Viestit

621

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 29.08.08 - klo:16.14 »

"Minun mielestäni ylläpitämättömiä koneita ei pitäisi kytkeä lainkaan nettii"
Tämä kommentti toistuu kaikkialla kuin pyhä mantra.
Mietipä vaihteeksi sitä, kuinka moni sinunkin tuttavapiiristäsi todella *osaa, kykenee ja ehtii* käydä läpi kaikki Linux-purkissaan olevat asetustiedostot ja kaikki niiden parametrit. Eikä vielä puhuta viitsimisestä.
Peruskäyttäjän on pakko luottaa siihen, että hänen hankkimansa paketti on sen valmistajan taholta huolellisesti pistetty kuntoon eikä sisällä pommeja.

Samoin peruskäyttäjä äänestää jaloillaan nopeammin, kuin sammakko, jos systeemi ei toimi. Fiksukin Distro muuttuu mädäksi omenaksi heti, kun käyttäjä huomaa, ettei pääse viiteympäristönsä yhteisille verkkolevyille, koska DFS ei pelitä (esimerkiksi). Paluu M$Windowsiin tapahtuu hetkessä eikä paluuta ole.

622

Multimedia ja grafiikka / Vs: GPaint

« : 29.08.08 - klo:16.03 »

Olen itsekin päätynyt Kolourpaintiin puhtaasti sen vuoksi, että toimin sekaympäristössä enkä jaksa opetella loputtomiin uusien ohjelmien temppuja. Tälläistä Paint-tyyppistä työkalua tarvitsee päivittäin, kun lähettää rautalankamalleja erilaisista rakenteista ja kytkennöistä. Onneksi Paintissa ei ole tämän enempää työkaluja sisään rakennettuina, eikä se koeta olla photo-editori. Hektisessä työskentelyssä tarvitsee simppeleitä työkaluja: (Kolour)Paint, NotePad, Gedit, Joe, Graafisista liittymistä yms viis, kunhan toimii ja homma tulee tehtyä äkkiä.

623

Multimedia ja grafiikka / GPaint

« : 26.08.08 - klo:15.11 »

Onko normaalia, että synapticsilla asennettu GPaint kaatuu jälkiä jättämättä, kun painaa Fill-painiketta ?
Ubuntu 8.04.

( olen koittanut löytää Ubuntussa toimivaa M$Paintin korviketta. Ei tahdo löytyä.
- MTPaintista puuttuu laatikot ja ellipsit
- Gpaintista puuttuu Undo. Lisäksi se kaatuilee
- TUXPaint on lelu
)

624

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

« : 25.08.08 - klo:11.05 »

"Mä olen ollut siinä luulossa, että myös Windowsiin pitää latailla kaiken maailman ajureita ennen kuin se suostuu toimimaan."

Tekisi mieli sanoa, että luulo ei ole tiedon väärtti. Käytännössä on havaittu, että Linuxiin tottunut tekee Windows-puolella asiat liian monimutkaisesti. Hyvä, kun ei sentään yritä kääntää kerneliä.
Windowsin saa yleensä perusasetelmaansa haeskelematta ajureita. Tarkempi virittely on yhtä hankalaa, kuin Linuxissakin. Ajurit joko ovat asennuspaketissa sisällä tai sitten eivät. Tällä hetkellä useille lisäkorteille sentään saa Win-ajureita valmistajien sivuilta.

"Mikä STANDARDI sanoo, että CIFS on se tapa jolla tietoa pitää jakaa? Ja millä [IGNORE]IHMEEN[/IGNORE] tavalla se muka pysähtyy?? Luuletko, tosiaan, että jengi lopettaa 7-10'' läppärien ostamisen siksi, ettei ne tue jotain M$:n määrittelemää protokollaa?"

Kai ihmiset noita vehkeitä ostaa, mutta käyttiksenä on WinXP.

"Onko teidän talossanne Tietokoneet täyttä sillisalaattia. Sellaisia ei ole hauska ylläpitää millään käyttöjärjestelmällä"
Onko muunkinlaisia ympäristöjä ? Käsittääkseni ainoastaan tietyissä valtionhallinnon pisteissä pystytään määräämään, mitä rautaa pöydille kasaantuu.
Meillä on yhtä paljon erilaisia kokoonpanoja, kuin on käyttäjiäkin. Tähän vielä päälle, että jokaisella käyttäjällä on omat softat.

625

Yleistä keskustelua / Vs: Mielestäsi paras käyttöjärjestelmä

« : 24.08.08 - klo:23.09 »

Pieneen kotiserveriin: Slackware ilman mitään graafista
Pieneen web-editointiin: Ubuntu
Kotona työpöydän uutistenlukukoneeseen: Puppy Linux
Veneen karttakoneessa MSDOS 6.22 + Windows 3.11
Mittalaitteeseen / laiteohjaukseen VIC-20, Commodore 64 tai itse kirjoitettu PIC16F84:lle
uP-ohjelmointiin Win98
Grafiikkaan Windows XP
Labraan Windows 98
Työpöytäkäyttöön työryhmässä Windows XP (ellei CIFS:ä saada toimimaan.) + VMWARE (Fedora)
Labratulosten käsittelyyn Fedora (koska mat ohjelmat ovat yleensä rpm-paketteja tai nykyisin Javaa)
Matemaattiseen what-if -ohjelmointiin MSDOS + QuickBasic 4.5
Taskukoneeseen Palm (Handera)
Kannettavaan WinXP kunnes saan eeePC:n + Xandros
Puhelimeen Mokian 1100-mallissa ollut
Ihmisten kiusaamiseen M$ Visva

Kuten näkyy, pitää ihmisellä olla nurkissaan lauma koneita. 16-porttinen KVM helpottaa elämää.

626

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

« : 24.08.08 - klo:22.41 »

"Kun kerran kyseessä oli juurinkin nVidian kortti, niin miksei Mistofelees asenna pakettia nvidia-settings? Muistaakseni tapahtuu jotenkin (niinkin vaivalloisesti) kuin:"

Kyllä minä tuonkin saan asennettua. Kyllä yhden koneen kanssa toimeen tulee.Ongelma syntyy, kun koittaa ylläpitää muutamia satoja koneita. (ja viittaus vaivalloisuuteen hymyilyttää. Olisitpa ollut paikala, kun CP/M:ään asennettiin kirjoitinajureita)

Ikävää on se, etten pysty suosittelemaan (mitään) Linuxia meidän taloomme, koska ylläpidossa on aivan liikaa juuri tälläisiä juttuja: -lataa tuota kilkettä varten tälläinen paketti ja viritä se niin taikka näin. Ohjeet löytyvät googlettamalla netistä, jos vaan ehti ja jaksaa etsiä ja kokeilla. Yksinkertaisimpaankin hakuun ja kokeiluun tahtoo aina mennä tunteja.

Tämä displayconfig-gtk olisi ollut ihan kiva työkalu. Meni muutama hetki hukille ihmetellessä, miksi tämä näytön virittäminen on niin hankalaa. Yleiseminkin Linuxin kanssa peuhatessa saa rattoisasti aikansa kulumaan. Kaikkeen löytyy yleensä ratkaisu, kunhan jaksaa haeskella.

Windows -työasemia pystyy yksi mikrotuki-ihminen ylläpitämään n. 40 kpl. Linux -työasemia tuskin pystyy ylläpitämän kuin 20-30 kpl.Viritettäviä parametrejä on aivan turhan paljon. Erityisesti, jos alueena on monitoimittaja-ympäristö, jossa esiintyy kaikkia tunnettuja konemerkejä kaikilla mahdollisilla kokoonpanoilla. Ei ihme, että esim Turun kaupunki päätti pitäytyä M$:ssa.

Eivätkä ongelmat pysähdy vain Linuxiin. Esimerkiksi tämä Windows 2008-serverien CIFS-ongelma kusee nilkoille pahasti. Ellei Linux-koneella pääse käsiksi Windows-serverien levyjakoihin, ei Linuxia voida tukea. Tälle syksylle odotettavissa oleva Linux-eeePC-boomi tulee pysähtymään kuin seinään, ellei tätä saada toimimaan. Ei ole kiva, jos tämä tilaisuus Linuxin suosion kasvattamiseen menetetään.

627

Yleistä keskustelua / Vs: Linux kasvuun!

« : 23.08.08 - klo:23.39 »

" Ajattelin sitä, miten Linux tulisi entistä suositummaksi. Tästä on hyötyä, sillä silloin tulevaisuus olisi entistä vakaammalla pohjalla."

Oma näkemykseni on, että Linuxin etenemistä jarruttaa kaikkein eniten sen eteneminen:
- distribuutioita on liikaa
- jokaisesta distrosta on vähintään kolme versiota: KDE, Gnome ja XFCE
Distrojen kasaajien pitäisi miettiä sitä, miten ison talon tukihenkilö pystyy neuvomaan asiakasta Linux-ongelmissa puhelimitse.

Paketinhallintajärjestelmiä on liikaa. En edes tiedä montako erilaista on käytössä, mutta niin kauan, kuin puhutaan monikossa, niitä on liikaa. Asiakas ei ole erityisen innostunut, jos ohjelmisto on julkaisu RPM-muodossa ja omassa koneessa käytetään DEP:ä. Ohjelma *SAATTAA* asentua ihan kiltisti, mutta yleensä ei.
Samalla asiakkaalla saattaa olla nippu muitakin ohjelmia koneessaan, joten ohje distron vaihtamisesta käy lähinnä vitsistä.

Minusta parasta, mitä Linuxissa voitaisiin tehdä, olisi pyrkiä eroon hajaannuksesta.

Olen itse seurannut ja käyttänyt Linuxia aivan alkupäivistä asti pyrkien määrätietoisesti aina asettumaan loppukäyttäjän asemaan. Yleensä tämä on johtanut sotatilaan Linuxin ohjelmoijien kanssa, joiden mielestä Linux ei ole tarkoitettu toimivaksi järjestelmäksi, vaan ohjelmoijien leikkikentäksi. Tämä on myös sanottu moneen kertaan.

Minusta on samantekevää, onko tulevaisuuden käyttöjärjestelmän nimi M$Windows, Linux, BSD, Plan9 tai Inferno. Joka tapauksessa haaveilen päivästä, jolloin PC on kuin hyvä vasara: toimiva työkalu. Siihen on vielä pitkä matka. Ehkä joskus seuraavalla vuosituhannella.

628

Yleistä keskustelua / Vs: Suurimmat mokasi asentaessasi.

« : 22.08.08 - klo:11.06 »

Kun on toista tuhatta konetta ylläpidettävänä, mokia sattuu väkisinkin. Pahimpia ovat aina datan katoamiset, joita on onneksi sattunut lähinnä omille koneille. Pahin tähän mennessä tuli eräällä Suomalaisella Linux-distrolla.
 
- hdb1:llä oli ainoa vedos 10 v ylläpitodatoista ja dokumenteista varmuuskopio -  CD-pinon tuhouduttua. Kopion tekemistä varten olisi pitänyt materiaali letkuttaa toiselle koneelle SFTP:llä. Noihin aikoihin kuitenkin SSH1.1 oli julistettu bugiseksi ja sen käyttö estetty talossamme, joten jouduin asentamaan uuden version. Tämä ei kuitenkaan asentunut ilman, että olisin päivittänyt tämän, tuon, nämä ja nuo kirjastot, joten päätin vetää kokonaan uusiksi. Kokonaan uusi distro.
- Hain werkosta Suomalaisen distron, jota lehdissä ylistettiin.
- Merkkasin BIOS:sta kakkoslevarin NONE -tilaan.
- Ajoin asennuksen, jossa ei ollut fdisk:n manual -modea lainkaan, ainoastaan joku hiivatin tyylikäs automaatti.
- Kun asennus kysyi, formatoidaanko hdb-levy, iskin siihen EI ! ja tarkistin, että varmasti olin kieltänyt formatoinnin.
Tämän jälkeen asennus mussutti vielä puolisen tuntia ja päästi sitten katsomaan.
-- DATALEVYLLÄ OLI NYT SWAP, eikä hajuakaan datoista.
Hukkaan meni kerralla kymmenen vuoden keräelmä käytännön kokemuksista koneiden parissa.

Tehty virhe:
- Aina, kun asennetaan jotain ennen *ITSE* tutkimatonta koneeseen, pitää ottaa datoista kopiot ja irrottaa datalevy fyysisesti.
- Aina, kun asennusohjelma tarjoaa automaagista, helppoa, siistiä ja kaunista partitiointia tai formatointia, pitää tarkistaa vielä kerran, että onhan varmasti datat tallessa.

Seuraavalla viikolla asiakas otti kopion sekvensointidatoista Win98-koneelta ja kysyi naapurilta, että onhan materiaalista toinenkin kopio.
Sitten hän partitioi ja formatoi koneen ja asensi Win98, Tössi jotain ja suoritti samat elkeet uudestaan. Asennuksen jälkeen Access käyntiin ja disketti koneeseen: ei voida lukea. viallinen disketti. Naapurin varmuuskopio oli myöskin viallinen.
Neljän ihmisen vuoden työ kerralla viemäriin. DNA-sekvessidata on sellaista, että jos seasta puuttu yksikin merkki, on koko data käyttökelvotonta, joten datan palautusta on turha edes yrittää, jos seasta puuttuu muutama korpun segmentti.

Omassa serverissa on automaattinen varmuuskopiojärjestelmä, jonka jäljiltä koneessa on eri kovalevyillä kolme kopiota datoista. Sama ohjelma pyörii kotiserverissä. Automaatin hakemistolista on käsin ylläpidetty. Toimi loistavasti, kunnes lisäsin joukkoon uuden käyttäjän, jolle rakennettiin webbisivusto. Kirjaus unohtui. primäärilevy kuoli vuoden verran myöhemmin. Kaikki muu saatiin palautettua, paitsi tämän käyttäjän werkkosivut.
Köyhällä ei ole varaa hankkia raid-levareita.

629

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

« : 22.08.08 - klo:10.27 »

Tämä  ' sudo displayconfig-gtk ' on ihan kiva työkalu. Miksi sitä ei tosiaan ole pistetty sen täysin turhanpäiväisen ' System + Preferences + Screen Resolution tilalle ' ?
Joku pääsee tietenkin tähän taas sanomaan, että pitäähän nämä tietää, jos aikoo osata käyttää konettaan. Väitän jo valmiiksi vastaan.  Mitä tarkemmin hommat sujuvat standardi käsiliikkeillä, sitä parempi.

Löytyi taas uusi hauskuus: Thunderbirdin junk-filsu ei toimi. Toimi kyllä edellisellä asennuskerralla samalta CD:ltä. Asetuksiin olen pistänyt ' siirrä junk-kansioon, älä kirjaa lokiin, älä merkkaa luetuksi '. Liekityksellä posti muuttuu luetuksi muttei siirry mihinkään. Kovalevy on formatoitu joka välissä. Ainoastaan Local Folderit on kopioitu.

630

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / VMWARE SERVER ja UBUNTU 8.04 LTS

« : 21.08.08 - klo:16.41 »

VMWaren asentamisessa näyttää olevan ongelmia. Tässä oma ohjeeni:

- Hae server ja sen lisenssi (ilmainen) ( VMware-server-linux-client-1.0.6-91891.zip )
- pura asennuspaketti vaikka hakemistoon /home/minaitte/vmware-server
- asenna xinetd (sudo apt-get install...)
- asenna vmware komennolla ' /home/minaitte/vmware-server/vmware-install.pl '
VIRHEILMOITUS: "VMWARE VMPerl scripting API was not installed, errors encountered during installation...pla,pla..
- asenna libssl-dev (sudo apt-get install ...)
- asenna vmware komennolla ' /home/minaitte/vmware-server/vmware-install.pl '
- kokeile käynnistystä valikosta Applications + System tools + VMWARE server console
OHJELMA EI KÄYNNISTY
- terminaali-ikkunassa anna komento ' sudo vmware'
JOUKKO VIRHEILMOITUKSIA:
    /usr/lib/vmware/bin/vmware: /usr/lib/vmware/lib/libgcc_s.so.1/libgcc_s.so.1: version `GCC_3.4' not found (required by /usr/lib/libcairo.so.2)
    /usr/lib/vmware/bin/vmware: /usr/lib/vmware/lib/libgcc_s.so.1/libgcc_s.so.1: version `GCC_4.2.0' not found (required by /usr/lib/libstdc++.so.6)
- tee: ' sudo cp /lib/libgcc_s.so.1 /usr/lib/vmware/lib/libgcc_s.so.1/libgcc_s.so.1 '
- kokeile käynnistystä valikosta Applications + System tools + VMWARE server console

Ohjeet jatkuvat seuraavan bootin jälkeen

631

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

« : 21.08.08 - klo:10.30 »

Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

- kuvaruudun täyden resoluution käyttöönotto takkuaa (edelleen, 14v sen jälkeen kun Linux syntyi, Windowsissa pystyy hiirellä valitsemaan täyden resoluution mutta Linuxissa ei ole edes alkeellista ohjelmaa screenin hallintaa varten).

Voisin näsäviisaasti sanoa, että Linux on pelkkä ydin. Mutta ehkä sanonkin, että kyseinen ohjelma löytyy Järjestelmä > Asetukset - valikosta.

Vaihdoin asennusta. Nyt koneessa on 8.04 LTS (US). En edelleenkään löydä työkalua, jolla resoluutiota voisi säätää. System + Preferences -valikosta löytyy kyllä työkalu 'Screen Resolution', mutta se ei edelleenkään tee mitään. Listasta löytyy kyllä resoluutiovaihtoehdot 320x240, 400x300, 640x480 ja 800x600. Refres rates 56 ja 60. Siinä kaikki. Käytössä oleva "nVidia Corporation NV5 [RIVA TNT2/TNT2 Pro]" -näyttökortti ja SUN CM751V -monitori pystyvät kuitenkin vaivatta 1600x1200 resoluutioon ja 85Hz virkistykseen.

Huvittavaa on, että eilen kokeilemani xubuntu tarjosi samalla ohjelmalla resoluutiot 1600x1200 asti, muttei suostunut ottamaan mitään muuta kuin tiheimmän käyttöön.
(Samassa koneessa mikä tahansa M$Win (3.11-XP, Vistaa en suostu kokeilemaan) on osannut asettaa resoluutiot kohdalleen muutamalla klikkauksella)

Osaan kyllä puukottaa resot kohdalleen xorg.confista. Siitä ei ole kyse, vaan siitä, miksi tämä resoluution asettaminen on vuodesta toiseen jätetty lapsipuolen asemaan Linux-ympäristöä kehittäessä. Tai pikemminkin: jos jossain distrossa on saatu kehitettyä toimiva ratkaisu, miksei sitä voida kopioida laajemminkin käyttöön, vaan mustasukkaisesti edelleen pidetään kiinni omasta. Kai tarkoitus sentään on pitkässä juoksussa saada aikaan toimiva järjestelmä, eikä miljoonaa hauskaa yritelmää.

632

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

« : 19.08.08 - klo:20.13 »

Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

Kiitos vastauksesta, vaikka alkuperäinen viesti olikin tarkoituksella hieman provokatoorinen

Asennus ei ole kunnossa, jos siinä ilmenee kaikki nuo epäkohdat.
- EI ole ei, siksi heitinkin viestin.
Asennus on tehty Gubuntu-CD:ltä ver 8.04. Koneena Clooni AMD 2400+, 2 GB RAM, 20 + 250 GB HD.

- CIFS ei toimi, joten koko Ubuntu on käyttökelvoton sekaympäristössä

No comment. En käytä.
- Toivottavasti löydän tähän vielä lisää kommentteja käyttäjiltä. Verkossa on moneen otteeseen tullut vastaan, että tässä asiassa on ongelmia. Win2003 ja uudemmat vaativat CIFS:ä, pelkkä SMB ei pelitä.

- VMWare ei asennu ilman suurta taistelua. Asennus sotkee Firefoxin.

Tähänkään ei muuta kommenttia, kuin mahdollisia vaihtoehtoja löytyy esim. virtualbox.
- Pystyykö VirtualBox ajamaan VMWarella tehtyjä imageja, joita on jo itsellekin kertynyt aika kasa ?

- Firefox puuttuu

Täh?
- SItä samaa. Tuossa asenuksessa FF todella puuttui valikoista.

- pakettihallinta hoidetaan synapticsilla ja apt-get:llä, jos halutaan saada jotain aikaan. Ubuntun oma ei löydä edes koneessa jo olevia paketteja.

No, Lisää/poista sovellus kannattaa joka tapauksessa unohtaa vakavammassa ylläpidossa, toimi se tai ei.
- Niin teen omassa käytössäni. Asiakkaiden järjestelmiä hahmotellessa pitää kuitenkin muodostaa itselleenkin mielipide, jotta pystyisi suosittelemaan. Toisekseen pelottaa se, mitä tapahtuu, kun ohjelmat on asennettu useammalla erilaisella työkalulla.

- kuvaruudun täyden resoluution käyttöönotto takkuaa (edelleen, 14v sen jälkeen kun Linux syntyi, Windowsissa pystyy hiirellä valitsemaan täyden resoluution mutta Linuxissa ei ole edes alkeellista ohjelmaa screenin hallintaa varten).

Voisin näsäviisaasti sanoa, että Linux on pelkkä ydin. Mutta ehkä sanonkin, että kyseinen ohjelma löytyy Järjestelmä >
Asetukset - valikosta.
- Ei tuo ole näsäviisautta vaan ihan tosi. Linux on kuitenkin asiakkaiden mielessä synonyymi koko Linux:n ympärille muodostuneelle struktuurille.

- kevyet piirtelyohjelmat puuttuvat tai ovat pahasti puuttellisia

Tuxpaint?
- Muistaakseni Tuxpaintista puuttui Cut/Paste.

- man ei toimi, koska most puuttuu

Kuinka niin ei toimi? Most puuttuu, less on. Eikö riitä?
- Rittäisi, ellei 'man jokukomento' valittaisi mostin puutteesta.

- käyttäjän kovalevyn käyttöönotto on helpointa tehdä asentamalla koko ubuntu uudestaan

En ymmärrä.
- Jos asiakkaalla on suosituksen mukaisesti /home kakkoskovalevyllä ja systeemilevy laukeaa, halutaan asennus yleensä tehdä siten, että /home-levy on irti. Vasta, kun uusi systeemi on ehjä ja testattu, kytketään /home mukaan. /etc/fstab:ssa oleva UUID=/xxxxxxxx vaatii jonkin verran muistiinpanojen selailua ja sorminäppäryyttä ennenkuin /home on käytössä.

- asennuksessa taas näitä 'helppoja' fdisk:n vaihtoehtoja, joita loppukäyttäjä ei uskalla käyttää.

Ubiquityn väittäminen vaikeaksi on hyvin erikoista. Jos loppukäyttäjällä tarkoitetaan tässä tietotasoltaan peruskäyttäjää, on varmaan syytäkin suorittaa asennus yksikertaismman kaavan mukaan. 
- En sanonut vaikeaksi vaan pistin heittomerkkien sisään, koska helppoutta on niin monenlaista. Jos asenus tehdään tyhjään koneeseen, jossa on vain yksi kovalevy, asia on kohtuullisen selkeää. Kahden kovalevyn koneessa tilanne muuttuu jo hieman komplisoidummaksi: käyttäjä näkee vasta asennuksen ollessa valmis, millainen ohjelman laatijan mielestä on fiksu asennus. Vaikeimillaan homman on, jos toisella kovalevyllä on jo dataa. Käyttäjä voi vain toivoa, että asennus menee kohdalleen. Ei ole yksi eikä kaksi tapausta, joissa asennusohjelma on tyynen rauhallisesti formatoinut datalevyn.

Pahoittelen vastauksen hieman poleemista sävyä, mutta väitteesi tuntuvat minusta varsin perusteettomille ja siksi joudun epäilemään myös niitä kohtia, joista minulla ei ole omakohtaista kokemusta.
Sain mitä pyysin. Kiitos.

633

Yleistä keskustelua / Onko Ubuntu 8.04 kunnossa ?!

« : 19.08.08 - klo:16.08 »

- CIFS ei toimi, joten koko Ubuntu on käyttökelvoton sekaympäristössä
- VMWare ei asennu ilman suurta taistelua. Asennus sotkee Firefoxin.
- Firefox puuttuu
- pakettihallinta hoidetaan synapticsilla ja apt-get:llä, jos halutaan saada jotain aikaan. Ubuntun oma ei löydä edes koneessa jo olevia paketteja.
- kuvaruudun täyden resoluution käyttöönotto takkuaa (edelleen, 14v sen jälkeen kun Linux syntyi, Windowsissa pystyy hiirellä valitsemaan täyden resoluution mutta Linuxissa ei ole edes alkeellista ohjelmaa screenin hallintaa varten).
- kevyet piirtelyohjelmat puuttuvat tai ovat pahasti puuttellisia
- man ei toimi, koska most puuttuu
- käyttäjän kovalevyn käyttöönotto on helpointa tehdä asentamalla koko ubuntu uudestaan
- asennuksessa taas näitä 'helppoja' fdisk:n vaihtoehtoja, joita loppukäyttäjä ei uskalla käyttää.

Pahinta tässä on tuo CIFS, koska omassa ympäristössäni AD:n yhteiset levyalueet ON PAKKO SAADA KÄYTTÖÖN.
Huvittavaa on, että CIFS toimi Debianissa ja Ubuntun edellisessä versiossa. Tosin Susessa näyttää olevan myös nuhaa.

634

Yleistä keskustelua / Vs: Hakemistorakenne

« : 19.08.08 - klo:15.57 »

Olisiko ideaa järjestää käyttöjärjestelmän "ydintä" (jo asiayhteydestä selvää että en puhu pelkästä kernelistä), eli käynnistyksessä avattavat ohjelmat yms. esimerkiksi /system taakse.

Olen muutamassa yhteydessä ehdottanut päinvastaista järjestelyä: Tehdään käyttäjän työskentelyalueesta hiekkalaatikko, josta hän ei näe lainkaan ulos eli tuonne ohjelmia ja asetustiedostoja sisältävälle alueelle. Ainoastaan SUDO:lla tai SU:lla pääsisi sorkkimaan ohjelmnia.
Työskentelyalue olisi varattu ainoastaan dokumenteille.

En koskaan ole käsittänyt miksi nyt vieläkin koneiston pitää olla näkyvissä. AIvan kuin autolla ajaessa olisi konekopan kansi auki. Minusta pitäisi vähitellen alkaa kehitellä käyttöjärjestelmiä enemmän siihen suuntaan, että tietokoneella käsitellään dokumentteja eikä vain käytetä ohjelmia.

635

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: CIFS Win2003-serveriin, return code = -512

« : 14.08.08 - klo:12.33 »

Ei toimi. Ensimmäisellä yrittämällä dmesg|tail antoi tiedoksi:
      CIFS: Unknown mount option codepage
Kun otin tuo codepage-option pois, sain saman vanhan:
 CIFS VFS: Error connecting to IPv4 socket. Aborting operation
 CIFS VFS: cifs_mount failed w/return code = -512

Tuohon return codeen kohdistuvat hakuyritykset menevät seinään.

Mielenkiintoista on, että kaverin toisessa koneessa "aikasemmassa 7.10 versioonessa homma toimii kyllä kuin liukuhihna."

Pitänee rakentaa yksi 7.10 asennus itsekin, testata se ja päivittää 8.04:ksi. Jos tuo toimisi, pitäisi seuraavaksi alkaa kaivella, mitä on muuttunut
 Asiaa hankaloittaa se, että myös VMWARE serverin asennus takkuaa. Toimi eilen pitkän taistelun jälkeen, muttei enää yöunien jälkeen.

636

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / CIFS Win2003-serveriin, return code = -512

« : 13.08.08 - klo:09.36 »

Onko tähän ratkaisua ?

Olen pitkään yrittänyt saada Ubuntua ottamaan yhteyttä firmamme yhteisiin levyalueisiin Win 2003-palvelimella. SMB toimii muihin Linux- ja WinXP-purkkeihin, mutta Win2003-serveri pysyy tavoittamattomissa.
Testausvaiheessa teen kaiken käsin ja siirrän asetukset automounttiin ja fstab:iin vasta, kun homma toimii.

Olen yrittänyt smb-mountilla, mount.cifs:lla sekä nimellä, että IP:llä.
Sama kone WinXP:llä luo yhteyden.
Sama kone Debianilla luo yhteyden.
- vika ei siis ilmeisesti ole palomuurissa.
Allaolevassa nimet ja osoitteet muutettu keksityiksi.

Ubuntu 8.04.1
Asennettu smbfs

- YRITYS:
sudo mount -t cifs //123.123.123.123/verkkolevyt /media/verkkolevyt -o user=minaitte,domain=omatalo.fi --verbose

- TULOS:
parsing options: rw,user=minaitte,domain=omatalo.fi
Password:

mount.cifs kernel mount options unc=//123.123.123.123\verkkolevyt,ip=123.123.123.123,pass=sdfsdfs,ver=1,rw,user=minaitte,domain=omatalo.fi

- demesg|tail ANTAA SEURAAVAA:
Aug 13 08:56:42 omakone kernel: [ 2380.264305]  CIFS VFS: Error connecting to IPv4 socket. Aborting operation
Aug 13 08:56:42 omakone kernel: [ 2380.264319]  CIFS VFS: cifs_mount failed w/return code = -512

637

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Re: Digikuvien nimeäminen EXIF tiedon mukaan.

« : 23.06.08 - klo:10.49 »

ainakin kun canonin vintoosa ohjelma oli niin se teki joka päivälle oman kansion ja pistin ne kuvat oikeisiin kansioihin.

Itse en sellaista arvosta vaan haluan, että aina yhden reissun kuvat ovat yhdessä kansiossa. Kun nuo kuvat on nimetty noin niin vaikka kansioon laittaisi monellakin kameralla otettuja kuvia näkyvät ne oikeassa järjestyksessä. (olettaen tietysti, että kameroiden kellot ovat oleet oikeassa ajassa)

Meidän taloudessamme on päädytty päivämäärällä leimattujen alikansioiden järjestelmään. Ylimpänä tasona on '/documentit', '/kuvat', sitten '/2006', '/2007', '/2008'... Seuraavalla tasolla mennään karkeasti aihepiireittäin: /Pasi, /Merja.. /Vene, /Kissa, /omakoti, /autot. Seuraavalla tasolla taas tarkennetaan. Esim /documentti/kuvat/Veneet -hakemiston alla on /kartat, /rakenteet, /matkat.

Serverissä oleva materiaali on ainoastaan arkisto, josta tehdään automaattinen varmuuskopio. Varsinaiset kollaashit rakennetaan työasemille.

Järjestelmän tukena on molemmilla servereillä itsetehty scripti, jolla saa kuviin myös tekstit:
http://ptm2.cc.utu.fi/~ptmusta/kuvat/
Kuvien nimiä ei koskaan vaihdeta (Eikä enää koskaan osteta Kodakin kameroita, joissa ei nimen etukirjainta saa vaihdettua)
Kameroiden mukana tulevia ohjelmia ei käytetä. ( Eikä osteta Canonin kameroita, joista kuvia ei saa siirrettyä ilman heidän omia ohjelmiaan)
Kameran kello saa käydä omaa aikaansa, kunhan saman talletuskerran sisällä kellonajat ovat järjestyksessä.

638

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: pieni bash-skripti: index.html:n generointi kansion tiedostoista

« : 23.06.08 - klo:10.20 »

Tässä pieni bash--skripti, joka generoida index.html:n kansion sisällöstä: (jos http-serverisi ei tee sitä lennosta itse). Huomioi pelkät html-tiedostot. Jos ajaa kahdesti peräkkäin, niin myös index.html:ään tulee linkki.

Pieni on kaunista.

Itse tein hieman laajemman kokonaisuuden kyllästyttyäni Apachen hieman aneemiseen dokumenttisivustoon. Tein Perl scriptin, joka generoi kuva- ja dokumenttiarkistoa lennosta. Materiaali viedään serverille samballa ja scripti generoi tarvittavat parametritiedostot lennossa. Hakemistoihin, tiedostoihin ja kuviin voi liittää selitetekstit. Ohjelma näyttää thumbsit ja exifit.
Paketti koostuu kahdesta tiedostosta: siemenenä oleva werkkosivu index.shtml, sekä yksi perl-scripti, jota kutsutaan 'rekursiivisesti' (hipsuissa, koska kyseessä ei ole oikea rekursio.)
Mukana on alkeellinen salasanasuojaus, jottei kuvatekstejä pääse muokkaamaan kuin halutuilta koneilta.

http://ptm2.cc.utu.fi/~ptmusta/kuvat/

Olisin ilahtunut, jos joku olisi kiinnostunut asiasta sen verran, että tekisi tästä vielä fiksumman version yleiseen jakeluun. Itselle riitti, että sain omat valokuva-arkistomme järjestykseen molemmissa servereissämme.

639

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Rupukone palvelimena

« : 06.06.08 - klo:14.34 »

Asennus onnistui suoraan IDE-väylän emokortin liittimeen tyrkätylle CF-kortille.  Kaapeliin tulevalle kortille asennus ei onnistunut. Ilmeisesti käytetty adapteri ei pysy nopean IDE-väylän vauhdissa. Adaptereita löytyy vaikkapa 'halvathinnat.fi':stä edullisesti. Korttina Kingstonin 2GB CF, joka on aiemminkin todettu boottaavaksi. Kaikki merkit eivät boottaa. Softaksi Ubuntun 2.6.24-16 server. En antanut asenuksen tehdä swappia. 733MHz koneessa on 256MB muistia. Asennukseen meni ihan tolkuttomasti aikaa -melkein 2 tuntia. Ilmeisesti tämä johtuu swap:n puutteesta.
 Tämän viestin lopussa df:llä saatu tilatieto.

SSHD lähti toimimaan heittämällä. Harmittavasti asennusohjelma ei asenna lainkaan web-palvelinta. Omassa käytössäni weblvelin on oleellinen. Ehdotettu lighttpd pitää tutkia ennenkuin asennan sitä. Tarvitsen tukea nimenomaan Perlille.

Sudon käyttö yllätti Slackwaren servereitä rakennelleen. No, toimii se noinkin.
Samban confausta varten saisi olla joku mukava työkalu. Itse en ole koskaan päässyt sinuiksi swat:n kanssa.

Filesystem           1K-blocks      Used Available Use% Mounted on
/dev/sda1              1966536    604260   1263168  33% /
varrun                  127772       180    127592   1% /var/run
varlock                 127772         0    127772   0% /var/lock
udev                    127772        36    127736   1% /dev
devshm                  127772         0    127772   0% /dev/shm

Koska kyseessä on CF-kortti, lisäsin fstab:iin noatime:n, vaikken olekaan varma, onko se välttämätön:
# /dev/sda1
UUID=409a3d23-f7bb-48b3-b4a6-b64c59cff8b9 /               ext3  relatime,errors=remount-ro,noatime 0       1
ja käynnistin systeemin uudestaan:
mount -oremount /
Vaikutuksen n�kee komennolla 'ls -lu', joka n�ytt�� viimeisen read-access-timen

Näiden scandien kanssa menee hermot. Pöydällä viisi konetta eri käyttöjärjestelmin ja jokaisella erilainen kasitys siita, milta scandit nayttavat.

640

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Rupukone palvelimena

« : 03.06.08 - klo:15.34 »

Antoipa hyvinkin, kiitos sinulle.
Juuri tuo palvelinasennus ilman graafista etuseinää kuulostaa hyvältä. Sitä pitää kokeilla.

Seuraavaksi olenkin kysymässä, mitä kaikkea pitää ohjata toisille levyille, jos aikoo pistää systeemilevyksi CF-kortin, joka vielä asetetaan ReadOnly -tilaan heti, kun asetukset ovat kasassa. Kaikki muu menee kai mukavasti, mutta tuota passwd-järjestelmää pitää vielä selvitellä.

Onko jotain tapaa, jolla saisi kerättyä logia tai vastaavaa siitä, mitä tiedostoja systeemi kirjoittelee ?