Viestit

101

Yleistä keskustelua / Vs: Mitä viimeksi Ostin/Törsäsin -topiikki

« : 29.04.12 - klo:13.13 »

Päätin olla avokätinen ja lahjoitin eräälle tunnetulle tietotekniikkakaupalle 37,90 euroa. Tuon verran maksoi BandLuxe "mokkula". Tähän mennessä en ole tehnyt sillä yhtään mitään. En ole päässyt sen kautta nettiin sen enempää Windowsilla kuin Linuxillakaan.

Aikaisempi lahjoitukseni oli noin 60 euron ylihinta, jonka maksoin HP dm1 läppäristä. Kone maksoi kaikissa muissa Suomen kaupoissa noin 380 euroa tai vähän yli, mutta "todennäköisesti aina halvempi" -kaupassa se maksoi 443 euroa. Seuraavalla viikolla sen hinta oli tässäkin kaupassa alennettu samalle tasolle kuin muualla. Pihinä ihmisenä vertaan yleensä hintoja suorastaan sairaalloisen tarkasti eri liikkeiden välillä, mutta tuolla kerralla nappasin koneen hyllystä ja luotin siihen, ettei hintaero muihin liikkeisiin verrattuna kovin suuri kuitenkaan voi olla. Koskaan ei pidä herpaantua.

Vähän aikaisemmin olin lahjoittanut kyseiselle liikkeelle sata euroa ostamalla Terratec USB-videokaappariboxin, jolla ei tehnyt absoluuttisesti mitään. Luulin kaiken lisäksi, että hienosti folioon pakattu laite oli uusi, mutta se olikin naarmuinen ja sotkuinen palautustuote ryppyisine käyttöohjeineen. Alkuperäinen ostaja oli ilmeisesti myös todennut, että tuote on huono. Osittainen lahjoitus oli myös aikaisemmin ostamani Terratec-äänikortti, joka pani Windows-koneen täydellisesti jumiin. Viikkojen asennusten ja Windowsin uudelleen asentamisen jälkeen kortti lopulta toimi osittain, mutta ei kauan.

Terratec-merkkisiä laitteita en aio enää ostaa. Toinen opetus on se, että aivan halvinta roskaa ei kannattaisi ostaa saiturinkaan. Halvin ei ole aina halvin. Tietyt poikkeukset kuitenkin nakertavat tätä opetusta. Joskus halpa voi nimittäin olla hyvä. Esimerkiksi 19.90 euroa maksaneeseen FujiTech -USB-TV-tikkuun olen ollut tyytyväinen.

Sen verran täsmennän tätä viestiä jälkeen päin, että tekstissä mainittu mokkula saatiin lopulta toimimaan Windowsissa vaivalloisesti ja kankeasti. Viime kesänä käytössä ollut DNA-mokkula toimi niin Windowsissa kuin Linuxissakin heti kun sen tökkäsi koneeseen ilman mitään sen kummempia asennuksia.

102

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Ubuntu 12.04 ja MATE

« : 24.04.12 - klo:00.53 »

Erilaisia versioita näyttää olevan niin paljon, että niissähän menee tottumaton sekaisin. Tarkoitus oli kokeilla (tein kokeilut ennen kuin luin edelliset viestit) Mate 1.2:sta, mutta taisikin tulla ladattua vahingossa xfce...

http://www.lataakuva.fi/?di=OKI4

Ei hassumpi tämäkään, jos pitää vanhan Windowsin yksinkertaisuudesta. Jostakin syystä tämä poikkeaa Fedoraan asentamastani xfce:stä, jossa on sekä yläpalkki että alapalkki. Yläpalkissa tapahtuu erilaisia "hide-toimintoja", jotka tuntuvat hieman sekavilta. Tuo toinen xfce muistuttaa paljon Gnome 2:sta ohjelmien hakemistorakenteeltaan. Tässä nyt kokeilemassani en saanut palkkia siirtymään - paitsi kääntymään pystyasentoon keskelle ruutua.

Olen kokeillut USB-tikuilta nyt jo aika monta versiota eri Linuxeista. Pöydillä on ollut koneita auki yhtä aikaakin eri järjestelmillä. Vertailuja tehdessäni olen pikkuhiljaa huomannut viihtyväni mieluimmin tavallisen Gnome 3:n äärellä, jonka asensin ensimmäisen kerran marraskuussa. Se ei ole täydellinen, mutta se tuntuu erittäin nopealta ja selkeältä. Vasemman yläruudun "kuuma piste" on loistava keksintö. En tiennyt alunperin siitä vaan painoin yläreunan kuvaketta. "Kuuma piste" on siinä mielessä kätevä, että sillä saa yhdellä salamannopealla hiiren heilautuksella (sama tapahtuu tosin myös ikkunanapista) vaihdettua ohjelmia ja katsottua, mitkä ohjelmat ovat auki ja mentyä valikkoihin, jos tarvitsee avata uusia ohjelmia. Ja suosikit palkki vasemmassa laidassa on tietenkin myös kätevä. Ja hakuruutukin on, jos ohjelmia sillä haluaa etsiä.

Jos kaikista kokeilemistani työpöydistä pitäisi tällä hetkellä antaa pisteet, vertailun voittaisi ehkä Gnome 3. Oikeastaan ainoana pienenä puutteena pidän sitä, että auki olevia ohjelmia ei näe suoraan kuvakkeista palkissa, vaan pitää heilauttaa sitä hiirtä. Yläpalkkiin mahtuisi muutaman ohjelman kuvakkeet merkiksi siitä, että ne ovat auki. Mutta ei kovin monta kuvaketta.

Jos ei käytä erillistä hiirtä vaan tietokoneen levyhiirtä tai muita menetelmiä, silloin Gnome 3 ei ole ehkä niin kätevä. Näppäinkomennoilla tosin saa silloin tehtyä yhtä ja toista.

103

Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 12.04 beta2:n käyttö

« : 22.04.12 - klo:22.53 »

Testailua.

Neljä konetta, joissa Ubuntu 08.10 (A), Ubuntu 10.04 (B), Ubuntu 11.04 (C ) ja Ubuntu 12.04 (D). Taustalla Fedora (E), jolla kokosin USB-tikun. Ubuntu 11.04 on uudessa moodissa, mutta käynistyspaneeli on autohide-tilassa (muutin sen kuvan ottamisen jälkeen kiinteäksi samalla kun pienensin sitä – mutta käytän joka tapauksessa Classic-moodia).

http://www.imagebam.com/image/49e6b4186338537

Tämä nyt on itsestään selvää, mutta vertailun vuoksi:

Ohjelman käynnistäminen tapahtuu eri Ubuntun versioissa klikkaamalla hiirellä nappeja seuraavassa järjestyksessä. Esimerkkiohjelma on Gimp. Käyttöjärjestelmistä yksi on suomenkielinen ja muut englanninkielisiä, joten kielisekamelska johtuu tästä. Seuraavat selostukset on tehty suoraan jokaisen kokeilun jälkeen.


Vanhat Ubuntut:

Applications → Graphics → Gimp Image Editor

Kolme hiiren klikkausta valikon eri kohdissa riittää, ja Gimp on käynnissä. Aikaa kuluu pari sekuntia.


Ubuntu 11.04 Unity työpöydällä:

aloitusnappi → mediasovellutukset → näytä 22 tulosta lisää → (ei löytynyt) → uudelleen aloitusnappi (kaksi kertaa) → lisää sovellutuksia → näytä 126 tulosta lisää → Gimp kuvankäsittely

Aika lailla joutuu harhailemaan ja etsimään. Useita sekunteja kuluu.


Ohjelman käynnistys Ubuntu 12.04

Dash Home → toinen symboli alareunassa vasemmalta → installed See 84 more results → filter results → Media (ei tapahdu mitään) → etsitään ja löydetään Gimp

(Koska Gimp ei ollut asennettu, sitä ei oikeasti löytynyt, mutta hakuruudun kautta löytyi mahdollisuus ladata se → Apps available for Download

Ohjelman käynnistys hakuruudun kautta (Ubuntu 11.04 ja 12.04)

Aloitusnappi → tekstiä ruutuun → Gimp

http://www.imagebam.com/image/361428186333277

Hakuruudun kautta ohjelma löytyy sunnilleen samassa ajassa kun vanhassa Ubuntussa – riippuen ohjelmasta. Tällöin joutuu kuitenkin käyttämään toista kättä kirjoittamiseen, jos toisella käyttää hiirtä, tai panemaan hiiren kirjoituksen ajaksi sivuun.

Jos Unityn reunapaneli on oletuskokoa, ja kuvakkeita on paljon, alimmaiset kuvakkeet menevät lomittain eivätkä näy kunnolla. On hieman hankala kaivella reunapaneelin alareunan ”piilotetuista” kuvakkeista esille symbolia, jolla saa auki ohjelmaruudun (esimerkiksi asetuksien säätämisohjelman, johon on käynyt välillä katsomassa ohjetta netistä). Jos käynnistyspalkin pienentää minimikokoon, siihen mahtuu enemmän ohjelmia, jolloin ohjelmakuvakkeet eivät pakkaudu niin helposti alareunasta, ja niitä on helpompi availla.

Ubuntu 12.04:ssä on mahdollisuus vetää Dashista joitakin ohjelmakuvakkeita työpöydälle, mutta kaikkien kohdalla se ei onnistu. Firefox ja Screenshot esimerkiksi toimivat kuvakkeista, mutta Libre Office ei toiminut.

Ubuntussa on tapahtunut muutoksia vuoden takaiseen versioon verrattuna. Uusi versio Unitystä on toimivampi. Sivupaneelia voi säätää helposti. Vanhemmassa Ubuntussa säädöt löytyivät vasta googlaamisen jälkeen (osittain siksi, että olen käyttänyt Classicia enkä Unityä).

Kyllä Unityn uuden version kanssa juuri ja juuri toimeen tulee – jos on pakko. Siinä on yläpalkissa linkkejä, joilla pääsee mm. kätevästi tiedostoihin. Kevään 2011 versiossa näitä linkkejä ei ole. Valitettavasti nämä linkit ovat olemassa vain silloin, kun ohjelmana on ”työpöytä”. Jos jokin selain esimerkiksi on käynnissä, silloin yläpalkissa ovat selaimeen liittyvät linkit. Selaimista ja yleensä ohjelmista puheen ollen, en edelleenkään pidä siitä, että käyttösymbolit ovat vasemmassa yläreunassa. En tullut kokeilleeksi, saako ne oikeaan reunaan.  

On todennäköistä, että selostan edellä jonkin asian väärin, koska en ole huomannut jotain asiaa (nappia, linkkiä, asetusta tms.). Mutta tämä onkin aloittelevan käyttäjän kokeilua.

Lyhyen testailun jälkeen ”loppuarvioni” on se, että viime keväinen Unity on sekava ja epämukava, mutta uusin Unity on jo jonkin verran parempi. Onko se vieläkään hyvä tai mukava, siitä riitelemisen jätän muille. Itse en sitä kuitenkaan aio käyttää, joten ehkä tämä kertoo jotain.

Lopuksi vielä vertailua muutamissa perusasioissa.

a) ohjelmien käynnistäminen

Vanhassa Ubuntussa se on helppoa ja nopeaa. Unityssä se on suosikkiohjelmien kohdalla helppoa ja nopeaa, mutta harvemmin käytettävien kohdalla ei niin helppoa.

b) sen näkeminen, mitkä ohjelmat ovat auki.

Vanhassa Ubuntussa helppo nähdä alapalkista. Unityssä melko helppo nähdä pienestä merkistä, jos ohjelmia on sivupaneelissa vähän, mutta hankalaa, jos niitä on paljon. Itse hukkasin jossakin vaiheessa Libre Officen, joka löytyi yllättäen sivupalkin alaosasta muunlaisella symbolilla kuin vakiomallinen Libre Officen symboli (ehkä asiakirja). Ehdin jo käynnistää ohjelman uudestaan.

c)tiedostojen selaaminen

Vanhassa Ubuntussa erittäin helppoa. Unityssä... mistähän ne tiedostot löytyvät... jotakin yläreunan linkistä tai Dashiin piilotetusta Home-napista... tai jostakin. No, kyllä ne joskus löytyvät.

104

Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 12.04 beta2:n käyttö

« : 21.04.12 - klo:18.10 »

Mutta se syy miksi kirjoitan on se, että miksi Ubuntu 12.04:stä on tehty sellainen kuin se nyt oletuksena on? Se on JÄRKYTTÄVÄ. Mielestäni 10.04 oli alusta asti helppokäyttöinen ja selkeä. 12.04 ei sitä ole. Ohjelmat on piilotettu todella hyvin. En edes tiedä mistä ne löytyvät uudesta työdästä.

Juuri tuon takia olen kokeillut viime aikoina USB-tikuilta erilaisia Linux-versioita. Kokeilin muutama päivä sitten myös uusinta beta-Ubuntua. Tätä tekstiä kirjoitan 10.04:llä enkä ikipäivänä voisi kuvitella vaihtavani sitä tässä koneessa 12:04:ään (suureksi osaksi edellisen kirjoittajan esittämistä syistä). Kokeilujen jälkeen formatoin USB-tikun ja asensin siihen kokeeksi Fedora 17 Betan.

Tällä hetkellä pärjään nykyisillä asennuksillani ja versioillani, joten päivittäminen uuteen versioon tai kokonaan muihin Linuxeihin ei ole ajankohtaista. Minulla on edelleenkin kolme Ubuntu-versiota käytössä kolmessa eri koneessa, enkä aio niistä luopua.

Tulevaisuus kuitenkin mietityttää, koska ostellaanhan koneita ehkä vielä joskus myöhemminkin, ja niihin on mietittävä sopivaa käyttöjärjestelmää.

Ubuntussa on paljon vahvuuksia. Itse pidän yhtenä Ubuntun parhaimmista puolista selkeitä ja mukavasti luettavia kirjaimia. Samat kirjaimet taitavat tosin löytyä Mintistäkin. Muiden Linux-versioiden kirjaimet näyttävät ohuilta ja tikkumaisilta, ja ovat siten epämukavia lukea. Likinäköisenä näen hyvin lähelle pienelläkin ruudulla, joten kyse ei ole heikkonäköisen ongelmasta. Ubuntun kirjaimet vain ovat kaikkein parhaimmat. Olen yrittänyt asentaa "testikäytössä" olevaan Fedoraan samanlaiset tai ainakin yhtä hyvät fontit erilaisia ohjeita seuraten, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Sitäkin voidaan pitää Ubuntussa hyvänä ominaisuutena, että päivityksiä tulee LTS-versioihin vuosien ajan. Eli homma pysyy ajan tasalla. Ei ole kauhean mukavaa joutua asentamaan koko käyttöjärjestelmää uudestaan lyhyen ajan päästä, kun entinen "vanhenee". Ubuntuun on myös aika mukavasti saatavissa ohjelmia ja kodekkeja.

Viime keväisen Ubuntun ja nyt ilmestyvän Ubtuntun välillä näyttää olevan eroja nimenomaan ohjelmien käynnistämisessä (siinä, miten ja millaisista valikoista ohjelmat löytyvät). Uusimmassa Ubuntussa joutui todella haparoimaan ja ihmettelemään, mistä niitä ohjelmia oikein löytyy. Tietenkin ne oppii löytämään, kun ohjelmaa käyttää, mutta miksi näin perustavaa laatua olevan asian pitää olla sellainen, että se pitää opetella. Toisin sanoen, miksi yksinkertaisesta perusasiasta on tehty vaikea tai ainakin vaikealta näyttävä. Vastaukseksi ei riitä, että ei se ole vaikea - jos se jonkun mielestä kuitenkin on.

En tiedä, olisiko perusversioon tyytymättömille ratkaisu KDE vai Gnome Shell..., jos jälkimmäisen vain saa toimimaan moitteettomasti.

http://2.bp.blogspot.com/-p1mnGgLdMqM/T1_pX6pK9OI/AAAAAAAAIMs/lq-1P6jnKOE/s1600/gnome-shell.png

105

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 17 kokeiltu

« : 19.04.12 - klo:17.56 »

"Tein" USB-tikkuja Fedora USB creator -ohjelmalla, Unebootin -ohjelmalla sekä Windowsiin asentamallani (Linuxiin en onnistunut asentamaan) Suse Studio Image Writer -ohjelmalla (hyvin pieni ohjelma).

Kokeilin Mintin perusversiota ja KDE-versiota sekä Open Susen Gnome- ja KDE-versioita sekä Centosia ja Ubuntun uusinta 11.04 -betaversiota sekä nyt viimeksi Fedora 17 betaa. Yritin kokeilla myös Mageiaa, mutta sen käynnistyminen USB-tikulta tyssäsi alkuvaiheessa. Kiinteästi minulla on asennettuna yhdelle "projektikoneelle" (kone, joka enemmän testailu- kuin aktiivikäytössä) Mint 11:n kaksi eri työpöytäversiota sekä Fedora 15:n kolme työpöytäversiota. Koneessa on kolme kovalevyä (josta tosin vain kahta voi käyttää kerrallaan). Plus edellisten lisäksi tietenkin Ubuntut kolmessa eri koneessa. Ne ovat varsinaisesti aktiivikäytössä olevat.

Vertailin vielä uudestaan Fedora 15:sta ja 17:sta, kun sattuivat olemaan yhtä aikaa auki eri koneissa samassa huoneessa.  Ei niissä kovin suuria eroja huomaa. Tässä pari kuvaa.

http://aijaa.com/0015010036107

http://aijaa.com/0074710036133

Fedorassa on todellakin se huono puoli, että se vanhenee nopeasti ja tuki loppuu. Kuinka paljon tämä haittaa, se riippuu tietenkin koneen käyttötarkoituksesta. Minulla on vieläkin vähäisessä (tänään olen viimeksi käyttänyt) skannailu- ja kuvankäsittelykäytössä syyskuussa 2000 ostettu 800 MHz Pentium 3 kone, jossa on muistia 640 mt. Windows XP on kulkeutunut jostakin silloin kun se oli uusi, eikä siinä ole edes Service Pack 2:ta mistään muista päivityksistä puhumattakaan. Silti koneella pärjää siinä  hommassa, mihin sitä käytän. Ei tällaisella koneella tietenkään kannata mihinkään virussivuille eksyä... eikä käyttää pankkiohjelmaa tai muitakaan kriittisiä palveluja.

Nyt viimeksi kokeilemani Fedora 17 Beta toimii kuin unelma. Se käynnistyy USB-tikulta hyvin lyhyessä ajassa (pitäisiköhän ottaa aika..), ja kaikki toiminnat ovat nopeita.

Seilaimen korkea otsikkopalkki on tietenkin Gnomen ominaisuus, koska onhan sen Open Susessakin, jota olen kokeillut. Olin huolimaton, kun kirjoitin, että se on Fedoran vika tai ominaisuus, miten sen nyt kokee.

106

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Fedora 17 kokeiltu

« : 19.04.12 - klo:03.31 »

Kokeilin Fedora 17 betaversiota USB-tikulta kolmessa eri läppärissä. Alustavat kokemukset ovat positiivisia. Ohjelma toimii nopeasti ja sujuvasti. Mitään ongelmia ei ilmennyt. Toisaalta en myöskään havainnut mullistavia eroja Fedora 15 -versioon verrattuna (tai 16-versioon, jota olen kokeillut USB-tikulta). Hakutoiminta on ehkä silmiinpistävin uutuus (Google ja Wikipedia -palkit). Live-käyttäjän versiossa ei tietenkään ole lopullisen käyttäjän lopullisessa versiossa olevia ohjelmia kuten tulevaa uutta Gimp 2.8 versiota (milloin se sitten tuleekin).

Fedora 15 -version kokemusten perusteella pidän selvänä, että uusinkin versio kaipaa tiettyä "virittelyä" ennnen kuin sen saa mieleisekseen. Koska 15-version asennus viime syksynä oli luonteeltaan kokeilua, en välttänyt riskejä testailla yhtä jos toistakin netistä löytyvää ohjetta (minulla on tapana tehdä ensiksi ja lukea ohjeet vasta sitten - varsinkin jo ohjeet ovat yli kymmenen riviä pitkät). Asentelin kaikenlaisia juttuja, jotka ilmeisesti kannatti asentaa, koska mitään ongelmiakaan niistä ei aiheutunut. Myöhemmin tein vielä pieniä täsmäviilauksia erillisten ohjeiden mukaan, mm. asensin jonkin lisukkeen, jolla sai + ja - napit ohjelmapalkin reunaan. Firefoxissa asensin jonkin lisäosan, jolla järjettömän suuri "otsapinta" eli nimipalkki pieneni (vai hävisikö se...). Tämä tuntuu olevan Fedoran ongelma. Ohjelmaikkunoissa on sentin paksuiset nimipalkit yläreunassa. Se sentti on pois työtilasta. Firefoxissa sain tuon paksun palkin pois tai pienenemään (Fedora ei ole nyt edessäni), mutta joisssakin muissa ohjelmissa se on edelleen. 

Kokemukseni uusimmasta betaversiosta ovat siis positiivisia sen vähäisen kokeilun perusteella mitä USB-tikulta tein. Lopullisesti käyttöjärjestelmän hyvyys punnitaan tietenkin vasta, kun sen asentaa oikeasti ja ottaa käyttöön (ei ole nyt suunnitelmissa). Esimerkiksi äänien saaminen toimimaan on tärkeää. USB-versio pyöritti Youtube-videoita, ja äänetkin kuuluivat, mutta se ei vielä todista, miten hyvin äänet toimivat eri tilanteissa. Äänen sisään meno (mikki tai linja tai sisäinen ääni) on ollut kaikkein suurin ongelma kaikissa Linux-versioissani. Parhaiten ääni toimii HP DM1 -miniläppärissä, jolla parhaillaan kirjoitan. Tällä voi puhua Skype-puheluja sekä nauhoittaa ääninauhurilla ääntä sisäisesti (esim. netistä). Muissa koneissa se sijaan on suuria ongelmia Linuxin kanssa. Sisään menevä ääni on hiljainen tai sitä ei ole lainkaan.

107

Ubuntun kehitysversio / Vs: mitä uutta 12.04 versioon

« : 17.04.12 - klo:20.01 »

Makuasioista ei kannata kiistellä, enkä aiokaan. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta.

Omia toiveitani työpöytäympäristölle ovat mm. seuraavat:

Ohjelmien ja toimintojen (tiedostojen haku, asetusten säätäminen jne.) käynnistämisen pitää olla loogista, helppoa ja nopeaa.

Ohjelmien vaihtamisen ja ohjelmaikkunoiden koon ja paikan säätämisen pitää olla myös helppoa ja nopeaa.

Sen, mitä ohjelmia on auki, pitää pystyä näkemään nopeasti ja vaivattomasti.

Työpöydän pitää olla mahdollisimman vapaa ohjelmille ja niiden sisällölle ilman että järjestelmään kuuluvia palkkeja on tilaa viemässä enemmän kuin on pakko.

Sain uusimman Ubuntu toimimaan tikulta myös kolmannessa koneessa, kun tein vähän lisäsäätöjä biosiin. 11 tuuman miniläppärissä (jolla parhaillaan kirjoitan) ei ole liikaa tilaa ruudulla mihinkään suuntaan, joten mielelläni pidän erilaiset käynnistinpalkit piilossa silloin, kun niitä ei tarvitse (autohide). Isolla laajakuvanäytöllä sivussa on tietenkin enemmän tilaa, joten sitä voidaan uhrata. Internet-sivuthan eivät ole kovin "laajoja", joten tyhjää tilaa riittää. Pikkunäytön kuvasuhde on 1366x768, joten se on suhteellisesti hieman vähemmän laaja kuin esimerkiksi 1980x1080 näyttö. Ero ei tosin ole suuri.

Huomasin, että "Launcherin" saa ilmestymään kohtalaisen hyvin, kun tekee hiirellä nopean liikkeen ruudun yläkulmaan. Joten kyllä sen kanssa juuri ja juuri pärjää, mutta ei sille voi antaa täysiä pisteitä, koska se vaatii erityisiä "hiiritemppuja".

Koska "Launcherin" täytyy tulla esille, kun siihen liitetään uusi toiminta, se tietenkin tulee esille aina, kun ruudulla vedetään jotain kuvaketta. Tämä merkitsee sitä, että kun Kdenlivessä vetää tiedoston käsiteltäväksi, "Launcher" poukkoilee samaan aikaan esille ja piiloon. Ehkä se ei kovin paljon haittaa, mutta jonkinlainen tyylirikko se mielestäni on. Tämä käynnistin (sekö on suomalainen nimi) voisi olla sellainen, että se tulisi esille jostakin napista (vai onko tällainen komento jo olemassa).

Uudistettu Dash vaikutta alussa hieman sekavalta, mutta kai siihen tottuu. Ohjelmien käynnistäminen ei ainakaan alkuvaiheessa ollut helppoa ja nopeaa. Mutta siksihän niitä pannaankin siihen sivupalkkiin.

Sinänsä tikulta käytetty Ubuntu oli hyvin valmis. Youtube toimi, ja jopa langaton netti toimi, kun ajurin aktivoi. 

Gnome 3:n (perusversion) yksi vika on mielestäni se, että auki olevia ohjelmia ei näe. Ikkunanapilla ne on tosin nopea vilkaista, mutta saisivat ne näkyä jonkinlaisina merkkeinä jossakin palkissa (vaikka ylhäällä, jossa on tilaa).

Näin käynnistyi Libre Office.

http://i3.aijaa.com/b/00510/10023148.jpg

108

Ubuntun kehitysversio / Vs: mitä uutta 12.04 versioon

« : 17.04.12 - klo:17.15 »

Olisi niin kiva kokeilla näitä uusia buntuja mutta kun mun koneessa kokeilu päätyy mustaan ruutuun  

Tällainen välihuomautus vaan      

Kokeilin tikulta 12.04 versiota. Sain sen toimimaan kolmessa läppärissä mutta yhdessä niistä vain kerran, ja silloin en tajunnut, että se on normaalisti päällä, joten sammutin tietokoneen ja käynnistin uudestaan, minkä jälkeen en saanut 12.04 versiota enää käynnistymään. Mutta tämä ei ole oleellista vaan käyttökokemukset niissä kahdessa koneessa, joissa sain ohjelman toimimaan.

Kehitystä on tapahtunut. Alkuun tulevasta "etsi" toiminnasta ei kovin paljon iloa ainakaan näin alussa ollut. Käynnistin sen avulla Libre Officen. Testailin erilaisia näppäimiä ja niiden yhdistelmiä. Altista näytti tulevan jokin pienempi "etsintä" ja ikkunanapista se varsinainen.

Erityisesti minua kiinnosti nähdä, miten Unity systeemi toimii, sen kun on kerrottu kehittyneen. No varmasti se onkin kehittynyt, mutta...

Miksi ihmeessä "Launcherin" pitää toimia niin vaivalloisesti. Kun hiiren vie ruudun vasempaan yläkulmaan (tai reunaan, eli kokeilin tätäkin vaihtoehtoa kun vähän olin säätänyt), "Launcher" yrittää tulla esille. Sen tumma varjo häämöttää reunan takana, mutta se ei vain meinaa tulla. Siitä on puhuttu niin paljon pahaa, että ujous taitaa vaivata, No, lopulta sen saa härnättyä esille, kun tekee voimakkaan liikkeen hiirellä ruudun yläreunaa kohti tai jaksaa odotella ja härnäillä. Herkkyysasetuksen muuttaminen ei näytä vaikuttavan mitään. Eihän sen näin pitäisi toimia. Perus Gnome 3:ssa ei tarvitse kuin hipaista hiirellä ruudun yläkulmaa, ja valikot tulevat näkyviin. Hipaisua on tehostettu esteettisesti "radioaalloilla", joita näyttää säteilevän ruudun ylänurkasta. Näin sen pitäisi toimia Ubuntussakin.

"Launcher" (anteeksi vain sen ystävät) on edelleen sellainen karmea ruma iso palkki mikä se, joten tässä asiassa ei näytä tapahtuneen muutosta. Sen leveyttä ja ominaisuuksia pitäisi pystyä (vai pystyykö, että en kirjoita aivan hölmöjä) säätämään, ja ennen kaikkea sen paikka pitäisi pystyä vaihtamaan. Se näyttäisi vähemmän häiritsevältä, jos sen saisi siirrettyä alareunaan kuten Macissa ja vielä sen lisäksi pienennettyä ja muutettua läpinäkyväksi. Mutta olipa se missä tahansa, sen pitäisi toimia salamannopeasti kuten Gnome 3:n perusversiossa.

En ole vielä kovin tarkasti perehtynyt uuteen Ubuntun versioon. Kokeillut vain vähän. Kyllä siinä näytti olevan muutamia mielenkiintoisia juttuja ja ehkä parannuksiakin aikaisempaan verrattuna. Mutta jos yksi ratkaiseva asia kirjaimellisesti tökkii, se vie houkuttelevuuden koko jutulta. Virallinen versio taitaa ilmestyä reilun viikon päästä, joten tuskinpa viikon aikana ehtii tapahtua mitään oleellisia muutoksia. En toistaiseksi aio asentaa uutta Ubuntua mihinkään, mutta onhan se hyvä nähdä, missä mennään.

109

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa? (RATKAISTU)

« : 16.04.12 - klo:13.27 »

Loppukommentti vielä aiheesta "Lotus Symphony" (vaihtoehto Libreofficelle).

Noin kolmen viikon käyttökokemuksen perusteella olen kohtalaisen tyytyväinen Lotus Symphonyyn. Alkuvaiheessa esiintyneitä koneen hyytymisiä ei ole enää viime aikoina tapahtunut, mihin on ollut ehkä syynä se, että olen tehnyt asiat hitaasti ja rauhallisesti. Liian nopea hosuminen hiirellä ja useiden asioiden tekeminen päällekäin saa ohjelman jumiin. Ohjelman toiminta on melko hidasta, joten sille pitää antaa aikaa. Suomenkielen oikoluku toimii kohtuullisesti, vaikka ei ilmeisesti perustukaan samoihin elementteihin (Voikko) kuin Open Officessa ja Libre Officessa. Oikoluku on kirjoitusvirheitä tekevällä hyvä apuväline. Valitettavasti se ei kuitenkaan huomaa puuttuvia sanoja tai ylimääräisiä sanoja tai vääriä sijamuotoja ja muuta tällaista.

Suosittelen Lotus Symphonya tietyin varauksin. Sen "käyttöliittymä" on toimiva ja nykyaikaisen tuntuinen. Asiakirjat ovat omina alasivuinaan (Tab) aivan kuten selaimissa. Käynnistettäessä edelliset asiakirjat tulevat siististi luettelona näkyviin. Kirjainten muotoilun valikot tulevat esille sivupalkkiin, ja ne saa myös helposti piiloon.

Ellei mitään uusia ongelmia ilmene, säilytän Lotus Symphonyn tässä koneessa Open Officen (jatkuvasti inhottavia "crasheja ja recoveryjä") ja Libre Officen (vakaa mutta oikoluku ei toimi Ubuntu 10.04:ssä) korvikkeena. Aivan täydellinen tämäkään ei ole, mutta saa kelvata toistaiseksi.

110

Ubuntu tietokoneissa / Google Chromen käynnistyminen

« : 05.04.12 - klo:09.41 »

Kun Google Chrome käynnistyy, toisessa Ubuntu-tietokoneessani (11.04) ruudulle ilmestyy laatikko, johon pitäisi kirjoittaa salasana avainnipulle. Toisessa koneessa (10.04) ruudulle ilmestyy teksti "Your profile could not be opened correctly". Kummassakin tapauksessa pitää vähintään klikata hiirellä nappia, jotta Chromella voi aloittaa.

Miksi Chrome selain käyttäytyy näin Ubuntussa, mutta ei Windowsissa ja Fedorassa? Yksi ylimääräinen hiiren klikkaus on tietenkin vain pieni kiusa, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

111

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa? (RATKAISTU)

« : 31.03.12 - klo:03.06 »

(koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä).

Saat yläpalkkiin tuon kellon ajan jos siirryt esim Cairo-dockin käyttöön 12.04:ssa.

Ubuntuun voi asentaa gnome-panelin ja siihen voi sitten lisätä sen tutun kellon.

Päivämäärä näkyi yläpalkissa jonkin asennetun "apletin" avulla, mutta jossakin vaiheessa tuli ilmoitus, että lisuke on tullut epävakaaksi, ja se poistetaan. Ja sinne se meni. Klikkasin ehkä OK. En ymmärrä syytä, miksi päivämäärä on poistettu vakiotyöpöydästä. En ole niin hyvin ajasta selvillä, että muistaisin joka ikinen kerta, että monesko päivä tänään on. Niinpä se pitää katsoa avaamalla kalenteri.
Pieni mutta harmillinen kiusa.

Jakeluja pitää tietenkin uudistaa aikaa myöten (tarkoitan asentaa omalle koneelle uusi versio), mutta olen ilmeisesti jonkin verran retrohenkinen, enkä oikein mielelläni vaihda tuttua asiaa tuntemattomaan, varsinkin jos olen käyttänyt aikaa olemassaolevan viilailuun ja virittelyyn. Tuntuu, että kaikki työ menee hukkaan, jos asetuksien säätäminen pitää taas aloittaa alusta.

Kun asensin viime kesänä Ubuntun Sony -läppäriin, äänet eivät kuuluneet alussa lainkaan. Meni kauan ja vaati neuvojen kysymistä monesta paikasta ennen kuin sain äänen kuulumaan kuulokkeista. Skype-puhelut kuulokemikrofonin kanssa eivät vieläkään onnistu, mutta siinä asiassa olen jo luovuttanut.

Kaksi vuotta sitten (toukokuussa) asentamani Ubuntun virittelyssä sain viimeisen asian eli langattomaan verkkoon kytkeytymisen (puoliautomaattisesti) toimimaan vasta nyt tällä foorumilla saamieni ohjeiden avulla (kiitos paljon, kuka niitä ohjeita antoikin).

Kun asentaa koneeseen uuden version käyttöjärjestelmästä, tuntuu että romuttaa kaiken sen työn, minkä on suurella vaivalla tehnyt. Se on vähän kuin purkaisi talon, jonka juuri on saanut valmiiksi. On tietenkin mahdollista käyttää päivitysasennusta (käytin sitä toukokuussa 2010, koska entinen versio ehti olla koneessa vain reilun kuukauden), jolloin jotain vanhaa säilyy. Mutta jos versioiden välillä on kulunut aikaa, koko homma on pantava uusiksi. Tietenkin näin  on joskus ehkä tehtävä, mutta mielellään vasta sitten, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Muulloin kannattaa noudattaa insinöörin ohjetta: "Älä koske toimivaan systeemiin". Ellei sitten halua räplätä räpläämisen innosta - tällaistakin tulee joskus harrastettua. 
Windowsin olen joutunut joskus asentamaan välttämättömyyden pakosta uudestaan, koska entinen kokoonpano on ollut niin takkuinen. Yleensä olen samalla formatoinut kovalevyn niin, että kaikki roina poistuu.

P.S. Tätä kirjoittaessani näyttö on välkähdellyt omituisesti muutaman kerran. Mikähän uusi ongelma koneessa nyt lymyää. Samanlaista välkähtelyä ei ole koskaan aikaisemmin esiintynyt (tunne on sellainen, että näyttö voisi hyytyä tai Gnome romahtaa minä hetkenä tahansa).

112

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa? (RATKAISTU)

« : 30.03.12 - klo:21.52 »

Muutaman päivän käyttökokemuksia Lotus Symphonystä:

Ohjelma on hyvän näköinen. Toiminnat ovat pääosin asiallisia, mutta käytettävyydeltään hieman erilaisia kuin Open Officessa ja Libre Officessa. Ohjelma vaatii hieman totuttelua. Asiakirjat ovat nettiselaimen välilehtien kaltaisia ja siten helposti näkyvissä. Suomenkielen korjaustoiminta on tehokas (se merkitsee puneisella kaikki vähänkin epäilyttävät sanat).

Valitettavasti Lotus Symphonyssä on myös kyseenalaisia piirteitä. Pahimpia on se, että ohjelma hyydyttää joskus koko tietokoneen niin, että ainostaan hiiren kursori liikkuu ruudulla, mutta mikään nappi ei toimi, eikä mikään valikko ilmesty näkyviin. Tästä tilanteesta (näitä on tapahtunut vasta kahdesti) on selvinnyt siten, että on odottanut muutaman tunnin, jona aikana tietokone on itsestään alkanut toimia. Tai on sulkenut tietokoneen kannen ja aukaissut sen uudestaan, jolloin sisäänkirjautumisvalikko on ilmestynyt normaalisti, minkä jälkeen konekin on toiminut.

Edellä mainittu ei ole kuitenkaan ainoa ilmennyt ongelma tai erikoisuus. Yksi omituinen piirre on se, että reunan vierityspalkin "nappi" ikään kuin tarttuu hiireen kiinni (vaikka se ei näkyvästi ole kiinni). Kun kursoria liikuttaa ruudulla teksti pomppii ylös ja alas aivan kuin vetelisi hiirellä sivupalkista. Hiiren saa "irti", kun napsauttaa jotain sopivaa kohtaa työpöydällä.

Tekstien kopioiminen muualta ja liittäminen asiakirjaan aiheuttaa joskus epämääräisiä pieniä ongelmia kuten jumiutumista.

KDE-ympäristössä Lotus Symphonyn toiminta on erittäin huonoa. Ohjelma näyttää toimivan alussa normaalisti, mutta jos vaihtaa hetkeksi toiseen sovellukseen  ja sen jälkeen palaa Lotus Symhonyyn, se on jumissa. Kursoria ei enää saa näkymään asiakirjassa, eikä asiakirjaan voi kirjoittaa. Asiakirja on pakko sulkea ja avata uudestaan, jonka jälkeen siihen taas voi kirjoittaa. Tästä syystä muualta kopioidun tekstin liittäminen asiakirjaan on hankalaa, koska sinä aikana, kun tekstiä käy toisesta ohjelmasta kopioimassa, Lotus Symphony menee jumiin. Tekstiä ei voi liittää siihen.  Ohjelman ongelmat KDE:ssä ovat sitä luokkaa, että se on lähes käyttökelvoton. Gnomessa se toimii paremmin, mutta siinä on sielläkin ajoittain ongelmia.

Libre Office on ollut kokeilemistani ohjelmista vakain, mutta siihen ei valitettavasti saa Ubuntu 10.04:ään oikolukuohjelmaa. Enkä aio vaihtaa tässä tietokoneessa uuteen Ubuntun versioon näillä näkymin (koska 10.04:ssä on paljon hyviä puolia, mm. yläpalkissa näkyvä päivämäärä). Seurailen nyt vielä, miten Lotus Symphony toimii jatkossa, mutta ei sille näiden ongelmien takia täysiä pisteitä voi antaa.
 

113

Multimedia ja grafiikka / Vs: Miten teknisesti hyvä Youtube-video?

« : 30.03.12 - klo:11.02 »

Traktorivideo näkyy hyvin langattomalla yhteydellä ja vaatimattomalla HP Pavilion DM1 miniläppärillä. Ei pysähtelyä tai nykimistä.

Tein muutaman kokeilun tämän aiheen innoittamana, koska en ollut juuri miettinyt, mitkä ovat asetukset, kun teen videoita Youtubeen. Käytän aika paljon automaattisia asetuksia.


Kdenlivellä videon tekeminen menee näin:

Kun lataan clipin, tulee seuraava ilmoitus, johon klikkaan "Update Profile".


Your clip does not match current project's profile. Do you want to change the project profile? The following profiles match the clip (soze: 1920x1080, fps: 50)


Renderöintivaiheessa valitsen MPEG-4 muodon ja seuraavat vaihtoehdot:

scanning auto (muut vaihtoehdot ovat "force progressive" ja "force interlaged")

Bitrate
video 12000
audio 128

Jos teen pitkän videon, vaihdan "bitraten" alhaisemmaksi, jolloin tiedostokoko pienenee. Kovin pientä arvoa ei voi valita, tai laatu huononee. Joskus käytän myös "2-pass" vaihtoehtoa, jolla saadaan vielä nipistettyä tiedoston koosta vähän.


Kokeilin myös OpenShottia. Lähdemateriaali oli sama. Asetuksiksi tulivat seuraavat:

Profile. WEB
Target: Youtube-HD
Video Profile: HD 720p 25 fps
Quality: High

....

Totem Video Player näyttää videoiden arvoiksi seuraavat:

Alkuperäinen AVCHD-video (tiedostokoko 9.1 MB):

Dimensions: 1920x1080
Codec: H.264 / AVC
Framerate: 25 frames per second
Bitrate: N/A

http://youtu.be/4IjwhQRoCxo


Kdenlive full HD (tiedostokoko 6.8 MB):

Dimensions: 1920x1080
Codec: MPEG-4 video
Framerate: 50 frames per second
Bitrate: N/A

http://youtu.be/52HM_LOQvKc


Kdenlive puoli HD (tiedostokoko 4.1 MB):

Dimensions: 1280x720
Codec: MPEG-4 video
Framerate: 50 frames per second
Bitrate: N/A

http://youtu.be/1jwtWI2DYKQ


OpenShot -video (tiedostokoko 4.6 MB):

Dimensions: 1280x720
Codec: H.264 / AVC
Framerate: 25 frames per second
Bitrate: N/A

http://youtu.be/Bh65BxSRK8w


Tarkoitus ei ollut näyttää videoita, mutta menköön nyt. Viiden sekunnin pätkä on liian lyhyt arvioivaksi, eikä alkuperäinen videokaan ole laadultaan kovin hyvän. Valitsin tämän pätkän sattumalta pelkästään pienen tiedostokoon perusteella.

114

Multimedia ja grafiikka / Vs: .MTS vidoiden katselu

« : 30.03.12 - klo:01.21 »

Olen saanut kamerasta siirretyt mts-videot (1920x1080) näkymään Xinellä. Muilla ohjelmilla eivät näy kunnolla. Tietokone on i3 -prosessorilla varustettu Sony Vaio.

HP:n Pavilion DM1 miniläppärissä samat videot eivät näy kunnolla millään ohjelmalla. Xinessä kuva etenee nykimällä. Videoita voi katsoa tässä heikommassa koneessa vasta kun muuttaa ne mp4-muotoon esimerkiksi Kdenlivellä. Resoluution voi säilyttää.

115

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa? (RATKAISTU)

« : 28.03.12 - klo:18.09 »

Kiitokset neuvoista. Nyt on kokeeksi asennettu Lotus Symphony (lisä- ja fix-paketteineen). Suomenkielinen oikoluku näyttää toimivan, joten tähän mennessä kaikki on hyvin (ehdin jo säikähtää, kun googlasin vanhan Tietokonelehden artikkelin, jossa kerrottiin, että... "Symphony ja Thinkfree Office ovat joukon heikoimmat suomea kirjoitettaessa: ne eivät tue Voikkoa tai Soikkoa, eikä niihin saa lisättyä itse suomenkielistä oikokulua tai tavutusta lainkaan."). Ehkä Symphonyyn ei saa liitettyä edellä mainittuja, mutta pääasia on, että oikoluku edes jollakin tavalla toimii. Kyllä se näyttää virheet merkkaavan.

Liitä/paste -toiminta on hieman pelottava, koska siitä puuttuu vaihtoehto liittämisestä formatoimattomana. Alkuperäinen Open Office romahti silmänräpäyksessä, kun siihen erehtyi liittämään vähänkään muotoiltuja tekstejä. Kierrätinkin tekstit yleensä tekstimuokkaajan kautta kunnes joko neuvoi, että on olemassa helpompikin vaihtoehto.

Nyt siis testaillaan, kuinka vakaa Lotus Symphony on. Jos se ei kaatuile, niin eiköhän sillä pärjää. Jos kaatuilee, niin mietitään sitten vaihtoehtoja.

116

Ubuntu tietokoneissa / Vs: 11.04 64bit ubuntu: Kone kaatuu, toisinsanoen jää luuppiin

« : 27.03.12 - klo:19.16 »

Taas tänään tietokone (Sony Vaio VPCEH1J8E) jumiintui kesken  kirjoittamisen (juuri kun olin aikeissa tallentaa tekstin). Sivun verran kirjoitettua tekstiä piti muistella uudestaan. Olin jo vähän vihainen koneelle. Kokeilin, eikö sitä todellakaan saa aktivoitua esimerkiksi muistitikun tai CD-levyn asentamisen avulla. Mikään ei kuitenkaan auta. Sitä en ole vielä kokeillut, saisiko koneeseen verkkoyhteyden. Kone ei nimittäin mene täysin toimimattomaksi, koska esimerkiksi aloitettu Youtube-videon lataus jatkuu koko ajan taustalla. Kone ei vain tottele mitään nappia tai toimintaa. Se on pakko sammuttaa virtanapista. Eikä verkon kautta yhteyden saaminen auttaisi mitään, koska jos tiedostoa ei ole tallennettu, sitä ei ole tallennettu.

Ongelmien riivaamalla tietokoneella pitäisi kirjoittaa kaikki jutut ensiksi tekstinkäsittelyohjelmassa ja tallennella siellä ja siirtää vasta lopuksi foorumin kirjoitusruutuun. Mutta eihän tätä aina muista, kun välillä kirjoittaa koneella, joka ei mene jumiin.

Se, että arvelee ongelman johtuvan näytönohjaimen ajureista auttaa yhtä paljon kuin jos arvelee auton pysähtelemisen johtuvan kaasuttimesta. Kun ei toimi, niin ei toimi.


kortti:

00:02.0 VGA compatible controller: Intel Corporation 2nd Generation Core Processor Family Integrated Graphics Controller (rev 09) (prog-if 00 [VGA controller])
Subsystem: Sony Corporation Device 908b
Flags: bus master, fast devsel, latency 0, IRQ 42
Memory at d0000000 (64-bit, non-prefetchable) [size=4M]
Memory at c0000000 (64-bit, prefetchable) [size=256M]
I/O ports at 4000 [size=64]
Expansion ROM at <unassigned> [disabled]
Capabilities: <access denied>
Kernel driver in use: i915
Kernel modules: i915

ajuri:

configuration: driver=i915 latency=0

xserver-xorg-video-intel

This package provides the driver for the Intel i8xx and i9xx family
of chipsets, including i810, i815, i830, i845, i855, i865, i915, i945
and i965 series chips.


Tässä koneessa, jolla kirjoitan, kortin ja ajurin tiedot ovat saman tyyppiset, paitsi että ”Rev” on 7. Tämä ei ole mennyt koskaan jumiin.

117

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Tekstin ohuus

« : 27.03.12 - klo:12.11 »

Kokosin tähän malliksi muutamia "PrintScreen" -valikoimia eri järjestelmien kirjaimista. Kaikki otteet on poimittu samasta Google Docs -dokumentista.

http://photoupload.org/images/65693209221528460701.jpg

Kuten kuvasta käy ilmi, Ubuntun ja Mintin teksti on tummaa ja vahvaa ja helppoa lukea pieneltäkin näytöltä. Fedorassa ja Open Susessa kirjaimet ovat ohuimmat. Minun mielestäni paksut kirjaimet ovat parempia, mutta tämä on tietysti mieltymyskysymys.

Pystyykö jollakin tempulla muuttamaan myös Fedoran ja Open Susen tekstit yhtä vahvoiksi kuin Ubuntussa ja Mintissä? Olen nähnyt ohjeita, miten tämä tehdään, mutta en ole saanut tuloksia aikaan, vaikka olen yrittänyt tehdä juuri niin kuin neuvotaan (ladannut fontteja jne.).

Tällä hetkellä yhden koneeni Ubuntu 10.04:ssä on myös samanlaiset ohuet kirjaimet kuin Fedorassa ja Open Susessa - kaikkialla muualla paitsi Opera-selaimessa. Muutos tapahtui tarkoittamattani, kun säädin fontteja KDE:n puolella. Fonttien palauttamiseksi sellaiseksi kuin niiden Ubuntussa kuuluisi olla, ei taida olla kenelläkään muuta neuvoa kuin että asenna uusi Ubuntu...

P.S. Seuraava ei liity aiheeseen, mutta otan nyt kuitenkin Print Screenin yhdestä KDE:n ärsyttävimmästä piirteestä, johon tätäkin tekstiä kirjoittaessani taas törmäsin ties kuinka monta kertaa. Ilmiö hidastaa kirjoittamista, kun pitää vähän väliä odottaa, että kirjoitettava kohta näkyy. En haluaisi, että tietokoneessa olisi mitään toimintaa, joka aktvioituu pelkästä hiiren liikkuttamisesta pöydällä (käytän irtohiirtä, koska tietokoneiden kiinteät "levyhiiret" tekevät mitä sattuu ja useimmiten huonoja asioita). Asioiden pitäisi tapahtua ainoastaan silloin kun tietokoneen käyttäjä haluaa niiden tapahtuvan eli vasta hiiren napin painamisen jälkeen.

http://photoupload.org/images/04549521090808322102.png

118

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa?

« : 24.03.12 - klo:23.02 »

Onhan myös Latex:

http://www.latex-project.org/ftp.html


Ja miten niin LibreOffice ei poistu kunnolla? Kai poistit paketinhallinnan kautta?

Pakettienhallinta näyttää, että koneeseen on asennettu noin  20 pakettia, joiden nimissä näkyy sana "libreoffice". Kai ne pitää kaikki ruksata poistettaviksi? Vai poistuvatko ne automaattisesti, kun "peruslibreofficen" poistaa?  Epäonnistunut yritys oli se, kun yritin poistaa yhden osan eli eli "libreofficen" (office productivity suite). Tällöin tuli jokin ilmoitus ongelmasta, ja lopetin siihen. En nyt aio yrittää poistaa Libre Officea uudestaan vaan mietin asiaa. Pitää olla ensiksi varma, että osaan asentaa korvaavan ohjelman (tai tietysti Libre Officen voi asentaa uudestaan). Tämä hanke on nyt mietintävaiheessa.

119

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa?

« : 24.03.12 - klo:10.19 »

Vaihtoehtoja:
Abiword
Lotus Symphony
OpenOffice
Softmaker office
Microsodt office 2007 crossoverilla tai winellä jos halvemmalla haluaa ja säätää pikkasen enemmän.

Innostuin tietenkin heti "kokeilemaan" edellä mainittua Lotus Symphonya siitä syystä, että Libre Officen suomenkielen oikoluku ei toimi Ubuntu 10.04 -versiossa. Kokeilu loppui heti alkuunsa, koska en osaa asentaa vaadittuja paketteja.

Make sure that the standard C++ library libcstdc++.so.6, libgnomeprint and libgnomeprint-ui packages are installed.

En tiedä edes sitä mistä ensimmäisen paketin nimi alkaa. Kohdasta C++ vai kohdasta library vai kohdasta libcstdc++. Arvelen viimeistä. Joka tapauksessa näiden pakettien asentaminen ei onnistunut. Niitä ei löytynyt mistään.

Toinen ongelma on Libre Officen poistaminen. Kokeilin sitäkin erilaisten ohjeiden avulla, mutta huonolla menestyksellä. Koneessa näyttää olevan mahdoton määrä erilaisia Libre Office tiedostoja, kielipaketteja ja ties mitä. Pitääkö ne kaikki yksitellen poistaa?

Tavoite on se, että tietokoneessani olisi toimiva tekstinkäsittelyohjelma, jossa olisi suomenkielinen oikoluku. Ei tämän kummempaa. Libre Office toimii uudemmissa järjestelmissä vakaasti ja hyvin, mutta tässä siihen ei saa oikolukua. Alkuperäiseen Open Officeen oikoluvun sen sai, mutta Open Officessa oli se vika, että kaatuili koko ajan. Jatkuvat "recovery" -tilanteet alkoivat inhottaa.

Lotus Symphony on sukua Open Officelle, joten ehkä sekin kaatuilee. Mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee. Jos kokeilee...

120

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Operan asennus (Ratkaistu)

« : 23.03.12 - klo:03.05 »

Nyt pelittää... Asensin flashin terminaalin kautta jostakin löytämäni ohjeen avulla. Adoben sivulta (jonne videosivuilta oli linkki ("lataa uusin flash täältä"), ei pystynyt lataamaan juuri sitä tarvittavaa versiota (linkki ei toiminut). Muiden lataaminen olisi onnistunut.

Tekstin renderöintiongelmaan ei kenelläkään näytävän olevan ideoita. Ongelma on se, että Subpixel Smoothing ja Hinting käytännössä lakkasivat toimimasta. Ainoastaan Operassa teksti on enää sen näköistä kuin se oli kaikissa muissakin ohjelmissa vielä muutama viikko sitten (ja selkeä tumma teksti on mielestäni yksi Ubuntun hyvistä ominaisuuksista). Ongelman ilmeneminen liittyy jotenkin puuhailuuni KDE:n kanssa.