Viestit

21

Yleistä keskustelua / Vs: Helsingissä ei osata käyttää OOo:ta -> siirtyvät MS Officeen

« : 30.12.13 - klo:15.45 »

Pikku kysely?

Te kaikki MS Officen hehkuttajat kertokaa minulle, miten on kun kotona on vaikka neljä konetta ja kaikissa MS Office, niin kuinka monessa koneessa on se Microsoftin lisenssi ja kuinka monessa on origilal los piratos lisenssi?

Mulla on kannettavassa ihan laillinen MS office ja itse maksettu (käytän töissä).
Kotikoneelle olen löytänyt vaihtoehtoisen toimistopaketin ja hyvin olen sillä vuosia pärjäillyt.

22

Yleistä keskustelua / Vs: Valtiot / virastot / yhteisöt jotka siirtyvät käyttämään Linuxia

« : 18.12.13 - klo:12.31 »

Pitäisiköhän nämä kaikki aiheet joissa kerrotaan maan/yrityksen/yhdistyksen siirtyvän Linuxiin vindousdistavindoussista yhdyhdistää yhdeksi aiheeksi ?

Tuo oli hyvä idea!!
Joku hyvä ja kuvaava aihe / otsikko pitäisi keksiä.
Nämä mun pari viestiä saa heti siirtää uuden aiheen alle.

Kiitokset jo etukäteen
Ripa

23

Yleistä keskustelua / Vs: Valtiot / virastot / yhteisöt jotka siirtyvät käyttämään Linuxia

« : 18.12.13 - klo:11.25 »

Etelä-Korean XP-ratkaisu: harkitsee siirtymistä Ubuntuun

Näin kertoo Tietoviikko
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/etelakorean+xpratkaisu+harkitsee+siirtymista+ubuntuun/a954907

Pidetään peukkuja

24

Yleistä keskustelua / Vs: Valtiot / virastot / yhteisöt jotka siirtyvät käyttämään Linuxia

« : 16.12.13 - klo:12.18 »

München siirtyi Linuxiin, säästi miljoonan poikineen

Näin kertoo ITviikko
http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/12/16/mnchen-siirtyi-linuxiin-saasti-miljoonan-poikineen/201317380/7

25

Yleistä keskustelua / Vs: Neuvoja kannettavan akkulaturin ostamiseen.

« : 15.12.13 - klo:19.51 »

Eikä tuossa alkuperäislaturissa puhutaan mitään wattimääristä, joten mistä helkutista tiiän paljoko tuossa on watteja?

Voltti x ampreeri = Wattimäärä

Juuri noin. tuo Watti määrä on suurin sallittu kuormitus ko. virtalähteelle
Jännite on oltava aina oikea.
Tuo virtalähteen virtamäärä (A) on suurin virta mitä tuo virtalähde pystyy antaman.

Laitten sisäinen vastus määrittää miten paljon laite ottaa virtaa. joten
Watteja ja Amppereita pitää olla vähintään saman verran, kun vanhassa powerissa, mutta jos uudessa on
enemmän Watteja ei haittaa
(jos virtalähteessä on sama jännite niin tuosta edellisestä kaavasta johtuen silloin myös Amppereita pitää olla enemmän se kertolasku)

26

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, huijaustako?

« : 15.12.13 - klo:15.10 »

Pahalta näyttää.
Mikähän on mitta-asteikko?

Pari veikkausta noista häiriöistä.
Tuon sinijännitteen huipussa oleva "notkahdus" voisi johtua jostain hakkuri powerista (esim PC:n virtalähde)

Kun hakkuri rakennetaan siten, ensin tasasuunataan vaihtojännite ja sitten "pätkitään" sitä syntyy ongelma.
Tuontyyppiset teholähteet ottaa usein tehoa (kaiken tarvitsemansa tehon) verkosta vain jännitteen huippuarvoista.
Tämän takia kuormitus ei ole tasaista kuten moottoreilla (jääkaappi, kiertovesipumppu ym.) tai resistiivisillä kuormilla lämmitimet ja hehkulamput. Tuo, että verkosta "imaistaan" kaikki tarvittava teho vain huippuravosta saa aikaan tuon kaltaista "käppyrää" Häiriötä voi jonkinverran pienentää virtalähteen suunnitelulla, mutta nostaa tietty hintaa.

Sitten toi toinen isompi piikki(mutka) tossa sinikäyrän nousuosasa, jossain puolenvälin tietämissä.
Se näyttää ihan tavalliselta Tyristori / Triac säätimen häiriöltä.

Vähän sama juttu tuontyypiset säätimet ei kuormita verkkoa tasan, vaa kytkeytyvät päälle jollain tietyllä sinikäyrän jännitearvolla, nopea virranmuutos (säätimen kytkentähetki) aiheuttaa jännitemuutoksen verkossa.

Tuontyypisiä säätimiä ovat esim tavalliset valonsäätimet (hehkulamppu, halogeenivalaisimet) tai
pahimmassa tapauksessa lämmityksensäätö lattialämmitys, lämmityspatteri.
Mitä isompaa tehoa säädetään sitä isommat häiriöt verkkoon.

Häiriön ei tarvitse välttämättä olla peräisin omasta kämpästä, sen voi saada myös "lahjana" naapurin laitteesta.

27

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, huijaustako?

« : 14.12.13 - klo:15.47 »

Tässä kuvan tapauksessa ledit on ryhmitelty sopiviin sarjarymiin ja niitä sitten rinnakkain niin, että molemmille puolijaksoille on suunnilleen saman verran kuormaa. Sen näkee siitä, että ketjulla on kolme johdinta rinnakkain ja aina välillä isompi kutistemuovilla suojattu vastusmurikka. Jos ketjusta yksi ledi palaa poikki, koko sen ledin sarja sammuu.

Jos tällaisia koristelamppuja, tai varsinkin valaisimia tällä tekniikalla, on runsaasti oleskeluympäristössä, saattaa epileptikoille ja migreenille herkille tulla oireita valon vilkkumisesta. Led todellakin aina sammuu toiselle puolijaksolle ja vielä vähän omallekin jaksolleen, kynnysjännitteensä vuoksi. Led siis vilkkuu 50 Hz:n taajuudella. Kun sitä tuuraa toinen ketjunpätkä sen toisen puolijakson ajan, niiden yhteinen vilkkuminen on 100 Hz. Tasavirtaa tuottavalla, hyvin tehdyllä, hakkuri-regulaattori, tai muuntaja-tasasuuntaaja-regulaattori yhdistelmällä, joko kondensaattori, tai kuristin hoitelee sen jaksojen välisen virransyötön. Hehkulampulla hehkulanka ei ehdi paljoa jäähtyä jaksojen välissä nollaylityksessä. Loisteputkilla sama asia on jo pitkään tehty putken sisäpinnan loisteaineella, vaihtelevalla menestyksellä.

Tuo migreenijuttu on monille täyttä totta, itse kuulun siihen porukkaan.
Joskus vuosia sitten, kun tietokoneissa oli viellä putkinäytöt (ja mulla halpa näyttö) minulla oli koululaisvalaisin näytön vieressä, jossa hehkulamppu. (hehkulampun valo pienensi välkkymisen vaikutusta)
Asetin sen vain "taustavaloksi" ilman sitä sain helposti migreenin pitemmpiaikaisesta tietokoneen käytöstä.

28

Yleistä keskustelua / Puhelimet >> Mobiili Os. ja avoimuus

« : 14.12.13 - klo:12.00 »

Linux mielletään usein avoimeksi. Mikä on tilanne noiden mobiili käyttisten kohdalla?

Linux ja avoimmuus. Esimerkki:
Minulla on ADSL modeemi, jossa varmaan Linux kernel, päivityksiä saa, itse koodeista ei hajualaan, joten ei liene oikeasti avoin.

Listasin muutaman mobiili käyttiksen, jotka käsittääkseni perustuu Linux kerneliin.
Ovatko ne avoimia ja jos ovat, niin miltä osin.

Onko johonkin noista saatavissa edes osa lähdekoodista?
Sovellusrajapinta on varmaankin avoin, kuten vaikka Windows phone:sa.
Mikähän mahtaa olla tilanne itse käyttiksen kohdalla.

Itse odottelen kovasti mahdollisimman avointa mobiili käyttistä.
Täydellistä avoimuutta en kuitenkaan kannata, tuo radio-osan koodin pitäisi minusta olla aina suljettua.

Miksi osa koodista pitäisi olla suljettua?
Muistelen tässä yhtä vanhaa juttua. Omistin aikoinaan Panasonic autopuhelimen (NMT900). Sain viestintävirastolta kirjeen, jossa minua kehotettiin viemään laite huoltoon ohjelmistopäivitystä varten (ilmainen), muusatapauksessa puhelimeni suljettaisiin kokonaan.

Perusteluna kirjeessä kerrottiin, että ko. puhelin oli jossain euroopassa aiheuttanut tilanteen, jossa koko tukiasema oli ”lukkiutunut” ja näin häirinnyt suurta käyttäjäjoukkoa.

Nykyiset puhelimet varmasti eroavat paljonkin vanhoista NMT900 puhelimista, mutta perusongelma lienee sama: Väärintoimiva puhelin voi häiritä muita käyttäjiä, tai tukiasemantoimintaa.

Muuten kannatan mahdollisimman avointa mobiilikäyttistä. Itselläni on Android puhelin. Eikös tuo Android ole noita Googlen tekosia? Jos oikein muistelen, niin eikös tuo Google ole jäänyt kiinni jos minkäkinlaisista käyttäjien tietojen kalasteluista, lähinnä PC puolella. Mikään ei oikein saa minua vakuuttuneeksi, että puhelinpuolella se nyt yllättäen toimisi täysin rehellisesti, siksi haluaisin eroon tuosta Googlen käyttiksestä kohti avoimmuutta.

Toivoisin kommentteja puhelinten käyttisten avoimmuudesta, oma osaamiseni ei ole sillä tasolla, että pystyisin kokonaisuutta mitenkään realistisesti arvioimaan.

Lista:
MeeGo
http://fi.wikipedia.org/wiki/MeeGo

Maemo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maemo

Tizen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tizen

Bada
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bada_%28k%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%29

Android
http://fi.wikipedia.org/wiki/Android

Sailfish (Jolla)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sailfish_OS

Jolla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jolla_%28yritys%29

Ubuntu
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/ubuntu_puhelin_tulee_2014_ehka_superpuhelin

Lista on varmasti puutteellinen, mutta nämä löysin helposti.

29

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, huijaustako?

« : 08.12.13 - klo:21.49 »

Takareunasäädin / Transistorisäädin
Taisin löytää vastauksen
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9872/TMP.objres.952.pdf?sequence=2

Sivu24.
Triac ja tyristori säätää  etureunaa (siis etureunan kytkentähetkeä).
Tuo takareunasäädin toimii toisinpäin. Siis se säätää missä kohtaa (vaiheen) takareunaa suoritetaan poiskytkentä.

30

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, huijaustako?

« : 08.12.13 - klo:21.03 »

LED- lmppujen himmentäminen

En ole huomannut myynnissä sellaista normaalikantaan vaihtokelpoista led-lamppua, joka olisi himmennettävä. Olen kyllä nähnyt led valojärjestelmän virtalähteitä, joissa on himmennysmahdollisuus.

Juu ei ollut minullakaan mitään tietoa asiasta, mutta uteliaisuuttani Googlasin ja tämmöisen löysin:
http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/kanta-c-39_70.html

Osaisiko joku kertoa mikä tuo Transistorisäädin / takareunasäädin on?
http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/himmennin-240v-valkoinen-p-638.html

Olen aina luullut, että on ihan sama miten sitä sähköä muokkaa. Lopputulos > aaltomuoto ratkaisee toiminan.
Mistä se lamppu tietää onko sähköä pätkitty transistorilla, FET-illä, tyristorilla vai triakilla?

Edit: korjasin linkin

31

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, huijaustako?

« : 08.12.13 - klo:11.39 »

Hienon kortin olit löytänyt. Alkoi kiinnostaa itseäkin.
Tuo kortti soveltuu todella hyvin Oskilloskoopin toiminnan opiskeluun.
Olit nämemmä valinnut myös oikeat mittapäät laitteellesi.
Tuossa valitsemassasi tuotteessa on mukana myös Logigga analysaattori ja sille on paljon käyttöä kun värkkäilee kaikenlaista pientä. Jo tuo logikka-analysaattori tekee paketista ostamisen arvoisen.

Mutta aiheeseen: Mittapiuhoja ei saa suoraan kiinni korttiin (hyvä niin) tuo kortti pitää koteloida kunnolla (muovikotelo) ja koteloon sitten BNC- liittimet, joihin mittapiuhat saa kytkettyä. Kytkennässä noitten BNC- liittimien rinnalla oli RCA-liittimet. Ehkä hyvä ajatus, sillä usein joutuu tekemään mittapiuhoja jotain tiettyä mittausta varten (esin logikka-analysaattori) RCA- liittimet on halvempia ja helpompi "kolvailla" kasaan.

Sitten jotain rajoitteita tuosta kortista:
Mitta-alue, jännite. maksimi +24V/-24V ja 1:10 mittapäällä +/- 240V joten "verkkosähkö" laitteita en tuolla mittaisi. **)
Samoin pitää muistaa, että se mitaava tietokone (mielellään kannettava akkukäyttötilassa) tulee osaksi tuota mittausjärjestelmää / Oskilloskooppia.

Mutta minusta hieno laite ja soveltuu mainiosti omien LED- valaisimien pulssimuotojen mittaukseen.
Täkeää on vain omissa laitteissa laadukas virtalähde, jolla kytkennät eotetaan verkkovirrasta.
Niin ja kuten aina ennen mittausta mieti, mitä mittaat ja mitä ruudulla pitäisi näkyä.
Suurin työ tuossa skooppi hommassa on mittauksen suunnittelu ja tuloksen analysointi, mutta hauskaa on.
Onnea ja iloa uuden laitteesi parissa.

**) Edit: Lue käyttöohjeen varoitukset, sielä oli jotain tekstejä ihan punaisella.
Niin ja muista tuo verkkosähkön jännite 240V on tehollisarvo, huippujännitteet on paljon suuremmat

32

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, kusetustako?

« : 07.12.13 - klo:11.37 »

Tulikin mieleen että lähiaikoina kun olen tilaamassa 20€ oskilloskooppia, niin pitäisi tehdä pieni testi. Tarkoituksena olisi koodata mikrokontrolleri ohjattu järjestelmä joka kytkisi led lamppua päälle ja pois. Tämä järjestelmä testaisi automaattisesti kuinka monta kertaa led lampun voisi kytkeä päälle ja pois ja lukema jäisi muistiin ja näkyisi esim. lcd näytöllä. Samalla voisi tietysti oskilloskoopilla tutkailla millaisia jännitepiikkejä ledille tulee. Sähköturvallisuuteen lienee kuitenkin syytä perehtyä melko tarkasti varsinkin jos oskilloskoopilla alkaa värkkäämään.

Tuo työturvallisuus on tosiaan hyvä ottaa huomioon.
Koska tuota (230V) LED-lamppua ei ole suunniteltu kuin valaistus käyttöön ei aikomasi kaltaista mittaus tilannetta ole otettu lainkan huomioon valaisnta suunniteltaessa.

Valmiista LED lampuista ei ole saatavissa kytkentäkaavioita, joten kaikkeen on varauduttava mittausta suunnitelessa.
Mittaukset jokainen tekee omalla vastuullaan, niin terveytensä, kuin mittalaitteidn rikkonumisen uhalla.

Koska lähes aina nuo laitteet on "yleisvirta laitteita" eli vaihe voi olla melkein missä tahansa mitattavassa laitteessa pieni varovaisuus on paikallaan.

Miten vältät mittalaitteen, tai mitattavan kohteen rikkontumisen:
Koska oskiloskooppi (Perinteinen erillinen mittalaite) on lähes aina maadoitettu kannattaa tämä huomioida.
Maadoituksta seuraa, että skoopin toinen mittanapa on suoraan maassa kiinni.  Kun kytket mittapiuhan mitattavaan laitteeseen ja jos mittapiuhan maa ja laitteen maa ei ole sama kulkee mittapiuhan läpi mahdollissti todella suuria virtoja (pistorasiaryhmän suojaus normi 16A) jolloin on melkovarmaa, että mittalaitepiuha ja mitattava laite rikoontuu, samalla työturvallisuus vaarantuu.

Huonoin ja vaarallinen ratkaisu on katkaista mittalaitteen maaoitus. (esim eirillisellä adapterilla)
Tämä estää sulakkeen palamisen ja mitattavan laitteen rikkoontumisen, mutta
mittalaitteen rungossa on hyvin todennäköisesti TAPPAVAN SUURUINEN JÄNNITE.

Paras ratkaisu on käyttää suojaeroitusmuuntaja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaerotusmuuntaja tässä yksi tuote
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=9547&osCsid=9k896ckvhsu9qoe2g5bhajs7u3
Hieman kallis ja turhan iso aikomaasi tarkoitukseen. Tuo on 140VA, kun sinulle riittäisi tuohon tarkoitukseen joku 10-20VA.
Tuolta olen tilannut, kun olen tarvinnut jotain erikoismuuntajia http://www.intertrafo.fi/
Googlaa, niin läydät varmasti jostain sopivamman muuntajan.
Suojaeroitusmuuntaja on ihan tavallinen muuntaja, jonka ensiön ja toision jännite on 230V, se suoja tulee siitä, että ensiö ja toisio on kunnolla eroitettu toisistaan. Jos teet suojaeroitusmuuntajan itse valmista muuntajasta, osta laadukas muuntaja.
Muuntaja jonka toiminnasta ei voi olla varma pahentaa vain tilannetta, sillä se luo vääränlaista turvallisuuden tunnetta.

33

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, kusetustako?

« : 07.12.13 - klo:00.40 »

Palaan viellä tuohon nollapistekytkimeen.
Tyristori ja triac ohjaimilla on sellainen ominaisuus, että niillä pitää olla aina jokin minimivirta, jonka ne vaativat toimiakseen. Katselin  tuota linkin nollapistekytkintä. Tässä datalehti
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=3743309&gclid=CJz_1JjSnLsCFUtP3godlwcAPA
Tualla ohjaimella minimivirta millä se toimii on 0,06A eli 60mA.
Elikä vaadittu minimiteho on 240V * 0,06A = 14,4W (wattia).
lisäksi tyristori ja triac ohjaimet (nollapistekytkimet) ei oikein tykkää puhtaasti kapasitivisesta kuormasta.
koska LED- lampuissa usein jännitteen alennus tehdään kondensaattorilla kuoma on kapasitiivista,
joten laite ei välttämättä toimi oikein, tai ei lainkaan pienilläkuormilla. Asian saa kojattua laittamalla valaisimen rinnalle resistiivisen kuorman (vastuksen), mutta silloin tule paljon hukkalämpöä, menetetään se haettu tehonsäästö.

34

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, kusetustako?

« : 06.12.13 - klo:23.56 »

Jakoa edelliseen.
Jos ostat marktista halogeeni valaisin sarjan, niin siinä on muuntaja (240V/12V) ja muutama halogeenivalaisin.
Miksei LED- valaistusta voisi tehdä samoin, niin ongelmat poisttuu kokonaan.

Tuo LED tekniikka vaatti kykkä himan erillaisen virtalähteen, sillä teholedit vaatii kunnolla toimivan virranrajoituksen (PWM tekniikka) silloin jokaiselle ledryhmälle pitää olla oma virranrajoitus säädin valaistusryhmää kohden.
Yhteen valaistus ryhmään voidaan sitten kytkeä yksi tai muutama LED- valaisin ( lledistä riippuen ehkä 3- 5kpl)

Ei kovin kallista, mutta jälkiasnnettuna yhtä hankalaa, kuin halogeenivalaisimienkin lisääminen.
Eli asia pitäisi otta huomioon jo rakennusta suunniteltaessa.
Kytkimet ja kaapelointi olisi näintehtynä yhtä kallista/halpaa, kuin nykytekniikallakin. (voidaan käyttää samoja kaapelityyppejä ja kytkimiä)

Elikä iso ongelma on ettei asiaa ole viitsitty miettiä lainkaan, vaan yritetään vain tehdä jokin "viritys" jotta sadan LED:jä koteihin.

Julkisissatiloissa asia on toivottavasti ymmäetty jo ottaa huomioon suunnitteluvaiheissa.

35

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, kusetustako?

« : 06.12.13 - klo:23.35 »

Puolijohde rele ei välttämättä tarkoita nollapistekytkintä.
Nollpistekytkin on puolijohteilla tehty, mutta puolijohdeele voi olla pelkkä tyristori, tai trac kytkin,
jolloin poiskytkentä tapahtuu kyllä nollapisteessä, mutta päälekytkentä täysin satunnaisella jännitteellä.
Päällekytkentä on juuri se pahin hetki huonosti tehdyillä laitteilla (aiheuttaa rikoutumisen).

Tuo linkin nollapistekytkimelle ei tuoda eillistä nolla, vaan pelkästään vaihe johdetaan sen läpi.
Jolloin se toimii oikein vain puhtaasti resistiivisellä (ideaalivastus) kuormalla. (Ei useimilla lampuilla)
Usseissa energiansäästö- ja LED lampuilla jännitteen alennus tehdään "sopivasti" mitoitetulla kondensaattorilla.
(kondensaatorissa virta ja vännite ei ole samanvaiheisia, ja juuri tämä on iso ongelma laitteen päällekytkentä hetkellä.)
Kondensaatorin edut:
- halpa
- pienikokoinen
- ei hukkalämpöä

Haitat:
Jos laite (kuorma) kytketään päälle silloin, kun verkkojännite on huipussaan on suuri todennäköisyys, että kondensaattorin läpi kulkeutuu paljon suurempi jännite, kuin oli tarkotus. Tämä lyhytaikainen ylijännite saatta olla vain muutamia millisekuntteja, ta peräti vain muutamia nanosekuntteja, mutta se riittää rikkomaan ledi:n.

Toinen ongelma tuolla nollapistekytkimellä on se, että se kestää vain 2A.
Normaalisti valaistusryhmä on suojattu 10A sulakkeella ja pistorasiaryhmä 16A sulakkeella.
Tämän johdosta tuota laitetta ei saa kytkeä verkkoon ilman, että sille laitetaan oma 2A sulake.
Lisäksi se tarvitsee toimiakseen oman ohjausjännitteen 5- 30V DC.
Tuota ohjausjännitettä koskee sama laatuvaatimus, ei piikkejä ei saa olla tai laite rikkoontuu.

Lisäksi sähköasennusmäräysten mukaan tuota ohjausjännietttä ei saa kuljetta samassa putkituksessa varsinaisen verkkojänniteenkanssa, joten tarvitaan kaksinkertainen putkitus, erilline jännitelähde nollapistekytkimen ohjaukselle, niin ja se lisäsulake. Käytännössä jälkiasennuksena rakennukseen mahdoton toteutta jäkevään hintaan.

Omaa pohdiskelua:
Jos ollaan valmiit tekemään oma jännitelähde nollapistekytkimen ohjauksella, jotta voidaan käyttää huonostitehtyjä LED:lammuja niin miksi?

Miksei tehdä omaa jännitelähdettä LED- valaisimille.
- Silloin ei tarvita nollapistekytkimiä
- Ei kaksinkertaista kaapelointia
- Ei erillistä suojasulaketta, kun asiat on otettu jo suunnittelussa huomioon.
- Voidaan rakentaa himmennettäviä LED- valaistuksia Ym.
- LED:it kestää sen luvatun ajan (5-10V riippu sallitusta tehonalenemasta)

36

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, kusetustako?

« : 06.12.13 - klo:21.30 »

Jaer: viestin #91 linkki
http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+ledlamppu+kestaa+vain+25+mainostetusta+eliniasta+kuluttaja+tekee+usein+taman+yksinkertaisen+virheen/a2219935?s=n

Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen

ja jatkuu

Led-lamppujen sytytyskertojen määrällä on suuri vaikutus niiden elinikään

En usko tuohon väitteeseen pätkääkkän, minusta se on jopa harhaanjohtava.
Tuo väittämä pitä paikkansa vain lamppukokonaisuuksilla (lampuilla), jotka on joko tarkoituksella, tai osaamattamuuttan huonosti / väärin suunniteltu ja rakennettu.

Perustelu:
Teholedejä ohjataan usein (lähes poikkeukssetta) PWM tekniikalla.
PWM tekniika (pulssinleveyden säätö) sytyttää ja sammutta LEDI:n satoja jopa tuhansia kertoja sekunnissa, eikä tästä ole LEDille mitään haittaa. PWM tekniikkaa käytettäessä LED:in syöttöjännite valitaan aina niin alhaiseksi, ettei voi syntyä LEDI:n sisällä ylijännitteestä johtuvaa läpilyönti, joka rikkoo LED:in.

Miksi sitten kaupalliset LED lamput tehdään huonosti:
1 lähtötilanne on hankala, koskka verkkojännite on aivan liian iso LED:eille.
(eli korka jännite aiheuttaa aina ledissä läpilyönnin, joka rikkoo LED:in)

2 Asia halutaan jostain syystä hehdä näin (Hinta ta tuo edellämainittu hehkulamppuhuijaus, eli tarkoitus lyhentää tuotteen käyttöikää)

Perustelu 2
Kaikki on vamaan nähneit erillaisissa laittessa 7-sekmenttiledejä kuten
- kelloradio
- kassakone
- erillaiset teollisuuslaitteet

Usein noita 7-sekmenttiledejä ohjataan multipleksaamalla, eli yhtä numeroa näytetään kerrallaan, sitten seuraava jne.
Tuollin LED:i sytytetään ja sammutetaan satoja tai jopa kymmeniätyhansia kertoja sekunnissa.
Siitähuolimatta laitteiden näytöt kestää hyvin vuosia, jopa kymmeniä vuosia (mun kelloradio)

Elikä useat sytyslerrat on vaarallisia vain HUONOSTI TEHDYILLE led lampuille.
LEDI:n keston ratkaise nimeomaan jänniteen / virranrajoituksen ohjaus ja nimenomaan sen laatu,
ja se että (lampun/valaisimen) suunnittelia ymmärtää jotain LED:in toimintaperiaattesat.

37

Yleistä keskustelua / Vs: LED-lamppu, kusetustako?

« : 06.12.13 - klo:18.21 »

Talouselämä - Miksi led-lamppu kestää vain 25% mainostetusta eliniästä? Kuluttaja tekee usein tämän yksinkertaisen virheen

Muuten ei tullut uutta, mutta kommenteissa

Asdasd 5.12.2013 14:18

Nollapiste katkaisimella saa hehkulampunkin kestämään helposti kymmenen vuotta.

herätti mielenkiinnon.

Miten toi em. toimii?

Nollapistekytkimen toiminta:
Ensin tuosta "kotisähköstä" se on vaihtovirtaa jännite 240V (tehollinen jännite) 50Hz Taajuus
Vaihovirta tarkoittaa, että jännie vaihtelee 0V > +330V > 0V > -330V (miinus 330V) rajoissa sinimuotoisesti tuolla 50Hz taajuudella.
Nollapiste kytkin odottaa kytkemisen jälkeen niinkauan, että verkon jännite on laskenut arvoon 0Volttia  ja kytkee varsta silloin kulutuslaitten verkkoon. Koska silloin verkossa ei ole jännitettä, ei synny piikkejä, ei kulje virtaa eikä synnu kutkentäpiikkiä.
Kaikille laitteille ja sähköverkolle paras ratkaisu on nollapistekytkin. Tosin hiukan kallis.
Sama koskee laitteen poiskytkentää, kun kulutuslaite kytketään poi päältä nollapistekytkin ei tee sitä het, vaan odottaa, että verkon jännite on ensin laskenut arvoon nolla (0) volttia ja vasta senjälkeen suoritetaan laitteen poiskytkentä vekosta.

Tuo nollapistekytkimen viive on maksimissaan 1/100 sekunttia, joten sitä ei käytännössä huomaa.

Miten kytkentä "piikin" voi kuulla. Kun kytkee loistevalaisimen päälle/pois voi kuulla radiosta napsauksen.
Sama koskee kun jääkaappi käynnistyy / sammuu. Tuo napsaus radiossa voi kulkeuta joko radiotajuisena, tai sähköverkkoapitkin poikkeuksellisen suurena jännitepoikkeamana sinikäyrän  senhetkiseen jännitearvoon.

Ps. Vaihtojännitteen huippuarvon saa jakamalla tehollisarvon luvulla 0,707 tai
likiarvon kertomalla tehollisarvon luvulla 1,41
240 / 0,707 = 339V tämä siis sekä posiivisenä, että negatiivisenä eli normi verkon jääte ero on max (pp) 679V
(pp Peak to Peak, eli jännitteiden huippuarvot)

38

Yleistä keskustelua / Jolla >> Sailfishiä Android-puhelimiin

« : 03.12.13 - klo:12.52 »

Jolla >> Sailfishiä Android-puhelimiin

Näin kertoo IT-viikko

http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/12/02/jolla-aikoo-syottaa-sailfishia-android-puhelimiin/201316734/7

39

Yleistä keskustelua / Jolla IT- viikossa

« : 28.11.13 - klo:19.32 »

Jollasta vähän juttua IT- viikossa
http://www.itviikko.fi/kolumnit/2013/11/28/taman-piti-olla-jolla-puhelimen-testi-mutta/201316598/7

Vähän hyvää ja pienniä moitteitakin.
Pikatesti oli minusta aika odotettu, kun on luomassa jotain ihan uutta.

Edit:
Ja Tietoviikossa näin.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/video+tassa+on+jolla++nain+androidsovellus+toimii/a950612

Jos videosta voi jotain päätellä, niin Jolla toimii tuolla videolla sujuvasti, mutta käyttäjä on kyllä hiukan "hukassa"

40

Yleistä keskustelua / Nyt Raspberry Pi: ostajalle kaupanpäälle 295€:n ohjelma

« : 25.11.13 - klo:20.14 »

It viikosa mukava uutinen.

Nyt Raspberry:n ostajalle mukava kaupanpäällinen.
Oikeasti uutisen mukaan ei tarvi edes ostaa uutta "lautaa", vaan ohjelma on kaikkien ladattavissa.

http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/11/22/aikainen-joululahja-minitietokoneen-omistajille-arvokas-softa-ilmaiseksi/201316300/7