Viestit

201

Yleistä keskustelua / Armas yleisradioyhtiömme, vielä kerran

« : 30.09.08 - klo:15.40 »

Olen jonkun verran katsonut Ylen Areenan ja Elävän arkiston videoita mimms/mplayer -kombinaatiolla. Pluginit sais tietty toimimaan suoraan selaimessakin, mutta YLEn streaming tuntuu pätkivän pahasti ja/tai ainakaan Totemin plugin ei puskuroi tarpeeksi paljon tavaraa, eikä nykimistä ja katkeilua ihminen pysty jaksamaan. Mieluummin odotan, että koko tiedosto on omalla koneella ennen kuin ryhdyn katsomaan.

Viime aikoina on sitten pätkinyt tuo mimms-latailukin sen verran pahasti että luovuin leikistä kokonaan. Joka videonpätkä vaatii useamman yrityksen ennen kuin sen saa kokonaisena haaviin, jos saa ollenkaan. Mimmsissä on keskeytyneen latauksen jatkamistoiminto, mutta se tuntuu tekevän videoon jonkun epäjatkuvuuskohdan, johon katseluohjelmat sekoavat. Siis mimms sanoo jatkavansa siitä mihin viimeksi jäi ja tiedosto kyllä kasvaa, mutta katselu kosahtaa siihen kohtaan, missä lataus katkes ekan kerran. Onko teidän yhteiselonne Ylen kanssa ollut onnellisempaa? Onko vika meikäläisen verkkoyhteydessä (Soneran laajakaista suuren kaupungin keskustassa)?

Onko muuten se H.264:ään vaihtaminen kirjattu näköradiokombinaatin 5-vuotissuunnitelmaan kaudelle 2015-2020 tai jotain? Ilmoittivat siitä keväällä, enkä minä ainakaan näe sivuilla muuta kuin windowsmediaa.

Televisiota katsoin viimeksi joskus kesäkuussa. Taidan lopettaa lupamaksun maksamisen.

202

Yleistä keskustelua / Vs: Linux kasvuun!

« : 30.09.08 - klo:14.56 »

Oma näkemykseni on, että Linuxin etenemistä jarruttaa kaikkein eniten sen eteneminen:
- distribuutioita on liikaa
- jokaisesta distrosta on vähintään kolme versiota: KDE, Gnome ja XFCE
Distrojen kasaajien pitäisi miettiä sitä, miten ison talon tukihenkilö pystyy neuvomaan asiakasta Linux-ongelmissa puhelimitse.

Sanoisin, että eri distrojen riippumattomuus on pelastanut Linuxin moneen kertaan. Ubuntulle ei ole toistaiseksi sattunut suuren luokan kömmähdystä, mutta monelle muulle on. Red Hat erotti ilmaisen versionsa Fedoraksi perin kömpelösti ja onnistui siinä yhteydessä hukkaamaan ison osan kannattajakunnastaan (olen itse RH/Fedora-käyttäjä ja ylläpitäjä enkä vaihtanut kelkkaa koko tärinän aikana). Novellin diili Microsoftin kanssa on aiheuttanut pahennusta ja jopa SuSE:n boikotointia. Gentoo näkyy olleen jo pidemmän aikaa alennustilassa. Mandrake/Mandriva oli konkurssiselvityksessä pitkään, ja karkotti osan käyttäjistään maksullisella klubijäsenyydellään, mutta näkyy keikkuneen takaisin elävien kirjoihin. Debianin julkaisutahti on oma lukunsa. Sitten on tietty epälukuinen määrä pienempien firmojen kaupallisia distroja, jotka ovat kadonneet markkinatalouden tuiskeessa: Caldera/SCO, Linspire, jne. jne.

Distroviidakossa on huonot puolensa, mutta sitä ei pari huonosti johdettua projektia pysty kaatamaan. Jossain tuntuu aina olevan elinvoimainen ja kehittyvä distro. Ubuntulla on tietty tähän saakka mennyt loistavasti, mutta sekään ei ole immuuni esimerkiksi sille, että herra Shuttleworth sattuis eksähtämään jollekin taloudellisesti kohtalokkaalle harharetkelle.

Sama koskee osin desktop-ympäristöjä. Gnomen 2-sarja karkotti runsaasti käyttäjiä asteikon nörtimmästä päästä, mukaan luettuna Linusin itsensä, mutta näillä ihmisillä oli KDE ja muita vaihtoehtoja. Toisaalta Gnome 2:sesta tuli lopulta menestys ns. tavallisten käyttäjien keskuudessa. Gnome:n kehityksessä ei ole näkyvissä suurempaa loikkaa, ainakin niin kauan kuin 3:sen olemuksesta esitetyt ideat ovat niin epämääräisiä kuin ovat. Jälleen kerran kaikki munat eivät ole samassa korissa, vaan KDE 4:ssä on onnistuttu tekemään jotain oikeasti uutta (itse en tosin ole sen siunauksellisuudesta vielä vakuuttunut, arkisen käytettävyyden kannalta kaikki nappulat tuntuvat olevan edelleenkin pykälän verran väärässä paikassa).

Distrojen osalta ollaan toivottavasti saavuttamassa jonkun sortin tasapaino, ainakin siinä mielessä, että suurimmilla distroilla (Ubuntu, Fedora, SuSe, Mandriva) on hyvin samankaltainen julkaisutahti (Debianista en sano mitään) ja niissä on käytännössä lähes täsmälleen samat ohjelmat (plusmiinus päivitysmekanismi ja ei-vapaat paketit). Fedora ja Ubuntu ovat panostaneet siihen, että distron uudelleenpaketoiminen käy helposti, jolloin itse kukanenkin voi tehdä oman livecd-kompositionsa tms. perustamatta distroa no. 56742.