Säädän digikameran valotusta niin että ottaa kirkaana päivänä tummempia kuvia ja "kirkastan" kuvat Gimpillä.
Tämä lienee se oleellinen, kamerasta riippumatta. Digitaalisten sensorien dynaaminen skaala katkeaa yläpäästä kuin kanan jalka. Filmiin verrattuna puhki palaneita huippuvaloja tulee suht helposti melkeimpä kamerasta riippumatta, ja kun noista alueista ei muuta dataa tallennu kuin tasaista valkoista, niin niihin ei mikään kuvankäsittely auta (ellei sitten käsittelijä piirrä yksityiskohtia kuvaan omasta mielikuvituksestaan).
Ixus 970 IS:stä sen verran, että Canonin pokkarit tuntuvat ylivalottavan kirkkaassa päivänvalossa jonkin verran systemaattisesti kautta linjan. Käsittääkseni lähes kaikissa on mahdollisuus asettaa valotuksen korjailu käsin. Näin on ainakin itse käyttämissäni muutamassa Powershot-mallissa. Moni pitää ulkona -2/3 tai -1/3 aukon korjausta päällä aina.
Side-by-side -vertailun mukaan tuon Sonyn kennon pikselintiheys on suurempi kuin Canonin. Toisin sanoen Sonyssa on huonompi kenno kuin Canonissa.
Huonompi tuossa tarkoittanee kohinaisempaa. Pikseleitä eli teoriassa resoluutiota on enemmän, mikä taitaa olla melkein väistämätöntä vanhemmasta Ixusista uudempaan kameraan vaihtaessa. Kuten todettua, pikseleitä on joka tapauksessa riittämiin, eli mieluummin kannattaisi ehkä valita vähäisempää kohinaa. On kennoissa toisaalta tapahtunut jonkin verran aitoakin kehitystä, eli pikselitiheyden ja kohinan suhde on ainakin järjestelmärunkojen kennoissa parantunut, jos vertaillaan useamman vuoden haarukalla. Eipä tuon takia pelkästään kannattane silti kameraansa uusia.