, joten tietoihin päästiin käsiksi vasta, kun ostettiin ulkoinen kotelo levylle.

Kaikilla särkyneillä tai oireilevilla läppäreillä on ollut yksi yhteinen piirre. Niissä on ollut omenan kuva kannessa. IBook G4 hajosi alle viiden vuoden käytön jälkeen. Emolevy kirjaimellisesti kärähti. Koneen tarina loppui siihen. Savu vain nousi muovien raoista. Koneeseen oli jo aikaisemmin jouduttu vaihtamaan kovalevy. Valkoisesta Macbookista meni levyhiiri lopullisesti rikki alle kolmen vuoden käytön jälkeen, ja 17 tuuman "peltiseen" Macbook Prohon on pitänyt vaihtaa kovalevy ja DVD-asema. Muun merkkiset perheen käytössä olevat läppärit (Acer, Sony, HP, FujitsuSiemens) eivät ole särkyneet, vaikka esimerkiksi Aceria on pidetty päällä käytännöllisesti vuorokaudet ympäri monta vuotta.

Edellinen kappale oli aiheen vierestä, mutta kuitenkin osoitus siitä, että koneita särkyy ja tiedot ovat vaarassa. Allekirjoittaneen ikävimpiä tiedostomenetyksiä on ollut se, kun reilun vuoden ikäinen ulkoinen "LaCie" -kovalevy hajosi (samoja "Poulsen" levyjä Seagate- kovalevyllä on myytävänä vieläkin). Rahan niukkuuden takia en ollut ostanut toista kovalevyä, jonne tuplakopioisin tiedostot. Tiesin, että riski on olemassa, ja ajattelin ostaa levyn heti kun ehdin. Mutta en ehtinyt. Olin skannanut muutaman kuukauden ajan lähes vakituisena päivätyönäni vanhoja diakuvia ja negatiivikuvia ja tehnyt niihin aikaa vievät roskien poistot ja korjailut. Vähintään kymmenien mutta mahdollisesti satojen tuntien työ meni hukkaan levyn särkyessä, koska kuvat olivat levyllä. Harmitti niin paljon, että puoleen vuoteen en edes koskenut skanneriin. Levyllä oli lisäksi täydellinen varmuuskopio tietokoneen kovalevyn tiedostoista (videot, kuvat, kirjoitukset), joka oli tehty ennen levyn formatointia. Nämä tiedot oli poltettu varmuuden vuoksi myös kymmenille DVD-levyille. Kun ulkoinen kovalevy särkyi, tiedot menetettiin. Sillä välin olin ehtinyt piilottaa DVD-levyt jonnekin varmaan paikkaan, jota en vielä tänä päivänäkään ole saanut mieleeni (kovalevyn särkymisestä on nyt kaksi vuotta). Jos piilo on ollut kylmä leikkimökki tai jokin vastaava paikka (tulipalon varalta muu paikka kuin talo), DVD-levyt ovat ehkä tuhoutuneet. Olivatpa levyt missä tahansa, tieto häviää niistä joka tapauksessa, jos en löydä niitä ja kopioi tietoa jonnekin.

Käyttämäni Epson V750 skaneri tekee yli 500 megatavun Photoshop-tiedostoja 6x6 dioista ja värifilmeistä täydellä resoluutiolla skannattaessa. Käytän täyttä resoluutiota.  JPG-muotoon tallennettaessa tiedostokoko tietysti pienenee, mutta korjailujen kannalta suosin alkuperäistä tiedostomuotoa.

Suosittelen tallentamaan tiedostot ainakin kolmelle kovalevylle. Kaksi ei riitä, koska toisen joskus väistämättä särkyessä, kuvat ovatkin enää vain yhdellä kovalevyllä, jolloin turvallisuusmarginaali on menetetty. Kuvista kannattaa tehdä vielä kevyemmät JPG-kopiot, jotka voi tallentaa vaikka Picasa-albumiin kaiken varalta. Joitakin tällaisia kuvia tuhotuuneelta kovalevyltäni sentään säästyi (kopiot oli siis tehty ennen levyn särkymistä).

Aloittelevalle skannaajalle sanoisin, että itse skannaaminen vie noin 5-10 % ajasta (tietokoneen nopeudesta riippuen). Suurin työ on jälkikäsittelyssä eli roskien poistamisessa ja virheiden korjaamisessa. Vanhat mustavalkokuvat ovat kaikkein työläimpiä. Jotain vanhaa roskaista haaleasävyistä albumikuvaa saa parannella kymmeniä tunteja, jos siitä haluaa jotain vähän parempaa. Tämä on aivan totta. Viime viikolla käytin monta päivää yhden ainoan noin sata vuotta vanhan kuvan korjailemiseen. Kuva oli niin harvinainen, että katsoin ajankäytön perustelluksi. Palkoille tällä hommalle ei ikinä pääsisi, jos laatu on tavoitteena.

137

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Palautetta ja kysymyksiä LibreOfficesta

« : 26.02.12 - klo:14.41 »

Kopion usein esimerkiksi foorumikeskustelut kierrättämällä ne "gedit" tekstieditorin kautta. Joskus suora liittäminen ei edes ole mahdollista.

Open Officen kaatumisherkkyydestä Ubtuntu 10.04:ssä ja muissakin Ubuntuissa löytyy kirjoituksia ulkomaisilta foorumeilta (mm. OpenOffice.org community forum), joten ongelma lienee yleinen.

Asentamani LibreOffice ei kaatunut kertaakaan niiden parin viikon aikana, jolloin sitä käytin, joten se näyttäisi olevan selkeästi vakaampi. Harmi vain, että suomenkielistä oikolukua ei saa toimimaan siinä vanhassa versiossa Ubuntua, jota tässä tietokoneessa käytän. Uudempaan en aio päivittää, koska versio 10.04 on mielestäni paras. Useimmat muut eivät ole todennäköisesti samaa mieltä (en halua väitellä tästä asiasta), mutta mielestäni Ubuntu mennyt käytettävyydeltään huonompaan suuntaan. Ehkä on tapahtunut joitakin teknisiä parannuksia ja turvallisuusparannuksia ja ohjelmien toimivuuteen liittyviä parannuksia, mutta niitä ei välttämättä koko ajan näe. Mutta sen tyyppiset muutokset näkee kuin esimerkiksi päivämäärän puuttumisen kellonajan yhteydestä (10.04:ssä päivämäärä on vakiona, mutta 11:04:ssä sitä ei ole - ja kun sen asensi liitännäisenä se lakkasi jonkin ajan päästä toimimasta virheilmoituksen myötä).

Ehkä asennan LibreOfficen uudestaan (tai siltä osin kuin on tarpeen), koska OpenOfficesta ei liene parempaa versiota. Eräällä foorumilla tosin vihjataan, että jokin versio olisi parempi kuin joku toinen, ja että koneeseen pitäisi asentaa juuri sen parempi versio tietystä lähteestä. En ole perehtynyt tähän asiaan tarkemmin.

AbiWordissa näyttää toimivan suomalainen oikoluku, mutta se toimii kömpelösti jälkioikolukuna aivan kuten vuoden 1993 Word Perfectissä. Käytän jonkin verran myös Google Docseja, mutta siinä ei kai toimi suomalainen oikoluku lainkaan, vaikka se Firefox selaimessa sinänsä toimii.

P.S. Tätä kirjoittaessani LIbreOffice oli yllättäen ilmestynyt ohjelmavalikkoon (huomasin sen, kun olin käynnistämässä AbiWordia.

138

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Palautetta ja kysymyksiä LibreOfficesta

« : 26.02.12 - klo:12.41 »

Kirjoitin aamupäivällä LibreOfficella. Koneeseen tuli sinä aikana "päivitykset" laatikko, jonka klikkasin toteutumaan sillä aikaa kun käväisin muualla. Päivityksissä näytti olevan myös jotain LibreOfficeen liittyvää.

Kun palasin tietokoneelle ja aoin jatkaa LibreOfficella kirjoittamista, se oli hävinnyt. Valikosta löytävät vain LibreOffice Base, Calc ja Draw, mutta ei enää Writeä. Onko sen mennyt jonnekin muualle, vai veikö päivitys sen kokonaan pois. En ole ainakaan toistaiseksi löytänyt sitä mistään.

Asensin koneeseen LibreOfficen vasta pari viikkoa sitten. Poistin samalla Open Officen. Jälkimmäinen kelpaisi minulle täysin, mutta tässä nimenomaisessa koneessa se kaatuu vähän väliä. Se on aivan toivoton. Se onneksi tallentaa asiakirjat, jotka voi palauttaa "recovery" -toiminnalla, mutta kaatuilu on siitä huolimatta epämukavaa. Varmimmin ohjelman saa kaatumaan, jos erehtyy liittämään kirjoitukseen tekstiä muuten kuin "paste unformatted text" -vaihtoehdolla. Ohjelma kaatuu samassa silmänräpäyksessä, kun on painanut vahingossa tavallista "paste" vaihtoehtoa.

Libre Officessa ei tässä koneessa toimi oikoluku, joten siinäkin mielessä Open Office olisi parempi vaihtoehto, kun se vain olisi vakaampi.

139

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ihanteellisimmat fonttiasetukset Firefox 3.5:ssä?

« : 20.02.12 - klo:08.48 »

Nyt kirjaimet ovat ennallaan enää Opera-selaimessa. Muissa selaimissa ne ovat muuttuneet ohuemmiksi. Tästä kuvaparista ero käy ilmi. Chromen teksti on heikompaa kuin Operan.

http://photoupload.org/uploads/13292800071.png

Tähän ei taida kenelläkään olla ratkaisuehdotuksia?

140

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntu on hitaampi kuin Vista

« : 17.02.12 - klo:09.41 »

Allekirjoittaneella on kolme Ubuntua kolmessa eri koneessa, ja niiden toimivuudessa on ollut jonkin verran eroja.


Ubuntu 8.10 vanhassa pöytäkoneessa (otettu käyttöön tammikuussa 2009).

Luotettavuus ja toimivuus lähes täydellinen. Järjestelmä ei ole kertaakaan kaatunut. Ainostaan yksittäisiä ohjelmia on joskus kaatuillut; lähinnä kokeiltuja videoeditoreja sekä Open Office, jos asiakirjaan on vahingossa liittänyt muuta kuin "unformatted" tekstiä. Tämä taitaa olla Open Officen yleinen ominaisuus Linuxissa.


Ubuntu 10.04 HP miniläppärissä (päivitys 09.10 versiosta toukokuussa 2010).

Luotettavuus ja toimivuus hyvät. Open Office on kuitenkin ollut alusta alkaen kova kaatuilemaan. Linux Multimedia Studio on ollut lähes käyttökelvoton, koska se on kaatunut huomattavasti useammin kuin 8.10:ssä, jossa se toimii hyvin. Testatut videoeditorit olleet aika kaatumisherkkiä, mutta tilanne on parantunut uusien versioiden myötä.

Aivan viime aikoina on alkanut esiintyä uudenlaisia ongelmia. Pari viikkoa sitten Gnome romahti yhtäkkiä pois päältä ja tietokone siirtyi kirjautumistilaan. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Kaikki kesken olleet työt (joita ei onneksi ollut kuin yksi foorumikirjoitus) menetettiin. Tässä vaiheessa huomasin kirjautumisvalikossa KDE-vaihtoehdon, joka johtui ilmeisesti siitä, että olin joskus kauan sitten ladannut koneeseen kokeilutarkoituksessa joitakin osia KDE:stä. Kokeilu oli jäänyt kesken, joten päätin nyt jatkaa sitä ja latasin koko paketin.

Vanhan insinöörin ohje kuulema on, että ei pitäisi koskea toimivaan systeemiin. No, Gnome oli romahtanut, joten ei systeemi täysin toimiva ollut. KDE-kokeilu kuitenkin johti lisäongelmiin kuten fonttien näkymiseen huonoina Gnomen puolella. Ja eilen kaatui Opera-selain tavalla, jolla se ei ollut koskaan ennen kaatunut (hyvä, kun muistin, täytyypä kopioida tämä teksti heti). Se vain hävisi silmänräpäyksessä, kun olin kirjoittamassa tekstiä. Saatoin huitaista silloin juuri vahingossa jotain nappia (caps lock tai sen yläpuolella oleva tabulaattorinappi). Ohjelmia on toki kaatuillut ennenkin, mutta ei näin salamannopeasti. Minkäänlaista palautumistoimintaa ei ollut, eikä edes sivuhistoria näyttänyt, mitkä sivut olivat olleet auki. Tämä kaatuminen tapahtui KDE:n puolella, jonka kokeilut ja käytön aion vähitellen lopettaa. Jääköön kuitenkin paikalleen.


Ubuntu 11.04 Sony läppärissä (otettu käyttöön viime elokuussa).

Kone on hyytynyt monta kertaa niin täydellisesti, että se on sammunut vain katkaisemalla virta. Luulin alussa, että hyytyminen johtui Opera selaimesta, koska se tapahtui sitä käytettäessä. Myöhemmin sama alkoi kuitenkin tapahtua myös Chrome-selainta käytettäessä, joten Opera ei ole syyllinen. Kone ei reagoi mihinkään, mutta siinä oleva toiminta jatkuu piilevänä. Jos esimerkiksi Youtube-lataus on ollut käynnissä toisessa selaimessa tai toisella välilehdellä, se jatkuu loppuun asti.

Hyytymiset ovat tapahtuneet Sudoku-nettipeliä pelattaessa ja joissakin muissa tämän tyyppisissä tilanteissa, joten ehkä jokin ”blugin” aiheuttaa ne. Flash tai joku muu. Chromessa hyytyminen tapahtui Yle Areenan ohjelmaa katsottaessa. Kuva yhtäkkiä vain pysähtyi, ja ääni jäi ”loop-tilaan” eli puolen sekunnin pätkä ääntä kuului jatkuvana ”päpätyksenä”. Tähänkin auttoi vain virtanappi. Tämä on tapahtunut muistaakseni parikin kertaa.

Tällaisia hyytymisiä on tapahtunut niin usein, että ne jo haittaavat koneen käyttämistä. Koko ajan saa pelätä, milloin kone taas menee jumiin.


Allekirjoittaneen kokemukset Ubuntuista ovat siis olleet sellaiset, että uusi versio on ollut vakaudeltaan edeltäjäänsä huonompi. Vertailu on siinä mielessä epäluotettava, koska ohjelmat eivät ole samassa tietokoneessa. Käyttöjärjestelmän toimivuus on laitekohtaista. Jossakin tietokoneessa jokin ohjelman versio toimii loistavasti, mutta jossakin toisessa tietokoneessa jokin ohjelman versio on kiusankappale. Tässä juuri lienee Macin vahvuus.