Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - jukka_h

Sivuja: 1 [2]
21
Yleistä keskustelua / Vs: Kirjastojen e-kirjat
« : 19.12.08 - klo:10.40 »
Tuo gutenberg.org on oikea makupala: kirjoja tuhottomasti html- ja tekstimuodossa ja myös pdf-muodossa; joitakin on näiden lisäksi muissakin muodoissa. Uusia tulee päivittäin kymmenisen kappaletta. Kirjoja on myös suomeksi. Ja pdf:t ovat miltei poikkeuksetta tallennettu tekstinä (ei kuvana!), joten mm. etsiminen ja tekstin kopioiminen tapahtuvat vaikeuksitta. KPDF näyttää sivut mutisematta. Sivustolla on myös esimerkillisen hyvä hakutoiminne. Linuxilla en ole havainnut vähäisintäkään ongelmaa. Suosittelen niin tavalliselle tallaajalle kuin pesunkestävälle bibliofiilillekin.

22
Kirjaudu ulos, kirjaudu sitten takaisin. Ja homma toimii halutulla tavalla.

Hm... Onneksi ei tarvinnut M$:n tapaan käynnistää uudelleen!

23
Miten saan Alt-alkuiset pikanäppäimet pois siten, ettei Ubuntu (8.04) niitä käytä? Pikanäppäimet-lehdellä ne on nyt merkitty "Ei käytössä", mutta siitä huolimatta esimerkiksi Alt-F4 sulkee ikkunan samaan tapaan kuin ennenkin.

DOSBoxissa pyörivä ohjelma käyttää mm. Alt-F4- ja Alt-F9-pikanäppäimiä omiin tarkoituksiinsa eikä niitä voi kiertää. Keymapperia en vielä ole peukaloinut, koska ensin pitää saada Ubuntu tunteettomaksi mm. Alt-F4:lle.

24
Ubuntu tietokoneissa / LANin nuuskiminen
« : 24.09.08 - klo:21.24 »
Vanha dementoituva seulapää kysyy: Mikä ihme oli se Linuxin oma (pääte)komento, jolla verkkoliikennettä saattoi monitoroida?

Muistan käyttäneeni sitä jokunen kuukausi sitten, ja sillä sai IP-paketit sekä ASCIIna että (varsinkin) HEXana. Jatkoi tulostamista, kunnes katkaisi ctrl-c:llä. Mutta kun en kirveelläkään muista, mikä komento se oli, ja en keksinyt sopivia kyselyjäkään.

25
Yleistä keskustelua / Mitä kaipaat ubuntuun.
« : 24.09.08 - klo:21.01 »
Ohjelma, joka osaa oikeasti OCR:n eli muuttaa kuvamuodossa olevan tekstin oikeaksi tekstiksi. ASCII riittää minulla mainiosti. Kaunis ja erittäin hyvä esimerkki on M$:ssä toimiva Adobe Acrobat Professional: se tekee käsittämättömän hyvää jälkeä pdf:stä, jonka sivu alkujaan on ollut esimerkiksi jpeg-kuva.

Juu juu, tiedän winen, mutta on käytännössä hankala. Ja ainakaan omaan koneeseeni AA Prof. ei suostu asentumaan kunnolla.

Toinen pieni toive liittyy HP PSC-sarjan All-in-one -monivehkeen ohjaimiin. Siihen kun vielä saisi kunnollisen OCR:n (M$:n ohjelmien tapaan), niin viimeiseenkin talon M$-koneeseen ilmestyisi Linux. Siis kunnollisen eikä sitä täyttä leluromua, jonka HP:n sivustolta voi ladata. Ei oikein naurata, kun dokumentin koko M$:stä skannatessa ASCIIna on parin kilon luokkaa, Linux/HP:n ns. "OCR:n" jälkeen vielä satoja kiloja.

Selvennyksenä: Minulla on tallennettuna noin 20 vuoden ajalta suunnaton määrä (=toista sataa Gt, ja kasvaa vuosittain muutamalla Gt:lla) alkujaan sekä tiff- että muissakin muodossa olleita dokumentteja, jotka tilan säästämiseksi on muutettu OCR:llä ASCIIksi. Pakko tehdä, kun tallennustila (lue: komeron hylly) loppuu kesken, eikä vaimo anna ottaa seuraavaa hyllyä käyttöön.

26
Yleistä keskustelua / Vs: Näytä tietokonenurkkasi
« : 10.09.08 - klo:20.25 »
Miten ihmeessä saatte pöytänne noin siisteiksi? Minun pöytääni ja sen ympäristöä vaimoni kutsuu sanalla kaaos, vaikka mielestäni jokainen laite on täsmälleen oikealla paikallaan ja kaikki tarvittava löytyy hetkessä (lue: noin varttitunnin etsimisen ja johtojen nostelun jälkeen todennäköisesti lattialta).

Minulla on "koululaispöydän" päällä kolme läppäriä ja yksi löppäri (=ikivanha IBM Pentium -kone), pöydän yläpuolella olevalla hyllyllä kaksi IBM:n läppäriä (käytetään pääasiassa etäkäyttönä puolen metrin päästä pöydältä), senkin yläpuolella olevalla hyllyllä yksi IBM-läppäri möykkäämässä 3699-striimiä, näyttämässä raportoituja HF-asemia ja laskemassa HF-keliennusteita. Selän takana Fujitsu/Siemens-tornikone ohjaamassa mm. FT-1000MP:ta, pyörittelemässä VLF-spektrianalyysiä ja laskemassa Seti@Homea. Makuuhuoneessa on vielä (vaimon) käyttämä läppäri ja muksuilla kaiken kukkuraksi vielä omansa. Ai niin, unohdin 10 TB levyasemaräkin, joka on varastohuoneessa.

Appropå: Kertokaas pojjaat, miten tuon Seti@Homen (tai BOING se kai nyt on) saadaan pyörimään Linuxissa. Berkeleyn ohjelma törmää URL-virheeseen jo asennusvaiheessa. W$:ssä se toimii moitteetta.

27
Rupean epäilemään jonkun ohjelman toimintaa. Leikin tuossa avaamalla huikean määrän eri ohjelmia eri työtiloissa (joita on 10), ja swapin määrä hyppäsi 93 Mt:iin (!). Siellä se jököttää edelleen, vaikka sammutin kaikki paitsi valvonnan. Toisella koneella tein saman, ja ei mitään ongelmaa.

Eli siis kerneli ei osaa vapauttaa jonkun käyttämää lisäaluetta eli swappia.

Sysctl oli 60, nyt se on 20.

Swapoff teki mitä pitikin (alunperin kyselin tätäkin käskyä), katsotaan nyt, mitä swapon saa yön aikana aikaan.

Selvittelen huomiseksi lisää asioita.

Tämä rupeaa käymään jännäksi! Muistuu ihan mieleen Motorolan ikivanha "kehitysympäristö" 1970-1980-luvulta (oliko se Execiser vai mikä? - demetia rupeaa vaivaamaan), jonka 6800:n pino tuppasi täyttymään hissukseen. Syytä ei kai kukaan tiennyt, mutta SP sen kun vaan pieneni koko ajan. - Samanlaiset kujeet silloin kuin nytkin, heh...

28
Pienempi koneeni syö koko ajan swap-muistia lisää lähes puolen megan verran vuorokaudessa. Käyttis ei osaa irrottaa muistia, vaan määrä kasvaa koko ajan.

Isommassa on pyörimässä täsmälleen samat ohjelmat, mutta swappitarve pysyy valvontatyökalun mukaan nollassa. Joskus tarvitsee hetken, mutta sitten irrottaa käyttämänsä muistin uskottavalla tavalla.

Kone ja ohjelmat rupeavat hiljalleen hyytymään, kunnes jossakin 85 % swapin käytön kohdalla kone on käytännössä hyytynyt. Koneen käyttäminen vaatii sen jälkeen uudelleenkäynnistyksen.

Löytyykö tällä jotain apua, tai onko olemassa jokin garbage collection, jolla voisi pakottaa swap-käytön nollaksi.

Kummassakin on Ubuntu 8.04, Linux 2.6.24-19-generic, Gnome 2.22.2, hyytyvässä 2.22.3. Koneet ovat käynnissä koko ajan.

Kone 1: 1-prossuinen, 512 Mt RAM, swap 1 Gt
Kone 2: 2-prossuinen, 2 Gt RAM, swap 5,8 Gt

29
Mitähän nuo amerikkalaisittain kirjoitetut möröt oikein ovat? - Arvaukseni oman koneeni kellotaajuudesta on muutamia satoja megahertsejä, mutta listassa oli (arvatenkin) jotain millihertsejä ja sitten (arvatenkin) jotain gigahertsejä. Megahertsiluokalle ei ollut mitään, niin että en osaa laittaa täppää mihinkään.

Mörköjä! Missä?? (Apua)

Millä listalla? Millihertsit olisivat ajalta ennen reikäkortteja  ;D


Megahertsi = MHz =miljoona x sekunnissa = NOPEUDEN yksikkö
Gigahertsi = GHz = 1000 x MHz
Tehoista ei tietoakaan.


Juu juu   ;)

Eipä ole, vaan taajuuden yksikkö; nopeuden yksikkö on metriä sekunnissa eli m/s (ja johdannaisena mm. kilometriä tunnissa). - Leikki leikkinä ja pylly pois tyynyltä.

30
Mitähän nuo amerikkalaisittain kirjoitetut möröt oikein ovat? - Arvaukseni oman koneeni kellotaajuudesta on muutamia satoja megahertsejä, mutta listassa oli (arvatenkin) jotain millihertsejä ja sitten (arvatenkin) jotain gigahertsejä. Megahertsiluokalle ei ollut mitään, niin että en osaa laittaa täppää mihinkään.

31
Yleistä keskustelua / Vs: Suurimmat mokasi asentaessasi.
« : 21.08.08 - klo:23.12 »
Ei nyt liity Ubuntun tai ohjelmiston asennukseen, mutta:

Olen jo kolme kertaa tässä parin vuoden sisällä saanut kunnon pamauksen aikaan kytkiessäni koneeseen virtaa tai laittaessani virtajohdon kiinni. Syynä on ollut volttikytkimen siirtyminen asentoon 115.

(Tällaiset kytkimet ovat aika harvinaisia nyky-powereissa, mutta "vakiona" esim. Compaq/HP Deskpro-koneissa, joita mulla on paljon töissä, nykyään lähinnä LTSP-päätteinä.)


Kokemuksesta voin sanoa, että tapahtuma ei ole kovinkaan vaarallinen, mutta säpsäyttää kyllä. Ei niinkään sähköisesti, mutta henkisesti.

(Älkää kuitenkaan tehkö tätä kotona. Vaikkei sormet kärähtäisi, emo, prosu ja muistit aivan varmasti tekevät niin.)


Syistä: yksi on luult. omaa huolimattomuutta eli ilmeisesti kantaessani konetta siirsin ko. kytkintä, toisen kohdalla epäilen eräälle toiselle käyneen samoin, mutta kolmannen tiedän johtuvan ilkivallasta eli joku hyvällä huumorilla varustettu nuoremme oli vääntänyt vivun alas tahallaan. Hyi.

Niin.. tai sitten sama kuin poikani jokunenvuosi sitten: Halusi PC:hensä "vähän vauhtia" ja arveli saavansa sitä jännitekytkimellä. Nopeutta toki koneeseen tuli lisää - nimittäin romukoppaan.
JH

32
Yleistä keskustelua / Vs: Suurimmat mokasi asentaessasi.
« : 21.08.08 - klo:21.16 »
Poistin käsin päätteessä jotain ohjelmaa jossain hakemistossa, jossa oli mm. /bin ja sen alla helkkaristi muita kansioita. Piti kirjoittaa cd ../bin, mutta arvatkaapas, kuka kirjoittikin cd /bin!
JH

33
Jos "kaatumisella" tarkoitetaan sitä, että kone uudelleenkäynnistyy itsekseen, niin yhdellä koneellani se tapahtuu laittamalla kone toistamaan läjä audiotiedostoja satunnaissoittona kotiverkon yli. Jostakin syystä kolmannen tai neljännen biisin kohdalla soitto sammuu ja resetti tapahtuu. Tämä vain yhdellä koneella, muilla koneilla ei ongelmaa ole. Kaikissa koneissa on sama ohjelmaversio. - Palvelimessa on winsku, joten se(kin) selittänee ongelman.
Jukka_h

34
By the way (=tien vierestä):

Vanhaan hyvään aikaan (=1970-luvulla) tein jumiuttamistempun Data General Nova -koneen assemblerilla siten, että suoritutin epäsuoran hypyn samaan osoitteeseen, jossa epäsuora osoite on. Kone jäi suorittamaan käskyä ikuisesti, josta se tokeni vain resetoimalla. (Sen "parempi" versio oli käyttää osoitetta, jossa itse käsky oli, joten ohjelma tuhlasi muistia kokonaista yhden sanan!)

Näissä Inteleissä ei ikuista epäsuoruutta ole, mutta mitenköhän onnistuisi Linuxeissa hyppy omaan osoitteeseen? Siis ohjelma, joka sisältää vain jotain JMP $ -mallisen käskyn?

Minulla ei täällä mökillä ole Linux-konetta (anteeksi...), joten en voi temppua vielä kokeilla.

Jukka_h

35
Ratkaistu. Kuukkelista (http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=392791) sain ohjeen
sudo apt-get remove brltty
ja härveli toimii kuin junan vessa: GPS-dataa tulee vanhaan tuttuun tapaan niin vaan vietävästi.

Kiitokset taas kerran...

Jukka_H

36
Laitealue / USB sarjaporttina ei toimi [ratkaistu]
« : 31.05.08 - klo:12.30 »
Tarkoituksenani on lukea ASCII-raakadataa (NMEA) GPS-vastaanottimesta Ubuntun minicom- tai jollain muulla ohjelmalla. Vastaanotin liitetään USB-porttiin. Homma toimii moitteetta Winskun terminaaliohjelmilla toisessa koneessa.

ls -l /dev/ttyU* antaa tyhjää, oli vekotin kytkettynä tai ei.

dmesg | grep ttyU tekee huvittavasti
[1515699.460000] usb 2-1: FTDI USB Serial Device converter now attached to ttyUSB0
[1515701.500000] ftdi_sio ttyUSB0: FTDI USB Serial Device converter now disconnected from ttyUSB0
ja tätä rataa muutaman kerran, tosin kanttisuluissa on eri numeroita.

lsusb antaa: Bus 002 Device 007: ID 0403:6001 Future (ja niin edelleen), mikä pätee GPS-mokkulalle (tuo poistuu, kun vekotin irroitetaan).

USB-portti on kunnossa, esimerkiksi hiiri, USB-muistitikut ja ulkoiset massamuistit toimivat moitteetta.

Apua?

Jukka_H

37
Jippii! Se toimii. - Taitaa mennä ensi yö asetusten rukkaamiseen.

Thankyoumorethanmuch!

38
Anteeksi vaan, että kyselen eräästä prekambrisesta ohjelmasta. Ja vielä suurempi synti kai lienee se, että kyseessä on M$-DOS-ongelma.

Löytyykö konstia, millä vanha kunnon Borland Paradox 4.0 saadaan toimimaan Ubuntussa? DOSEMU herjaa Unexpected Condition, jonka PDOXin tuntien arvelen liittyvän suojatun moden epäonnistumiseen.

En todellakaan halua hankkia "uudempia" versioita (minulla on täysi lisenssi tuohon 4.0:aan, joka lisäksi toimii 100 % stabiilisti) tai mitään muuta uutta tietokantaohjelmaa. Ja tauluja on noin sata, yhteensä neljättä gigatavua, ja jotka ovat perin hankalasti linkitetty ristiin rastiin, ja PALlejakin on muutama sata. Voinette arvata, ettei niiden konvertointi OpenOffice Baseen tai mihinkään muuhunkaan erityisesti innosta.

Vai pitääkö tässä pahus vie vielä säilyttää tuo huippunopea 66 MHz parin megan muistilla varustettu ikivanha kone, jolla sitten ajaa (anteeksi vaan...) mäsädossin 4-versiota.

Sivuja: 1 [2]