Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Jaer

Sivuja: 1 ... 23 24 [25] 26
481
Yleistä keskustelua / Vs: Kuningaskuluttaja 15.4. Katso!
« : 15.04.10 - klo:22.07 »
Tuolla enemmän asiaa tekstimuodossa:

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2606




Valitse Windows - haluat tai et


Kirjoittanut kk_toimitus To, 15/04/2010 - 14:55

    * 2010
    * Digitaalinen elektroniikka
    * Kodintekniikka
    * Toimituksen jutut

Tietokoneen uusiminen on useimmille meistä yksinkertainen operaatio. Vanha kierrätykseen ja uusi tilalle. Mutta miksi koneita on tarjolla käytännössä vain Microsoftin ohjelmalla?

Sitä selvittää seuraavassa sielunsa hukannut Kunkun kotikone.


Koneemme sai vuoden alussa uudet sisuskalut eikä vanhasta koneesta ei jäänyt jäljelle kuin kuori. Kone kieltäytyi käynnistymästä alkua pidemmälle. Syynä oli se, että koneen tärkein ohjelma, käyttöjärjestelmä, ei enää toiminut. Konetta oli muutettu liikaa, eikä järjestelmä tunnistanut sitä enää Microsoftin sopimuskumppaniksi.

Ohjelmat toimivat käynnistettäessä tietyssä järjestyksessä: ensin alkeellisin osa eli BIOS tuo kuvan ruudulle ja yhdistää hiiren ja näppäimistön koneeseen, jotta konetta voi ylipäätään käyttää. BIOS lataa myös oleellisimman eli käyttöjärjestelmän. Se on yleisimmin Windows XP, Vista tai Seiska.
Käyttöjärjestelmä puolestaan osoittaa esimerkiksi peleille ja tekstinkäsittelyohjelmalle ne vermeet, joilla nämä sovellukset toimivat. Käyttöjärjestelmä on siis laitteen sielu.


Sekavat hinnat

Lähdemme etsimään kadonnutta sielua Microsoftille, sillä lakon tehnyt käyttöjärjestelmä on Microsoftin Windows XP. Hinnoittelu on vähintään sekavaa: uusi käyttöjärjestelmä maksaa 104:stä eurosta 180 euroon. Hinta riippuu siitä, voiko ohjelman siirtää koneesta toiseen vai ei.
Se, kuka antaa tuen, riippuu myös siitä, minkä ohjelmaversion on hankkinut, kertoo Microsoftin yritysasiakasjohtaja Sampo Lehtiniemi.

-Ohjelmaversioita tuetaan eri tavalla. Esimerkiksi halvemman ohjelman tuesta vastaa laitevalmistaja ja kalliimman ohjelman tuesta me.

Suomalaisessa kodissa on keskimäärin kaksi konetta. Windowsin voi kuitenkin asentaa yhdellä maksulla vain yhteen koneeseen. Näin keskivertokoti pulittaa uudesta järjestelmästä 200-360 euroa. Esimerkiksi Ruotsissa Microsoft on myynyt perhepakettia, jolloin koko perheen koneet on saanut päivitettyä yhdellä maksulla. Miksi perhepakettia ei ole tarjottu Suomessa?

-Miksikö ei Suomessa, siis tuota... Microsoft kokeilee eri markkina-alueilla erilaisia ratkaisuja ja tämä on yksi niistä, joka liittyi Seiskan (uusi käyttöjärjestelmä) lanseeraukseen. Suomeen ei myöskään ole tulossa perhepakkausta, toteaa yritysasiakasjohtaja Sampo Lehtiniemi.

Vaihtoehto vai ei


Emme ryhdy Windowsin käyttäjiksi aivan suoraan, sillä kyllähän jokin vaihtoehto täytyy olla. Ja löytyyhän sellainen. Sen nimi on Linux Ubuntu, eikä se maksa mitään. Linux on suomalaisen Linus Thorvaldsin kehittämä avoin järjestelmä. Itse asiassa sellaiset ohjelmat kuin OpenOffice ja nettiselain Firefox ovat Linux-pohjaisia.

Menemme tapaamaan pitkäaikaista Linux harrastajaa, joka omien koneiden lisäksi säätää kavereidensa laitteita.

-Järjestelmä on siis ilmainen. Se on helppo käyttää ja asentaa. Toiminnot ovat ehkä hieman erilaisia, mutta ne oppii helposti, kertoo helsinkiläinen Mikael Ikiviesi samalla kun Linuxin käyttöjärjestelmä latautuu läppäriin.

-Olen säästänyt Linuxilla useita tuhansia euroja, sillä käytän työssä ja harrastuksessa graafisia ohjelmia, jotka olisivat todella kalliita.

Ilmainen ja helppo asentaa. Luulisi, että Linux hallitsisi markkinoita, mutta näin ei ole. 92:ssa sadasta tietokoneesta sielu on jokin Windowsin versio. Linuxin osuus on vain prosentin tietämissä. Mac on viiden prosentin huitteilla, mutta Mac toimii vain Applen koneissa. Kysymys kuuluu, että miksi Linux ei viidessätoista vuodessa ole kyennyt haastamaan Windowsin ylivaltaa? Tietotekniikan opettaja Tuomo Ryynänen Haga-Helia ammattikorkeakoulusta valmistelee Linuxiin liittyvää väitöskirjaa.

-Linuxilla ei ole tietokoneiden vähittäiskaupassa järjestäytynyttä jakelua, vaan järjestelmä täytyy ladata Internetistä. Kysyntä siis perustuu omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Tämä taas nostaa kynnystä hankkia Linux: on helpompi olla päivityskierteessä ja vaihtaa kone muutaman vuoden välein kuin nähdä vaivaa käyttöjärjestelmän kanssa.

Ryynänen selittää Microsoftin ylivaltaa myös sillä, että tietokoneiden valmistajat asentavat melkein yksinomaan Microsoftin tuotteita kuluttajille myytäviin koneisiin.

-Yhden hallitsevan käyttöjärjestelmän ongelma on se, että käyttäjä joutuu mukauttamaan omaa toimintaansa tuotepäivitysten ja ohjelman ominaisuuksien mukaan. Vaihtoehtoja kun ei ole.

-Tietokonelaitteiden ja ohjelmien myynti pitäisi eriyttää, muuten tilanne tuskin muuttuu mihinkään.

Kun kyse on aivan peruskäyttäjästä, niin mikä on Linuxin pahin puute käytännössä?

-Linuxilta puuttuvat hittipelit. Pelejä toki on, mutta merkittävät pelitalot ja valmistajat eivät tee pelejä Linuxille, pahoittelee Tuomo Ryynänen.

Siis sittenkin Windows


Kunkun kotikoneen yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia juuri koko perheen pelikoneena, eikä halua tai kykyä kovin syvällisiin tietotekniikan opintoihin ole. Näin ollen meidän käyttöömme Linux ei yksinkertaisesti sovellu. Tai sitten pitää hankkia erillinen pelikonsoli, mikä ei sekään houkuta. Joudumme pakon edessä pulittamaan eurot ja ryhtymään Windowsin käyttäjäksi.

Pakon edessä toimivat myös verorahoilla pyörivät koulut ja laitokset. COSS on tietotekniikan alan yritysten yhteenliittymä, joka lobbaa vaihtoehtoisen tekniikan puolesta. COSS haluaisi, että käyttöoikeuksien sijaan esimerkiksi koulut ja virastot maksaisivat ihmisille, jotka tuottavat Linux-pohjaisia palveluja.
COSS:n mukaan pelkistä käyttöoikeuksista maksetaan nyt 180 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla voisi työllistää kotimaassa muutamia tuhansia ohjelmankehittäjiä.

-Haluaisimme, että vapaan koodin ohjelmat yleistyisivät. Tällöin nyt käyttöoikeuksiin menevä raha maksettaisiin ihmisille, jotka tuottavat palveluita asiakkaille. Ja kyllä kokemus on osoittanut, että lopputulos on parempi, kun palvelun tekijä on lähellä palvelun saajaa, vakuuttaa toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen.

Kokeilut ovat COSS:n mukaan osoittaneet, että avoimen lähdekoodin palveluilla on päästy yhteiskunnallisesti merkittäviin säästöihin.

-Sekä suomalaiset että kansainväliset kokemukset kertovat, että säästö on 40-10 prosenttia, jos siirrytään avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttämiseen.

Maksamme siis suoraan ja veroina hirvittävän summan siitä, että kulloinenkin tietokone ylipäätään toimii. Jihuu.


Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja

482
Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 10.04: Lucid Lynx
« : 14.04.10 - klo:02.03 »
Normaali desktopilta siirryin => Vieras istuntoon  =>melko pian kirjauduin ulos => kirjausuin uudestaan normaaliin desktop tilaan niin heitti herjan:


Ongelma sovelluksessa

"npwiever.bin" sulkeutui yllättäen



Mikä on tämä ohjelma?

483
Yleistä keskustelua / Vs: Kuningaskuluttaja 15.4. Katso!
« : 11.04.10 - klo:15.49 »


Pakkomyynti softat pystyy välttämään => tilaa koneen osina, jolloin itse määrittelet raudan ja softan.


484
Yleistä keskustelua / Vs: Kuningaskuluttaja 15.4. Katso!
« : 10.04.10 - klo:09.55 »
Nyt tämä alkaa käydä todella mielenkiintoiseksi.

Periaatteessa koneen mukana tuleva pakkomyynti Windows on rinnastetavissa kytkykauppaan.

Einhän minäkään osta puhelinta jossa on jokun muun operaattorin asetukset valmiina kuin mitä itse tulen käyttämään.

Mutta Googlella löysin mielen kiintoisen Blogi kirjoituksen.

http://www.saastamoinen.eu/blog/2010/03/15/paaministeri-ja-valinnan-vapaus/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+avautuma+(Avautuma)

 

485
Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 10.04: Lucid Lynx
« : 01.04.10 - klo:10.04 »

Latasin eilen illalla länsinaapurin serveriltä  tuon

 ubuntu-10.04-beta1-desktop-amd64.iso

Asensin ja päivitin onnistuneesti. Muutamiin pikku seikkoihin kiinnitin huomiota.

Teemassa: perinteisesti oikeassa yläkulmassa olevat ikkuna painikkeet  on vaihtanut paikkaa => vasenlaita
Luin tämän pitkähkön viestilistan, joten en ole vielä huolissani. Vasenlaita käy ehkä vasurille, mutta oikeakätiselle se on katastrofi.

Live-cd:

asennuksen jälkeen kun tulee ikkuna;

Jatka testaamista  / Käynnistä uudelleen nyt

valitsin => Käynnistä uudelleen nyt => live cd tuli askista ulos ihan normaalisti, mutta ruutuun ei ilmestynyt textiä => paina Enter

Onneksi muistin aikaisempien asennusten pyytämän Enter painalluksen.




Plussaa: Moniydin tuki on parempi kuin aikaisemmissa jakeluissa, sillä yksittäisiä cpu:n 100% piikkejä en ole vielä toistaiseksi huomannut näin lyhyellä testillä => käyttää tasaisemmin useampaa suoritinta yhtäaikaa. Näin se homma toimii!


486
Ubuntu 9.10 sijainti näyttää olevan Flash-asennuksen jälkeen seuraava:



Kohteen libflashplayer.so ominaisuudet



Nimi: libflashplayer.so

Tyyppi: jaettu kirjasto (application/x-sharedlib)

Koko: 9,8 Mt


Sijainti: usr/lib64/flashplugin-installer
Asema : tuntematon

Käytetyty:  (tänään klo ) päivämäärä ja kello aika [muuttuva]
Muokattu: to 10. joulukuuta 2009 00.53.53


487


Mint 8:ssa on Flasshit valmiina niin siksi kiinnostuin libflashplayer.so tiedoston oikeasta paikasta.

Asensin Mint 8 64-bittisen version koneelleni ja tutkiessani libflashplayer.so fileksen sijaintia, niin huomasin tuon libflashplayer.so todellisen sijainnin olevan seuraavanlainen;




Kohteen libflashplayer.so ominaisuudet



Nimi: libflashplayer.so

Tyyppi: Linkki kohteeseen jaettu kirjasto (application/x-sharedlib)

Linkin kohde: /opt/mint-flashplugin-x64/libflashplayer.so

Koko: 9,1 Mt


Sijainti: usr/lib64/mozilla/plugins
Asema : tuntematon

Käytetyty:  (tänään klo ) päivämäärä ja kello aika [muuttuva]
Muokattu: to 3. joulukuuta 2009 20.11.35



488
Debian pohjaisista voiton vie ehottomasti Mint.
Hyvä kakkonen Ubuntu ja nopen osalle jää Debian

Rauta:
Debian pohjaiset järeässä raudassa ja Vector Linux rajoitetussa raudassa.
Todella surkeaan rautaan Puppy Linux


489
Debian 5.0.3 versiossa on sama ongelma, mutta haluan hieman täsmentää ohjetta 64-bittisen version osalta.

Ensiksi poistetaan pysyvästi kaikki SWF tiedostot ja viittaukset Synaptic-pakettienhallinnan kautta

ja samalla reissulla kun ollet  Synaptic-pakettienhallinassa niin asenna MTV3.fi viedeoita silmällä pitäen;
 vlc
 vlc-nox
 vlc-plugin-alsa
 vlc-plugin-arts
 vlc-plugin-esd
 vlc-plugin-ggi
 vlc-plugin-jack
 vlc-plugin-sdl
 vlc-plugin-svgalib

Tärkein paketti selaimen kannalta on;
 mozilla-plugin-vlc

********************************************

Sitten Flashin asennus IceWeasel selaimeen.

Erittäin hyvän ohjeen löysin Wikistä;

http://wiki.debian.org/FlashPlayer

Eli ensin lisätään ohjelmalähteeseen adoben päivitys hässäkkä

Järjestelmä =>Ylläpito=>Ohjelmalähteet

ja valitaan välilehti Third-Party Software (kolmas osapuoli)

paina/klikkaa Add tai lisää

copy pastaa alla oleva pitkä rimpsu

deb http://www.backports.org/debian lenny-backports main contrib non-free

Ok

sulje

Nyt Käynnistä

Sovellukset=>Apuohjelmat=>Root Terminal

Koodia

Päivitä paketti varastot
apt-get update

Asenna flashplugin
apt-get install flashplugin-nonfree

Kuinka päivittää flashplugin

apt-get update

apt-get upgrade

Kuinka päivittää Adobe Flash Player
/usr/sbin/update-flashplugin-nonfree - install

******************************************

Tutkin Flash-asennuksen jälkeen minne asentuu libflashplayer.so tiedosto vai asentuuko ollenkaan. Etsinnän Jälkeen löytyi kahdestakin eripaikasta ja vieläpä erikokoisina.


Ensimmäinen löytyy:

Tyyppi: jaettukirjasto
Koko: 9,8 Mt
Sijainti: usr/lib/adobe-flashplugin
MIME-tyyppi: application/x-sharedlib


Toinen löytyy:


Tyyppi: jaettukirjasto
Koko: 9,1 Mt
Sijainti: usr/lib/flashplugin-nonfree
MIME-tyyppi: application/x-sharedlib


490
AMD64 -netinst.iso auttoi kummasti.

Nyt toimii.

EDIT: Tässä vastaus seuraavalle (mrl586)

Asensin 5.0.3 harjoitus mielessä.


491
Tulipa vastaukset nopeasti. ;-) Kiitän ja tutkin asiaa.

Prossu:  INTEL Core i7-920 - 2.66 GHz - Cache L3 8 Mt - Socket LGA 1366
Emolevy: Asus P6T
Näytön ohjaimena toimii XFX GeForce GTX 260 896 Mt, PCI-E


492
Asensin Debianin, mutta jo alku tuotti hirveästi päänvaivaa, sillä imuroin ja poltin levylle (CD) kaikki ia64 versiot ja asennus tökkäsi buuttaukseen koska cd:ll' ei ole autorun.inf tiedostoa.

Sain asennuksen lähtemään cd:ltä kun imuroin  i386 .ISO- tiedoston ja poltin sen levylle. Asennus onnistui erittäin hyvin. Nou Problems!

Kysyn, Miten saan ia64 asennettua tai sitten i386 päivitettyä ia64 versioon?

Debianin sivuilta en löytänyt rautalanka ohjetta.

Huomasin vaan, että kyllä Mintin ja Ubuntun asennus on LastenLeikkiä verrattuna emoverisioon ;-)


493
Laitealue / Vs: Vanhalle köpöläppärille Xubuntu?
« : 25.11.09 - klo:22.13 »
Asensin  Compaq Evo 150 (Vuosimalli 2001)  läppäriin VL 5.9 Light Edition
(VectorLinux 6.0 on julkaistu asennuksen jälkeen)

Plussaa VL 5.9 Light Editionissa on se,
että siinä on käynnistyksessä useampia sessio vaihtoehtoja,
jolloin niiden avulla voit vielä sopeutua rautaan! Erittäin kätevä ominaisuus!?!?

 Compaq Evo 150 sisälsi

Pentium III 800MHz prossun
15Gt kovon
192Mt keskusḿuistia
8Mt muistilla varustetun näytön ohjaimen.
17" näytön
DVD, USB, LAN jne tarpeellista.

Edellinen omistaja oli yrittänyt päivittää
Windows Me ( Millenium Edition )
äXPeehen (XP) niin ei onnistunut. Liian heikko rauta.
=> joutui asentamaan ME takaisin.

Mutta Vector Linux kävi siihen rautaan kuin nenä päähän!

Suosittelen lämpimästi.


Welcome to VectorLinux
http://vectorlinux.com/


Lataus sivu
http://vectorlinux.com/downloads

494
Laitealue / Vs: Kokemuksia Core i7 + P6T SE
« : 24.11.09 - klo:20.44 »
Asusin uutuudet

USB 3.0 tuli emolevylle

HOX! Huomaa, että emot on eri Socketilla!

http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=54581


ASUS P7P55D Premium P55
Specifications
Intel® Socket 1156 Core™ i7 Processor/Core™ i5 Processor
Emoilla on Intelin P55 Express -pirisarja ja LGA 1156 -liitännällä ne tukevat myös uusi Core i7- ja Core i5 -prosessoreita.
Intel® Socket 1156
www.asus.com/product.aspx?P_ID=kvkzMAsYAaWQ0z8M&templete=2





Asus P6T

Specifications
Intel® Socket 1366 Core™ i7
www.asus.com/products.aspx?l1=3&l2=179&l3=815&l4=0&model=2731&modelmenu=2


Päivällä kysyin tuota USB3 mahollisuutta tähän
Asus P6T PCIe emolevylle lisäkortin kanssa ja
 liikkeen vastaus on että kyllä käypi.

 USB3 kortin saatavuus menee  2010 vuoden puolelle,
 Ei tarkempaa tietoa. Hintakin on vielä avoin.




495

Kaasumiehen "koodi" käy erittäin hyvin myös Ubuntun 9.10:n

ps.

Tätä tietoa olen etsinyt Ubuntu 7.04 lähtien =>  tuskastumiseen asti.

496
Jo, viime yönä "korkkasin".

Asennus ja käyttöön otto sujui ongelmitta.

Ainut asentajan käpä asennuksessa oli, että asensin ext4 formaattiin, jolloin vuoden 2002 "rauta" alkoi ontua. No, onneksi uudelleen asennus  ext3 formaatilla pelasti tilanteen. Nou Problems!


Täytyy antaa täydet pointsit kehittäjille ja erityinen plus maininta teemasta. Miellyttävä ja Piristävä ulkonäkö.

Kiitos. Tästä on hyvä jatkaa.

ps.

Tämän jakelun myötä alkaa miellyttävä päivitys kierros tuttavien ja sukulaisten luona.  Tehtävä on mieluinen.


Edit:

Joidenkin mielestä nyt on menty Windowssin suuntaan, mutta itse en näe tätä siten, vaan mielestäni tässä on ripaus minttua (Linux Mint)

497
 

Kyllä niillä lopuillakin raudan valmistajilla alkaa kiinnostus heräämään, kun huomaavat jääneen "asemalle" :-)

Itse asiassa raudan valmistajilla on ollut kiinnostuneempi trendi lisätä myös Linux osaamista. Tästä on hyvä esimerkki Intelistä. AMD näyttää tulen kaukana perässä Inteliin nähden.

Kieltämättä tässä on nyt menossa murrosta monessa suhteessa Microsoftin tappioksi, sillä sen markkina osuus näyttää pikku hiljaa tasaiseen tahtiin kutistuvan.


 
 
 
 

498
 
 
Tämä tietää hyvää Linux tuelle kun raudanvalmistajat on mukana.
 
 

499
Digi jutut on nyt levyllä. Nyt seuraava vaihe olisi etsiä tieto tai tiedosto joka sisältää niin sanotun "multiboot" jutskan.  Lähinnä mielenkinnon vuoksi kiinnostaa tietää.edellä mainittu juttu.

Todennäköisesti joudun myös ottamaan Ubuntun ja Mintin puolelta Kotikansiot tikulle ja aloittaa homma alusta osioimalla levy uudestaan. No, se ei ole vaikeaa, pikemminkin helpoin homma.

Vista ei sinällään poikkea Xp:stä, muutoin kuin jos oikein muistan niin program Files kansio on virtualisoitu siten, että se näyttää olevan kaikille käyttäjille sama, mutta todellisuudessa se on jokaisen käyttäjän  tilin alla omana kansiona. Tällä tavoin huijataan vanhempia sovelluksia toimimaan Vista ympäristössä..


500
Vista kippas nurin ja nyt on operaationa etsiä digikuvia kovolta.

Tällä hetkellä on ainut konsti päästä selaamaan kiintolevyä Ubuntulla/Mintillä (molemmat) on asennettu kiintolevylle.

Mielenkiintoista oli purkaa Windows hakemisto hakemistolta ja heivata rojut bitti avaruuteen. Huomioni kiinnittyi seikkaan, jota en ole aikaisemmin huomannut. Elikkäs näyttäisi siltä, että Vistan OmaTietokone/Resurssien hallinta sensuroi näkymää => mitä loppujen lopuksi kiintolevy sisältää, vaikka olisi "Näytä piilotiedostot" toiminto päällä.


Huh, Että siellä on miljoonittain pieniä tiedostoja ja näyttäisi siltä, että Vista tekee jokaiselle "päivitykselle/Järjestelmän muutokselle" oman hakemistokansion ja sinne jonkun pikku filun.

Jos Winsows 7 on Vistan service Pack 3 (kuultua) niin ei voi ainakaan selkeämpää/järjellisempää rakennetta odottaa.
 
Toisallta on vaihtelua "purkaa" asennuksen sijaan.  :D

Edit:1

Sorry, aihe tuli väärään lokeroon. Oikea lokero olisi ollut => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut

Ok. Jatketaan juttua.


Historiaa asennuksista.

Kone on Orkkis Vista johon on lisätty 2 kpl linuxeja. Ensin ubuntu 8.10 ext3 formaatilla ja sitten 9.04 ext4 formaatilla jonka jälkeen on asennettu 8.04 LTS ext3 formaatilla => kaikki on OK,  kun asennuksessa on käytetty asennus ohjelman Osioi itse mahdollisuutta (=pika siivutus) .

Kiintolevy oli jaettu kahtia jolloin oli helppo ottaa siivua D:-asemasta

Ongelmat alkoivat Mintin asennuksen jälkeen kun siivutus tapahtui Gparted ohjelmalla=> toimi moitteettomasti ja teki siistin siivutuksen. MUTTA Vista ei tykännyt, että mennään C:-asemaa (boot) räpläämään. Oli nääs Vistassa indeksointi palvelu päällä.

Vistan Indeksointi palvun ollessa päällä, niin Ubuntulla/Mintillä ei voi siirtää tiedostoja suoraan Windows osoille. Tai siis voi ja pystyy, mutta kun siirron jälkeen käynnistät Vistan, niin se herjaa just niistä samoista tiedostoista jotka olit hetkeä aikaisemmin sinne siirtänyt.

Mintin Gparted siirteli Windowssin tiedostoja siivutuksen
yhteydessä kun pienensin molempia asemia (C ja D)


Mintin asennus meni ongelmitta läpi ja bootmenu pelaa hyvin, mutta Vistaa kun yrittää käynnistää niin kone leikkaa kii.



Kysymys:
Missä sijaitsee tieto useista käyttiksistä (files) ja millaisessa muodossa?

hd0,0 Vistan boot osio C:-asema
hd0,1 vistan D:-asema
hd0,3 Ubuntu
hd0,4 Ubuntu swap
hd0,5 Mint
hd0,6 Mint home
hd0,7 Mint swap

Vahvasti veikkaan tuota hd0,0  mutta missä?

EDIT2
Otsikkoa muutettu

Sivuja: 1 ... 23 24 [25] 26