Mielestäni Ubuntua voi aivan yhtä hyvin käyttää serverinä, kuin Debianiakin, onhan Ubuntukin Debian-johdannainen. Ubuntu vaan menee hiukan edellä kehityksessä käyttäen Debianin testing-vaiheessa olevia paketteja. Varsinkin palvelinkäytössä tuo ero on mitätön. Ubuntusta voi ladata tai tilata myös erillisen palvelinversion, jos haluaa. Pienen palvelimen, kyllä pystyy rakentamaan vakioUbuntustakin, kaikki serverin paketithan ovat saatavilla samoista tietovarastoista. Varsinaisissa palvelinversioissa on kyllä pieniä painotuksia oletusasetuksissa ja oletusohjelmistovalikoimassa, jotka edesauttavat palvelintehtävien hoitoa.
Ubuntun kehityksessä on oma tiiminsä serveriversion kehitykseen, joten kysessä ei ole pelkkä kloonaus.
https://wiki.ubuntu.com/ServerTeam. Myös Mike Shuttleworth:in lausunnot antavat ymmärtää, että Canonical panostaa myös palvelinlinjaan. Tietysti Ubuntun tuttuus helpottaa myös Ubuntu-serverin käyttöönottoa, joskin Debian ei paljon poikkea mainitusta syystä.
Fedora on sitten aivan eri maailma, vähän niinkuin opettelisi ajamaan vasemmanpuolisessa liikenteessä eli ei mahdotonta, mutta teettää töitä, koska asioita tehdään eri tavalla ja eri työkaluilla.
Kaikilla homma varmasti onnistuu, kun perehtyy dokumentaatioon. Muista myös valita sopiva versio rautasi/tarpeittesi/osaamisesi mukaan. 32-bittiset i386-versiot toimivat melkein millä tahansa raudalla, muiden kanssa voi saada enemmän tehoja irti, mutta täytyy tietää, mitä tekee.
T:Jallu59
Olen täysin Ubuntu noobie, mutta kun CentOs ei jostain syystä tunnistanut hardware RAID-1 SCSI levypariani, latasin Ubuntu serverin ja nyt minulla on tässä parin tunnin tunkkaamisen jälkeen jo Lamppuservu päällä.
Aika hyvin etten sanoisi. En ennen ollut mikään Debian fani, mutta jos pysytään tässä palvelinpuolella niin helppo oli laittaa.
Ja täältä löytyy sitten ohjetta siinä määrin paljon että tosiaan palvelin on jo tuotannossa: ei ollut vaikea löytää ohjeet niihin juttuihin mitkä eroavat debian pohjaisissa koneissa RPM (CenTos, Fedora,Red Hat, Mandriva jne)koneisiin.