Viestit

21

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Paras tietojenhävitystapa

« : 10.01.11 - klo:00.26 »

Muistelisin lukeneeni joskus, että kiintolevyille riittää yleensä yksi kirjoituskerta satunnaisella datalla käytännössä täydelliseen datan hävitykseen. Suositusten kirjoittaa yli monta kertaa kerrottiin olevan jäänne diskettiajalta. Ilmeisesti disketeiltä on helpompi palauttaa ylikirjoitettua dataa.

Tiedä nyt sitten, kun ei lähde tule tähän hätään mieleen.

22

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Mitä editoria käytät ohjelmoidessasi?

« : 09.01.11 - klo:14.52 »

Mitä tahansa kokeileekin, niin vimiä tulee aina ikävä.

23

Yleistä keskustelua / Vs: Auttakaa tietämätöntä

« : 09.01.11 - klo:01.39 »

64-bittinen mikäli muistia on vähintään 4 gigatavua. Mikäli muistia on vähemmän, kannattaa valita 32-bittinen.

Miksi kannattaa?

Hyötyä 64-bittisyydestä ei noin vähällä muistilla juurikaan ole (ainakaan perus työpöytäkäytössä). 64-bittiset ohjelmat kuluttavat jonkin verran enemmän muistia.

(Ubuntun lataussivu antaa myös tuon "alle 4GB muistia -> 32-bittinen" suosituksen)

Ongelmia on aiemmin ollut joidenkin ohjelmien kanssa 64-bittisillä jakeluilla, mutta se taitaa olla jo historiaa.

Itse laittaisin suoraan 64-bittisen, koska muistia voi hankkia myöhemmin lisää ja tällöin ei tarvitsisi asentaa uusiksi. Tietysti tällöin voi käyttää myös PAE:ta.

Makuasioita

Vähäisiä nuo 64-bittisyyden haitat taitavat olla, joten jos muistin lisääminen on suunnitelmissa, voi 64-bittinen olla ihan järkevä valinta. Itse harrastan yleensä puhtaita asennuksia päivitysten sijaan, joten ajoittaisin varmaan muistin laajentamiset järjestelmäpäivityksiin.

Makuasioita tosiaan.

24

Yleistä keskustelua / Vs: Auttakaa tietämätöntä

« : 09.01.11 - klo:01.25 »

64-bittinen mikäli muistia on vähintään 4 gigatavua. Mikäli muistia on vähemmän, kannattaa valita 32-bittinen.

25

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:18.05 »

Olet moneen kertaan väittänyt, että yksityinen kopiointi on sallittua vain medioille, joista on maksettu hyvitysmaksu. En kuitenkaan löytänyt tällaista kohtaa laista, näyttäisitkö missä niin lukee?

Lue hyvitysmaksun maksuperiaate, muistaakseni toisesta luvusta lähtien (pykälää en muista) että milloin ja mistä se maksetaan (on muuten aika naurettavaa touhua) ja.huomaat että hyvitysmaksu on pyritty laittamaan vain niille medioille joita voidaan käyttää kopiointiin muille tai aiheuttaa tulon menetyksiä yksityisestä kopioinnista johtuvasta käytöstä. Ja arvaatko minkä takia on katsottu pahalla sitä että EU maasta oli tähän asti voinut tilata hyvitysmaksuttomia levyjä? Ja minkä takia mm. verkkokauppa.com määrättiin nyt maksamaan takautuvasti hyvitysmaksut levyistä ym jotka myyty EU alueelta (Virosta jne)?

Ensimmäisen luvun 12. pykälä sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön. Minkäänlaista mainintaa hyvitysmaksusta ei ole. Toisessa luvussa lähinnä määrätään kuka maksaa, milloin ja kenelle. Edelleenkään en ole löytänyt mitään perustetta sille, että musiikin kopiointi ulkoiselle kovalevylle olisi ollut kiellettyä ennen hyvitysmaksun laajentamista. En siis edelleenkään ole saanut perusteluja väitteellesi, että maksun laajentaminen laajentaisi kuluttajien oikeuksia.

Viittaan siis tähän, saman väitteen esitit toisessakin topicissa:

Nyt ulkoiset kiintolevyt kuuluvat hyvitysmaksujen piiriin mikä tarkoittaa että niihin saa itse säilöä tai kopioida laillisesti hankittujen tekijänoikeudenalaiset materiaalit. Eli nyt voi mennä kaverin luokse ja kopioida hänen ostamansa musiikkilevyn tai elokuvan (jos hän niin sallii ja lakia ei rikota mm. lukumäärältä) ilman että se olisi laitonta.

26

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:15.24 »

Lukekaa koko laki pariin kertaan tarkkaan ja ajatuksella läpi....
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Olet moneen kertaan väittänyt, että yksityinen kopiointi on sallittua vain medioille, joista on maksettu hyvitysmaksu. En kuitenkaan löytänyt tällaista kohtaa laista, näyttäisitkö missä niin lukee?

Ymmärtääkseni oikeus yksityiseen kopiointiin on vanhempi kuin velvollisuus maksaa hyvitysmaksua, mutta tähän en löytänyt vahvistusta mistään.

Eli ei tarvitse "palata kivikaudelle". Ihan nykyaikaa se on että "vahvin tai nokkelin voittaa".
Tässä leikissä vahvimpia ja nokkelimpia olivat Teoston lobbarit.

Näinpä. Teosto on yritys, joka on ottanut tehtäväkseen kerätä rahaa kassaan artisteille jaettavaksi. Lafka myös tekee (kassan hyvinvoinnin näkökulmasta) hommansa varsin hyvin. Oikeudenmukaisuus ja järki tosin on touhusta unohtunut jo kauan sitten.

Kun hyvitysmaksu otettiin käyttöön 1984, tyhjien kasettien käyttömahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Pääasiassa yksityishenkilöt taisivat niihin tallentaa musiikkia. Nykypäivänä tyhjien medioiden käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet valtavasti, joten kasettimaksun järkevyys on huomattavasti vaikeampi perustella.

En väitä etteikö artisteille tarvitsisi maksaa. En kannata piraattipuolueen näkemyksiä rajoittamattoman kopioinnin laillistamisesta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kasettimaksu on vanhentunut tapa kerätä rahaa artisteille. Jonkinlainen valtion tuki (taiteilijoiden verojen vähentäminen?) olisi järkevämpi ratkaisu.

Kasettimaksun laajentaminen ulkoisiin kiintolevyihin on mielestäni malliesimerkki siitä, että Teosto ei mieti mistä toiminnasta olisi perusteltua periä hyvitysmaksua, vaan ottaa rahat pyörimästä sieltä mistä ne helpoimmin irtoavat.

Ja joku mainitsi taksien teostomaksut, mutta milloin joku kiinnostuisi niistä julkisista esittäjistä jotka ajelevat autoillaan musiikki soiden niin lujaa että kuuluu yli muutaman korttelin

Ilmainen vinkki Teostolle: Hyvitysmaksu kaikkiin tietyn tehorajan ylittäviin autostereoihin! Kun tämä on hoidettu voidaan maksua laajentaa autoihin joiden ikkunat ovat avattavissa!

27

Yleistä keskustelua / Vs: Kysymys matikan ja taulukkolaskennan taitoisille

« : 03.01.11 - klo:14.41 »

Tein pikaisesti taulukon, jossa annetaan tiettyihin soluihin ykkösen ja viitosen rajat. Tämän perusteella lasketaan arvosanarajat. Ykkösen ja viitosen rajat kopioidaan suoraan, kakkosen raja on ykkösen raja + 0,25 * ykkösen ja viitosen rajojen erotus pyöristettynä alaspäin jne. jolloin saadaan tasaiset välit.

Tämän jälkeen tarkastellaan jokaisen opiskelijan pisteitä muutaman sisäkkäisen IF-lauseen avulla. Mikäli solu on tyhjä tai arvosana alittaa ykkösen rajan, annetaan arvosanaksi nolla. Mikäli tämä ehto ei täyty (eli arvosana on vähintään ykkönen), tarkastellaan alittaako pistemäärä kakkosen rajan ja jos alittaa, annetaan arvosanaksi ykkönen. Tätä jatketaan ja mikäli nelosenkaan arvosanaraja ei alitu, annetaan arvosanaksi 5.

Esimerkkitaulukko on liitteenä ja sitä saa käyttää miten huvittaa.

[ylläpito on poistanut liitteen]

28

Yleistä keskustelua / Vs: Mielenkiintoinen tulkinta kasettimaksuista

« : 30.12.10 - klo:18.05 »

Piraattipuolue yrittää väittää että yksityinen kopiointi on laitonta mutta se on täysin laillista tällä hetkellä kunhan käyttää tallennusmedioina sellaisia joista hyvitysmaksu on maksettu.

Yksityinen kopiointi omaan käyttöön on sallittua. On täysin yhdentekevää onko mediasta maksettu hyvitysmaksu. Hyvitysmaksu on seurausta oikeudesta harjoittaa yksityistä kopiointia, ei toisin päin.

29

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 30.12.10 - klo:13.02 »

Siis yksityiskopiointi on laillista, mutta joudumme maksamaan siitä? Vähän niinkuin lisenssin ostoa ohjelmistoihin. Et osta sitä musiikkia vaan oikeuden kuunnella ja mahdollisesti kopioida omaan käyttöön toiselle tallennusvälineelle. Miten nämä taiteilijat menettävät siis rahaa jos yksityinen kopiointi on laillista edellyttäen että musiiikki on kerran jo ostettu? Eikö heidän ole tullut ottaa huomioon se?

Tekijänoikeuslain mukaan ostat teoksesta yhden kappaleen, siis yhden mp3-tiedoston tai CD-levyn tms. Mikäli haluat tehdä ostamastasi levystä/tiedostosta kopion vaikkapa autoon, perheenjäsenelle tai varmuuskopioksi, tekijälle kuuluu hyvitys, koska toinen kappale jää ostamatta.  Tätä varten on säädetty hyvitysmaksu. Tämä logiikka on nykyisellä digitaalisten laitteiden aikakaudella niin aikansa elänyt, että suurin osa ihmisistä automaattisesti olettaa hyvitysmaksun liittyvän piratismiin.

Mielestäni siinä vaiheessa kun kopiointioikeus rajoitettiin vain niihin teoksiin, joita julkaisija ei ole kopiosuojauksella suojannut, hyvitysmaksu olisi pitänyt poistaa laista.

30

Yleistä keskustelua / Vs: binääriluvusta kymmenjärjestelmään

« : 23.12.10 - klo:11.06 »

Eipä toimi noin, BASE muuntaa lukuja kymmenjärjestelmästä johonkin muuhun, joten tuo ei tee luvulle mitään. Binääristä kymmenjärjestelmään pääsee funktiolla BIN2DEC(binääriluku). Tämä toimii korkeintaan 10-bittisille luvuille.

31

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 20.12.10 - klo:13.56 »

Juu, en väittänytkään, että jakelun rajoittaminen olisi helppoa tai edes mahdollista (ainakaan romuttamatta yksityisyydensuojaa). Laittoman jakelun aiheuttamien tulonmenetysten maksattaminen rehellisillä kuluttajilla vähintäänkin hämärin perustein ei silti mahdu meikäläisen oikeustajuun.

Koko ajatus siitä, että musiikin kopiomisesta omaan käyttöön pitäisi maksaa jotain hyvitystä on nykyään aikansa elänyt. Digitaalisten medioiden (mukaanlukien CD) säilyvyys kun ei hyvin säilytettynäkään ole välttämättä kovin kaksinen, joten pakkohan niistä on varmuuskopioita ottaa.

32

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 20.12.10 - klo:12.16 »

Tässä on aiheesta ihan kelvollinen artikkeli: Uusi kasettimaksu rankaisee rehellistä.

Mielenkiintoista sinänsä, että kasettimaksu on keskusteluissa muuttunut hyvitykseksi laittomasta kopionnista. Lain mukaan maksu kuitenkin on hyvitys teosten kopiomisesta omaan käyttöön. Hankalaksi tuon maksun olemassaolon ymmärtämisen tekee se, että tekijänoikeuslain mukaan kopiosuojauksen kiertäminen on rikos. Siispä kuluttajalla on oikeus kopioida vain niitä teoksia, joissa suojausta ei ole. Maksua kerätään oikeudesta, jonka toteutuminen riippuu kokonaan teosten julkaisijasta.

Tekijänoikeusjärjestöt voisivat hankkia hyvityksensä laittomasta kopionnista käräjiltä vahingonkorvausten muodossa, eikä rehellisten kuluttajien lompakoista.

33

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Onko kukaan testannut Boxee ja XBMC ja 10.04/10.10

« : 20.12.10 - klo:02.38 »

Kyllä minulla toimii 10.04:ssä XBMC ION-alustaisella (Atom 330) koneella oikein mainiosti, melko pian julkaisun jälkeen asensin sen 9.04:n tilalle. Boxeesta ei ole kokemuksia.

34

Pelit / Vs: Ummikolle ohjeita kiitos - ubuntu, Wine, dosbox ja pelit yleensä

« : 18.12.10 - klo:23.50 »

Doom kloonit kävis kyllä kans, jos yksikään niistä suostuisi latautumaan koneelle.

Mitä olet tarkalleen ottaen yrittänyt ladata ja mihin virheilmoituksiin olet törmännyt?. Pelkkä "lataus/asennus ei onnistu" ei oikein auta kertomaan missä voisi olla vikaa.

35

Pelit / Vs: Ummikolle ohjeita kiitos - ubuntu, Wine, dosbox ja pelit yleensä

« : 18.12.10 - klo:18.01 »

Jos ohjelmat ovat winen kanssa yhteensopivia ilman erityistä kikkailua, riittää yleensä ohjelman tai asennusohjelman kuvakkeen klikkaamisnen. Tällöin wine avaa ohjelman tai aloittaa asennuksen ja loppu menee samaan tyyliin kuin Windowssin kanssa. Asennuksen jälkeen ohjelma ilmestyy Wine-valikkoon. Ohjelman voi myös käynnistää komentamalla päätteessä (kansiossa, jossa ohjelma sijaitsee) wine käynnistystiedoston_nimi.exe. Tällöin mahdollisia ongelmia on helpompi selvittää kun virheet tulostuvat pääteikkunaan.

DosBox toimii niin, että avataan DosBox-ohjelma jolloin saadaan auki Dos-tyyppinen komentorivi. Pelin sisältävä kansio on liitettävä DosBoxin tiedostojärjestelmään mount-komennolla. Tämän jälkeen asennus ja pelin käynnistäminen tapahtuvat samalla tavalla kuin ne tapahtuisivat Dossissa. Jos englanti vaan sujuu, täältä löytyy ohjeet: http://www.dosbox.com/wiki/MOUNT. DosBoxin käyttöön noin vanha rauta voi kuitenkin olla turhan hidasta, sillä emulaattorina se vaatii ohjelmien pyörittämiseen huomattavasti enemmän tehoa kuin ohjelmat vaatisivat normaalisti. Siksi suosittelisin ennemmin jonkun Doom kloonin kokeilemista. Nämä vaativat joitain tiedostoja alkuperäisiltä levyiltä toimiakseen.

Muiden ohjelmien asennuksiin liittyvien ongelmien selvittämistä helpottaisi jos kopioisit tänne saamasi virheilmoitukset. Mitään erikoisia toimenpiteitä noiden pelien asentamisen ei pitäisi vaatia. Onhan Ubuntusi suhteellisen ajantasainen versio?

36

Pelit / Vs: The Humble Indie Bundle#2: 5 pelin paketti omaan hintaan.

« : 18.12.10 - klo:17.39 »

Machinarium vaikutti demon perusteella ostamisen arvoiselta tekeleeltä (flashin käyttö tosin ikävä "kauneusvirhe"), joten lahjoitin sitten kyseisen pelin hinnan verran oletusjakosuhteella. Osmos ja Revenge of the Titans ovat vaikuttaneet myöskin ihan viihdyttäviltä peleiltä, mutta tuskin kuitenkaan olisivat ostoskoriin eksyneet ilman tätä tarjousta. Cortex Command on vielä testaamatta ja Braid tuli pelattua PS3:lla jo aika tasan vuosi sitten, loistava peli!

Kaikki joita nuo pelit yhtään kiinnostavat, ostamaan mars! Ja pitäkäähän lahjoitussummat sellaisina, että muiden käyttöjärjestelmien käyttäjät pysyvät siellä jossain takana. Hyvä välillä hälventää ennakkoluuloja, ettei Linuxille kannata julkaista mitään kun sen käyttäjät eivät kuitenkaan suostu maksamaan mistään.

37

Pelit / Vs: Sauerbraten FPS -ongelma

« : 11.12.10 - klo:19.47 »

ATI ei enää ole tarjonnut noin vanhoihin kortteihin ajuritukea varmaan pariin vuoteen, joten muuta vaihtoehtoa ei ole kuin avoin ajuri (joka on oletuksena käytössä). Viimeinen suljettua ajuria tukenut Ubuntu taisi olla 8.10.

Edit: myöhässä
Lisäedit: 9.04 version tuki on jo loppunut 10.10 julkaisun aikaan, joten kannattaisi päivittää uudempaan jo tietoturvapäivityksien saamiseksi.

38

Yleistä keskustelua / Vs: Riski "roottina toimimisella" on osittain myytti?

« : 03.08.10 - klo:15.16 »

gksu kysyy sisäänkirjautuneen käyttäjän salasanaa. Jos käyttäjä kuuluu admin -ryhmään, on käyttäjällä oikeus todentaa itsensä roottina. Peruskäyttäjä ei gksu:sta hyödy. En sitten tiedä mitä komentoa käyttäjätilien hallinta ym. käyttää kun osaavat antaa listan admineista ja kysyä niitten salasanaa.

Jees, muistin väärin tuon toiminnan. Sen sijaan gksu -w komento kyselee rootin salasanaa (käyttää su:ta backendinä.)

39

Yleistä keskustelua / Vs: Riski "roottina toimimisella" on osittain myytti?

« : 03.08.10 - klo:00.49 »

En ole varma. Mandrivaa on nyt käytetty viikon verran, joten en ole oikeastaan mistään varma Sinänsä tuo kyselyikkuna on samantyylinen kuin gksudoa käytettäessä. Se vain hämää, että se kysyy nimenomaan rootin salasanaa. En muista, mitä siinä Ubuntun puolella mainitaan.

Kyseessä lienee gksudon sijaan gksu joka vaatii rootin salasanan.

Näkemykseni mukaan kirjoituksen tarkoitus ei ollut puolustaa roottina toimimista vaan tuoda esille se, että myös ei-roottina toimiminen ei välttämättä anna 100%:sti turvaa.

Juurikin näin. Kovin usein näkee ihmisten perustelevan linuxin turvallisuutta sillä, että järjestelmää ei käytetä rootin oikeuksilla, jolloin mitään pahaa ei voi tapahtua, koska vaikka haittakoodia ajettaisiin, sillä ei ole oikeuksia tehdä tuhojaan järjestelmässä.

Tämä on periaatteessa totta suurta monen käyttäjän järjestelmää ylläpitävän järjestelmänvalvojan näkökulmasta. Vaikka joku käyttäjistä tekisi jotain tyhmää, järjestelmä ei siitä kaadu.

Kuten kirjoituksessa todetaan, käyttäjän näkökulmasta tilanne on kuitenkin toinen. Ellei järjestelmässä ole otettu kattavasti käyttöön jotakin ohjelmien oikeuksia tehokkaasti rajoittava järjestelmää (esim. AppArmor), kaikella käyttäjän ajamalla koodilla on oikeus päästä käsiksi kaikkiin käyttäjän tiedostoihin. Niinpä esimerkiksi normaalin käyttäjän oikeuksilla ajettavan selaimen haavoittuvuuden kautta ajettu koodi ei voi ottaa järjestelmää haltuunsa, mutta mikään ei estä sitä tuhoamasta kaikkia käyttäjän tiedostoja. Käyttäjän (eli yhden käyttäjän järjestelmän tapauksessa myöskin järjestelmänvalvojan) kannalta tilanne on kuitenkin katastrofi, vaikka järjestelmää ei haltuun saataisikaan.

Jos järjestelmää käyttää rootin oikeuksilla ja haittaohjelma laittaa järjestelmän sekaisin, uudelleenasennus vie Ubuntun tapauksessa noin 15 minuuttia. Käyttäjän oikeuksilla toimivan haittaohjelman tuhoama korvaamaton data sen sijaan on korvaamatonta. Niinpä voidaan ihan perustellusti sanoa, että roottina järjestelmän käyttäminen ei yhden käyttäjän järjestelmässä lisää riskejä niin valtavasti kuin monet tuntuvat uskovan. Ohjelmia ei turhaan kannata ajaa roottina, mutta on vaarallista kuvitella olevansa jotenkin turvassa vain siksi, että ajaa ohjelmia peruskäyttäjän oikeuksilla.

Muistakaa ottaa niitä varmuuskopioita!

40

Multimedia ja grafiikka / Vs: Näytä työpöytäsi

« : 22.07.10 - klo:18.28 »

Hieno! Kerrotko vähän teemasta, paneelista ja paneelin appleteista, mitä ovat? Mikä paneeli? Openboxin teema? Ovatko nuo kuvakkeet käynnistimiä vai käynnissä olevia ohjelmia?

Paneeli on tint2, kuvakkeet ovat käynnissä olevia ohjelmia. Paneeli on varsin minimalistinen, eikä tue käynnistimiä eikä valikoita, mutta taipuu hyvin monennäköiseksi asetustiedostoa muokkaamalla. Teema on saatu aikaiseksi virittelemällä nimimerkin na12 Arch Linuxin foorumille postaamaa teemaa (linkki). Oma viritykseni on liitteenä, tiedostopääte poistettava ennen käyttöä!

GTK-teema on Ambiance, Openboxin teeman olen viritellyt käyttämällä lähtökohtana Openbox Shiki Brave teemaa (linkki).

Jos Openboxin virittely kiinnostaa, kannattaa tuota Archin foorumin ketjua vilkaista, siellä on guruja vauhdissa.

[ylläpito on poistanut liitteen]