Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Ripa

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
41
Laitealue / Vs: Nettitikku ja katvealue
« : 31.10.13 - klo:07.14 »
Otin yhteyttä tuohon yritykseen:
"Aika hyvin pääsee alkuun tämän sivuston tarvikkeilla, laitteilla ja oppailla: http://www.3g-antennit.fi/"

Ja sain vastauksen. (lopussa)
Luulen, että tuolla kokoonpanolla kokeillaan.
Kiitos vinkeistä ja kommenteista.
Paketti tulee kaverille, jos se tuon hankkii niin kerron siten miten pelittää.

"Hei,

Huawei B593s on hyvä malli jatkuvaa käyttöä ajatellen, jäähdytysaukot takaavat, että sen kanssa ei ole lämpöongelmia kuten USB-mokkuloissa.
http://www.3g-antennit.fi/product/226/

Antenniksi sopii hyvin kaksoisantenni jolla saadaan molemmat antennipaikat hyödynnettyä:
http://www.3g-antennit.fi/product/257/

Kakkosantennia käytetään apuna modeemin sisäänrakennetussa älyssä virheenkorjaukseen ja se vaikuttaa yleensä sekä lataus- että lähetysnopeuteen 4G-verkossa. 3G-verkossa kahden antennin vaikutus ei ole yhtä huomattava yhteen antenniin verrattuna.

Ystävällisin terveisin,

Mikko Markkanen
3G-antennit.fi"

42
Laitealue / Nettitikku ja katvealue
« : 29.10.13 - klo:08.37 »
Nettitikku ja katvealue. (Vakituinen asunto, ei kesämökki)
Tietääkö joku, että onko olemassa nettitikkua, johon saisi ulkoisen antennin suoraa kiinni?
Kiinteä netti ei ole vaihtoehto, koska piuhaa ei ole, eikä saa kohtuullisella rahalla.
Nettitikku toimii erittäin huonosti. Operaattoreita on vaihdettu huonoin menestyksin.
Kännykän kautta yhteys toimii paremmin (outoa), mutta joskus jonkin sivun (esim. pankki) avautuminen voi kestää jopa 10 minuuttia. Mistä apua?

Edit: Myös erillinen Router ja siihensopiva antenni olisi varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksena ethernet liitäntä, jotta laitteen voi sijoitella vapaammin.

44
Kauhistus / Apua!!

Lainaus
Ikävä kyllä olet itse maahantuoja silloin kun "HalvatHinnat" ei olekaan suomalaisesta nimestään ja  ".fi" loppuisesta webbiosoitteestaan huolimatta Suomessa sijaitseva vaan toimii Hong Kong: ssa.
Sain jo vastauksen TUKES: sta jossa todettiin nuo samat asiat.

Nyt on pakko myöntää että olen elänyt täydellisissä "pilvininnoissa" sinisten ajatusteni kanssa.
Olen nimittäin jotenkin uskotellut itselleni, että FI tunnuksen saa vain suomalainen yritys, yhteisö tai henkilö.

Kävin tuolla Viestintäviraston / Ficoran sivuolla ja kauhistus mitä havaitsin.
Tunnuksen hallinnoinnista vastaa Ficora, mutta tuo FI- pääte kaiketikin myönnetään aivan kaikille, jotka sitä vain viitsii hakea. Siis tuo FI- pääte ei takaa, tai tarkoita käytännössä yhtäänmitään, moniko kuluttaja mahtaa tietää asian?
Minun olisi pitänyt tietää mutta asia tuli kyllä minulle "täysin puuntakaa esille".

Onko todella niin jotta tuo FI- pääte myönnetää kenelle, tai millaiselle (minkämaalaiselle) organisaatiolle tahansa?

45
Lainaus
Tein uuden RMA pyynnön mutta tein myös ilmoituksen TUKES: lle vaarallisesta laitteesta.  Verkkojännitteet läpi toisiopuolelle on aika vaarallinen asia, sitä ei huomaa ellei liitä tuota syöttämään sähköä jollekin laitteelle joka on maadoitettu (tai ellei sitten itse saa sähköiskua tuosta).

Itse olen ollut kanssa joskus myös yhteydessä tonne TUKES:iin viallisen laitteen takia.
Varsin asiallista palautetta oen saanut, harmi vain että virastolla on varsin rajalliset resurssit ja kaikkiin tapauksiin ei yksinkertaisesti riitä "paukut".

Kannatsisi ehkä soitella sinne TUKS:iin ja sopis viallisen laitteen lähettämisestä sinne, varsinkin kun tuota vaarallista laitetta on yhä myynnissä.

Oliko muuten tuossa laitteessa jokin hyväksymismerkintä, vähimmisään hän siitä pitäisi löytya ainakin CE- merkint.

Jos laitteesta puuttu jopa tuo CE- merkintä saatta se hieman lisätä valvovan viranomaisen kiinnostusta.

46

Sähkölämmitteinen omakotitao, jossa jonkin vaiheen pääsulake palaa joskus kovilla pakkasilla
(ylikuormaa jollain vaiheella)


Jonkin vaiheen? Taululta/kaapista selviää minkä vaiheen, ja samalla selviää, mitä sille vaiheelle on kytketty, jos sähkömies on laput laittanut sulakkeiden alle. Sähkäri vain siirtämään joku kuorma toiselle vaiheelle. Tarkkana kannattaa olla esim. pesukoneen ja astianpesukoneen kanssa, etteivät ole samalla vaiheella. Ei kai tähän PC:ä tarvita. Kotonakin pätki yksi vaihe, ja jäljet johtivat päätaululle ulkona, jossa hapettunut sulakekannen kierre oli syyllinen.

Omalla kohdallani tuota ongelmaa ei ole.
Pääsulake on palanu 2 parikertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Minusta menee normi "kulumisen" piikkiin.

Muutamassa sähkölämmiteisessä tuttavan talossa kyllä.
Kun lämmitys hoidetaan pääosin massavaraajin a 2500W tai 3550W
Kun yhdessä vaiheessa on pakostakin pari varaajaa ei paljon reserviä jää.
Kun talossa on viellä lämminvesivaraaja 3000W ja pikalämmonlostolle 3000 + 6000W.

Ei tarvi kummoista lisätehoa jollekkin vaiheele, kun pääsulake palaa.
Tossa ei kuorman siirto vaiheelta toiselle auta, pelkästään pahentaa tilannetta.

Vaihtoehtoja on kolme:
1 kärsiä nykytilanteesta
2 rakentaa fiksu kuormanohjaua (pudottaa massavaraajia pois, kun vaiheen kuormitus kasvaa)
3 sitten se sähköyhtion tarjoama ratkaisu. Isommat päävarokkeet sillä homma hoituu.

Arvatkaas millä sähköyhtiö perusteli ratkaisumalliaan?
"Koska meillä ei ole tarjota kuluttajile mittaria, josta saa reaaliaikaisen kulutustiedon ulos ei ole muuta vaihtoehtoa, kun suurentaa päävarokkeita"

Juu suurempi päävaroke tarkoittaa myös suurempaa kuukausimaksua, ja useassa tapauksessa myös koko mittauskeskuksen vaihtoa.

47
Kiitos tiedosta. Vähän oli pelättävissäkin ettei noin edullisessa laitteessa hirveästi ominaisuuksia ole.

Niimpä, samaa arvelin itse.
Hiukan harmittaa, kun laitteessa on fiksusti tehty elektroniikka ja sitten koko paketti on pilattu huonolla softalla.
Miten paljon olisi nostanut laitteen valmistuskustannuksia, jos olisi tehty älykäämpi softa.

Laite kyllä mittaa kaikkien vaiheiden tehon (virran) erikseen osaa summata osatehot yhteen, mutta niin paljon "älyä" ohjelmaan ei ole saatu mahtumaan, että myös nyo summaamattomat osathot saisi ulos.

Jos ei nyt näytölle, niin luulisi että edes tuosta PC- liitännästä.

Pahimmasa tapauksessa nuo osatehot jopa siirretään lähettimeltä keskusyksikköön ja kokonaisuus "pilataan" vasta tuolla näyttöyksikössä huonolla softalla.

Elektroniikka ei olisi tarvinnut mitenkään muuttaa, joten valmistuskustannukset ei olisi mietnkään muuttuneet (nousseet).

48
Kysely mittarista:
http://www.clasohlson.com/fi/Pr364500000/Pr364500000

Laitoin aiheesta kyselyn tuonne ClashOlsonin sivulle, katsotaan mitä vastaavat.

Voisitko laittaa tänne forumille sen vastausviestin kun sen saat?
Ei tarvitse spämmätä niiden aspaa näin samoilla kysymyksillä :D

Toki laitan.
Kysymys ja vastaus toivottavati löytyy myös tuolta toimittajan sivulta (clas ohlson)

Esitetty kysymys:

Eroitteleeko mittari eri vaiheiden kulutukset?

Saako mittarista PC:lle tiedon eri vaiheiden kulutuksista,
vai pelkästään kaikkien vaiheiden summatun kokonaiskulutuksen?

Tarkoituksena on seurata ninenomaan eri vaiheiden kulutusta erikseen.

Sähkölämmitteinen omakotitao, jossa jonkin vaiheen pääsulake palaa joskus kovilla pakkasilla
(ylikuormaa jollain vaiheella)


Ja vastaus:


Mittari ei erottele eri vaiheiden kulutuksia.
PC:lle saa ainoastaan kokonaiskulutuksen.

Asiakaspalvelu

49
Jos joku sattuisi oleman kiinnostunut noista mikrosuorittimista niin, tässä ketju, jossa jotain juttua aihesta.

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42710.0

Jos mikrosuorittimen ohjemointi kiinnosta niin "Starreri setin" saa noin satasella.
(Mikrosuoritin, ohjelmointilaite ja kaikki tarvittavat ohjelmat (ohjelat ilmaisia)

Kun valitsee ohjelmointiympäristöä kannatta tarkistaa että omat (valitut) mikrouorittimen ohjelmointilaittet toimii valittujen ohjelmistojen kanssa.
(Klooni ohjelmointi laitteet toimii usein vain Atmel Studin kanssa joiden versionumero alka 4.x)

Suosittelen Atmeli uusinta studiota.
Silloin joutuu tosin käyttämään Atmelin omaa ohjelmointilaitetta.
Hinta on melkei sama, kuin klooneilla mutta...
Atmelin oma ohjelmointilaite ei sovi esim Olimexin tuotteisiin suoran, vaan joudut rakentamaan pikku adapterin.

Tuossa ketjussa on ohjeet ja kuvat trvittavasta adapterista.
(kuvat näkyy vain kun olet kirjautunut)



50
S0- liitäntä ja tehon laskeminen.

Tarkan (siis todella tarkan) hetkellisen tehon saa laskettua tuosta S0 liitännästä seuraavasti

(3600 / imp) / imp/kWh
Jossa 3600 on sekunteja tunnissa.
Imp on yhden impulssin kesto (nousevasta reunasta – nousevaan reunaan)
imp/kWh on mittarin vakio, montako impulssia yhtä kWh tuntia kohden.
Tulos yksikkö on kWh

Jos tuon homman meinaa tehdä jollain mikrosuoittimella pitänee kaavaa hieman ”modata”

Syy:
Oletusmittari 1000 imp/kWh, jolloin seuraavilla kulutuksilla pulssin kestot olisi.
1W kulutus 3600 sek (siis yksi pulssi tunnissa) pienempiä tehoja mittari tuskin pystyy mittamaan.
1kW kulutus   3,6 s.
10 kW kulutus 0,36s.
30 kW kulutus 0,12s (30 kW on 10 kW / vaihe = noin 42A vaihevirta.
Tuo 42A vaihevirta on hetkellisenä hyvinkin mahdollinen 3 x 25A liittymässä.

Mutta siihen kaavan ”modaamiseen” jos tuon homman aikoo tehdä Arduino sarjan tuotteilla, tai jollain muulla vastaavalla Atmen AVR- sarjan suorittimella kannatta huomata, ettei suorittimessa ole erillistä liukuluku yksikköä. Pulssin pituus vaihtelee suuresti alkaen 3600 sek ja lyhimmillään vain noin 0,1 sek.

Jotta suoritin selviäisi hommasta kannattaa laskettavat luvut laventaa sopivasti. Kertomalla 3600 ja impulssin kesto esimerkiksi 1000, tai vaikka 10 000. Luvit mahtuvat silti vielä 32 bit rekisteriin ja laskenta voidaan silloin tehdä riittävällä tarkkuudella kokonaislukuina.

Pulssin keston mittaaminen (AVR mikrosuorittimet) noissa mikrosuorittimissa on erillinen ”rautalaskuri”, joka toimii täysin ohjelmistosta riippumatta ja on siten täysin vapaa ohjelmiston viiveistä, parantaa mittatarkkuutta.

Tuolle rautalaskurille tuodaan suorittimen kiteeltä kellopulssi suorittimessa olevan ohjelmoitavan esijakajan kautta, jotta saadaan sopiva kellopulssi mitta kWh-pulssin pituuden laskemiseen.

kWh- mittarin pulssilla aiheutetaan keskeytys (INT0) joka lukee laskurin ja sen jälkeen nollaa laskurin.
Näin meillä on tarkka pulssin kesto (mitä lie aikana, johtuen kiteen taajuudesta ja valitusta esijakajan asetuksesta) sitten tuo mitälie aikayksikkö muutetaan sekunneiksi (tai millisekunneiksi) ja lasketaan teho tuon kaavan mukaisesti.

Jos haluaa vimpanpäälle ohjelman kannatta seurata ettei kulutuksen ollessa nolla laskuri pyörähdä ympäri, jolloin tule vikalukemia. Tätä voi tietenkin seurata laskurin ylivuotobitillä ja näin estää virhelukemat.
 
Jos haluttu teho halutaan esittää vaikka suorittimen LCD- näytöllä tarvitaan pikku viive, sillä LCD- näyttöä ei voi päivittä, kuin noin 0,5 - 1 sekunnin välein, muuten näyttä sekoaa (LCD- näyttö on hidas).

Oma valintani mikrosuorittimeksi oli
Olimx AVR-MT128 www.olimex.com >>AVR >> Development Boards
(suomessa myy Atomia Oy)

Ja sitten tarvittava kWh- mittari omaan projektiin (3 kpl) http://www.slaper.be/jpg/EM10DINDS.pdf

Jouduin käyttämään useampaa yksivaiheista mittaria johtuen ”omituisesta” kohteesta.
Mittarit tuli matkailuautoon ja kun auto voidaan kytkeä sähköverkkoon 1- 3 tavallisella ”töpselillä” eli 1 x16A liitännällä ei kolmivaihemittaria voinut käyttää, koska kun pistotulpan ”törkkää” seinään ei ole mitään havaintoa siitä missä piuhassa se nolla on.

Siksi koko projekti rakennettiin siten että auton sähköistys on tehty kolmena täysin erillisenä yksivaiheryhmänä, joita voidaan tarvittaessa yhdistellä. Näin tuon nollajohdon ”vaeltelu / muuttuminen” ei haitta mitään.

Omassa projektissani lasketaan kyllä myös tuo kulutettu teho, muuta tärkeämpää oli seurata vaihevirtaa ja ohjata kuormia sen mukaan. Pikku esimerkki esimerkiksi akkulaturi ottaa verkosta tehoa noin 1,4kW kun akut on tyhjät, joten aika merkittävä kulutus jo tämäkin. (Akut 6 kpl 12V / 210AH)

Tuonne mikrosuorittimeen voi sitten tehdä sopivankokoisen taulukon ja lukea mitta-arvot sitten haluttaessa PC:lle tuon sarjaportin kautta, tai laittaa mikrosuoritin ”syöttämään” dataa jatkuvasti, oli PC sitten päällä, tai ei. Nämä nyt sitten on niitä makuasioita mitä kukin haluaa.

51
Lainaus
Tämä ei pidä paikkaansa silloin kun sulatusjakso alkaa. Teho putoaa hetkeksi lähelle nollaa.
Tämän hetken havaitsemista halusin tehdä mutta eihän se oikein näillä S0-liitäntäisillä onnistu.

Miten pieni se sulatusjakson teho on?

Kyllä tuosta S0 liitännäst saa aina kahden pullisin välisen tarkan tehon.
Tosin silloin mittausjakson pituus vaihteee.
Voihan softan laittaa mittaamaan kahden pulssin välistä aikaa (tehoa) ja sitten mitatun tehon lisäksi ilmoittaa mittausjakson pituuden.

Mittausjakso muodosuu "pitkäksi" yli 2 min vain alle 30W tehoilla.
Tehon kasvaessa mittausjakso lyhenee, kuten itsekkin totesit.

Tuo Andruit muuten käyttää sama suoritinta, kuin Olimex AVR-MT128.
Andruidiin voi softaa tehdä muilla, kuin sen omilla softatyökaluilla.

52
Eiköhän melkein kaikki nykyiset kWh- mittarit ole mikroruoritin pohjaisia.

Laitteita lienee monentasoisia, ongelma on useinkin se ettei olkeasti laitteista saa tarkkoja tietoja.

Ei paljon hyödytä tieto että laitteessa on joku sarjaportti (RS232, tai muu) jos ei ole mitään tietoa millaista käskyrakennetta kyseinen sarjaväylä käyttää.

Miten kysyt mittarilta jännitteen, virran tai tehon, jos et tiedä tarvittavaa käskyä?
Noita tietoja aniharvoin kerrotaan missään.

Olen asentanut muutamiin tellisuus kWh- mittareihin erillisen tiedonsirtokortin.
Juu kortit on halpoja (alle 100€) mutta mitään tietoa siitä miten korttia käytetään (tarvittavat käskyt) ei saa.

Piti ostaa valmistajan ohjelmisto (luokkaa 1 000) jotta korttista saa tiedot ulos ja sittenkin vain valmistajan ohjelmaan.

Mitään tietoa ei ohjelman mukana tullut mitä dataa väylällä liikkuu.
Tuon tiedon olisi sitten saanut kehityspaketissa (hiltaluokka 10 000€)
Onneksi kiinteistövalvonta ohjelmiston toimittajalla oli valmis "ohjelmistopalikka" tuotavarten.

Kyllä nyky suorittimella varustettu mittari pystyynee varmaankin antamaan kaikki mittaparametsit ulos vaikka joka sekuntti.
- 3 x vaihevirta
- 3 x vaihejännite
- 3 x vaiheteho

Lisäksi paremmasta mittarista saa tietoja loistehoista, verkon säröistä harmoonisista yms.
Eli kerralla luettavaia mittaparametrejä tulee helposti kymmeniä

Mihin tietokantaan meinaat tallentaa ne ja millä analysoida. Tuo tallentaminen ja analysointi taitaa tulla ensimmäisenä isona ongelmana vastaan tieojen hyödyntämisessä.

Laske minkäkokoiseksi tietokanta kasvaa vuodessa.
Jota tietojen alalysonnin voisi tehdä jotnkin järkeväst ilmalämpöpumpun kohdalla tarvitset isäksi

- muutaman sisälämpötilan
- ulkolämpötlan
- tuulen suunnan
- tuulen nopeuden
- mielellään myös ilmanpainee
- ilmankostuden


53
Vielä tuosta S0 liitännästä ja tehon seurannasta:

Tehdään joukko oletuksia:
- Mittari antaa 1000 imp / kWh
- ilmalämpöpumpun kulutus on aina yli 30w/h, jos se on päällä.
- seutaraan tarkka kulutusta 2 min välein.

Tehdän ohjelma joka käynnistää mittauksen joka toinen minuutti.
-  Odotetaan pulssi ja käynnistetään laskuri, kun tulee seuraava pulssi pysäytetään laskuri.
- Lasketaan kahden pulssin välinn aika. = kulutus watteina

Ohjelma on juuri niin tarkka, kun ajanotto susteemi on.
Koska PC ei ole lähellekkään reaaliaikain järjestelmä on aika mitattava jollain muulla laitteistolla.

Esin Olimex AVR-MT128 (34€)
Näin saat tarkan kulutustiedon 2 min välein (siis todellatarkan, tarkkus riippu nyt kWh- mittarista)
tuo samaine Olimexin mokkula osaa sitten laskea myös tuntikulutuksen.
- Laittessa on ihan perus RS232 väylä tiedonsiirtoa varten. (Oikeasti laitteesa on 2 sarjaväylää)
- 2 x 16 merkin näyttö
- 5 nainonappia joilla voi tehdä kaikkea kivaa ja lisäksi rele jolla voi ohjata jotain, jos haluaa.
- lisäksi laittessa on 4 kpl AD- muuntimia mihin voi kytkä sisä ja ulkolämpöantureita
- Dallas 1-Wireväylä, johon saa melkein mitävaan releitä, lämpöantureita yms.


54

Tuo S0 liitäntä (S0 on tyhmä pulssilähtö) on oikeastaan fiksu.
Jos ei tule pulsseja, niin se ei oikeastaan haitta, sillä silloin tiedetään että kulutus on alhainen, joten ei väliä.


Ei vaan S0 on tyhmä liitäntä. Olen käyttänyt sitä ilmalämpöpumpun tehon seurantaan. Pienimmät tehot on alle 100 W ja nekin kiinnostaa.

Fiksu olisi sellainen mittari joka antaa teholukeman digitaalisesta portista esim. 5 s välein riippumatta
siitä onko teho pieni vai iso.

Tuo on tietenkin kiinni siitä, mitä tuolla tiedolla aikoo tehdä.
Jos tietoa käytetään tehonohjaukseen, kuormantasaukseen on tuo S0 riitävän fiksu.

Jos haluaa seurata pieniä kulutuksia (esim ilmalämpäpumppu) ei se onnistu pelkästän kiinteisön päämittarista, sillä siinnä on mukana muukin kulutus.

Kun kuitenkin joutuu hankkimaan erillisen mittarin niin hankkii sitten sellaisen jossa tuo pulssisuhde on vaikka 1000 imp / kWh. Silloin 100 W kuormalla saa 100 imp/ h eli moin 1 imp /min (36sek).

Jos tiedot tallentaa tietokantaan 10 min välein silloin pienelläkin kuormalla saa 17 pulssia mittausjaksoa kohden.
Virhe mittausjaksoa kohden on siis maks 100/17 = ~6% / mittajakso.

Tuo virhe poistuu pitemmällä mittausjaksolla / ajalla tai suuremmalla kuormalla.
(se "kadonnut" pulssin osa tulee seuraavaan 10 min mittajaksoon, joten huomioidaan kyllä kokonaiskulutuksessa.)

Vuorokauden kulutuksessa tilastollinen virhe on jo paljon pienempi, kuin mittarin takkuus.
Joten ei minusta haittaa.

Edit:
Kun kuitenkin joutuu hankkimaan se mittarin, niin silloin tietenkin on tuohontarkoitukseen järkevää hankkia tuollainen sarjaportilla (RS232 tai RS422, 485) varustettu mittari kuten itsekkin ehdoitit josta saa tiedon niin usein ulos kuin viitsii lukea, vaikka joka sekuntti .


55
Noita kehittelyprojekteihin sopivia 3-vaihe kWh-mittareita näyttäisi olevan erilaisilla sisäänrakennetuilla dataliitännöillä. Eikä aina hirveän kalliitakaan ainakaan Kiinassa (löytyy useita valmistajia/malleja)
Väittävät tarkkuudeksi 1 % ja tuossa näyttäisi olevan RS-485 datalähtö.

Hyvä että tekivät fiksumman liitännän kuin S0 mutta softan harrastamista tarvii myös tuo RS-485. Joku yksinkertainen ohjelma pitää itse koodata liittyvään laitteeseen. Eikä ainakaan minulla löydy mistään purkista suoraan RS-485 liitäntää joten HW rakenteluakin tarvittaisi.

S0 liitännän pulssit voi lukea helposti Arduinon tms. INT nastan kautta ja muuttaa teholukemiksi.

Markkinoilla on paljon Arduino kortteja joissa sarjalähtö on TTL- tasoinen (5V, ei käy sellaisenaan edes perus PC:lle).
Tuohon perään kun liittää MAX1487 piirin niin siinnä on sitten tarvittava sarjaliitäntä (RS422, RS485)

Lainaus
RS-485 liitännästä kiinnostaa onko siinä tehotieto tarjolla yhtä kehnosti kuin S0-liitännässä. Ongelmahan on se että "lukeman" saa usein kun teho on iso. Mutta kun teho on pieni, S0 ei anna pitkään aikaan yhtään pulssia ja tehoakaan ei voi laskea.  Se on luonteeltaan energiamittari, ei tehomittari.

Sen sijaan pistorasiaan laitettavat halvat 1-vaihe mittarit toimivat periaatteessa paremmin. Ne näyttävät tasaiseen tahtiin ( noin 5 s) teholukemia myös pienillä tehoilla. Harmi vain kun niissä ei ole mitään sähköistä liitäntää.


Edellisessä kWh- mittarissa liitäntä oli 1000 imp / kWh,
nykyisessä Televent mittarissa 100 imp / kWh
Pieni taulukko miten pulsseja tulee eri kulutuksilla: (100 imp / kWh)

Kulutus       imp/h   Imp väli sek
1   w      0,1            36000
10   w      1               3600
100   w      10              360
1000 w      100            36
10000 w  1000            3,6
15000w   1500               2,4

Pahoittelen en jaksanut tehdä "oikeata taulukkoa"

Jos kulutus on vaikka 200W (pakkasvahti, tai vesijohdon sulanapito) saa impulssin joka 5 min.
Jos kulutus on 15 000 W saa impulsin 2,4 sek välein

Tuo 15 000 wattia vastaisi kolmivaiheisessa liitännässä noin 21- 22A vaihevirtaa.
Tuo 3 x 25A lienee yleisin liitäntä sähköverkkoon.

Tuo S0 liitäntä (S0 on tyhmä pulssilähtö) on oikeastaan fiksu.
Jos ei tule pulsseja, niin se ei oikeastaan haitta, sillä silloin tiedetään että kulutus on alhainen, joten ei väliä.

Heti kun kulutus nousee alka pulsseja tulla.
Jos pulsseja tulee harvemmin kun 3 min välei (mittarissa jossa 100 imp / kWh) on jotain pahasti pielessä.
Sillä silloin kulutus on jostain syystä liian alhainen.

Mittarilla jossa 1000 imp /kWh tuo aika on sitten vain 18 sek 200 W kuormalla.

56
RS 422 ja RS845

Ei minullakssa ole "Läppärissä" edes RS232 liitäntää, sen olen hankkinut ulkoisella mokkulalla, joka liitetä USB -väylään.

Samallaisia mokkuloita saa siten, etää lähtö on joko RS422 tai RS485 (joissain malleissa valittavissa)
Sitten on mokkuloita, jotka muuttaa RS232 liitännän joko RS485 tai RS422 liitännäksi.

Kaikki nuo edellämainitut on ihan tavallisia sarjaväyliä. Ainut ero niissä on väylässä (piuhassa) käytetyt jännitetasot.
Kaikkien ohjaaminen / ohjelmointi on siis ihan samanlaista.

Miksi on sitten joku ihmeen RS422 tai RS485 väylä.
Niiden sähköinen toteutustapa on paljon fiksumi jolloin
- saavutetaan suurempia tiedonsiirtetäisyyksiä (jopa 1 200 metriä)
- saavutetaa suurempia tiedonsiirtonopeuksia
- väylä ei ole niin herkkä ulkoisille häiriöille ( johtuen fiksummasta toteutuksesta)
- samaan väylään voidaan liittä useita laitteita (antureita, mittareita) riipuen toteutuksesta 32 tai jopa 128 laitetta

Edit:
Jos RS422, RS485 väylän ohjelmointi tuntuu vaikealta, tee ohjelmisto käyttämän tavalliata sarjaporttia
( eli COM1:eli RS232) ja hanki muunnin (mokkuka) joka muuttaa RS232 jännitetasot joko RS422 tai RS 485 muotoisiksi.

57
Lainaus
Jo 5 ampeerin kuormalla 15 voltin vaihtelu tekisi mittaukseen epätarkkuutta 75W verran.

Tuo 15V jänniteen vaihtelu ei oikein kuulosta hyvältä!
Meillä jännitten vaihtelu on vain muutamia voltteja siis alle 5V, ja tuo 5V vaihtelu ei todellisessa kuormanohjauksessa haittaa.
Kun laskee miten suuren virheen tuo 5V vaihtelu tekee vaikka 25A kuormassa huomaa, ettei tulos ole merkittävä kuormanohjaussovelluksessa.
Siis jos tarkoitus on estää päävarokkeiden palaminen ylikuorman takia.

Edit
Meillä nyt jännite on 232V
Siis maksimikuorma yhdessä vaiheessa on 232V x 25A =5 800W
Viiden voltin jännittenaleenema tekisi virtaan virhettä alle 0,6A, joka ei ole tällaisessa sovelluksessa merkittävä.

Katso gG sulakkeen laukeamiskäyrä.
(gG - sulake on tavallinen tulppasulake, mitä käytetään talon päävarokkeina.)

58
P=U*I ohmisella kuormalla. Induktiivisella tai kapasitiivisella kuormalla tuo hieman mutkistuu mutta se ei oikeastaan liene kovin tärkeää ratkaisun kannalta.  Sopivalla raudalla saa rakennettua yhtä tarkan tai halutessaan tarkemmankin mittauksen kuin mitä energiayhtiö käyttää.  Ohjelma tuolle on oma lukunsa ellei sitten viihteekseen kirjoittele tuolle oman ohjelman.

Omaa taloa ajatellen hassua ja takanurista on toki tarve rakentaa perässä oma jälkimittaus kun tiedot olisivat energiayhtiön mittarissa valmiina ja hieman arvokkaampi mittarimalli voisi antaa nuo vielä paikallisesti ulos tietokoneelle helpossa muodossa.

Juuri näin!

Todellisessa kulutuspisteessä ei virta ja jännite juurika ole samanvaiheista vaan vita "kulkee" jännitteen edellä, tai jäljessä riippuen siitä onko kuorma induktiivista, tai kapasitiivistä.

Simppelissä kuormanohjauksessa tuota ei tarvitsisi huomioida ja silloin jo nuo kolme LEDI:ä olisi riittävä tieto vaihekohtaisesta kuormasta / virrasta.
Juu juttu hiukan mutkistuu, sillä mittari ilmoittaa vain tehon.

Teho taas on riippuvainen virran ja jänniitteestä. Koska suomessa verkkojännitteen vaihtelut on hyvin pieniä riittävään tarkkuuteen päästän mittaamalla verkkojännite kulutuspisteessä ja oletamalla sen aina olevan vakio.

Tämän voi helposti todeta vaikka Excel mallilla johon laitta erillaisia testiarvoja.
Muutaman voltin verkkojännitteen muutos ei oleellisesti vaikuta kuormanohjaussovelluksessa mitenkään.
Jos haluaa niin ainahan voi mitata oikeasti vaiheiden verkkojännitteen ja otta sen huomioon laskentamallissa.
(Jännite on paljon helpompi mitata, kuin virta)  

59
Lasketpa miten tahansa nuo kaksi lisälediä nostaisi mittarin valmistuskustnnuksia alle 0,50€ / mittari.

Liian halpaa, liian helppoa ja liian tehokas tapa hoitaa kaikki asiat kuntoon.

Kai tuohon hieman enemmän elektroniikkaa ja työtä menisi, kuin 0,50€.

Maailma ei tällaiseen säästämiseen ole vielä valmis koska sähkö on erittäin halpaa nykyisin, sitä on varaa haaskata vaikka puitten ja seinien valaisuun tai kasvattaa talvella tomaatteja täällä pimeässä pohjolassa.

Hiean yksinkertaistettuna juttu menee näin:

Kolivaiheisessa tehonmittauksessa mitataan kunkin vaiheen jännite ja virta erikseen ja lasketaan sitten yhden vaiheen teho.
P = U x I

Sama sitten tehdään kaikille vaiheille.
Sitten vaan lasketaan tehot yhteen ja siinnä on sitten kokonaiskulutus aikayksikköäkohden.

Tuo kaikki on jo tuossa nykyisessä kolivaiheisessa kWh- mittarissa.

Ainut juttu on että vain tuo summattu (kolmivaiheinen) teho ilmoitetaan ulos joko pulssilähdöllä tai LEDillä tai molemilla.

Nyt tarvitsisi lisätä vain ne pari lediä ja tuoda kuknin vaiheen teho erikseen LEDeille ennen summausta.
Mitää lisä elekrroniikka ei mittariin tarvita (paitsi kaksi LEDIä ja niiden etuvastukset) noiden lisä komponenttien kustannus todellakin on reilusti alle 0,50€ / mittari.

Mittarissa on jo makro / aliohjelma joka osaa vilkuttaa sitä lediä, nyt vain pitäis löytä niin "osaava" ohjelmoija joka osaisi kutsua tuota makroa / aliohjelmaa erikseen kunkinvaiheen kohdalla. Ei liene vaikeaa, mitä luulette?

Minä tein tuon oman sovelukseni AVR mikrosuorittimella.
En tiedä mitä suoritinta mittarinvalmistajat käyttää, mutta tuskin sillä on isosti väliä eiköhän niitä kaikkia ohjelmoida kutakuinkin samoilla ohjemointilielillä?

60
Se, ettei jakeluverkon haltija ole kovin kiinnostunut antamaan mahdollisuutta reaaliaikaiseen tiedon lukuun, saattaa johtua nykyisten laitteiden keskeneräisyydestä. Vaikka suurin osa etäluettavista mittareista toimii ihan kunnolla, on myös paljon niitä kulutuspaikkoja joista nykytekniikalla informaation kulku pätkii tai ei toimi lainkaan. Energian laskuttamisen kannalta se ei ole iso ongelma. Ellei mittari lähetä tietoa, sitä voidaan pyytää siltä toistuvasti, kunnes se sen antaa ja kirjoittaa sitten lasku.

Kun sitten tilanne onkin se, että kuluttaja haluaa graafia, johon tietoa tulee tasaisella syötöllä, tarvitaan 100% toimiva yhteys. Ellei sitä tulekaan, antaa kriittinen kuluttaja kitkerää palautetta ja verkonhaltija joutuu laittamaan rahaa tilanteen korjaamiseen, kun on kerran luvannut palvelun toimittaa.

Jos tällainen palvelu olisi ilmainen ja jokamiehen kotikoneella netin kautta helposti käytettävissä, niitä käyttäjiä olisi varmasti jo niin paljon vaikka vain "ihan muuten vaan", että vikatilanteista reklamoijiakin olisi runsaasti. Ajatellaanpa kaikkia sähköistettyjä kesämökkejä ja niiden sähkönkulutuksen valvonnasta kiinnostuneita, heitä olisi satoja tuhansia.

Enpä tiedä, mahtaakohan etäluettava mittari antaa verkonhaltijallekaan vaihekohtaista tietoa, vaan ainoastaan summan. Pitääpä kysyä.

Tietysti asian voi toteuttaa myös noin, mutta sitten saatu data ei ole enään reaaliailaista. Datan saannissa on minuuttien, tai kymmenien minuuttien viive ja silloin saatu data ei enään sovellu kuoran ohjaukseen.

Asian voi hoitaa paljon helpommin:
Lisätään kWh- mittariin vain pari LEDIä (yksihän siellä jo on), siis yksi kullekkin vaiheelle.
Tästä saa sitten suoraan kunkin vaiheen kulutuksen erikseen.
Koska teho on P = U x I saa vaihe virran laskettua riittävän tarkasti kaavasta I=P/U.

Asia ei ole uusi, eikä  mitenkään edes erityisen innovaatinen.
Samalla tuo ratkaisu poista sähköyhtiön pelon siitä minkälaisia laitteita kuluttaja liittä mittariin, koska minkäänlaist sähköistä yhteyttä mittariin ei ole. Luetaan pelkästään LEDien "vilkahduksia".

Olen ollut asiantiioilta yhteydessä mittarien valistajiin esierkiksi Enermet (nykyinen Landis&Gyr)
Ei saanut paljon vastakaikua. Asiakkaat, siis sähköyhtit ei halua kWh- mittareita, joista saisi tiedon näin helposti ulos.

Lasketpa miten tahansa nuo kaksi lisälediä nostaisi mittarin valmistuskustnnuksia alle 0,50€ / mittari.

Liian halpaa, liian helppoa ja liian tehokas tapa hoitaa kaikki asiat kuntoon.

 

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10