Viestit

21

Yleistä keskustelua / Vs: Microsoft painosti ministeriötä OpenOffice-hankkeessa

« : 28.09.10 - klo:16.11 »

MS hidastanut tai rajoittanut tietotekniikan kehittymistä? Muistaakseni MS-DOS oli kuitenkin se ensimmäinen käyttöjärjestelmä, joka loi pohjan PC koneille.  

Tässä kohtaa kannattaa tarkistaa faktoja. Bill Gates sai MS-DOSin myytyä IBM:lle kun tämän neuvottelut Gary Kildallin kanssa CP/M:n käyttämisestä kariutuivat. Gates oli myymässä liikeidealleen uskollisena huuruja, ts. kauppa tehtiin ensin ja softa sitten. MS-DOS ei ollut olemassa toimiva tuote sopimuksen tekohetkellä toisin kuin CP/M, ja käyttis kursittiin kokoon pikapikaa samalla tavalla kuin Microsoftin ensimmäinen Basic-tulkki. Alun perin MS-DOSin koodi dyykattiin tekeleestä, joka oli tarkoituksella tehty CP/M:n quick-and-dirty -korvikkeeksi. Ei ole mitenkään liioittelua sanoa, että MS-DOSin olemattomasta teknisestä suunnittelusta on aiheutunut alalle massiivista haittaa. Kilpailevia käyttiksiä tuolta ajalta on vertailtavina useita. "Pohjan PC-koneille" loi IBM, joka teki laitestandardista avoimen. Saman tien olisi voitu tehdä käyttiksestä avoin, mutta IBM pyrki rahastamaan sillä ja BIOSilla aivan kuten Microsoftkin. Sittemmin saataville on on tullut avoimia käyttöjärjestelmiä, kuten tarkkaavaisimmat ovat ehkä sattuneet huomaamaan.

22

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Tiedostomuutosten seurantajärjestelmä?

« : 27.09.10 - klo:23.32 »

Jos palvelimella, jota seurataan, jokin hakemisto nimetään uudelleen hakemiston sisällön pysyessä samana tulee ongelmia versionhallintaan (Svn) tuotaessa; Svn ei suoraan tunnista tätä, vaan ilmoittaa että vanhalla nimellä ollut hakemisto on poistettu (!) ja working copyyn on luotu uusi hakemisto (?).  Kun yrittää svn commit -komennolla päivittää muutokset repositoryyn, Svn heittää herjaa eikä suostu tekemään mitään.

Tämä on versiohallinan ominaisuus, ei bugi. SVN ei tajua hakemistojen uudelleennimeämistä automaagisesti, vaan operaatio on tehtävä eksplisiittisesti svn mv -komennolla, ja sen jälkeekin tästä saattaa aiheutua joitain mielenkiintoisia efektejä versiohistoriaan. Git on näissä asioissa pykälää fiksumpi siinä mielessä, että se pystyy tuottamaan tiedostojen ja hakemistojen historian heuristisen haun avulla ja arvaamaan uudelleennimeämisiä ja muita operaatioita, mutta Gitiäkin käytettäessä uusi hakemisto täytyy enemmän tai vähemmän eksplisiittisesti lisätä indeksiin.

Mieleen on tullut, että bashilla vääntää skriptin joka jotenkin haistelee onko em. kaltaisia muutoksia tapahtunut, tai sitten mahdollisesti moiseen on jo tehty kykenevä sovellus/scripti. Olisiko jollakulla kokemusta tällaisesta pikku pähkinästä?

Itselläni ei ole, mutta tämä lienee näitä CVS:n ja Subversionin suurkäyttäjien perusongelmia. Isommilla kehitysputiikeilla on usein melkoiset kokoelmat skriptejä Subversionin (tms.) ympärillä. Hakemalla heitä ehkä löytyy valmiina. Vaihtoehtoisesti voinee käyttää Gitiä ja lisätä seurattavan hakemiston alihaemistoineen kokonaisuudessaan indeksiin joka kerta (git add) ja sitten tallettaa version (git commit). Gitin työkalut osaavat veikata uudelleennimeämisoperaatiot versiohistoriassa yleensä oikein.

Mitä subversion herjaa?

Veikkaisin, että operaation 'mv source destination' jälkeen rutina on mallia

> svn commit

svn: Commit failed (details follow):

svn: Directory '/path/to/source' is missing

Hakemiston tai tiedoston nimen muuttuessa inode numerot ei muutu. Samoin jos tiedosto siirretään hakemistosta toiseen.

Subversionia ja kumppaneita tuo ei taida lämmittää, ne kun toimivat käsittääkseni puhtaasti tiedostonimien varassa ja myös muissa käyttöjärjestelmissä, joissa inoden konsepti ei välttämättä ole samanlainen.

23

Yleistä keskustelua / Vs: No jo on vehje

« : 16.09.10 - klo:12.02 »

Skynetin tappajarobotin esiaste selvästi. Polttakaa se heti.

24

Yleistä keskustelua / Vs: Hyvä positiivinen hysteria N8

« : 13.09.10 - klo:11.31 »

Toivottavasti ttä hysteriaa ei nyt hävitetä noilla Kallasvuon potkuilla...  Vähän lisäksi arveluttaa mitä kehitys suuntaa tämä entinen MS kaveri Elop alkaa painottaa...

Tokko toimitusjohtajan vaihto hypeä tappaa. Enemmän olisin huolissani siitä, että Nokia on jo ilmoittanut jatkavansa N-sarjaa MeeGo-kapuloilla eikä Symbianilla. Tiedostava asiakas voipi säästää viissatalappusensa ja jäädä odottamaan MeeGoa.

25

Yleistä keskustelua / Vs: Naantalin koulu siirtyi Windowsiin

« : 13.09.10 - klo:11.23 »

Järjestelmä mahdollistaa yhteiset kurssityötilat, jaetut asiakirjat, ryhmäkalenterit sekä wikien ja blogien kirjoittamisen. Riekkinen on iloinen paremmista keinoista jakaa tietoa: kun joku tekee hyödyllistä työtä, tämä tieto on kaikkien käytettävissä.

Mitäköhän Naantalissa oli käytössä? Moodlessa nuo toiminnot kyllä ovat, helppokäyttöisyydestä en sano mitään. Tosin näkemäni kaupalliset viritykset ovat kyllä olleet vielä hirviämpiä.

Teknologiaa teknologian vuoksi -kommenttiin lisäisin, että aika harvalla opettajalla on koulutuksesta huolimatta valmiuksia laatia kunnollista ja hyvin jäsenneltyä verkkokurssia tai -opetusta. Aika paljon on tullut nähtyä aivan totaalitajunnanvirtana nettiin nakattuja kalvosulkeisia ja vastaavia. Hyvä opettaja on usein hyvä netissäkin, mutta aika usein tuntuu siltä, että tämä nykymuotoinen tekniikka on hommassa vaan tiellä, ainakin alemmilla kouluasteilla.

Koko juttu haiskahtaa siltä, että Linux-tuki on ollut epäammattimaista ja Windows-tuen markkinointi erittäin ammattimaista. Päättäjät tunnetusti harvemmin ovat kärryillä tekniikasta, vaan tekevät ratkaisun myyjien esityksen perusteella, hyvässä tapauksessa ehkä alaisiaan kuullen (jotka ilmeisesti ovat tässä tapauksessa suht tympääntyneitä Linuxiinsa).

26

Yleistä keskustelua / Vs: Nokian linux mutt liian myöhäänkö?

« : 03.09.10 - klo:00.37 »

...Android-luureissahan tuollaisia käyttispäivityksiä nykyään jo tehdään - 2.0 -> 2.1:ksi ja 2.1 -> 2.2:ksi, etc...

Voisi kuvitella, että kilpailu Androidin suunnalta saa Nokian julkaisemaan päivityksiä, varsinkin kun - anskun mä arvaan - MeeGon ensimmäinen versio ei tule olemaan varsinaisesti loppuun asti hiottu.

27

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: C++ tökkii

« : 28.08.10 - klo:20.32 »

Onko tämä "using namespace std;"
uusi  juttu vai eikö semmoista ole esmes. mikkisoftaa käytettäessä.

Jotkut kääntäjät ovat lisäävät std-nimiavaruuden oletuksena, mikä on perua ajalta ennen 'namespace':n standardointia. Tuolloin standardikirjaston symbolit tulivat suoraan globaaliin nimiavaruuteen. Ilmeisesti g++:kin teki vielä takavuosina tuon automaattilisäyksen, joten jos hello world -esimerkin sattuu hakemaan väärästä paikasta, niin uusien kääntäjien kanssa tapahtuu juuri tämmöistä sekoilua. C++ on sentään nykyään paljon standardimpi kieli kuin oikeasti pahaan aikaan 90-luvulla, jolloin standardikirjastojen toteutukset olivat aika lailla mitä sattuu.

28

Yleistä keskustelua / Vs: Ei mee häävisti Redmondin koodaajilla ;)

« : 15.08.10 - klo:13.59 »

^Tuo iPhone OS tosiaan vääristää lukuja Macin hyväksi, olikohan se nyt prosentin vai parin verran.

ATII:n raportissa viime huhtikuun tilastossa iOS yhteensä (iPhone, iPod, iPad) on 0,9 % eli saman verran kuin Linux. Mac OS X:n versiot yhteensä 5,8 %.

29

Yleistä keskustelua / Vs: Ei mee häävisti Redmondin koodaajilla ;)

« : 14.08.10 - klo:22.28 »

Jokainen toki voi tehdä omat päätelmänsä eri tilastojen luotettavuudesta tai trendeistä, mutta pääsääntöisesti keskiarvoinen trendi Linuxin käyttäosuuksissa vaikuttasi olevan ylöspäin pitkällä aikavälillä. Linuxin osuus on kuitenkin sen verran pieni, että kasvu tilastoissa voi olla myös parantuneen/kasvaneen lähdedatan tai menetelmän syytä, tai sitten samasta syystä johtuen kasvu voi tilastoissa näkyä todellista pienempänä.

ATII:n datasta näkyy ainakin Mac OS X:n nousu suhteessa Linuxiin jos ei muuta, olettaen että otanta ja metodi joka tapauksessa kullakin mittauskerralla ovat kaikille käyttöjärjestelmille samat. Ts. Apple on onnistuneesti kilpaillut Microsoftin hallitsemilla markkinoilla siinä missä Linux-distrot eivät ole. Tietysti markkinointipanostuksetkin ovat eri luokkaa. Uskon kyllä, että Linuxin osuudessa on kasvua muutaman vuoden aikahaarukalla, mutta Appleen verrattuna lähes häviävän vähän. ATII:n Mac-luvuissa taitaa tosin olla iPhone mukana, joten siltä osin tilanne ei ole ihan vertailukelpoinen, mutta ilman iPhoneakin Macin kasvu on oleellisesti isompi.

Windows 7:n käyttäjät vaikuttavat olevan tuotteeseen suht tyytyväisiä. Osaltaan Linuxia vastaan vaikuttanee myös yleinen läppärien yleistymistrendi pöytäkoneiden kustannuksella. Kannettavaa on perin vaikea ostaa ilman Windowsia ja toisaalta kannettavissa on enemmän Linux-ajuriongelmia.

30

Yleistä keskustelua / Vs: Ei mee häävisti Redmondin koodaajilla ;)

« : 13.08.10 - klo:18.48 »

Näyttäis olevan hajontaa.

w3schools Huuhtikuu 2010 tilaston mukaan

W3Schoolsin sivulla käy webbisivujen tekijöitä. Otos ei edusta webin keskivertokäyttäjiä, ja Linuxin osuus tuolla on aina ollut suuri. ATII:n otanta on aivan eri luokkaa ja siinä on pyritty edustavuuteen.

Kyllähän sen ymmärtää, ettei Dell +muut lähde markkinoimaan esim. Ubuntua tai jotain muuta Linux-distroa, koska Linux-ympäristö on niin sekainen sillisalaatti, ettei siitä ota kohta selvää edes Iso-Erkkikään.

Syyt siihen, että Dell ei markkinoi, ovat kyllä jotain ihan muuta. Microsoft käyttää todella isoja rahoja yhteiseen markkinointiin laitevalmistajien kanssa, ja ne olisivat välittömästi vaarassa jos Dell alkaisi sooloilla muiden järjestelmien saralla. Takavuosina olisi myös Dellin maksamat Windows-lisenssien hinnat epäilemättä olleet lyömä-aseena, nyttemmin monopoli-oikeudenkäynnin tuomiot vaikuttanevat tähän ja suitsivan Microsoftin käytöstä ainakin osin. Dell on myös erittäin pienien katteiden bisneksessä, jolloin sen Linux-tukipalvelujen tuottaminen tehokkaasti on kynnyskysymys.

Dell kyllä ymmärtää brändien merkityksen erittäin hyvin, eikä varmasti olisi vaihtamassa distroa sen takia, että joku valittaa sähköpostiohjelman versiosta. Windows ja Mac OS X ovat tuon tasoisia puutteita väärällään, eikä se ole niiden markkinointia hidastanut millään lailla.

31

Yleistä keskustelua / Vs: Ei mee häävisti Redmondin koodaajilla ;)

« : 13.08.10 - klo:08.34 »

Pitää noihin AT:n lukuihin tutustua, mutta käsitykseni mukaan AT keskittyy vain Euroopan osuuksiin?

Kyllä. Numerot perustuvat suureen määrään web-kävijöitä lukuisilla sivustoilla. Itse asiassa heidän laskema Euroopan laajuinen Linux-osuus (0,8 ... 0,9 %) ei ole muuttunut juuri lainkaan ainakaan kolmeen vuoteen. Yksittäisissä maissa on isompia muutoksia suuntaan ja toiseen. Ranskassa ja Saksassa osuus on käsittääkseni merkittävästi suurempi kuin Yhdysvalloissa. Ks.

http://www.atinternet-institute.com/en-us/internet-users-equipment/index-1-2-7-0.html

Sinänsä tuo on mielestäni jonkin verran yllättävää ja masentavaa, kun Linux-distrojen käytettävyys on kuitenkin oleellisesti parantunut samalla aikavälillä. Totta kai puutteita on ja Windowsiin verrattuna sovelluksia puuttuu, mutta väittäisin silti, että syyt paikallaan junnaamiseen ovat ensi sijassa muita kuin teknisiä.

32

Yleistä keskustelua / Vs: Ei mee häävisti Redmondin koodaajilla ;)

« : 12.08.10 - klo:23.52 »

Joskus 90-luvun loppuvuosilla luin erään tietotekniikan asiantuntijan esitelmän, kuinka Linux tulee valloittamaan maailman  5 vuoden sisällä.  Olihan siinä myös hienoja perusteluja, miksi näin tulee tapahtumaan mm. Linuxin ilmaisuus ja jne.....

90-luvun loppuvuosista palvelimissa, sulautetuissa järjestelmissä ja mobiilikapuloissa on kyllä tapahtunut paljonkin. Pöytä- ja läppärikoneissa ei ole juuri liikettä, kun kukaan ei markkinoi Linuxia ns. tavallisille kuluttajille mitenkään vastaavalla tasolla Applen ja Microsoftin kanssa. Vastassa ovat Microsoftin markkinointimiljardit ja diilit laitevalmistajien kanssa, joten lienee ymmärrettävää että esim. Canonical ei ole mitenkään kertapläjäyksellä mullistanut tilannetta. Dell käynee esimerkistä: soutamista ja huopaamista, välillä jollain markkina-alueella koneita on saatavilla, sitten taas ei, sitten on jossain muualla. Webbisivuilla Ubuntu on välillä haudattu jonnekin perälle, välillä on esitettynä semmoiset Windows vs. Ubuntu -rätingit, että varmasti ei tule yhtäkään uutta Ubuntu-käyttäjää.

Siinä mielessa Ubuntu on askel oikeaan suuntaan, että siitä lienee mahdollista saada kaiken kansan tunnistama brändi samaan tyyliin kuin Android tai MS Windows. 'Linux' ei brändiksi kelpaa, se kun tarkoittaa kuluttajan näkökulmasta milloin mitäkin tuotetta, ja juuri minkään muun distron kuin Ubuntun takana ei ole riittävää markkinointi-intoa tai kykyä. En väitä, että välttämättä on Ubuntullakaan, mutta se on joka tapauksessa lähinnä. Red Hat osaltaan on onnistunut tässä tempussa palvelinmarkkinoilla.

Nuo uutiset "ilahduttavasta kävijäosuuden kasvusta" taitavat olla siinä mielessä näköharhaa, että muutos vaikkapa 1,2 %:tista 1,5:een on suhteellisesti suuri, mutta numerot ovat keikkuneet ees taas samoilla paikkeilla jo vuosikausia. AT Internet Instituten (entinen Xitimonitor) raporteista voi näitä katsella. Euroopan eri maat tekevät kukin vuorollaan noita puolen prosenttiyksikön nykäyksiä ja sitten lipsuvat taas.

33

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Tiedostomuutosten seurantajärjestelmä?

« : 06.08.10 - klo:18.57 »

Gamin tarkkailee kernelin antamia inotify-tapahtumia ja lienee asennettua oletuksena. Tiedostojen sisällön muutoksien seuraamiseen tarvittaneen erikseen versionhallintajärjestelmä tai versioita tallentava tiedostojärjestelmä.

34

Yleistä keskustelua / Vs: Ei mee häävisti Redmondin koodaajilla ;)

« : 06.08.10 - klo:18.37 »

Linkistä lainattua: Kun Ballmerilta kysyttiin sitä, mitä tapahtuu jos uudesta Windows -käyttöjärjestelmästä tulee vielä Vistan kaltainen floppi, hän sanoi ykskantaan:

"Niin ei käy. Meillä ei ole varasuunnitelmaa sellaisen varalle."

Ballmerin patenttivastaus toimiitajan tyhmään kysymykseen. MS ei ole varsinaisesti koskaan tarkoituksella kehittänyt kahta pöytä/läppärikoneiden Windows-versiota rinnakkain valitakseen niistä paremman, joten siinä mielessä vaihtoehto B:tä tuskin voikaan olla olemassa. Vistan kehityshän kertaalleen ''resetoitiin" Windows Server 2003 -alustalle, mutta se oli pikemminkin viimeisen hädän suunnitelma Z kuin B. Windows-ryhmä MS:n sisällä lienee oppinut läksynsä eikä aivan pian juutu samanlaiseen suohon kuin mihin Vistan kehityksessä mentiin. Vastaava johtaja Allchin sai potkut ja Windows 7 valmistui kohtuullisessa ajassa, samoin kuin ilmeisesti on käymässä 7:n seuraajalle. Windowsin kehittäminen on Vista-sekoilun jälkeen saatu inkrementaaliseen julkaisutahtiin, joka muistuttaa aika paljon Mac OS X:ää. Ja joka tapauksessa Windowsin beta-versiot leviävät nykyään varsin laajoille joukoille, joten tuskin mikään totaalinen susi pääsee tulemaan kovin suurena yllätyksenä. Myyntiluvut ovat tietysti sitten eri asia kuin tekninen laatu.

35

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 30.07.10 - klo:23.09 »

Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille.

Mark Shuttleworth on nimenomaan todennut yhdeksi Ubuntu-hankkeen aloittamisen keskeisistä syistä olleen se, että hänen tavoitteensa olivat erilaisia kuin Debianin ja Debian ei organisaationa ollut kiinnostunut tekemään Shuttleworthin tavoittelemia muutoksia tai edes keskustelemaan asiasta. Ubuntu pyrkii helppokäyttöisyyteen ja suureen käyttäjäkuntaan, ja näiltä osin se on selvästi ollut menestys joka on muuttanut muillekin distroille asetettuja odotuksia helppokäyttöisyyden suhteen. Lienee aivan selvää, että esim. Debianiin panostamalla mitään Ubuntun kaltaista menestystä käyttäjämäärien suhteen ei olisi koskaan tapahtunut. Debianin hallinto istuu tukevasti happiletkun päällä, eikä sille porukalle tai tuskin millekään muullekaan distrolle Shuttleworth olisi ulkopuolelta tulevana rahamiehenä voinut mitään (Debianin sisällä on saatu aikaan suht järisyttäviä riitoja hyvin pienistäkin rahallisista palkkioista). Uuden distron perustaminen oli tapa ratkaista ongelma.

36

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 30.07.10 - klo:10.12 »

http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Tuntuu hieman turhalta vaahtoamiselta puolin ja toisin. Red Hat tekee huomattavasti isompaa bisnestä kuin Canonical ja on selvästi isompi firmakin, joten en usko, että RH:n johto juuri vaivaa päätään sillä, että Ubuntu "ratsastaa RH:n työn tuloksilla". Canonical ei ole juuri kilpaillut RH:n yritysasiakkaista tähän mennessä. Syytös on muutenkin vähän outo, kun Gnomen ja muidenkin palikoiden tekijöistä iso osa on joka tapauksessa muita kuin RH:n työntekijöitä, vaikka RH:n osuus suuri olisikin.

De Groenigsberg linkkaa Shuttleworthin kommentteihin vuosilta 2008 ja 2007. Ne eivät mielestäni näytä järin fiksuilta tämän päivän valossa. En ole oikein koskaan ymmärtänyt Shuttleworthin fiksoitumaa yhtäaikaisista julkaisuista. Vanhassa kommentissa hän esittää, että olisi hyvä saada vähintään kaksi kolmesta isosta (Ubuntu, Fedora ja OpenSuSE) kuukauden haarukalla samaan tahtiin. Tämänhän Ubuntu voisi tehdä yksinkin siirtämällä julkaisuaikatauluaan kuukaudella eteenpäin, jolloin se olisi käytännössä sama kuin Fedoran. Tavoitteena oli ilmeisesti myös sama versio kääntäjätyökaluista, X:stä ja kernelistä, mutta tuohan ei taitaisi toteutua aikataulua siirtämällä, kun Fedoraa joka tapauksessa sisällyttää uudempia versioita. En näe, että koko harjoitteesta olisi mitään hyötyä nykytilanteeseen verrattuna. Yhteisestä paketoinnista tietysti olisi, mutta sittenhän voisi saman tien yhdistää distrot. Samaten Shuttleworthin kommentti RH:n suljetusta luonteesta on hölinää. RHEL:iä teknisesti täysin vastaava järjestelmä on helposti saatavilla ilmaiseksi lähdekoodeineen, ja näitä myös käytetään laajasti. Jossain oli juuri julkaistu tilasto, jonka mukaan CentOS on yleisin Linux-distro julkisesti näkyvissä webbipalvelimissa. RH:n bisnesidea pitäisi olla helposti ymmärrettävissä. Se ei ole ristiriidassa vapaiden lisenssien kanssa.

37

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 13 "Goddard" julkaistu

« : 26.07.10 - klo:00.32 »

Mutta pakkohan minun on ollut käyttää tuota nvidian suljettua pakettia - perusasennuksessa tulee heti ongelmia ja samoin aina kun uusi kernelpäivitys tulee.

Fedora-projekti on moneen kertaan tehnyt tiedettäväksi, että se ei tue NVidian suljetun koodin ajuria eikä tee sen hyväksi mitään myönnytyksiä X-palvelimen paketoinnissa. Ubuntu ja Mint ovat tässä suhteessa eri maata. Fedora 9:ssä esimerkiksi oli julkaistaessa X-palvelimesta beta-versio, ja lopullisen version julkaiseminen venähti useammalla kuukaudella. NVidia ei tukenut betaa virallisesti ollenkaan, jolloin Fedora/NVidia -yhdistelmän käyttäjät jäivät limboon tai erinäköisten enemmän ja vähemmän karvaisten viritelmien varaan. Itse olen koko Fedoran yum:in olemassaolon ajan pitänyt työkoneissa ajuripaketit ja kernelin yumin exclude-listalla, ja päivittänyt ajuria ainoastaan käsin juurikin siksi, että automaattipäivitys saattaa jättää koneen varsin hankalaan tilaan (työpaikalla tämmöisestä voi olla ihan oikeaa vahinkoa).

38

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Miksi Ubuntu sanoo tööt, kun hypin virtuaalikonsoleitten välillä?

« : 19.07.10 - klo:22.04 »

Radeon-ajuria en ole tykännyt käyttää sen huonon optimoinnin takia. Suorituskyky on huono ja kortti käy kuumana.

Juu, hitaampihan se on. Tarkoitin vaan puhtaasti kokeilua ongelman paikallistamisen kannalta, ts. jos toimii Radeonilla mutta ei Catalystilla, niin vika lienee Catalystissa tai ainakin se laukaisee X:n bugin.

39

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Miksi Ubuntu sanoo tööt, kun hypin virtuaalikonsoleitten välillä?

« : 15.07.10 - klo:20.14 »

Jotenkin luulen, että ongelman lähteet löytyvät näytönohjaimen ajureista. Mitään ajatuksia?

Siltähän tuo vaikuttaa. Vaihtoehtoja voisi yrittää rajata kokeilemalla virtuaalikonsolin vaihtoja Xorgin Radeon-ajurin ollessa käytössä.

40

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 13 "Goddard" julkaistu

« : 15.07.10 - klo:09.26 »

Ja nyt tuli tällänen:

Noin niin kuin viiden pisteen vihjeenä: terminaalista voi leikata ja liimata tekstiä foorumille ihan tekstinä ja käyttää vaikka koodi- tai teletype-täkyjä rivinvaihtojen säilyttämiseen.