Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - janne

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 259
41
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Visual studio + ubuntu
« : 09.02.10 - klo:21.29 »
Valitettavasti olen myös törmännyt kommenteihin netissä ettei linux sovellu mukamas koodaamiseen...

tämä on kyllä ihan huippu :D

nuo suurimmat IDE-projektit on tosiaan jo mainittukin KDevelop, Anjuta, Eclipse ja Qtcreator. ehkä vielä Code::Blocks ansaitsee jonkinlaisen maininnan. aika moni toki luottaa suoraan autotoolsiin tai vastaaviin, tai ihan perus makefilen käyttöön. makefile siellä windowsin idejen taustallakin toimii, se on vaan jonkin verran piilossa.

42
Tuskin on näppäinasettelusta kiinni, kerta suurin osa käyttäjistä ilmoittaa, ettei ctrl+alt+2 ei toimi, mutta alt gr+2 toimii. Samoin on muuten noiden muidenkien merkkien kohdalla.

niin siis se, että windowsissa alt + ctrl toimii samalla tavalla kuin altgr on widnowsin ominaisuus eikä muiden käyttisten bugi. tähän törmää aina välillä, kun windows-käyttäjät kokeilevat muita järjestelmiä.

43
Olen kuullut että puhdas asennus olisi parempi vaihtoehto sitten kun 10.4 aikanaan tulee ajankohtaiseksi.

tällaisia puheita toki aina kuulee. ubuntu on kuitenkin testattu niin, että päivitykset versiosta toiseen toimivat. ongelmia toki voi ilmetä, jos käyttäjä on itse alkanut säätää jakeluun kuulumattomien pakettien kanssa. tällöin tosin on odotettavissa, että käyttäjä myös tietää miten silloin toimitaan.

44
Ei auta muu, kuin innovoida ja kehittää avoimia paremmiksi.

eipä tuo liiemmin auta, jos firmat haluavat käyttää omia suljettuja ratkaisujaan, tai ratkaisuja joiden lisenssi heillä jo valmiiksi on. ei se tekninen paremmuuskaan aina ratkaise, varsinkaan jos takana on kaupalliset intressit.

45
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Firefox 3.6
« : 25.01.10 - klo:18.57 »
Ärsyttävän vaikeaksi tehty tuon ketun päivitys linux käyttäjille, ellei niitä virallisista lähteistä saa.

jos ei välitä testatuista kokonaisuuksista, ei kaipaa kaupallista tukea, ei välitä satunnaisista järjestelmän hajoamisista ja haluaa kaikista softista viimeisimmät versiot heti, niin on lienee syytä käyttää jotain rolling release-tyyppista distroa.

toinen vaihtoehto on asentaa ei tuettua softaa sykleittäin julkasitavaan distroon ja ottaa itse vastuu tietoturvasta ja vakaudesta.

ja kolmantena vaihtoehtona on tajuta miksi tietyissä distroissa ei tarjota softista uusinta versiota heti ja olla tyytyväinen siihen.

niin juu ja jokerina on tietty olla ymmärtämättä ja itkeä internetissä kun elämä on niin vaikeaa.

46
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Firefox 3.6
« : 23.01.10 - klo:01.01 »
Kuulemma pitäisi olla tarjolla? Eipä tullut ainakaan Synapticin kautta? Tietoa milloin tulee?

hassua miten tämä keskustelu käydään aina kun uusi versio softasta X ilmestyy...

on olemassa, eikä taida tulla virallisiin repoihin ennen seuraavaa ubuntun versiota, ellei siihen ole jotain erityisen painavaa syytä. ja tämä tietty niistä samoista syistä kuin aina aiemminkin.

Ei varmaan liene kyllä mitään erityistä hyötyä 3.5.7 versioon nähden. Mutta onhan se hyvä saada finaali kehiin.

etupäässä tuo taitaa tarjota parempaa suorituskykyä, mutta toisaalta jos suorituskyky olisi tärkein kriteeri, niin sitä olisi varmaan siirtynyt chromen käyttäjäksi jo aikapäiviä sitten.

47
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: ubuntun suojaus?
« : 23.01.10 - klo:00.57 »
Laitoin  nyt ufw omaankin koneeseen, vaikka  väitetään ettei tartteis välttämättä. Varmaa käyttistä ulkopuolista uhkaa vastaa kun ei olekaan.

minun mielestäni palomuuri on järkevää pitää päällä, vaikka sitten ihan vaan varmuuden vuoksi. varsinkin kun se ei kuluta koneen resursseja juuri yhtään.

Jos joku pingaa sun konetta (kuin sukellusveneen kaikuluotain), sun konees vastaa siihen. Joku siis voi periaatteessa sun osoitetta pingaamalla selvittää, että siinä osoitteessa on kone, joka on päällä ja verkossa.

jep.

Voin olla väärässä, mutta käsittääkseni jos sulla ei ole mitään porttia kuuntelevia softia asennettuna, niin silloin kai riski huonosta ohjelmoinnistakin katoaa.

tämäkin toki pitää paikkansa ja siis onhan tuossa se palomuurikin lisäksi päällä :)

48
Minusta nykyinen systeemi, missä muutama kerta vuodessa heitetään kaikki vanha roskiin ja tarjotaan kokonaan uutta distribuutiota on HUONO (oikein isoilla kirjaimilla)

vanhaa softaa tarjoavia distroja on kyllä saatavilla, jos sitä kaipaa. aika moni vaan haluaa tuoreempaa softaa eikä osa tunnu tyytyvän edes ubuntun tarjoamien pakettien tuoreuteen. tämä on kompromissi tuoreuden ja kaupallisen tuen mahdollistamisen välillä.

Usin tipahteleviin distribuutioihin upotetaan valtava määrä työtä, joka voitaisiin käyttää paremminkin.
Voitaisiin suunnitella uudistuskierrokset siten, että vuorotellen esiteltäisiin omat distronsa pelaamiseen, multimeteliin, toimistoon, laskentaserveriin, tiedostopalvelimeen,..

noista vaihtoehdoista vanha softa sopii lähinnä palvelimille. avoimen lähdekoodin softat vaan tuppaavat paikoitellen kehittymään melkoista tahtia.

Into tehdä uusia versioita johtaa siihen, että tiettyyn julkaisupäivämäärään pyrkiessä asiat heitetään huitaisemalla kasaan. Paljon terveempää olisi hioa pieniä muutoksia ja tarjota niitä erillisten ohjelmien updateina.
(esimerkkinä tästä distropäivityksien ongelmasta olkoon Huawein mokkuloiden tilanne: toimivat 9.04:ssä, mutteivat 9.10:ssa)

laiteajureiden kanssa ubuntu on enimmäkseen kernelin kehittäjien armoilla. toki voitaisiin ottaa joku vanha kerneli ja käyttää sitä maailman tappiin, mutta se ei toisi tukea uusille laitteille ja ominaisuuksille. toki jos ei osta uutta rautaa, niin tämä ei ole ongelma. aika moni vaan ostaa.

Saman sateenvarjon alla paketoitaisiin siis samaa runkoa eri lisävarustein.
Jopa kernel pystyttäisiin optimoimaan eri käyttöihin eri tavoin. Kuitenkin siten, että estettäisiin kernelien erkaantuminen liian kauas toisistaan.

tätä tehdään parhaillaankin, sama runko tarjotaan eri työpöydillä ja serveriversiona. sen sijaan kernelin viilaaminen ei tuo mahdottomia suorituskykyparannuksia muuten kuin skedulerin osalta. sattumoisin työpöytäkäyttöön soveltuva skeduleri toimii aika kivasti kaikessa työpöytäkäytössä, oli se sitten multimediaa, pelaamista tai toimistotyötä. serverit vaativat hieman erilaista lähestymistapaa, mutta ubuntu tarjoaakin servereille oman kernel-versionsa.

Samalla voitaisiin karsia pakettien sisältöä.
On turha tunkea perusasennuksessa mukana kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Tarvittavat ohjelmathan on äärimmäisen helppo hakea tarvittaessa netistä.

tämä taas on niin käyttäjäkohtaista. ubuntu pyrkii tarjoamaan toimivan valmiin perussetin joka sopii mahdollisimman monelle, myös aloittelijoille. minusta tämä toimii aika kivasti. esim. alottelijoiden olisi aika vaikea alkaa etsimään haluamaansa täysin vieraiden ohjelmien joukosta. tehokäyttäjä puolestaan osaa hakea haluamansa ja muokata ympäristöstä mieleisensä suht vaivattomasti.

Myös Ubuntun nykyinen Update saakoon samalla pyyhkeitä.
Sen pitäisi osata katsoa mitä ohjelmia koneessa on, ja päivittää ainoastaan ne.

niinhän sen pitäisi tehdäkin, ainoastaan ohjelmat ja niiden riippuvuudet päivitetään. tosin riippuvuudet voivat muuttua matkan varrella. upgrade ei asenna uutta softaa, dist-upgrade saa asentaa.

Juuri kun käyttäjä on saanut asennettua koneeseensa kevyen Remixin ja siivottua sieltä turhuudet pois, seuraava update on jo paiskaamassa koneeseen kaiken turhan takaisin. Pitkästä listasta käyttäjän pitäisi osata poimia pois ne osat, jota ei tarvitse. Tämä on kuitenkin jokseenkin toivotonta, jos lista koostuu suuresta laumasta paketeita, joiden nimi ei kerro yhtään mitään. -Pitäisikö koneeseen asentaa rftghh.lib, joka tarvitaan dfghj -ohjelmiston toimimiseksi.

tosin jos katsoo osaavansa viritellä järjestelmää jotenkin fiksusti, niin silloin pitäisi varmaan tuntea vähän pakettejakin...

49
Yleistä keskustelua / Vs: Terveisiä Orwellille
« : 15.01.10 - klo:20.51 »
Luin artikkelin läpi ja jäin miettimään että mitä peiteltävää minulla omassa elämässäni tai datassa jota facebook tai google saa kun käytän niitä!

Vastaus oli yksinkertainen: Ei mitään!:-))

tuo on minusta aika huono asenne ja johtaa ennen pitkää ikävyyksiin.

kuitenkin samaan hengenvetoon olen valmis sanomaan, että kyllä minä datani luotan suurista firmoista (MS, apple, IBM, sun, ym.) mieluiten juuri googlen varastoitavaksi ja analysoitavaksi. jokainen palveluntarjoajakin kuitenkin tallettaa käyttäjien dataa. sonerakin tallentaa itselleen kaikki heidän palvelimiensa kautta lähetetyt sähköpostit. vai olikos tämäkin jo pakollista kaikille operaattoreille, ei voi muistaa, se vaan oli kohtalaisen noloa, kun soneran echelon-boksi tuli täyteen ja alkoi valittaa käyttäjille :)

googlen ahkualgoritmit puolestaan ovat toimineet ainakin omaan käyttööni parhaiten. aiemmin paras oli alta vista, mutta nykyään sieltä tulee käyetettyä ainoastaan käännöspalvelua ja sitäkin vain tottumuksesta. hakukoneiden tallentama data on kuitenkin kaikkien muidenkin toimijoiden saatavissa (siis etsittävät sivut, ei hakuparametrit ym. muu tilastollinen data).

50
Kumma ettei edes synapticia saa kubuntuun ? ? ? ? ? ? ? ?

miksei sitä saisi?

Ja mää oon sen verta riski että aivan sama mikä-eellä-puuhun-mennään vaikka latvaan asti olkoon kyseessä vaikka kubuntu !

niin no, kai se juttu tuossa oli se, että miksi et asenna sitä aptilla tai aptitudella jotka on tehty juuri sitä varten, että paketteja ei tarvitsisi latailla ja riippuvuuksia selvitellä. kuitenkin selvästi kaipaat tuota jälkimmäistä ominaisuutta.

51
Yleistä keskustelua / Vs: Kuulokesuosituksia?
« : 10.01.10 - klo:20.20 »
Kirjoitin vain niistä kuulokkeista, jotka etäisesti liittyvät tähän hintaluokkaan ja jotka olen oikeasti kuullut.

sekä lisäksi Sennheiser 650:stä jotka ovat sitä mitä voit "varauksitta suositella varsinaiseen kuunteluun" ja "Omat kuulokesuositukseni perustuivat äänentoistoon yleensä. Ne eivät perustuneet siihen miten jollakin tietyntyyppisellä musiikilla saadaan subjektiivisesti "paremmalta kuulostava toisto" (esim. vaikkapa jollakin tekno-jumpsutuksella)."

minun pointtini oli, että 650 ei ole, eikä edes yritä olla neutraali kuuloke, vaan sen tarkoitus on muokata ääntä sellaiseen suuntaan joka Sennheiserin tutkimuksissa pidetiin keskimäärin oikealta kuulostavaa toistoa parempana. kyseiset kuulokkeet ovat siis mitä suurimmassa määrin subjektivismia. jopa yli sen mitä eri merkkien house sound sattuu olemaan.

Se, että jos jollakin muulla valmistajalla on hyviä kuulokkeita, on ihan hyvä ja ainakin minulle mielenkiintoinen asia. En ole niitä juurikaan kuunnellut - joitakin Sonyja lukuunottamatta.

jos luurit kiinnostaa, niin kannattanee joskus piipahtaa kuuloketapaamisissa, joihin harrastajat raahaavat omia kuuloke+vahvistin+äänilähde -kokonaisuuksiaan kanssaharrastajien kuultavaksi.

Sinänsä sen kontraaminen, että mielipiteeni olisi jotenkin hyvin subjektiivinen, koska nostan 650 mallin 600 mallin yläpuolelle, on naurettava koska en ole kirjoittanut 600 mallista halaistua sanaa enkä ole sitä kuunnellutkaan. Ei kannattaisi tempaista tuulesta ensin toisen osapuolen sanomisia ja sitten tyrmätä niitä - se ei ole kovin kehittävää keskustelua.

itse asiassa se mihin tartuin oli nimenomaan tuo sinun mielipiteesi perustaminen äänentoistoon yleensä ja siihen, että kuulokkeen valitseminen kuunnellun materiaalin perusteella olisi jotenkin enemmän subjektivismia kuin oma valintasi.

Tietysti sillä perusteella mitä itse kirjoitat, voi vetää myös sen nuivan johtopäätöksen, että 600-malli ei kunnolla selviydy matalista bassoista, ja sillä voi hyvin perustella 650-mallin hieman kalliimman hinnan. Joten 600-mallia ei näin ollen voisi ollenkaan suositella ihmiselle, joka kuuntelee elektronista musiikkia tyyliin Tangerine Dream/Klaus Schulze/Stephen Palmer. Tosin mistä minä tiedän, en ole edelleenkään kuunnellut 600 mallia.

kyse ei ole varsinaisesti niinkään basson ulottuvuudesta kuin sen määrästä. en toki kiellä, että korostamalla tiettyjä bassotaajuuksia kuulia voi kuvitella toiston yltävän alemmaksi kuin mitä se yltääkään. 600 ei ole mitenkään erityisen ohuen kuuloinen kuuloke sekään, kaukana siitä.

Varsinainen pointtini oli ensimmäisessä postissa - jos se nyt sitten edes etäisesti kiinnosti - se, että hyvä äänikortti on tärkeämpi kuin kuulokkeiden merkin valinta. Se on kylläkin eri asia kuin mitä alkuperäinen kirjoittaja kysyi, joten en sitä sen enempää ole hehkuttanut.

tämä on tietysti totta. liian hyvät kuulokkeet/kaiuttimet paljastavat alkupään heikkoudet ja toisaalta toiset kuulokkeet (kuten senkut, niin kuin sanoitkin) eivät edes ala oikeasti loistamaan jos vahvistus ei ole luurien tasolla. onneksi kaikkien ei tarvitse miettiä näitä asioita niin pitkälle, vaan he osaavat olla tyytyväisiä kuulemaansa.

mutta joo, kukin nauttikoon siitä mikä kuulostaa hyvältä omaan korvaan.

52
Niin justiinsa ja taas.

loistoargumentointia. mikä tuossa oli mielestäsi väärin ja mikä apple tietokone on sinun mielestäsi eritysen kallis suhteessa vastaavaan windowsilla myytävään koneeseen?

toki applella ei ole 300 euron läppäreitä, mutta yksikään niiden läppäreistä ei myöskään ole yli 5kg hiustenkuivaajalta kuulostava järkäle. 2kg:n tuntumassa olevat kilpailevien valmistajien, oikeasti jäykkärunkoiset ja hyvällä näppiksellä varustellut läppärit eivät ole yhtään sen halvempia vaan lähes poikkeuksetta kalliimpia.

joskus muinoin mac-rauta oli kieltämättä vertailussa kalliimpaa, mutta silloinkin sillä puolella käytettiin teknisesti edistyksellisempiä ratkaisuja (esim. scsi-väylä) joita pc-puolella nähtiin lähinnä suurta luotettavuutta vaativassa serveriraudassa.

53
Aloittajalle seuraava hyvä siirto voisi olla, että kertoisi kameransa merkin ja mallin ja mitä vaikeuksia kuvien siirrossa on ollut...

joissain malleissa on oletuksena myös epäyhteensopiva siirtotapa käytössä, vaikka yhteensopivakin löytyisi. PTP:tä tukemattomia kameroita taitaa nykyään olla aika harvassa.

Jos haluaa, että kaikki pelaa kuten alussa todettin, kannattaa ostaa MAC. Se on suunniteltu juuri tohon. Se on tosin kaikkinensa huomattavasti kalliimpi ja softat siihen pitää ostaa ihan rahalla.

no, tästäkin ollaan kyllä vähän eri mieltä. mac on ihan kiva, mutta ei se kaikkea tee helpoksi, ei todellakaan. jotkut jutut sillä toki toimii suht näppärästi. enkä myöskään suostu allekirjoittamaan väitettä, että applen kauppaama rauta olisi mitenkään erityisen kallista, sama laatu maksaa muulta valmistajalta ostettuna ihan yhtä paljon jollei enemmänkin.

sharewarekulttuuri on kyllä mac-puolella edelleen huomattavasti enemmän voimissaan kuin windows-maailmassa, mutta myös ilmaisohjelmia löytyy moniin käyttötarpeisiin. myös niitä FOSS-maailmasta portattuina.

[edit]
niin ja mitä alkuperäiseen viestiin tulee, niin oikeasti apua haluava varmaankin osaisi muotoilla viestistään kysymyksen jossa pyytää apua, kertoisi mihin pyytää apua ja mitä on jo yrittänyt. sekä tietysti toisi esille kaikki muut aiheeseen vaikuttavat tekijät.

54
Yleistä keskustelua / Vs: Kuulokesuosituksia?
« : 10.01.10 - klo:19.02 »
Omat kuulokesuositukseni perustuivat äänentoistoon yleensä. Ne eivät perustuneet siihen miten jollakin tietyntyyppisellä musiikilla saadaan subjektiivisesti "paremmalta kuulostava toisto" (esim. vaikkapa jollakin tekno-jumpsutuksella).

enpä tiedä. suosittelit kuitenkin Sennheiserin 650 kuulokkeita joka ovat kuitenkin vain 600 + subjektiivisesti hyvältä vaikuttavia tuunauksia taajuusvasteeseen (mm. minun makuuni himputisti liikaa bassoa joka varmasti sopisi siihen tekno-jumputukseen).

Sinänsä hintaluokassa 100-150 euroa, kuulokevalintaan voi hyvinkin vaikuttaa se, että minkätyyppiseen musiikkiin mikäkin kuuloke soveltuu - eli mitä kuuloke pystyy parhaiten toistamaan. Sanoisin kuitenkin, että hintaluokassa 300 euroa, ei kuulokkeissa enää ole mitään suurempia ongelmia minkääntyyppisellä materiaalilla.

no en kyllä pysty olemaan tästä yhtään samaa mieltä. kokemukseni mukaan hintaluokassa >300 euroa ainakin Sennheiserin, Beyerdynamicin, Denonin, Gradon, AKG:n, Ultarasonen ja Audio-Technican näkemys hyvästä äänestä voi olla kovastikin erilainen ja itse asiassa onkin.

Sinänsä fyysisesti isot avoimet kuulokkeet, kuten Sennheiser 650, ovat varsinaiseen kuunteluun yleisesti miellyttävämmät kuin pienet. Mutta kuulokkeiden istuvuus on tietysti kiinni omasta fysiologiasta ja tottumuksista.

hyvin istuvat IEM:t voivat olla hyvin mukavat nekin.

Sennheiserillä on muuten nykyään malli 380 Pro. Kerroin aiemmin, että mielestäni 280 Pro ei ole erityisen hyvä, mutta joidenkin arvioiden mukaan 380 Pro on huomattavasti parempi. Hinnaltaan se on käytännössä sama - riippuen enempi paikasta josta saa hankittua. Tämä on kokonaan suljettu malli, jos sellaisia haluaa. Suljetut ovat parempia, esim. lentokoneissa, mutta eivät kyllä sielläkään ihmeitä tee koska taustameteli on aivan liian kova miellyttävään kuunteluhetkeen - ainakin 280 Prolla.

itse asiassa, sen lisäksi että en oikeastaan pidä Sennheiserin kuulokkeista, minua ärsyttää vähän (Suomessa) vallalla oleva tapa hehkuttaa Sennheiserin malleja joita ei ole koskaan kuullutkaan. en nyt väitä, että sinä syyllistyisit siihen, mutta se tuppaa olemaan aika yleistä palstasta riippumatta.

joka tapauksessa kehottaisin kaikki kuulokkeiden hankkimista harkitsevaa kuuntelemaan kyisesiä kuulokkeita mahdollisuuksien mukaan itse. sillähän sen oman juttunsa löytää. suosituksia voi sitten käyttää jossain määrin rajaamaan niitä kuunneltavia malleja.

55
Kysymykseni on, miksi valokuvien siirto on niin vaikeaksi tehty?

otin juuri kuvat omasta kamerastani. kamera kiinni koneesee, kone kysyy automaattisesti tuodaanko kuvat, vastaan hyväksyvästi, kuvat tuodaan. miten tuon voisi tehdä merkittävästi helpommaksi? siten ettei tuomista kysyttäisi?

niin juu ja kokonaan kapseilla kirjoitettuja otsikoita yleensä paheksutaan...

56
Kuten otsikoin, pulmani on tämä ; .odg -kuvat pitäisi saada muutettua .jpg:ksi tai .tif:ksi ...miten?

valitsen OpenOffice.org Draw:ssa File → Export ja formaatiksi .JPEG tai .TIFF

Samalla kysyisin, että löytyykö Ubuntuun piirto-ohjelmaa, joka tekisi suoraan näitä kyseisiä tiedostomuotoja? Saisi olla lisäksi yksinkertainen (ja suomenkieli olisi plussaa).

jpg ja tiff ovat pikseligrafiikkaa ja piirto-ohjelmat käsittelevät objekteja vektoreina. tuo exporttaaminen täytyy tehdä jokaisessa piirto-ohjelmassa. toki kamat voi tehdä suoraan jollain pikseligrafiikan käsittelemiseen tarkoitetulla ohjelmalla kuten GIMP:llä, mutta se asettaa hommaan tiettyjä rajoituksia. piirto.-ohjelmista suosittelisin kuitenkin kokeilemaan OpenOffice.org Drawn sijaa Inkscapea.

57
Yleistä keskustelua / Vs: Kuulokesuosituksia?
« : 10.01.10 - klo:13.13 »
kuulokesuosituksia on vähän hankala antaa tietämättä kysyjän musiikkimakua (tai kuulokemakua). itse en esim. välitä Sennheiserin 650:stä pätkääkään, minusta Sennheiser 600 on selvästi parempi, vaikka sekään ei ole minun makuuni.

jos toisten unia haluaa olla häiritsemättä, niin luurien on syytä olla suljetut tai vähintään puoliavoimet. näin ollen en varmaan ottaisi Gradojakaan harkintaan, vaikka ulkomailta saisi kyseiseen hintahaarukkaan jopa 225i:t.

suljettuja/puoliavoimia ja kokeilemisen arvoisia kyseisestä hintahaarukasta löytyy ainakin AKG:n mallit K 240 MKII, K 271 MKII, K 242 HD ja K 272 HD, Beyerdynamicin DT770 ja DT990, Ultrasone PROline 650, Denon AH-D1001 sekä Audio-Technica ATH-A700 Art.

58
Ahaa, puhutkin C++:sta etkä C:stä! C:tä ei käsittääkseni ole muutettu millään lailla, mutta C++:aan on tullut nimiavaruuksiin liittyviä muutoksia.

jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin C:tä on kyllä muutettu hitusen. muutokset ovat kuitenkin olleet enimmäkseen lisäyksiä ja ovat enimmäkseen taaksepäin yhteensopivia. itse asiassa C-kieltä taidetaan olla päivittämässä edelleenkin. joka tapauksessa kääntäjä hanskaa kyllä ANSI C:n siinä missä C99:nkin.

C++:aan sen sijaan on tullut aika paljonkin uutta standardoinnin myötä. ei pelkästään nimiavaruuksiin liittyvää kamaa, mutta nuo nimiavaruudet ja otsikkotiedostojen nimimuutokset ovat varmaan se mihin ohjelmointi on tyssännyt, vaikka kyseiset muutokset itsessään ovat aika simppeleitä.

no joo, taisi mennä aika paljon aiheen vierestä.

59
Oho, mun mielestä dos on ihan järjettömän vakaa. Ei mitään hämminkiä.

juu, en kyllä itsekään muista dosin kanssa olleen vakausongelmia. mutta eipä dos nyt niin kamalasti tehnytkään. muistinhallinnan kanssa ongelmia kyllä oli ja virittelyä riitti ;)

60
Multimedia ja grafiikka / Vs: CD-rippaus ohjelma.
« : 13.12.09 - klo:15.58 »
Edit - Millä tahansa rippaatkin Linukassa mp3:ia, niin rippauksen tekee lame.

no ei. lame on pelkkä mp3 decoderi/encoderi. se ainoastaan pakkaa ripatun kappaleen mp3-muotoon. esim. flaciksi ripattaessa lamea ei käytetä lainkaan. encoderiksi lame on varsin hyvä valinta, mutta sillekin löytyy vaihtoehtoja.

itse rippaamiseenkin on monta eri vaihtoehtoa, mutta se paras ja oikea valinta on cdparanoia, jota tietysti monessa paikassa käytetään oletuksena.

Muuten, jos haluan polttaa flac-tiedostoistani täydellisen cd:n, olenko kusessa ilman .toc (tai .cue?) tiedostoja? Muutenhan niihin tulee biisien väleihin pieni tauko?

EDIT: ilmeisesti kunnollisella poltto-ohjelmalla voi polttaa flacin peräkkäin ilman taukoja, täytyykin testata itse

jos levy poltetaan track at once metodilla, kappaleiden väliin jää 2 sek pre-track gap. poltettaessa disc at oncena, tauon pituuden saa määritellä jokaiselle välille erikseen, jos softa sen sallii.

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 259